Lähdekoodi sivulle Sahan tasavalta

{{Hallinnollinen alue
|nimi                   = Sahan tasavalta
|alkuperäinen_nimi      = Саха Өрөспүүбүлүкэтэ<sup>1</sup><br />Республика Саха (Якутия)<sup>2</sup>
|kuva_lippu             = Flag of Sakha.svg
|kuva_vaakuna           = Coat of Arms of Sakha (Yakutia).svg
|sijaintikuva           = Sakha in Russia.svg
|sijainti_kuvateksti    = Sahan tasavalta Venäjän federaation kartalla
|koordinaatit           = {{coord|62.0278|N|129.7313|E|type:city(269601)}} <small>(Jakutsk)</small>
|kuva                   = -
|valtio                 = {{Venäjän lippu}} [[Venäjä]]
|aluetyyppi1            = [[Venäjän aluejako|Tasavalta]]
|alue1                  = Sahan tasavalta
|aluejakotyyppi1        = 
|aluejako1              = 
|aluejakotyyppi2        = 
|aluejako2              = 
|perustettu             = [[Jakuuttien ASNT|ASNT]] [[27. huhtikuuta]] [[1922]] 
|perustettu_nimeke2     = [[Saha-Jakutian sosialistinen neuvostotasavalta|SNT + suvereenisuusjul.]]
|perustettu2            = [[27. syyskuuta]] [[1990]]
|perustettu_nimeke3     = Tasavalta
|perustettu3            = [[1991]]
|lakkautettu            = 
|hallinnon_tyyppi       = 
|hallinnollinen keskus  = [[Jakutsk]] (269&nbsp;601 as.)<ref name="RuCensus2010vol1.11"/>
|suurin_kaupunki        = [[Jakutsk]]
|johtajan nimike        = [[Sahan presidentti|tasavallan päämies]] 
|johtaja                = [[Aisen Nikolajev]]<ref name=roscongress />
|johtajan nimike2       = [[hallituksen puheenjohtaja]]
|johtaja2               = [[Kirill Bytškov]]
|johtajan nimike3       = 
|johtaja3               = 
|edustus                = 
|edustuspaikka1         = 
|paikat1                = 
|edustuspaikka2         = 
|paikat2                = 
|pinta-ala_huom         = 
|pinta-ala              = 3&nbsp;103&nbsp;200
|pinta-alan_sija        = 
|maapinta-ala           = 
|sisävesiala            = 
|pinta-ala_veden_osuus% =
|meriala                = 
|väkiluku_huom          = <ref name="RuCensus2010vol1.11"/>
|väkiluku               = 958&nbsp;528
|väkiluvun_sija         = 
|väestönlaskennan vuosi = 2010
|väestötiheys           = 0,3
|kielet                 = [[jakuutin kieli|jakuutti]], [[venäjän kieli|venäjä]], pohjoisessa paikoin alkuperäiskansojen kielet<ref name=SahaPerustuslaki/>
|bkt                    = 384&nbsp;725,9 milj. [[Venäjän rupla|RUB]]<ref name="BKT-RU-19982010"/><br><small>(eli 1,03 % Venäjän BKT:stä)</small>
|bkt_vuosi              = 2010
|bkt_asukasta_kohti     = 401&nbsp;372 RUB,<br><small>noin 9&nbsp;833 EUR<ref name="RUBtoEUR2010-12-31"/> (eli 153&nbsp;% Venäjän keskiarvotasosta)</small>
|hdi                    = 
|hdi_vuosi              = 
|hdi_asukasta_kohti     = 
|tunnuksen_tyyppi       = lippu
|tunnus                 = ''[[Sahan tasavallan lippu]]''
|tunnuksen_tyyppi2      = vaakuna
|tunnus2                = ''[[Sahan vaakuna]]''
|tunnuksen_tyyppi3      = [[kansallislaulu]]
|tunnus3                = [[Sahan kansallishymni]]
|tunnuksen_tyyppi4      = 
|tunnus4                = 
|tunnuksen_tyyppi5      = 
|tunnus5                = 
|tunnuksen_tyyppi6      = 
|tunnus6                = 
| aikavyöhyke = [[UTC+9]]/[[UTC+11|+11]] (MSK+6/+8){{Lähde}}
|postitunnus            = 
|rekisterikilpi         = 14
|iso                    = RU-SA
|nuts                   = 
|www-osoite             = http://www.sakha.gov.ru
|www-nimi               = www.sakha.gov.ru
|huomautus              = <sup>1</sup> Jakuutinkielinen nimi – Saha Respublikata<br>
<sup>2</sup> Venäjänkielinen nimi – Respublika Saha (Jakutija)
}}
'''Saha''' eli '''Jakutia''' ({{k-sah|Саха Өрөспүүбүлүкэтэ|Saha Öröspyybylykete}}, {{k-ru|Республика Саха (Якутия)|Respublika Saha (Jakutija)}}) on [[Venäjä|Venäjän federaatioon]] kuuluva [[Venäjän tasavallat|tasavalta]] [[Aasia|Pohjois-Aasiassa]] [[Siperia|Itä-Siperian]] keski- ja pohjoisosassa. Manneralueen lisäksi tasavaltaan kuuluvat [[Uuden-Siperian saaret]] [[Pohjoinen jäämeri|Pohjoisella jäämerellä]].

Sahan alue on historiansa aikana ollut [[jakuutit|jakuuttien]] hallitsema 1600-luvun alkupuolelle asti, jolloin Venäjä alkoi valloittaa aluetta. Neuvostoliitossa alueesta muodostettiin vuonna 1922 [[Jakuuttien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta]], josta [[Neuvostoliiton hajoaminen|Neuvostoliiton hajotessa]] syntyi nykyinen Sahan tasavalta. Merkittäviä tapahtumia ovat olleet jakuutteihin kohdistuneet poliittiset vainot, teollistuminen, venäläisen väestön muutto alueelle, suvereenisuus ja markkinatalouteen siirtyminen.

Pinta-alaltaan laajan ja harvaan asutun Sahan väestö on keskittynyt jokilaaksoihin, varsinkin maan keskiosaan. Alueen ilmasto on yksi maailman ankarimmista. Suurimmat etniset ryhmät ovat [[jakuutit]] (45,5&nbsp;%) ja [[venäläiset]] (41,2&nbsp;%). Virallisia kieliä ovat [[jakuutin kieli|jakuutti]] ja [[venäjän kieli|venäjä]]. Sahalla on mittavat luonnonvarat, muun muassa timantteja, jalometalleja, kivihiiltä, öljyä ja kaasua. Saha on pinta-alaltaan maailman suurin itsehallintoalue ja se kuuluu [[Pohjoisen alueen neuvosto]]on. Läheiset suhteet Sahalla on eräisiin [[Keski-Aasia]]n maihin, [[Japani]]in sekä Venäjän federaation muista tasavalloista etenkin [[Tatarstan]]iin.

== Historia ==
{{Pääartikkeli|[[Sahan historia]]}}
Ihmisasutusta Sahan alueella on ollut jo varhaisista ajoista lähtien. Tasavallan arkeologiset tutkijat ovat päätelleet varhaisen ihmisasutuksen alkaneen Sahassa varhaisella [[Paleoliittinen kausi|paleoliittisella kaudella]].<ref name="Yakutiatoday.com - History">[http://www.yakutiatoday.com/region/history.shtml Yakutia today com – History]</ref> Vanhimmat merkit ihmisestä Sahan alueella ovat Lenan suistosta vuonna 1945 löydetyt paleoliittisen kauden kalliomaalaukset.<ref name="Tietojätti 2000">Tietojätti 2000. Gummerus, Jyväskylä 2001. ISBN 951-20-5809-X</ref>

=== Jakuutit saapuvat ===
[[Jakuutit]] eli sahat ovat turkkilainen kansa ja he puhuvat [[Jakuutin kieli|jakuuttia]] eli sahaa, joka kuuluu [[turkkilaiset kielet|turkkilaisiin kieliin]], mutta jossa on myös paljon vaikutteita [[Mongolilaiset kielet|mongolisista kielistä]]. Jakuuttien omankielisen nimensä, sahan, alkuperä on epäselvä. Venäjänkielinen sana jakuutti on väännös [[Evenkin kieli|evenkinkielen]] sanasta ''jako'', joka tarkoittaa muukalaista.<ref name="Scott Polar Research Institute - History">[http://www.spri.cam.ac.uk/resources/rfn/sakha.html#hist Scott Polar Research Institute (University of Cambridge) – Republic of Sakha – History]</ref> Sanalla jakuutti on aluksi ollut negatiivinen merkitys. Venäjänkielinen termi jakuutti on sittemmin levinnyt myös muihin kieliin. Nykyisin termin saha käyttö on kuitenkin yleistymässä.

Sahan alueen varhaisimpia asukkaita ovat evenkit, evenit, jukagiirit, tšuktšit ja tšuvantšit. Jakuuttien esi-isät ovat asustaneet ennen Sahan alueelle muuttoaan, etelämpänä [[Baikaljärvi|Baikaljärven]] ympäristössä, josta jakuutit omien legendojensa mukaan joutuivat lähtemään [[burjaatit|burjaattien]] ajamina.<ref name="Scott Polar Research Institute - History"/> Nykykäsityksen mukaan turkkilais-tataarilaista väestöä on saapunut Sahan alueelle useammassa vaiheessa. Ensimmäinen muuttovaihe ajoittuu 900-luvulle, jolloin turkkilaisia heimoja saapui etelästä [[Sajanvuoret|Sajanin vuoristosta]]. Viimeisin turkkilaisten heimojen muutto alueelle puolestaan ajoittuu 1300- ja 1400-luvuille.<ref name="Yakutiatoday.com - History"/>

Näistä turkkilaisheimoista muodostui jakuuttikansa Sahan keskiosaan. Jakuuttien asuinalue käsitti 1200- ja 1300-luvuilla [[Lena]]n keskijuoksun sekä [[Aldan (joki)|Aldanin]] ja [[Viljui]]n alajuoksujen alueet.<ref name="Scott Polar Research Institute - History"/> Tältä alueelta jakuutit alkoivat levittäytyä pohjoiseen, koilliseen ja länteen. Jakuuttiklaanit saavuttivat [[Indigirka]]n ja [[Jana (joki)|Janan]] vesistöalueet 1600-luvun alussa.<ref name="Yakutiatoday.com - History"/>

Huolimatta äärimmäisistä pohjoisista olosuhteista, jakuutit pystyivät säilyttämään ja edelleen kehittämään [[hevonen|hevosten]] ja karjankasvatukseen perustuvan talouselämänsä rakenteita, kotiteollisuustuotteiden (taontatöitä, koruja ja saviastioita) valmistustavan sekä pysyvän asutusmuotonsa.<ref name="Yakutiatoday.com - History"/> Jakuuttien leviämisen myötä myös heidän etelästä tuomansa hevosten- ja karjankasvatuskulttuuri levisi Sahan arktisillekin alueille. Alueen varhemmat, poronhoitoa ja metsästystä harjoittavat asukkaat, evenkit, eveenit ja jukagiirit, joko sulautuivat jakuutteihin tai muuttivat heidän edellään syrjäisemmille seuduille.<ref name="Scott Polar Research Institute - History"/> Myös jakuutit omaksuivat näiltä alkuperäiskansoilta vaikutteita ja tapoja.

Jakuuteilla on runsas kansantarusto, joista jakuuttien kansalliseepos ''Tygyn ja tygynids''<!--tai Dygyn, eepoksen nimi englanninkielisestä lähteestä, suomalainen kirjoitusasu todennäköisesti erilainen--> on koottu. Kansantarut kertovat paljon muinaisista jakuuttien johtajista (''tojoneista''), sankareista ja jumalista. Yksi huomattavimpia oli Dygyn <!--tai Tygyn-->, joka 1600-luvun alussa valloitti useita muita jakuuttiklaaneja ja nousi näin merkittäväksi jakuuttien hallitsijaksi.<ref name="Scott Polar Research Institute - History"/> Jakutian historian ensimmäisen osan kirjoittanut akateemikko A. P. Okladnikov kutsuu Dygynia Jakutian [[tsaari]]ksi. Dygyniä kuvataan viisaaksi vanhaksi mieheksi, voimakkaaksi soturiksi sekä "valituksi" johtajaksi. Dygynin kuolema ajoittuu jakuuttikansan ratkaisevaan hetkeen, [[venäläiset|venäläisten]] saapumiseen Sahaan, ja se kuvataan mahtavana eeppisenä draamana.<ref name="Yakutiatoday.com - History"/> Jakuutit jakaantuivat 1600-luvun alussa noin 80 klaaniin, mutta käsitys yhtenäisestä etnisestä identiteetistä oli kehittymässä.<ref name="Hunmagyar.org">{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke =SAKHA REPUBLIC (YAKUTIA) | Osoite = http://www.hunmagyar.org/turan/yakut/ | Selite = | Ajankohta = | Julkaisija =Hunmagyar.org | Viitattu =19. kesäkuuta 2007 | Kieli ={{en}} }}</ref>

=== Liittäminen Venäjään ===
[[Tiedosto:Y-ostrog.jpg|pienoiskuva|Linnoitustorni 1600-luvulta [[Jakutsk]]issa sijaitsevassa Pohjoisten kansojen historiallisessa museossa. Alkuperäinen torni paloi vuonna 2002, mutta siitä on rakennettu jäljennös.]]
Ensimmäisen tiedon jakuuteista toivat 1620-luvulla [[tataarit]], jotka laskivat heidät veronalaisikseen. Venäläiset tutkimusmatkailijat tapasivat jakuutteja ensimmäisen kerran suunnilleen samoihin aikoihin Lenajoen varrella.<ref name="Scott Polar Research Institute - History"/> Vuoteen 1625 mennessä aluetta valloittamaan tulleet venäläiset [[kasakat|kasakkajoukot]] olivat saavuttaneet Lenajoen. Edetessään Sahaan kasakat perustivat muun muassa Jakutsk, Žigansk, Verhojansk, Zašiversk ja Ala-Kolyma -nimiset talviasumukset ja linnoitukset.<ref name="Yakutiatoday.com - History"/> Näistä linnoituksista tuli Venäjän siirtomaapolitiikan etuvartioasemia ja ne edesauttoivat Venäjän laajenemista kauemmaksi Koillis-Aasiaan, Kaukoitään ja aina Alaskaan asti. Venäläisiä Sahassa kiinnosti erityisesti turkikset.<ref name="Scott Polar Research Institute - History"/>

Jakutskin linnoitus, josta maan pääkaupunki sittemmin kehittyi, perustettiin vuonna 1632 Lenan länsirannalle. Tätä vuotta pidetään Sahan Venäjän valtakuntaan liittämisen ajankohtana.<ref name="Scott Polar Research Institute - History"/> Sahan liittämisellä Venäjän valtakuntaan oli suuri vaikutus alueen väestön elämään. Jakuutit nousivat useasti kapinaan Venäjän ylivaltaa vastaan vuosina 1634–1642, mutta kapinat tukahdutettiin.<ref name="MAR Chronology"/> <ref name="Hunmagyar.org"/> Kapinat ja venäläisten mukanaan tuomat eurooppalaiset taudit vaikuttivat jakuuttikansan vähenemiseen.<ref name="Hunmagyar.org"/>

Sahan alueesta muodostettiin Jakutskin piirikunta vuonna 1638, josta tuli Jakutskin provinssi vuonna 1775 ja edelleen Irkutskin provinssiin kuuluva Jakutskin alue vuonna 1784.<ref name="Yakutiatoday.com - History"/> Ensimmäiset ortodoksisen uskon lähetyssaarnaajat saapuivat käännyttämään jakuutteja jo 1600-luvun puolivälissä,<ref name="MAR Chronology"/> mutta alueen väestön [[kristinusko]]on kastaminen aloitettiin laajamittaisesti vasta 1700-luvulla. Sahan väestön koulutuksen aloittamista, kansallisen kirjallisuuden kehittymistä sekä jakuuttien ja venäläisten välisen kanssakäymisen tehostumista edesauttoi Venäjän ortodoksikirkon papiston työ.<ref name="Yakutiatoday.com - History"/>

Venäläisten poliittisen painostuksen vuoksi jakuutit siirtyivät osasta perinteisiltä asuinalueiltaan seuduille, jonne venäläisten valta ei ulottunut ja missä jakuutit saivat elää vapaammin.<ref name="MAR Chronology"/> Jakuuttien tilalle tuli venäläisiä uudisasukkaita.<ref name="MAR Chronology"/> Venäläisten uudisasukkaiden mukana Sahaan levisi maanviljely ja muita maatalouteen liittyviä tekniikoita.<ref name="Scott Polar Research Institute - History"/> Ensimmäiset poliittisten vankien rangaistussiirtolat perustettiin vuonna 1773.<ref name="MAR Chronology"/>

Venäjän valta alueella oli kuitenkin monessa mielessä nimellistä valtaa ja vasta 1800-luvulla alue liitettiin kiinteämmin Venäjän keisarikuntaan. Venäläiset perustivat 1800-luvulla alueelle lisää rangaistussiirtoloita. Sahan alue tuli 1800-luvulla kuulumaan pääosiltaan Jakutskin kuvernementtiin. Karjatalouden parissa työskennelleet jakuutit alkoivat siirtyä paimentolaisuudesta vähemmän liikkuvaan karjatalouden muotoon.<ref name="MAR Chronology"/> Suurin osa jakuuteista on 1800-luvun puolivälin mennessä kastettu ainakin nimellisesti kristityiksi.<ref name="MAR Chronology"/> Vuonna 1846 Sahan alueelta löydetään kultaesiintymiä, joiden vuoksi alueelle siirtyi lisää venäläisiä uudisasukkaita.<ref name="MAR Chronology"/>

Jakuuttien kansallinen herääminen alkoi 1800-luvun loppupuolella. Muun muassa jakuuttien kirjakieltä kehitettiin.<ref name="MAR Chronology"/> Jakuuttinationalistit muodostivat Jakuuttien liiton vuonna 1906, joka vaati Jakutian täydellistä uudelleenjärjestelyä ja venäläisten takavarikoimien rikkauksien palauttamista.<ref name="MAR Chronology"/>

=== Osaksi Neuvostoliittoa ===
{{Pääartikkeli|[[Jakuuttien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta]]}}
[[Tiedosto:Coat of Arms of Yakut ASSR.png|pienoiskuva|vasen|Jakuuttien ASNT:n vaakuna]]
Venäjällä syttyneessä [[Venäjän sisällissota|sisällissodassa]] jakuutteja taisteli sekä valkoisten että punaisten puolella.<ref name="MAR Chronology"/> Sisällissodan myötä Venäjällä nousivat valtaan kommunistit, joiden valta ulottui Sahaan 1920-luvun alussa. Jakutskin kuvernementista ja eräistä lisäalueista muodostettiin [[Venäjän federatiivinen sosialistinen neuvostotasavalta]]an kuuluva [[Jakuuttien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta]] perustettiin 27. huhtikuuta 1922. Autonomisen tasavallan perustamista pidetään Sahan valtiollisen kehityksen alkamisajankohtana. Vuonna 1925 aloitettiin Sahan maatalouden pakkokollektivisointi, jonka vastustaminen johti tuhansien jakuuttien pidätyksiin ja teloituksiin.<ref name="MAR Chronology">[http://www.cidcm.umd.edu/mar/chronology.asp?groupId=36538 University of Maryland – MAR – Chronology for Yakut in Russia] {{Wayback|1=http://www.cidcm.umd.edu/mar/chronology.asp?groupId=36538 |päiväys=20100603230601 }}</ref>

Vuonna 1927 Jakutiassa nousi liike, joka vaati Jakuuttien ASNT:lle osavaltion asemaa. Liike kuitenkin tukahdutettiin ja sen jäsenet karkotettiin ja teloitettiin.<ref name="Scott Polar Research Institute - History"/> Neuvostoliiton sortotoimet ja poliittiset vainot alkoivat 1930-luvulla ja monia tasavallan älymystöön kuuluvia tuomittiin pakkotyöhön tai teloitettiin.<ref name="Scott Polar Research Institute - History"/> Osana sortotoimenpiteitä jakuuttien järjestöt, koulut ja jakuutinkieliset julkaisut kiellettiin.<ref name="MAR Chronology"/>

[[Tiedosto:Udachnaya pipe-4.jpg|pienoiskuva|Udatšnajan timanttikaivos]]

Neuvostokaudella Sahan talouselämää ja teollista tuotantoa kehitettiin huomattavasti. Aldanin kultakenttiä ja maan länsiosasta löydetyt timanttiesiintymät sekä muiden luonnonvarojen hyödyntäminen loivat alueelle raskasta teollisuutta.<ref name="Yakutiatoday.com - History"/>
Liikenneoloista kehitettiin erityisesti pohjoista laivaliikennettä ja lentoliikennettä,<ref name="Yakutiatoday.com - History"/> joiden avulla vaikeiden yhteyksien päässä olevat alueet yhdistettiin muuhun maahan.

Myös neuvostovallan aikana Sahaa pidettiin poliittisten vankien karkotuspaikkana. Jakutiaan perustetun raskaan teollisuuden työvoimaksi siirrettiin suuria määriä slaaveja,<ref name="MAR Chronology"/> lähinnä venäläisiä. Tämän seurauksena venäläisten määrä ylitti jakuuttien suhteellisen osuuden ASNT:n väestöstä 1960-luvulla.

=== Sahan tasavalta perustetaan ===
Jakuuttien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta antoi suvereenisuusjulistuksen 27. syyskuuta 1990 ja muutti nimensä Saha-Jakutian sosialistiseksi neuvostotasavallaksi.<ref name="MAR Chronology"/> Tämä tapahtui vastoin Neuvostoliiton johdon tahtoa. Sahan ensimmäiseksi presidentiksi valittiin 20. joulukuuta 1991 [[Mihail Nikolajev]] ja samana vuonna maan nimi muutettiin Sahan tasavallaksi sen jälkeen, kun Neuvostoliitto oli lakannut olemasta. Neuvostoliiton hajottua alkoi levitä huhuja Sahan itsenäistymisestä. Presidentti Nikolajev antoi pian valintansa jälkeen lausunnon, jonka mukaan Sahan tasavalta pysyisi Venäjän federaation osana.<ref name="MAR Chronology"/>

Tammikuussa 1992 Jakutian parlamentti pyrki lisäämään tasavallan suvereenisuutta, laatimalla luonnoksen tasavallan ja federaation keskushallinnon välisestä vallanjakosopimuksesta. Sopimuksen mukaan tasavalta saisi alueellaan olevat luonnonvarat haltuunsa ja saisi käydä niillä kauppaa itsenäisesti maailmanmarkkinoilla.<ref name="MAR Chronology"/> Paikalliset venäläiset lainsäädäntöviranomaiset kritisoivat sopimusta välittömästi, pitäen sitä Venäjän federaatiosta eroamisen alkuvaiheena ja provosoivana.<ref name="MAR Chronology"/> Helmikuussa 1992 Sahan ylimmät viranomaiset kiistivät huhut, joiden mukaan tasavallan hallituksen politiikka pyrkisi eroon Venäjän federaatiosta.<ref name="MAR Chronology"/> Sahan perustuslaki hyväksyttiin 14. huhtikuuta 1992. Sen mukaan Sahan luonnonvarat ovat paikallisen väestön omaisuutta.<ref name="MAR Chronology"/>

Toukokuussa 1992 Sahan parlamentti syytti Venäjän keskuspankkia taloudellisten pakotteiden asettamisesta, koska se pidättäytyi maksamasta Sahalle kuuluvia rahalähetyksiä. Varojen puutteessa Sahan tasavalta ei pystynyt maksamaan työntekijöilleen palkkoja, jotka sen vuoksi uhkasivat lakoilla ja timanttien ja kullan ym. raaka-ainetoimitusten keskeytyksellä.<ref name="MAR Chronology"/>

Sahan, [[Tatarstan]]in ja [[Baškortostan]]in presidentit antoivat elokuussa 1992 yhteisen lausunnon varoitukseksi Venäjän keskushallinnolle. Lausunnossa he ilmoittivat olevansa valmiita lisäämään tasavaltojensa suvereenisuutta, mikäli Venäjän keskushallinto jatkaisi tasavaltoihin kohdistuvaa ns. jarrutuspolitiikkaansa, muun muassa tasavaltojen lakien mitätöimistä.<ref name="MAR Chronology"/>

Venäjän federaation presidentti [[Boris Jeltsin]] antoi huhtikuussa 1994 julistuksen, jossa hän tuomitsi [[Stalin]]in 1920-luvun lopulla ja 1930-luvulla jakuutteihin kohdistamat vainot.<ref name="MAR Chronology"/> Sahan presidentti Mihail Nikolajev puolestaan antoi saman vuoden kesäkuussa lausunnon, jonka mukaan Venäjän federaation tulee säilyä yhtenäisenä ja ettei vallan siirtyminen keskushallinnolta federaatioon kuuluville tasavalloille merkitsisi Venäjän hajoamista.<ref name="MAR Chronology"/>

Venäjän loppuvuodesta 1994 aloittaman [[Ensimmäinen Tšetšenian sota|Tšetšenian sodan]] vaikutukset ulottuivat myös Sahaan. Sahan tasavalta antoi tammikuussa 1995 julistuksen, joka kielsi Sahan tasavallan kansalaisten värväämisen niihin Venäjän armeijan joukko-osastoihin, jotka taistelivat [[Tšetšenia]]ssa.<ref name="MAR Chronology"/> Kesäkuussa Venäjä ja Saha solmivat joukon sopimuksia, joilla sovittiin taloudellisen, poliittisen ja yhteiskunnallisen vallan jaosta Venäjän keskushallinnon ja Sahan hallinnon välillä.<ref name="MAR Chronology"/>

Sahan parlamentti julisti tasavaltaan hätätilaan heinäkuussa 1996, eri puolilla maata vaivaavien tulvien, metsäpalojen ja kuivuuden vuoksi. Tulvissa menehtyi kuusi ihmistä ja 45&nbsp;000 hehtaaria metsää paloi.<ref name="MAR Chronology"/> Syyskuussa samana vuonna voimalatyöntekijät lakkoilivat myöhässä olevien palkkojen vuoksi.<ref name="MAR Chronology"/> Saman vuoden joulukuussa Sahaa vaivasivat laajat sähkökatkot, samaan aikaan kun pakkaslukemat olivat noin -50&nbsp;°C.<ref name="MAR Chronology"/>

Nykyinen presidentti [[Aisen Nikolajev]] valittiin virkaansa toukokuussa 2018.<ref name=roscongress>{{verkkoviite | Osoite = https://roscongress.org/en/speakers/nikolaev-aysen/biography/ | Nimeke = Aysen Nikolaev | Sivusto = Roscongress | Viitattu = 19.3.2022}}</ref>

== Maantiede ==
[[Tiedosto:Sakha time zones 2011.png|pienoiskuva|vasen|Sahan alue jakautuu kolmeen aikavyöhykkeeseen.]]

Saha rajoittuu pohjoisessa Pohjoiseen jäämereen kuuluviin [[Laptevinmeri|Laptevinmereen]] ja [[Itä-Siperian meri|Itä-Siperian mereen]], koillisessa [[Tšukotka|Tšukotkan autonomiseen piirikuntaan]], idässä [[Magadanin alue|Magadanin alueeseen]], kaakossa [[Habarovskin aluepiiri|Habarovskin aluepiiriin]], etelässä [[Amurin alue|Amurin]] ja [[Tšitan alue|Tšitan]] alueisiin, lounaassa [[Irkutskin alue|Irkutskin alueeseen]] ja lännessä [[Krasnojarskin aluepiiri]]in.

Saha käsittää maantieteellisesti valtavan alueen, joka kattaa suuren osan Koillis-Aasiaa. Sahan pituus pohjois-eteläsuunnassa on noin 2 000 kilometriä ja itä-länsisuunnassa noin 2&nbsp;500 kilometriä. Jos Saha olisi itsenäinen valtio, niin se olisi pinta-alaltaan maailman kahdeksanneksi suurin valtio, heti [[Intia]]n jälkeen. Lähes 80 prosenttia Sahan pinta-alasta sijaitsee 60. leveyspiirin ja yli 40 prosenttia napapiirin pohjoispuolella.<ref name="Yakutia today com - Geography – General information">[http://www.yakutiatoday.com/region/geography_general_info.shtml Geography – General information] Yakutia today</ref><ref name="Suomi-Venäjä-Seura">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.venajaseura.com/?sc=4903&sc2=4917&sc3=5013&sa=84329 | Nimeke = Sahan (Jakutia) tasavalta | Tekijä = | Selite =Venäjä-tieto | Julkaisu = |Ajankohta = | Julkaisija =Suomi-Venäjä-Seura | Viitattu =31.3.2009 | Kieli = }}</ref> Laajan alueensa vuoksi Saha alue jakautuu kolmeen eri aikavyöhykkeeseen.

=== Pinnanmuodot ===
[[Tiedosto:Gorapobeda.jpg|pienoiskuva| Sahan korkein kohta on Pobedavuori (3&nbsp;147&nbsp;m)]]

Sahan pinta-alasta yli 70 prosenttia on [[ylänkö]]ä tai [[vuoristo]]a.<ref name="Yakutia today com - Geography – General information"/> Manneralue voidaan jakaa pinnanmuotojensa mukaan viiteen osaan. [[Pohjoinen jäämeri|Jäämeren]] rannikko maan pohjoisosassa ja etelään työntyvät jokilaaksot ovat [[alanko]]a (korkeus alle 200 metriä). Näistä [[Lena]]joen laakso ulottuu maan etelärajalle asti. Maan länsiosa kuuluu [[Keski-Siperian ylänkö]]ön, jonka korkeus vaihtelee 500–700 metrin välillä. Eteläosa kuuluu puolestaan [[Aldain ylänkö]]ön, jonka korkeus vaihtelee 650 metrin ja kilometrin välillä. Aldain ylängön eteläpuolella, Sahan etelärajan tuntumassa kohoaa [[Stanovoivuoristo]], jonka korkein kohta Sahan puolella on 2&nbsp;482 metriä. Sahan kaakkoisosaan ulottuvat [[Džugdžurvuoret|Džugdžurvuorten]] läntisimmät osat. Sahan itäosa kuuluu [[Itä-Siperian ylänkö]]ön, jonka korkeimmat kohdat Sahan alueella ovat [[Verhojanskvuoristo|Verhojansk-]] ja [[Tšerskivuoristo]]t. Verhojanskvuoriston korkein kohta on 2&nbsp;959 metriä. Tšerskivuoriston ja samalla koko Sahan korkein vuori [[Pobeda (vuori)|Pobeda]] kohoaa 3&nbsp;147 metriin.<ref name=gPopeda1/>

Pohjoisessa jäämeressä sijaitseva [[Uuden-Siperian saaret|Uuden-Siperian saaristo]] koostuu kolmesta osasta [[Ljahovinsaaret]], [[De Longin saaret]] ja [[Anžunsaaret]]. Saaristo on pääasiassa alankoa.

=== Vesistöt ===
[[Tiedosto:Lena watershed.png|pienoiskuva|Lenan vesistöalue käsittää yli puolet Sahan pinta-alasta.]]
Sahan halki virtaa monia jokia, jotka kaikki laskevat [[Pohjoinen jäämeri|Pohjoiseen jäämereen]]. Näistä pisin ja merkittävin on 4&nbsp;400 kilometriä pitkä [[Lena]]-joki, josta noin neljä viidennestä on Sahan alueella. Lenan vesistöalue käsittä yli puolet koko Sahan pinta-alasta. Lena alkaa Sahan eteläpuolelta Irkutskin alueelta [[Baikaljärvi|Baikaljärven]] länsipuolelta. Lenan yli sadasta sivujoesta merkittävimmät ovat [[Aldan (joki)|Aldan]] maan kaakkoisosassa, [[Viljui]] maan keskiosassa ja [[Oljokma]] maan eteläosassa. Lena laskee Jäämereen 28&nbsp;000 neliökilometrin laajuisen suiston halki lukuisina haaroina.

[[Tiedosto:Amga.jpg|150px|thumb|left|Aldanin sivujoki [[Amga]].]]
Sahan koillisosa kuuluu 1&nbsp;700 kilometriä pitkän [[Kolyma]]n vesistöalueeseen, jonka lähdehaarat ja merkittävimmät sivujoet sijaitsevat Sahan itäpuolella. Kolyman ja Lenan välissä Jäämereen virtaavat 1&nbsp;030 kilometriä pitkä [[Jana (joki)|Jana]] ja 1&nbsp;050 kilometriä pitkä [[Indigirka]], jolla on myös laaja suistoalue. Lenan länsipuolella virtaavat 1&nbsp;900 kilometriä pitkä [[Olenjok]] ja 939 kilometriä pitkä [[Anabar (joki)|Anabar]].

Maassa on lukuisia järviä, joista suurimmat ovat [[Mogotojevo]] (323&nbsp;km²), [[Nerpitšje]] (237&nbsp;km²), [[Ožogino]] (157&nbsp;km²) ja [[Nidžily]] (119&nbsp;km²)<ref name="Jakutia today - Lakes">[http://www.yakutiatoday.com/region/geography_lakes.shtml Lakes] Jakutia today</ref>. Kaikkiaan järvet peittävät 2,4 prosenttia Sahan pinta-alasta (Suomessa 9,4 %). 

Pohjoisessa Saha rajoittuu Pohjoiseen Jäämereen kuuluviin [[Laptevinmeri|Laptevin-]] ja [[Itä-Siperian meri]]in. Nämä merialueet ovat pohjoisen pallonpuoliskon kylmimmät ja jäisimmät. Ne ovat jäässä 9–10 kuukautta vuodesta.

=== Ilmasto ===
Sahan ilmasto on kuiva ja hyvin mantereinen ja se onkin [[Siperia]]n kylmintä aluetta. Mannerilmastolle tyypillisesti talvet ovat pitkiä ja ankaria, kun taas kesät ovat lyhyitä ja kuumia. Vuoden keskisademäärä on pieni, Keski-Sahassa 150–200 millimetriä ja itäosan vuoristoissa 500–700 millimetriä. Monin paikoin ei sada lainkaan [[lumi|lunta]].

Tammikuun keskilämpötila on monin paikoin −50 [[celsiusaste]]tta ja heinäkuussa lämpötila nousee jopa +38 asteeseen. Maan pääkaupungissa [[Jakutsk]]issa keskimääräinen lämpötila on tammikuussa −43,3&nbsp;°C ja heinäkuussa +19&nbsp;°C. Koko vuoden keskilämpötila Jakutskissa on −11&nbsp;°C. [[Verhojansk|Verhonjanskin]] pikkukaupungissa keskilämpötila on tammikuussa −50,5&nbsp;°C, heinäkuussa +15,4&nbsp;°C ja koko vuonna −16,3&nbsp;°C. Kylmin Verhojanskissa mitattu lämpötila on ollut −69,8&nbsp;°C. Jäämeren vaikutuksesta talvet ovat maan pohjoisosassa hieman leudompia kuin sisämaassa. Esimerkiksi Jäämeren rannikolla [[Ust-Jansk]]issa vuoden keskilämpötila on −16,3&nbsp;°C ja tammikuun −41,0&nbsp;°C. Sahan ja samalla koko pohjoisen pallonpuoliskon pakkasennätys −72&nbsp;°C on kirjattu tasavallan itäosassa sijaitsevaan [[Oimjakon]]iin; kyseessä ei tosin ole suora mittaus. Oimjakon on myös koko maailman kylmin pysyvästi asuttu paikkakunta.

[[Tiedosto:Klimadiagramm-Werchojansk-Russland-metrisch-deutsch.png|pienoiskuva|Verhojanskin ilmastodiagrammi.]]
[[Tiedosto:Klimadiagramm-Jakutsk-Russland-metrisch-deutsch.png|pienoiskuva|vasen|Jakutskin ilmastodiagrammi.]]

=== Kasvillisuus ===
[[Tiedosto:Larix gmelinii0.jpg|pienoiskuva|Kolyman aluetta Koillis-Sahassa.]]
Sahan alueella esiintyy kaikkiaan 1&nbsp;831 putkilokasvia, 526 sammallajia, yli 550 jäkälälajia ja yli 510 sienilajia.<ref name="Yakutiatravel.com - Enviroment">[http://www.yakutiatravel.com/eng/facts/envir.htm YakutiaTravel.Com – Enviroment] {{Wayback|1=http://www.yakutiatravel.com/eng/facts/envir.htm |päiväys=20061231163033 }}</ref> Kasveista 67 esiintyy kokonaan tai pääasiassa vain Sahan alueella.<ref name="Yakutiatravel.com - Enviroment"/> Näistä monet hyvin suppealla alueella. Pääosa Sahasta kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen, [[taiga]]an, joka kattaa 47 prosenttia maan pinta-alasta. Lehtikuusi on yleisin puulaji, ja sitä on noin 90 prosenttia koko metsäalasta. Muita yleisiä puulajeja ovat muun muassa [[mänty]], [[metsäkuusi|kuusi]], [[sembramänty]], [[haapa]] ja [[koivut]].<ref name="Yakutiatravel.com - Enviroment"/>

Maan pohjoisosassa Jäämeren rannikolla on noin 150–200 kilometriä leveä [[routa|ikiroudassa]] oleva [[tundra]]vyöhyke, jonka kasvillisuus koostuu [[sammal]]ista, [[jäkälä|jäkälöistä]] ja [[varpu]]kasveista sekä [[vaivaiskoivu]]ista.<ref name="Yakutiatravel.com - Enviroment"/> Pohjoisen alueen kukat ovat kirkkaan ja voimakkaan värisiä. ''[[Sardaana]]''-nimistä [[liljakasvit|liljakasvia]] ei kasva missään muualla kuin Sahassa, ja se onkin paikallisen väestön suosikkikukka.<ref name="Yakutiatravel.com - Enviroment"/> Muita kotoperäisiä lajeja on muun muassa [[pohjanruusujuuri]].<ref name="Yakutiatravel.com - Enviroment"/>

Jakutiassa taigan ja tundran keskellä joitain arolaikkuja<ref>[http://www.bellobrand.com/yakutia.htm Forest Resources of Yakutia] {{Wayback|1=http://www.bellobrand.com/yakutia.htm |päiväys=20131007092129 }}</ref><ref>[http://www.springerimages.com/Images/RSS/1-10.1007_978-94-007-3886-7_14-0]</ref>, koska ilmasto on niin kuiva. Osa näistä on aroa, osa niittyä<ref name="Werger_2012_373">Eurasian Steppes. Ecological Problems and Livelihoods in a Changing World ,M. J. A. Werger Marja A. van Staalduinen, Springer 2012, s. 373</ref>.

=== Eläimistö ===
Sahan eläimistö muodostuu tyypillistä pohjoisen havumetsävyöhykkeen sekä tundran eläinlajeista. Kaikkiaan Sahan alueella elää 28 [[nisäkkäät|nisäkäslajia]], 285 [[linnut|lintulajia]], 43 [[kalat|kalalajia]] ja noin 4&nbsp;000 [[hyönteiset|hyönteislajia]].<ref name="Scott Polar Research Institute - Flora and Fauna">{{Verkkoviite | Tekijä = Scott Polar Research Institute | Nimeke =Republic of Sakha (Yakutia) | Osoite = http://www.spri.cam.ac.uk/resources/rfn/sakha.html#flora | Selite =Flora and Fauna | Ajankohta = | Julkaisija =University of Cambridge | Viitattu =2. heinäkuuta 2007 | Kieli ={{en}} }}</ref> Tyypillisistä nisäkäslajeista mainittakoon [[hirvi]], [[kettu]], [[sopulit]], [[ahma]], [[karhu|ruskeakarhu]], [[vapiti]], [[peura]], [[myskihirvi]] ja [[mursu]] sekä arktisilla saaristoalueilla elävä [[jääkarhu]].<ref name="Yakutiatravel.com - Enviroment"/> <ref name="Scott Polar Research Institute - Flora and Fauna"/> Sahan lukuisissa joissa ja järvissä elävät muun muassa [[nelma]], [[siperiansampi]], [[siperianjokilohi]], [[omulsiika]], [[pyörökuonosiika]], [[muksunsiika]] ja [[ruutana]].<ref name="Yakutiatravel.com - Enviroment"/>

Sahassa on varsin rikas linnusto. Varsinkin arktiset merenrannikot ovat äänekkäiden ja valtavien lintuyhdyskuntien asuttamia.<ref name="Yakutiatravel.com - Enviroment"/> Tyypillisiä vesilintuja ovat [[sorsa]]t ja [[hanhi|hanhet]]. Tundralla elää monia harvinaisia lintulajeja, kuten  [[maakotka]], [[merikotka]], [[lumikurki]] ja [[ruusulokki]], joista kaksi jälkimmäistä pesivät vain Sahassa.<ref name="Yakutiatravel.com - Enviroment"/> Joka kesä yli 30&nbsp;000 hanhea muuttaa pesimään [[Jana (joki)|Jana]]- ja [[Kolyma]]jokien välisille kosteikkoalueille.<ref name="Scott Polar Research Institute - Flora and Fauna"/> Kolyman ja [[Alazeja]]n välisellä alueella puolestaan pesii joka kesä noin 200&nbsp;000–300&nbsp;000 sorsaa.<ref name="Scott Polar Research Institute - Flora and Fauna"/> [[Khroma]]n, [[Indigirka]]n alajuoksun ja Alazejan varsilla pesivät muun muassa lumikurki ja ruusulokki. Kolyman ja [[Konkovaja]]joen välisellä alueella puolestaan pesivät muun muassa [[hietakurki]], [[pikkujoutsen]] ja [[haahka]]. [[Lena]]n ja Kolyman välisellä alueella puolestaan [[taigakuovi]], [[munkkikurki]] ja [[mustahaikara]].<ref name="Scott Polar Research Institute - Flora and Fauna"/>

== Talous ==
{{Pääartikkeli|[[Sahan talous]]}}

Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan vuonna 2010 Sahan tasavalta tuotti Venäjän [[bruttokansantuote|bruttokansantuotteesta]] 384,7 miljardia Venäjän ruplaa, eli 1,03 prosenttia koko Venäjän bruttokansantuotteesta (37&nbsp;398,5&nbsp;mrd. RUB). Jakutian laskennallinen BKT henkeä kohti oli Venäjän keskitasoon verrattuna puolitoistakertainen. Vuonna 2010 se oli noin 9&nbsp;833&nbsp;EUR/vuosi (153&nbsp;% maan keskiarvotasosta 6&nbsp;413 EUR).<ref name="BKT-RU-19982010"/><ref name="RUBtoEUR2010-12-31"/>

Tärkeimmät elinkeinot Sahassa ovat kaivostoiminta ja karjatalous. Sahan pohjoisosissa karjatalous on keskittynyt [[poro]]nhoitoon, maan eteläosassa puolestaan harjoitetaan [[nauta]]karjan hoitoa ja [[hevonen|hevosten]] kasvatusta lihaksi.<ref name="Suomi-Venäjä-Seura"/>

[[Tiedosto:Udachnaya pipe.JPG|pienoiskuva|Udatšnajan 530 metriä syvä timanttikaivos napapiirin tuntumassa.]]
Sahalla on huomattavat [[mineraali]]varat ja kaivosteollisuutta voidaankin pitää Sahan talouden selkärankana. [[Kulta]]a saadaan Aldanin,<ref name="Suomi-Venäjä-Seura"/> Vitimin ja Olekman jokialueilta. Janan yläjuoksulta saadaan [[lyijy]]ä, [[sinkki]]ä, [[hopea]]a, [[volframi]]a ja [[molybdeeni]]ä. Ege-Hajesta läheltä Verhojanskia saadaan [[tina]]a. Länsi-Sahassa on puolestaan rikkaita timanttiesiintymiä, muun muassa [[Mirnyi (Sahan tasavalta)|Mirnyi]]ssä, joka on Sahan ja koko Venäjän tärkein timantintuottaja.<ref name="Suomi-Venäjä-Seura"/>

Lisäksi Sahan alueella on runsaasti [[fossiilinen polttoaine|fossiilisten polttoaineiden]] esiintymiä. Lenan alajuoksulla, Viljuin ja Aldain varsilla sekä maan koillisosassa on suuria [[kivihiili]]kenttiä. Suurimmat kivihiililouhokset ovat Lenan alajuoksulla lähellä Lepihaa ja Aldanin yläjuoksulla Tsulmanissa. Maan keskiosassa on suuret [[ruskohiili]]-, [[maakaasu]]- ja [[öljy]]kentät. Lisäksi maan länsiosassa on muutama pienempi öljy- ja maakaasukenttä. Fossiilisten polttoaineiden lisäksi energiantuotannossa on tärkeällä sijalla monet Lenan [[vesivoima]]lat.

Myös Sahan metsävarat ovat suuret ja maahan onkin kehittynyt huomattavaa metsä- ja puunjalostusteollisuutta (muun muassa Jakutskiin). Maan eteläosassa on myös elintarvike- ja konepajateollisuutta.<ref name="Suomi-Venäjä-Seura"/> Maan suurimmat teollisuuskeskukset ovat Jakutsk, Mirnyi ja Aldan.

=== Alkutuotanto ===
Maatalous tuottaa 13,6 prosenttia Sahan talouden kokonaistuotannosta.<ref name="Scott Polar Research Institute – Agriculture">[http://www.spri.cam.ac.uk/resources/rfn/sakha.html#agric Scott Polar Research Institute (University of Cambridge) – Republic of Sakha – Agriculture]</ref> Maatalous on keskittynyt nautakarjan- ja hevostenkasvatukseen, jotka kattavat 85 prosenttia maataloustuotannosta.<ref name="Scott Polar Research Institute – Agriculture"/> Ankaran ilmaston ja luonnonolosuhteiden vuoksi maanviljelyn merkitys on vähäinen. Karjatalouden ja [[maanviljely|maanviljelyn]] lisäksi merkittäviä elinkeinoja ovat [[kalastus]] sekä turkiseläinten kasvatus ja -metsästys.

=== Merkittävimmät luonnonvarat ===
*[[timantti|timantit]]
*[[raakaöljy|öljy]]
*[[maakaasu]]
*[[kulta]]
*[[kivihiili]]
*[[hopea]]
*[[tina]]
*[[vesivoima]]
*[[puu]]

=== Merkittävimmät vientituotteet ===
*[[timantti|timantit]]
*[[kulta]]
*[[kivihiili]]
*[[puu]]
*epäjalot metallit
*[[turkis|turkikset]]<ref name="YakutiaToday.Com - Economy">[http://www.yakutiatravel.com/eng/facts/economy.htm YakutiaToday.Com – Economy] {{Wayback|1=http://www.yakutiatravel.com/eng/facts/economy.htm |päiväys=20061230135318 }}</ref>

== Väestö ==
{{Valtion väestötiedot |
 | kuva = - 
 | vuosi =
 | 0_14 = 26,5
 | 15_64 = 63,5
 | yli 64 = 10,0
 | vuosi I =  
 | mediaani-ikä = 30,0
 | vuosi M = 2002<ref name="Venäjän vuoden 2002 väestönlaskenta">[http://www.perepis2002.ru/index.html?id=87 Venäjän vuoden 2002 väestönlaskenta] {{Wayback|1=http://www.perepis2002.ru/index.html?id=87 |päiväys=20110719233704 }}</ref>
 | väestönkasvu =
 | vuosi V =
 | syntyvyys = 15,0
 | vuosi S = 1995 <ref name="Scott Polar Research Institute – Factsheet">{{Verkkoviite | Tekijä =Scott Polar Research Institute | Nimeke =Republic of Sakha (Yakutia) | Osoite = http://www.spri.cam.ac.uk/resources/rfn/sakha.html#facts | Selite =Factsheet | Ajankohta = | Julkaisija =University of Cambridge | Viitattu =2. heinäkuuta 2007 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 | kuolleisuus = 9,8
 | vuosi K = 1995 <ref name="Scott Polar Research Institute – Factsheet"/>
 | maahanmuuttonopeus = 
 | vuosi N = 
 | eliniänodote-ka =
 | eliniänodote-miehet =
 | eliniänodote-naiset =
 | vuosi E =
 | lapsikuolleisuus =
 | vuosi La =
 | vuosi H =  2000 <ref name="Welcome to Central Asia"> {{Verkkoviite | Nimeke =Welcome to Central Asia! | Osoite = http://geocities.com/ai320/centralasia.htm | Selite =Sakha - Yakutia - Yakutiya | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =2. heinäkuuta 2007 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 | hiv = 0,01
 | vuosi Lu =
 | lukutaito =
 | lähteet = 
}}
Sahan tasavallassa asui vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 958&nbsp;528 henkeä. Kaupunkilaisten osuus oli 64,1 prosenttia ja maaseudun asukkaiden 35,9 prosenttia. Väestöstä on miehiä 48,6 prosenttia ja naisia 51,4 prosenttia.<ref name="RuCensus2010vol1.11"/>

Tasavallan pääkaupunki [[Jakutsk]] (269&nbsp;601 as.) on suurin kaupunki. Muita yli 10 tuhannen asukkaan kaupunkeja ovat: [[Nerjungri]] (61&nbsp;747 as.), [[Mirnyi (Sahan tasavalta)|Mirnyi]] (37&nbsp;188 as.), [[Lensk]] (24&nbsp;966 as.), [[Aldan (kaupunki)|Aldan]] (21&nbsp;275 as.), [[Udatšnyi]] (12&nbsp;613 as.), [[Viljuisk]] (10&nbsp;234 as.) ja [[Njurba]] (10&nbsp;157 as.).<ref name="RuCensus2010vol1.11"/>

Tasavallan suuresta pinta-alasta johtuen sen asukastiheys on hyvin pieni, vain 0,3 / km². Väestö on sijoittunut asumaan jokilaaksoihin ja suurin osa maasta on asumatonta erämaata.

Suurin väestökeskittymä on maan keskiosassa, [[Lena]]n keskijuoksun sekä [[Viljui]]n ja [[Aldan (joki)|Aldanin]] alajuoksujen ympärillä, jossa myös pääkaupunki ja suurin kaupunki [[Jakutsk]] sijaitsee.

Sahan tasavallan väkiluku ylitti miljoonan rajan 1980-luvulla. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen on väkiluku kääntynyt laskuun, mikä on johtunut pääasiassa slaavilaisen väestön poismuutosta.

{| class = "wikitable"
|+ '''Väkiluvun kehitys'''
|-
|'''Vuosi'''
|align =right |'''Väkiluku'''
|align =right |'''Lähde'''
|-
|1931
|align =right |308&nbsp;400
|align =right |<ref name="Iso tietosanakirja 5">{{Kirjaviite | Nimeke =Iso tietosanakirja 5 | Vuosi =1933 | Kappale = | Sivu =533 | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Otava | Tunniste = | www = | www-teksti = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
|-
|1959
|align =right |487&nbsp;343
|align =right |<ref name=Demo1959/>
|-
|1970
|align =right | 664&nbsp;123
|align =right |<ref name=Demo1970/>
|-
|1979
|align =right | 838&nbsp;808
|align =right |<ref name=Demo1979/>
|-
|1989
|align =right | 1&nbsp;081&nbsp;408
|align =right | <ref name=Demo1989/>
|-
|2002
|align =right | 949&nbsp; 280
|align =right |<ref name="Venäjän vuoden 2002 väestönlaskenta"/>
|-
|2010
|align =right | 958&nbsp;528
|align =right |<ref name="RuCensus2010vol1.11"/>
|}

=== Etniset ryhmät ===
Sahan väestösuhteissa on tapahtunut suuri muutos 1900-luvun aikana. Jakuutit olivat vielä 1900-luvun alkupuoliskolla selvänä enemmistönä alueella, esimerkiksi vuonna 1931 heitä oli 81,3 prosenttia väestöstä. [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] valtakaudella Sahaan siirrettiin tai siirtyi suuria määriä venäläisiä. Tämä johti siihen, että vaikka jakuuttien määrä kasvoi, pieneni heidän suhteellinen osuutensa maan väestöstä. Jakuutit menettivät suurimman etnisen ryhmän aseman venäläisille 1960-luvulla.

Vuonna 1989 silloisen Jakutian väestöstä oli venäläisiä 50,3 prosenttia, jakuutteja 33,4 prosenttia, ukrainalaisia 7,0 prosenttia, tataareja 1,6 prosenttia ja pohjoisia alkuperäiskansoja (evenkejä, eveenejä, [[jukagiirit|jukagiirejä]], [[tšuktšit|tšuktšeja]] ja [[tšuvantsit|tšuvantseja]]) 2,2 prosenttia. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen on ollut havaittavissa venäläisten poismuuttoa, mikä on näkynyt tasavallan väkiluvun vähenemisenä. Venäläisten poismuutto ja alhainen syntyvyys johtivat siihen että 2000-luvulle tultaessa jakuuteista tuli taas suurin etninen ryhmä.

Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan Sahan tasavallan suurin etninen ryhmä on [[jakuutit]] (omankieliseltä nimeltään ''sahat''), joita on 45,5 prosenttia (432&nbsp;290). Muut merkittävät ryhmät ovat [[venäläiset]] 41,2 prosenttia (390&nbsp;671), [[ukrainalaiset]] 3,7 prosenttia (34&nbsp;633), [[evenkit]] 1,9 prosenttia (18&nbsp;232), [[evenit]] 1,2 prosenttia (11&nbsp;657), [[tataarit]] 1,1 prosenttia (10&nbsp;768), [[burjaatit]] 0,8 prosenttia (7&nbsp;266) ja [[valkovenäläiset]] 0,5 prosenttia (4&nbsp;236). Vuoden 2002 väestönlaskennassa 0,3 prosenttia (2&nbsp;630) väestöstä jätti ilmoittamatta kansallisuutensa.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke =Väestön jakautuminen eri kansallisuuksiin Venäjän federaation alueilla (XLS) | Osoite =http://www.perepis2002.ru/ct/doc/English/4-2.xls | Ajankohta = | Julkaisija =Federalnaja slušba gorydarstvennoi statistiki (Федеральная служба государственной статистики) | Luettu =24.4.2007 | Kieli ={{en}} | arkisto =https://web.archive.org/web/20070217070612/http://www.perepis2002.ru/ct/doc/English/4-2.xls | arkistoitu =17.2.2007 }}</ref>

=== Kielet ===
[[Tiedosto:Yakutsk 1 (synchroswimr).jpg|pienoiskuva|Kaupunkikuvaa [[Jakutsk]]ista]]
Sahan tasavallan virallisina kielinä ovat [[jakuutin kieli|jakuutti]] ja [[venäjän kieli|venäjä]]. Lisäksi alueella puhutaan monia pieniä pohjoisten alkuperäiskansojen kieliä, kuten [[evenkin kieli|evenkiä]], [[eveenin kieli|eveniä]], [[tšuktšin kieli|tšuktšia]] ja [[jukagiiriset kielet|jukagiirisiä kieliä]]. Jakuutit ja venäläiset puhuvat pääasiassa omia kieliään. Pohjoiset alkuperäiskansat käyttävät ensisijaisena kielenään usein jakuuttia ja jakuutti toimii näiden kansojen keskuudessa myös [[lingua franca]]na. Venäjä puolestaan on yleisesti käytössä ukrainalaisilla ja valkovenäläisillä.

Saha ja venäjä ovat yleisimmät opiskelukielet. Pohjoisilla alkuperäiskansoilla peruskoulutus tapahtuu omalla äidinkielellä.

{| class = "wikitable"
|+ '''Sahan etnisten ryhmien äidinkielet prosentteina 1989 ja 1994<ref name="Scott Polar Research Institute – Factsheet"/>'''
|
| colspan=2 align="center" | '''Oman kansallisuuden kieli'''
| colspan=2 align="center" | '''Jakuutti eli saha'''
| colspan=2 align="center" | '''Venäjä'''
|-
|'''Etninen ryhmä'''
|align =right |'''1989'''
|align =right |'''1994'''
|align =right |'''1989'''
|align =right |'''1994'''
|align =right |'''1989'''
|align =right |'''1994'''
|-
|[[jakuutit]]
|align =right |95,0
|align =right |97,1
|align =right |
|align =right |
|align =right |4,9
|align =right |2,9
|-
|[[venäläiset]]
|align =right |99,7
|align =right |99,7
|align =right |0,2
|align =right |0,2
|align =right |
|align =right |
|-
|[[ukrainalaiset]]
|align =right |49,4
|align =right |42,4
|align =right |0,1
|align =right |0,2
|align =right |50,3
|align =right |57,4
|-
|[[valkovenäläiset]]
|align =right |35,5
|align =right |32,3
|align =right |0,3
|align =right |1,0
|align =right |63,6
|align =right |66,3
|-
|[[evenkit]]
|align =right |8,5
|align =right |5,0
|align =right |82,5
|align =right |90,8
|align =right |8,9
|align =right |4,2
|-
|[[evenit]]
|align =right |34,7
|align =right |57,0
|align =right |54,3
|align =right |34,9
|align =right |10,6
|align =right |8,0
|-
|[[jukagiirit]]
|align =right |35,1
|align =right |*
|align =right |28,1
|align =right |*
|align =right |33,4
|align =right |*
|-
|[[tšuktšit]]
|align =right |63,2
|align =right |*
|align =right |7,3
|align =right |*
|align =right |28,5
|align =right |*
|-
|muut
|align =right |50,3
|align =right |47,1
|align =right |1,7
|align =right |9,9
|align =right |45,8
|align =right |41,8
|}
<nowiki>*</nowiki> <small>Tieto puuttuu</small><br />

=== Uskonnot ===
Sahan merkittävimmät uskonnot ovat [[ortodoksisuus]] ja jakuuttien šamanistinen uskonto. Osa pohjoisista alkuperäiskansoista uskoo myös edelleen omiin šamanistisiin uskontoihinsa. Ortodokseiksi kääntyneilläkin on säilynyt runsaasti tapoja ja rituaaleja vanhoista šamanistisista uskonnoistaan. Hyvänä esimerkkinä šamanistisen uskonnon vaikutuksista on jakuuttien kesäinen [[Ysyah]]-juhla, joka on yleinen vapaapäivä Sahan tasavallassa.

Venäläiset valloittajat alkoivat käännyttää jakuutteja, evenkejä ja muita alueen kansoja kristityiksi 1700-luvulla. Suurin osa jakuuteista oli saatu käännytettyä ainakin nimellisesti kristityiksi 1850-luvulle tultaessa.<ref name="MAR Chronology"/> Jakuuttien alkuperäinen uskonto lähes hävisi Stalinin vainoissa, jolloin suurin osa šamaaneista teloitettiin tai karkotettiin.<ref name="MAR Assessment">[http://www.cidcm.umd.edu/mar/assessment.asp?groupId=36538 University of Maryland – MAR – Assesment for Yakut in Russia] {{Wayback|1=http://www.cidcm.umd.edu/mar/assessment.asp?groupId=36538 |päiväys=20110909131256 }}</ref> Neuvostoliiton loppuvuosina ja sen hajoamisen jälkeen jakuuttien uskonto on alkanut elpyä.<ref name="MAR Assessment"/>

== Liikenne ==
<!--''Pääartikkeli: [[Sahan liikenne]]''-->

[[Tiedosto:Yakutian Laika Sled.jpg|pienoiskuva|Jakutian laika-koiravaljakko]]
Sahan ankaran ilmaston, epätasaisen maaston, pitkien etäisyyksien, harvan asutuksen ja leveiden jokien vuoksi maahan ei ole kehittynyt hyviä liikenneyhteyksiä. Sahassa on hyvin vähän maanteitä ja rautatie Jakutskista etelään on vasta osittain käytössä. Tämän vuoksi lento- ja jokilaivaliikenne ovatkin merkittäviä liikennemuotoja.

=== Tieliikenne ===
Sahassa on yhteensä 21&nbsp;770 kilometriä autoteitä, joista yleisiä teitä on 19&nbsp;689 kilometriä.<ref name="Yakutiatoday.com - Transportation Infrastructure">[http://www.yakutiatoday.com/region/economy_transportation_infrastructure.shtml Yakutia today com – Economy – Transportation Infrastructure]</ref> Yleisistä teistä on liittovaltion teitä 2&nbsp;081 kilometriä ja 19&nbsp;400 kilometriä alueellisia teitä.<ref name="Yakutiatoday.com - Transportation Infrastructure"/> Teistä noin 600 kilometriä on päällystettyjä.<ref name="Yakutiatoday.com - Transportation Infrastructure"/> Maantieverkoston keskuksena on pääkaupunki [[Jakutsk]], josta kaikki päätiet lähtevät. Jakutskista länteen kulkee ''Jakutsk–[[Njurba]]–[[Mirnyi (Sahan tasavalta)|Mirnyi]]-maantie'', itään tasavallan ulkopuolelle ''Jakutsk–[[Magadan]]-maantie'', kaakkoon ''Jakutsk–[[Amma (kylä)|Amma]]–[[Uus-Maaja]]–Jugonerok-maantie'' ja etelään Amurin alueelle johtava maantie. Vuonna 2004 maantieliikenteessä kuljetettiin 95&nbsp;361&nbsp;700 matkustajaa ja 4&nbsp;269&nbsp;500 tonnia tavaraa.<ref name="Yakutiatoday.com - Transportation Infrastructure"/> Talvisin tärkeitä liikenneväyliä ovat myös rekireitit.

=== Junaliikenne ===
[[Tiedosto:Aldan station.jpg|pienoiskuva|vasen|[[Aldan (kaupunki)|Aldanin]] rautatieasema.]]
Sahan [[rautatie]]verkosto on nuori ja varsin lyhyt. Se koostuu Sahan eteläpuolelta [[Baikalin–Amurin rautatie|Baikalin-Amurin radalta]] [[Tommot]]tiin kulkevasta 490 kilometrin pituisesta radasta, joka avattiin tilapäiselle liikenteelle vuonna 2004.<ref name="Yakutiatoday.com - Transportation Infrastructure"/> Radan toinen vaihe Tommotista Jakutskiin on rakenteilla. Radan valmistuttua pääkaupunkiin asti, se tulee avaamaan luotettavan liikenneyhteyden Sahasta etelään. Myös rahtikuljetusten kustannukset tulevat radan valmistuttua vähenemään. Vuoden 2004 rautatien avatulla osuudella kuljetettiin 194&nbsp;000 matkustajaa ja 1&nbsp;865&nbsp;600 tonnia tavaraa.<ref name="Yakutiatoday.com - Transportation Infrastructure"/>

=== Lentoliikenne ===
[[Tiedosto:Yakutsk airport (ntx).jpg|thumb|250px|Jakutskin lentoasemaa syyskuussa 2004.]]
Sahassa on 33 lentokenttää, joista pääkaupungin [[Jakutskin lentoasema|Jakutskin]] ja [[Tiksin lentoasema|Tiksin]] kentiltä maan pohjoisosassa, on yhteyksiä myös tasavallan ulkopuolle.<ref name="Yakutiatoday.com - Transportation Infrastructure"/> Muita tärkeitä lentokenttiä ovat [[Vitim]] ja [[Oljokminsk]] maan lounaisosassa. Lentoliikenne korvaa Sahan puutteellista maantieverkostoa ja on tämän vuoksi hyvin tärkeä. Sahan alueen lentoliikenne kuljetti vuonna 2004 194&nbsp;000 matkustajaa ja 11&nbsp;865&nbsp;600 tonnia tavaraa.<ref name="Yakutiatoday.com - Transportation Infrastructure"/>

=== Laivaliikenne ===
Sahan lukuisilla joilla on suuri merkitys liikenneväylinä. Jokilaivareittien kokonaispituus on 16&nbsp;743 kilometriä,<ref name="Yakutiatoday.com - Transportation Infrastructure"/> josta 8&nbsp;530 kilometriä on [[Lena]]n vesistöalueella. Liikenteen suhteen tärkeimmät joet ovat Lena ja sen sivujoet [[Viljui]] ja [[Aldan (joki)|Aldan]] sekä [[Kolyma]] (soveltuu liikenteelle 1&nbsp;150 km:n matkalta), [[Indigirka]] ja [[Jana (joki)|Jana]] maan koillisosassa. Jokien liikennöintiä haittaavat kuitenkin pitkäaikainen jääpeite, hiekkasärkät ja suuret vedenpinnanvaihtelut. Lena soveltuu liikenteelle toukokuusta lokakuulle; Indigirka, Jana ja Kolyma puolestaan kesäkuulta lokakuulle.<ref name="Yakutiatoday.com - Transportation Infrastructure"/> Tärkeimmät jokisatamat ovat Jakutsk, Ala-Jana, Belogorsk, Lensk, Oljokminsk ja Kanduga.<ref name="Yakutiatoday.com - Transportation Infrastructure"/> Vuonna 2004 jokiliikenne kuljetti 120&nbsp;000 matkustajaa ja 2&nbsp;649&nbsp;500 tonnia tavaraa.<ref name="Yakutiatoday.com - Transportation Infrastructure"/>

Jokiliikenteen lisäksi on myös meriliikennettä, jonka tärkeimmät satamat ovat [[Tiksi]] ja [[Zelenomyssk]]. Meriliikenne kuljetti vuonna 2004 243&nbsp;700 tonnia tavaraa.<ref name="Yakutiatoday.com - Transportation Infrastructure"/>

== Koulutus ==
[[Tiedosto:Kulakovskystreet.jpg|pienoiskuva|Kulakovskin katua Jakutskissa. [[Jakutskin valtionyliopisto]]n rakennuksia vasemmalla.]]
Korkea-asteen koulutusta Sahassa tarjoavat pääkaupungissa [[Jakutsk]]issa toimivat [[Jakutskin valtionyliopisto]] (per. 1956), Lääketieteellinen instituutti, Kaupan ja talouden instituutti sekä Kasvatustieteellinen instituutti ja Maatalousinstituutti.<ref name="Scott Polar Research Institute - Education">[http://www.spri.cam.ac.uk/resources/rfn/sakha.html#edu Scott Polar Research Institute – Sakha Republic – Education]</ref>

Suhtautuminen kansallisten kielten opetukseen on muuttunut radikaalisti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Jakuutin kieli on oppiaineena kaikissa peruskouluissa ja yhä useammat koulut ovat ottaneet sen pääopetuskielekseen.<ref name="Scott Polar Research Institute - Culture and Language">[http://www.spri.cam.ac.uk/resources/rfn/sakha.html#cult Scott Polar Research Institute – Sakha Republic – Culture and Education]</ref>

Tammikuussa 2000 Sahan presidentti [[Mihail Nikolajev]] antoi asetuksen, jolla [[englannin kieli|englannista]] tehtiin yksi tasavallan pakollisista opetuskielistä sekä myös yksi työskentelykielistä virallisissa yhteyksissä. Asetuksen tarkoituksena on parantaa kansainvälistä kanssakäymistä ja integroitumista maailman talousyhteisöön sekä auttaa omaksumaan kansainvälisiä käytäntöjä korkean informaatioteknologian hyödyntämisessä ja auttaa hallinnossa työskenteleviä järjestämän kansainvälisen tason tapaamisia. Asetus määräsi Sahan opetusministeriön muuttamaan koulujen opetussuunnitelmaa englannin opetuksen osalta. Lisäksi kaikkien ministeriöiden ja osastojen johtajat tasavallan hallinnossa saivat ohjeet järjestää englannin opintoja henkilökunnalleen.

== Tiedotusvälineet ==
{{korjattava|Sanomalehtien nimet tällä hetkellä pääosin vain suomeksi}}
Sahan merkittävimmät uutistoimistot ovat tasavallan omistamat ''Jakutia Sahan uutistoimisto'' ja ''Kansallinen tuotantoyhtiö Saha''. Jakutia Sahan uutistoimisto julkaisee kuutena päivänä viikossa ilmestyvää sanomalehteä ja verkkolehteä. Toimiston uutistarjonta kattaa koko tasavallan alueen ja eri elämänalat.<ref name="Yakutia today com - Media">[http://www.yakutiatoday.com/region/media.shtml Yakutia today com – Geography – General information]</ref>

Kansallinen tuotantoyhtiö Saha puolestaan tuottaa tv- ja radio-ohjelmia koko tasavallan alueelle. Sen edeltäjä Jakuuttien ASNT:n ministeriöneuvoston alaisuudessa toiminut televisio- ja radiokomitea aloitti toimintansa vuonna 1930. Yhtiön tuottamasta tv-tuotannosta on venäjänkielistä 55 prosenttia, jakuutinkielistä 40 prosenttia ja pohjoisten alkuperäiskansojen kielistä viisi prosenttia. Radiotuotannosta vastaavat luvut ovat 60, 35 ja viisi prosenttia. Yhtiön päätoimialat ovat päivittäisuutiset, koulutukselliset ja kulttuuriset ohjelmat, urheiluosio ja nuorisolle suunnatut ohjelmat.<ref name="Yakutia today com - Media"/>

Merkittävin yksityisomisteinen tuotantoyhtiö on ''STV'', joka tuottaa tv- ja radio-ohjelmia pääkaupungin Jakutskin alueella. Tv-tuotantoon kuuluvat muun muassa kaupunkiuutiset, elokuvat ja ruokaohjelmat.<ref name="Yakutia today com - Media"/>

Sahassa ilmestyy kaksi päivälehteä, jakuutinkielinen ''Saha Sire'' ja venäjänkielinen ''Jakutia'', jotka molemmat ovat tasavallan omistamia. Molemmat lehdet ilmestyvät viitenä päivänä viikossa (ti-la) ja sisältävät mm. virallisia tiedotuksia ja tasavallan päätapahtumista kertovia uutisia. Saha Sire on levikiltään tasavallan suurin lehti.<ref name="Yakutia today com - Media"/> Muista sanomalehdistä merkittävimmät ovat yksityisomisteiset ''Jakutskin ilta'' -niminen kaupunkilehti, ''Meidän aikamme'', ''Jakutian viikko'' ja ''Jakutian nuoruus''.<ref name="Yakutia today com - Media"/>

== Kulttuuri ==
<!-- ''Pääartikkeli: [[Sahan kulttuuri]]'' -->

=== Teatteri ===
[[Tiedosto:Jakutsk theater.jpg|pienoiskuva|vasen|Sahalainen teatteri takana vasemmalla.]]
Sahan pääkaupungissa Jakutskissa toimii sahalainen (Sahan valtiollinen akateeminen teatteri) ja venäläinen teatteri (Sahan valtiollinen akateeminen venäläinen teatteri). Näiden lisäksi pääkaupungissa toimii Sahan valtiollinen ooppera- ja balettiteatteri, Sahan valtiollinen huumori- ja satiiriteatteri ja Sahan valtiollinen varieteeteatteri.<ref name="Kulttuuri">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yakutiatoday.com/region/culture.shtml | Nimeke =Sakha Culture | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija =YakutiaToday.Com | Viitattu =2.1.2008 | Kieli ={{en}} }}</ref> Lisäksi maan länsiosassa [[Njurba]]ssa toimii Njurban draamateatteri.<ref name="Sahalainen teatteri">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yakutiatoday.com/region/culture_theater_sakha.shtml | Nimeke =The Sakha Academic Theater after Platon Oyunskiy | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija =YakutiaToday.Com | Viitattu =2.1.2008 | Kieli ={{en}} }}</ref>

Sahan teatterielämän voidaan katsoa alkaneeksi vuonna 1881, jolloin ryhmä amatöörinäyttelijöitä ja muusikkoja Jakutskin eliitistä ja nuorisosta muodosti teatteriryhmän.<ref name="Sahalainen teatteri"/> Ensimmäinen varsinainen teatteri oli venäläinen teatteri, joka perustettiin vuonna 1920 pääkaupunkiin Jakutskiin.<ref name="Venäläinen teatteri">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yakutiatoday.com/region/culture_theater_russian_drama.shtml | Nimeke =The State Academic Russian Drama Theatre after A. Pushkin | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = YakutiaToday.Com | Viitattu =2.1.2008 | Kieli ={{en}} }}</ref> Jakuuttilainen teatteri puolestaan perustettiin Jakutskiin vuonna 1925. Jakuuttilainen teatteri jaettiin vuonna 1971, jolloin siitä erotettiin valtiollinen ooppera ja balettiteatteri.<ref name="Sahalainen teatteri"/>

=== Ruoka ===
Sahalaisen keittiön perustan muodostavat erilaiset [[liha]]- ja [[kala]]ruoat sekä [[maitotuotteet]].<ref name="yakutiatravel food">[http://www.yakutiatravel.com/eng/interests/food.htm Yakutiatravel.com – Food and restaurants] {{Wayback|1=http://www.yakutiatravel.com/eng/interests/food.htm |päiväys=20061230134750 }}</ref> Ruoka on ravitsevaa ja terveellistä, mikä on tyypillistä pohjoisten alueiden ruokakulttuureille.<ref name="yakutiatravel food"/> Sahalaiseen keittiöön on sekoittunut varhaisempina aikoina vaikutteita mongoleilta ja pohjoisilta alkuperäiskansoilta. Sittemmin vaikutteita on tullut myös venäläisestä ruokaperinteestä. Perinteiseen lihavalikoimaan kuuluu [[naudanliha|naudan]]-, [[hevosenliha|hevosen]]-, [[poro]]n-, [[hirvi|hirven]]- ja jopa [[karhu]]nliha.<ref name="yakutiatravel food"/> Liharuoat vaihtelevat hieman alueittain, esim. poronlihaa käytetään enimmäkseen pohjoisosissa ja varsinkin pohjoisten alkuperäiskansojen keskuudessa. Sahalaisen ruokakulttuurin erikoisuutena ja tunnuspiirteenä voidaan pitää laajamittaista hevosenlihan käyttöä.<ref name="yakutiatravel food"/> Hevosenlihan käytöllä on laajat historialliset perinteet, sillä onhan juuri hevostenkasvatus lihaksi ollut jakuuttien merkittävimpiä elinkeinoja jo noin 1&nbsp;000 vuoden ajan. Erikoisuuksina voidaan pitää muun muassa jäisiä hevosenlihaviipaleita ja [[tamma]]n maidosta käymällä valmistettua [[kumissi]]-nimistä hieman alkoholia sisältävää juomaa, jota käytetään virvokkeena.<ref name="yakutiatravel food"/> Kalaa tarjoillaan niin suolattuna, savustettuna kuin kuivattunakin.<ref name="yakutiatravel food"/> Sahalaiset kokit osaavat taidokkaasti sekoittaa perinteisiä ja uusia ruokalajeja keskenään uudenlaisiksi ateriakokonaisuuksiksi.<ref name="yakutiatravel food"/>

===Juhlapäivät===
Yleisten venäläisten juhlapäivien lisäksi Sahassa on kolme juhlapäivää, jotka ovat yleisiä vapaapäiviä:<ref name="Scott Polar Research Institute – Factsheet"/>

* 27. huhtikuuta - Perustuslain päivä (perustuslaki hyväksytty 1992)
* 21. kesäkuuta - [[Ysyah]] (perinteinen kesäjuhla)
* 27. syyskuuta - Suvereenisuuspäivä (suvereenisuus julistettu 1990).

== Hallinto ja politiikka ==
Sahan tasavalta on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta, jolla on oma perustuslaki, presidentti, parlamentti ja hallitus. Vallan jakaantumista Venäjän federaation ja Sahan tasavallan välillä säätelevät Venäjän federaation perustuslaki, Sahan tasavallan perustuslaki, liittovaltiosopimus, vallanjakosopimus (29. heinäkuuta 1995) ja muut vallanjaosta tehdyt sopimukset Venäjän ja Sahan välillä.<ref name="Yakutiatoday.com - Politics">[http://www.yakutiatoday.com/region/politics.shtml Yakutia today com – Politics]</ref>

Sahan valtiollinen kehitys sai alkunsa 27. huhtikuuta 1922, jolloin Neuvostoliitto perusti alueelle [[Jakuuttien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta|Jakuuttien autonominen sosialistinen neuvostotasavallan]]. Seuraava askel kohti laajempaa itsehallintoa otettiin 27. syyskuuta 1990, jolloin Jakuuttien ASNT:n korkein neuvosto antoi suvereenisuusjulistuksen ja muutti nimensä Saha-Jakutian sosialistiseksi neuvostotasavallaksi.<ref name="Yakutiatoday.com - Politics"/>

Sahan tasavallalla on kolme edustajan paikkaa Venäjän federaation [[parlamentti|parlamentissa]], kaksi federaation neuvostossa eli ylemmässä kamarissa ja yksi [[duuma]]ssa eli alemmassa kamarissa.

=== Vallan kolmijako ===
[[Tiedosto:Sakha Yakutia rep.png|pienoiskuva]]
Sahan tasavallan perustuslaki hyväksyttiin 4. huhtikuuta 1992.<ref name="Yakutiatoday.com - Politics"/><ref name=SahaPerustuslaki/> Poliittisen vallan käyttö Sahassa perustuu lainsäädännöllisen, toimeenpanevan ja oikeudellisen vallan eroon ja keskinäiseen tasapainoon. Valtio käyttää valtaansa demokratian periaatteiden, sosiaalisen tasa-arvon, ihmisoikeussopimusten ja kansallisten arvojen periaatteiden mukaan.<ref name="Yakutiatoday.com - Politics"/> Sahan tasavallan ylimmät viranomaiset ovat Sahan presidentti yhteistoiminnassa varapresidentin kanssa, ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä hallitus, ylintä lainsäädännöllistä valtaa käyttävä parlamentti, Il Tumen ja ylintä oikeudellista valtaa käyttävä Perustuslaillinen tuomioistuin.<ref name="Yakutiatoday.com - Politics"/><ref name=SahaPerustuslaki/>

Sahan valtion päämies on [[Sahan presidentti]], jonka virkakausi on viisi vuotta.<ref name="Scott Polar Research Institute - Political structure">[http://www.spri.cam.ac.uk/resources/rfn/sakha.html#polit Scott Polar Research Institute – Sakha Republic – Political structure]</ref> Nykyinen presidentti on [[Aisen Nikolajev]]. Hänet valittiin presidentiksi toukokuussa 2018.<ref name=roscongress /> Ennen vuotta 2007 presidentti valittiin suoralla kansanvaalilla. Presidentti johtaa hallitusta. Varapresidenttinä toimii pääministeri,<ref name="Scott Polar Research Institute - Political structure"/> jonka lisäksi hallituksessa on 16 ministeriä. Lisäksi on kahdeksan kansallista komiteaa, jotka hoitavat talous, sosiaali ja muita tehtäviä.<ref name="Scott Polar Research Institute - Political structure"/>

Ylintä lainsäädäntä valtaa Sahassa käyttää kaksikamarinen [[parlamentti]], ''Il Tumen''. Ylemmässä kamarissa on 35 edustajaa, yksi jokaisesta 33 uluusista ja kahdelta kaupunkialueelta. Alemman kamarin edustajat valitaan 24 vaalipiiristä. Parlamentin puhemiehenä toimii [[Njurgun Timofejev]].<ref name="Yakutiatoday.com - Politics"/>

=== Alue- ja paikallishallinto ===
{{Pääartikkeli|[[Sahan hallinnollinen jako]]}}
{{Location map+|Russia Sakha Republic|width=500|float=center|alt= Sahan tasavallan kartta|caption=Sahan tasavallan kartta |places=
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=Location dot lightgrey.svg<!--Kartan otsikko-->|marksize=1
|lat_deg=76.5|lat_dir=N|lon_deg=116|lon_dir=E
|position=right|label=<u>'''Sahan&nbsp;tasavalta'''</u>|label_size=150|link=Sahan tasavalta}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 14 2.svg<!--Iso yli 100 k.as kaupunki-->|marksize=14
|lat_deg=62.0278|lat_dir=N|lon_deg=129.7313|lon_dir=E
|position=top|label=<u>'''[[Jakutsk|Jakutsk]]'''</u>|label_size=110|link=Jakutsk}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 14.svg<!--keskikokoinen 30-100 k.as kaupunki tai taajama-->|marksize=20
|lat_deg=56.6707|lat_dir=N|lon_deg=124.6535|lon_dir=E
|position=right|label=[[Nerjungri]]|label_size=100|link=Nerjungri}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 14.svg|marksize=20
|lat_deg=62.5409|lat_dir=N|lon_deg=113.97915|lon_dir=E
|position=right|label=[[Mirnyi (Sahan tasavalta)|Mirnyi]]|label_size=100|link=Mirnyi (Sahan tasavalta)}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 15.svg<!--pienehkö 10-30 k.as taajama-->|marksize=16
|lat_deg=60.713|lat_dir=N|lon_deg=114.91|lon_dir=E
|position=right|label=[[Lensk]]|label_size=90|link=Lensk}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 15.svg|marksize=16
|lat_deg=58.6086|lat_dir=N|lon_deg=125.3883|lon_dir=E
|position=left|label=[[Aldan (kaupunki)|Aldan]]|label_size=90|link=Aldan (kaupunki)}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 15.svg|marksize=16
|lat_deg=66.4105|lat_dir=N|lon_deg=112.2899|lon_dir=E
|position=right|label=[[Udatšnyi]]|label_size=90|link=Udatšnyi}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 15.svg|marksize=16
|lat_deg=65.953|lat_dir=N|lon_deg=111.492|lon_dir=E
|position=left|label=[[Aihal]]|label_size=90|link=Aihal}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 15.svg|marksize=16
|lat_deg=63.7550|lat_dir=N|lon_deg=121.6240|lon_dir=E
|position=right|label=[[Viljuisk]]|label_size=90|link=Viljuisk}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 15.svg|marksize=16
|lat_deg=63.2785|lat_dir=N|lon_deg=118.3360|lon_dir=E
|position=right|label=[[Njurba]]|label_size=80|link=Njurba}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 5.svg<!--pikkukaupunki tai taajama alle 10 000 as.-->|marksize=20
|lat_deg=58.9667|lat_dir=N|lon_deg=126.2667|lon_dir=E
|position=right|label=[[Tommot]]|label_size=80|link=Tommot}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 5.svg|marksize=20
|lat_deg=62.164|lat_dir=N|lon_deg=129.842|lon_dir=E
|position=left|label=[[Žatai|Žatai&nbsp;&nbsp;]]|label_size=80|link=Žatai}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 5.svg|marksize=20
|lat_deg=61.483|lat_dir=N|lon_deg=129.15|lon_dir=E
|position=left|label=[[Pokrovsk (Venäjä)|Pokrovsk]]|label_size=80|link=Pokrovsk (Venäjä)}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 5.svg|marksize=20
|lat_deg=61.961|lat_dir=N|lon_deg=129.913|lon_dir=E
|position=right|label=[[Nižni Bestjah|Nižni&nbsp;Bestjah]]|label_size=80|link=Nižni Bestjah}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 5.svg|marksize=20
|lat_deg=62.653|lat_dir=N|lon_deg=135.559|lon_dir=E
|position=right|label=[[Handyga]]|label_size=80|link=Handyga}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 5.svg|marksize=20
|lat_deg=61.397|lat_dir=N|lon_deg=128.947|lon_dir=E
|position=right|label=[[Mohsogolloh|Mohsogolloh]]|label_size=80|link=Mohsogolloh}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 5.svg|marksize=20
|lat_deg=60.383|lat_dir=N|lon_deg=120.433|lon_dir=E
|position=top|label=[[Oljokminsk|<br><br>Oljokminsk]]|label_size=80|link=Oljokminsk}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 5.svg|marksize=20
|lat_deg=71.6376|lat_dir=N|lon_deg=128.8648|lon_dir=E
|position=left|label=[[Tiksi]]|label_size=80|link=Tiksi}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 5.svg|marksize=20
|lat_deg=66.768|lat_dir=N|lon_deg=123.377|lon_dir=E
|position=right|label=[[Žigansk]]|label_size=80|link=Žigansk}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 5.svg|marksize=20
|lat_deg=68.504|lat_dir=N|lon_deg=112.447|lon_dir=E
|position=right|label=[[Olenjok (Sahan tasavalta)|Olenjok]]|label_size=80|link=Olenjok (Sahan tasavalta)}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 5.svg|marksize=20
|lat_deg=71.9653|lat_dir=N|lon_deg=114.0922|lon_dir=E
|position=right|label=[[Saskylah]]|label_size=80|link=Saskylah}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 5.svg|marksize=20
|lat_deg=70.0014|lat_dir=N|lon_deg=135.5497|lon_dir=E
|position=right|label=[[Ust-Kuiga]]|label_size=80|link=Ust-Kuiga}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 5.svg|marksize=20
|lat_deg=68.752|lat_dir=N|lon_deg=161.330|lon_dir=E
|position=left|label=[[Tšerski|Tšerski (Zeljonyi Mys)]]|label_size=80|link=Tšerski}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 5.svg|marksize=20
|lat_deg=66.455|lat_dir=N|lon_deg=143.219|lon_dir=E
|position=left|label=[[Honuu]]|label_size=80|link=Honuu}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 5.svg|marksize=20
|lat_deg=67.46|lat_dir=N|lon_deg=153.71|lon_dir=E
|position=right|label=[[Srednekolymsk|Sredne-<br>kolymsk]]|label_size=80|link=Srednekolymsk}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 5.svg|marksize=20
|lat_deg=67.655|lat_dir=N|lon_deg=134.642|lon_dir=E
|position=right|label=[[Batagai]]|label_size=80|link=Batagai}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 5.svg|marksize=20
|lat_deg=67.5490|lat_dir=N|lon_deg=133.3871|lon_dir=E
|position=top|label=[[Verhojansk|<br><br>Verhojansk]]|label_size=80|link=Verhojansk}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 5.svg|marksize=20
|lat_deg=70.6192|lat_dir=N|lon_deg=147.9022|lon_dir=E
|position=right|label=[[Tšokurdah]]|label_size=80|link=Tšokurdah}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 5.svg|marksize=20
|lat_deg=68.5375|lat_dir=N|lon_deg=146.1933|lon_dir=E
|position=left|label=[[Belaja Gora]]|label_size=80|link=Belaja Gora}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 5.svg|marksize=20
|lat_deg=65.7344|lat_dir=N|lon_deg=150.8977|lon_dir=E
|position=right|label=[[Zyrjanka]]|label_size=80|link=Zyrjanka}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 5.svg|marksize=20
|lat_deg=63.9235|lat_dir=N|lon_deg=127.467|lon_dir=E
|position=right|label=[[Sangar]]|label_size=80|link=Sangar}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 5.svg|marksize=20
|lat_deg= 60.4153|lat_dir=N|lon_deg=134.5472|lon_dir=E
|position=right|label=[[Ust-Maja]]|label_size=80|link=Ust-Maja}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 5.svg|marksize=20
|lat_deg=64.5681|lat_dir=N|lon_deg=143.2361|lon_dir=E
|position=left|label=[[Ust-Nera]]|label_size=80|link=Ust-Nera}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=Waterbody.svg<!--Vesialue-->|marksize=1
|lat_deg=70.45|lat_dir=N|lon_deg=125|lon_dir=E
|position=bottom|label='''''[[Lena]]'''''|label_size=70|link=Lena}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=Waterbody.svg<!--Vesialue-->|marksize=1
|lat_deg=59.16|lat_dir=N|lon_deg=111.75|lon_dir=E
|position=bottom|label=''[[Lena]]''|label_size=70|link=Lena}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=Waterbody.svg<!--Vesialue-->|marksize=1
|lat_deg=59.75|lat_dir=N|lon_deg=133.49|lon_dir=E
|position=bottom|label=''[[Aldan (joki)|Aldan]]''|label_size=70|link=Aldan (joki)}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=Waterbody.svg<!--Vesialue-->|marksize=1
|lat_deg=69.40|lat_dir=N|lon_deg=147.43|lon_dir=E
|position=bottom|label=''[[Indigirka]]''|label_size=70|link=Indigirka}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=Waterbody.svg<!--Vesialue-->|marksize=1
|lat_deg=66.7|lat_dir=N|lon_deg=152.0|lon_dir=E
|position=bottom|label=''[[Kolyma]]''|label_size=70|link=Kolyma}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=Waterbody.svg<!--Vesialue-->|marksize=1
|lat_deg=63.25|lat_dir=N|lon_deg=111.55|lon_dir=E
|position=bottom|label=''[[Viljuin tekojärvi|Viljuin<br>teko-<br>järvi]]''|label_size=70|link=Viljuin tekojärvi}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=Waterbody.svg<!--Vesialue-->|marksize=1
|lat_deg=74|lat_dir=N|lon_deg=153|lon_dir=E
|position=bottom|label=''[[Itä-Siperian meri]]''|label_size=70|link=Itä-Siperian meri}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=Waterbody.svg<!--Vesialue-->|marksize=1
|lat_deg=75|lat_dir=N|lon_deg=124|lon_dir=E
|position=bottom|label=''[[Laptevinmeri]]''|label_size=70|link=Laptevinmeri}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=Waterbody.svg|<!--Vesialue-->|marksize=1
|lat_deg=72.20|lon_deg=130.80
|position=bottom|label=''[[Buor-Hajan lahti|Buor-<br>Hajan<br>lahti]]''|label_size=60|link=Buor-Hajan lahti}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=BlackMountain.svg<!--Vuori-->|marksize=15
|lat_deg=65.1764|lat_dir=N|lon_deg=146.0082|lon_dir=E
|position=top|label=''[[Popeda (vuori)|<br>Popeda<br>3003 m]]''|label_size=65|link=Popeda (vuori)}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=Pfeil unten.svg<!--Naapuri alue-->|marksize=13
|lat_deg=55.3|lat_dir=N|lon_deg=124.0|lon_dir=E
|position=right|label=''[[Amurin alue]]''|label_size=85|link=Amurin alue}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=Pfeil rechts.svg|marksize=13
|lat_deg=58.3|lat_dir=N|lon_deg=134.5|lon_dir=E
|position=bottom|label=''[[Habarovskin aluepiiri]]''|label_size=85|link=Habarovskin aluepiiri}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=Pfeil rechts.svg|marksize=13
|lat_deg=63.7|lat_dir=N|lon_deg=151.5|lon_dir=E
|position=bottom|label=''[[Magadanin alue]]''|label_size=85|link=Magadanin alue}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=Pfeil rechts oben.svg|marksize=10
|lat_deg=67.8|lat_dir=N|lon_deg=160.7|lon_dir=E
|position=bottom|label=''[[Tšukotka]]''|label_size=85|link=Tšukotka}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=Pfeil unten.svg|marksize=13
|lat_deg=57.0|lat_dir=N|lon_deg=118.8|lon_dir=E
|position=bottom|label=''[[Taka-Baikalian aluepiiri]]''|label_size=85|link=Taka-Baikalian aluepiiri}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=Pfeil links unten.svg|marksize=10
|lat_deg=59.0|lat_dir=N|lon_deg=114.4|lon_dir=E
|position=bottom|label=''[[Irkutskin alue]]''|label_size=85|link=Irkutskin alue}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=Pfeil links.svg|marksize=13
|lat_deg=72.0|lat_dir=N|lon_deg=103.5|lon_dir=E
|position=bottom|label=''[[Krasnojarskin aluepiiri]]''|label_size=85|link=Krasnojarskin aluepiiri}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=Location dot lightgrey.svg<!--Kartan symbolit-->|marksize=1
|lat_deg=58.7|lat_dir=N|lon_deg=138.0|lon_dir=E
|position=right|label=<u>'''Suurimmat&nbsp;taajamat'''</u>|label_size=110|link=Luettelo Venäjän kaupungeista}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 14 2.svg<!--Kartan symbolit-->|marksize=14
|lat_deg=57.4|lat_dir=N|lon_deg=139.3|lon_dir=E
|position=right|label='''&nbsp;100&nbsp;000-300&nbsp;000&nbsp;as.'''|label_size=100|link=Luettelo Venäjän kaupungeista}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 14.svg<!--Kartan symbolit-->|marksize=20
|lat_deg=56.7|lat_dir=N|lon_deg=139.2|lon_dir=E
|position=right|label=&nbsp;&nbsp;30&nbsp;000-100&nbsp;000&nbsp;as.|label_size=100|link=Luettelo Venäjän kaupungeista}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 15.svg<!--Kartan symbolit-->|marksize=16
|lat_deg=56.1|lat_dir=N|lon_deg=139.1|lon_dir=E
|position=right|label=&nbsp;&nbsp;10&nbsp;000-30&nbsp;000&nbsp;as.|label_size=80|link=Luettelo Venäjän kaupungeista}}
<!-- -->
{{Location map~|Russia Sakha Republic|mark=City locator 5.svg<!--Kartan symbolit-->|marksize=20
|lat_deg=55.5|lat_dir=N|lon_deg=139.0|lon_dir=E
|position=right|label=&nbsp;&nbsp;<&nbsp;10&nbsp;000&nbsp;as.|label_size=75|link=Luettelo Venäjän kaupungeista}}
}}
Aluehallintoa varten Saha on jaettu 33 uluusiin ja kahteen kaupunkialueeseen, joilla on omat hallintoviranomaisensa. Paikallishallintoa varten alueelliset yksiköt on jaettu kaikkiaan 404 paikallishallinnolliseen yksikköön, jotka ovat joko kaupunkeja, taajamia tai kyläalueita. Vuodesta 2006 lähtien myös kaikilla näillä paikallishallinnon yksiköillä on ollut omat paikallisviranomaisensa.<ref name="Yakutiatoday.com - Politics"/> <!-- Pistetään nämä piiloon, kun numerot eivät täsmää: Lisäksi kolme suoraan tasavallan hallinnon alaista kaupunkia. Näihin uluuseihin ja kaupunkialueisiin kuuluu kaikkiaan 13 kaupunkia, 50 taajamaa ja 362 kyläaluetta (naslegs).-->

[[Tiedosto:Sakha administrative divisions.PNG|pienoiskuva]]

Sahan tasavallan uluusit ja kaupunkialueet:
{|
|valign="top"|
1. [[Namin uluus]] <br />
2. [[Uus-Aldanin uluus]] <br />
3. [[Taattan uluus]] <br />
4. [[Tšuraptšyn uluus]] <br />
5. [[Meŋe-Ĥaŋalasin uluus]] <br />
6. [[Jakutsk|Jakutskin kaupunkialue]] <br />
7. [[Ĥaŋalasin uluus]] <br />
8. [[Amman uluus]] <br />
9. [[Gornajin uluus]] <br />
10. [[Ölüöĥümen uluus]] <br />
11. [[Nerjungri|Nerjungrin kaupunkialue]] <br />
12. [[Aldanin uluus]] <br />
|valign="top"|
13. [[Uus-Maajan uluus]] <br />
14. [[Tompon uluus]] <br />
15. [[Öjmököönin uluus]] <br />
16. [[Muoman uluus]] <br />
17. [[Üöhee Ĥalyman uluus]] <br />
18. [[Orto Ĥalyman uluus]] <br />
19. [[Allaraa Ĥalyman uluus]] <br />
20. [[Allajyaĥan uluus]] <br />
21. [[Abyjin uluus]] <br />
22. [[Usujaanan uluus]] <br />
23. [[Verĥojanskajin uluus]] <br />
24. [[Kebeejin uluus]] <br />
|valign="top"|
25. [[Ebeen-Bytantajin uluus]] <br />
26. [[Buluŋin uluus]] <br />
27. [[Edjigeenin uluus]] <br />
28. [[Bülüün uluus]] <br />
29. [[Üöhee Bülüün uluus]] <br />
30. [[Njurban uluus]] <br />
31. [[Suntaarin uluus]] <br />
32. [[Lenskejin uluus]] <br />
33. [[Mirnejin uluus]] <br />
34. [[Ölöönin uluus]] <br />
35. [[Anaabyrin uluus]] <br />
|}

=== Ulkopolitiikka ===
Suhteita ulkovaltoihin ja niiden hallintoalueisiin on alettu luoda Sahan suvereenisuusjulistuksen jälkeen. Sahan tasavallan Ulkoministeriö perustettiin 19. tammikuuta 1992 ja ensimmäiseksi ulkoministeriksi nimitettiin presidentin esityksestä V. P. Artamonov.<ref name="Yakutiatoday.com - Foreign relations">[http://www.yakutiatoday.com/region/foreign.shtml Yakutia today com – Foreign relations]</ref>

Tämän jälkeen Sahan tasavalta on solminut kauppaa-, kulttuuria- ja tiedettä koskevia yhteistyösopimuksia lähialueiden, kuten eräiden [[Kiina]]n ja [[Japani]]n alueiden sekä [[Alaska]]n kanssa, sekä Keski-Aasian maiden, kuten [[Mongolia]]n ja [[Kazakstan]]in kanssa. Euroopan maista on suhteita luotu muun muassa [[Latvia]]an, jonka pääkaupunkiin [[Riika]]an perustettiin Sahan kaupallinen edustusto vuonna 1992. Sahan tasavalta on osallistunut aktiivisesti Pohjoisten alueiden neuvoston toimintaan. Sahalla on oma lähetystönsä Japanissa.<ref name="Yakutiatoday.com - Foreign relations"/>

Sahan tasavalta on tehnyt antoisaa yhteistyötä [[Unesco]]n, [[Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma]]n (UNDP), [[Euroopan neuvosto]]n, [[Maailman terveysjärjestö]]n (WHO), [[Maailman luonnonsäätiö]]n (WWF) ynnä muiden järjestöjen kanssa.<ref name="YakutiaTravel.Com - Economy">[http://www.yakutiatravel.com/eng/facts/economy.htm YakutiaTravel.Com – Economy] {{Wayback|1=http://www.yakutiatravel.com/eng/facts/economy.htm |päiväys=20061230135318 }}</ref> Saha on ollut [[Pohjoinen foorumi|Pohjoisen foorumin]] jäsen vuodesta 1993 lähtien ja yksi kolmesta järjestön edustustosta sijaitsee Sahan pääkaupungissa [[Jakutsk]]issa.<ref>[http://www.northernforum.org The Northern Forum]</ref>

<!--Vuonna 1992 Sahan tasavalta allekirjoitti yhteistyösopimukset Kiinan [[Liaoning]]in maakunnan (17. maaliskuuta) ja Japanin Muroiaman (21. huhtikuuta) kanssa. Saman vuoden heinäkuun alussa ryhmä Sahan hallituksen jäseniä presidentti Nikolajevin johdolla teki kolmipäiväisen vierailun Latviaan. Vierailun aikana allekirjoitettiin yhteistyösopimukset Sahan ja Latvian hallitusten ja ulkoministeriöiden välillä sekä sopimukset kulutushyödykkeiden ja elintarvikkeiden toimituksista Sahan ja Latvian välillä. Saman vuoden elokuussa Latvian ryhmä Latvian hallituksen jäseniä pääministerin johdolla vieraili Sahassa. Tuolloin allekirjoitettiin yhteistyösopimukset muun muassa kaupasta ja turismista sekä Sahan tasavallan kaupallisen edustuston perustamisesta Riikaan. Vuoden 1992 marraskuussa allekirjoitettiin Sahan ja Venäjän ulkoministeriöiden sekä talousministeriöiden väliset yhteistyösopimukset.

Vuoden 1993 helmikuussa solmittiin yhteistyösopimus [[Krim|Krimin tasavallan]] kanssa ja maaliskuussa Sahan hallitus esitti Sahan lähetystön perustamisesta Japaniin. Vuoden 1993 aikana solmittiin kaupallisia ja kulttuurillisia yhteistyösopimuksia Mongolian ja Kazakstanin kanssa. Syyskuussa samana vuonna Sahan presidentti osallistui Pohjoisten alueiden foorumiin Norjassa.

Vuonna 1994 solmittiin suhteet Alaskan osavaltion ja sopimus taloudellisesta yhteistyöstä [[Sveitsi]]n [[Ticino]]n kantonin kanssa. Saman vuoden syyskuussa Sahan hallituksen edustusto ja presidentti vierailivat Suomessa. Vuonna 1995 solmittiin kauppasuhteita, tiedettä ja kulttuuria koskevat yhteistyösopimukset [[Kirgisia]]n kanssa.-->

==Lähteet==
{{viitteet|sarakkeet|viitteet=

<ref name=gPopeda1>{{Verkkoviite | Osoite = http://pisum.bionet.nsc.ru/kosterin/pdf/kosterin_sivtseva.pdf| Nimeke = Odonata of Yakutia (Russia), with description of Calopteryx splendens njuja ssp. nov. (Zygoptera: Calopterygidae) | Tekijä = O.E. Kosterin & L.V. Sivtseva| Tiedostomuoto = pdf | Julkaisu = Odonatologica 38(2): 113-132 | Ajankohta = 2009 | Julkaisija = pisum.bionet.nsc.ru| Viitattu = 2013-03-07 | Kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name=SahaPerustuslaki>{{Verkkoviite | Osoite = http://sakha.gov.ru/node/17668| Nimeke = Konstitutsija (osnovnoi zakon) Respubliki Saha (Jakutija) | Selite = Sahan tasavallan perustuslaki| Julkaisu = | Ajankohta = 1992-04-04 (ja uudemmat lisäykset) | Julkaisupaikka = Jakutsk, Sahan tasavalta | Julkaisija = Sahan tasavalta, sakha.gov.ru | Viitattu = 2013-03-07 | Kieli = {{ru}} }}</ref>

<ref name=Demo1959>{{Verkkoviite | Osoite = http://demoscope.ru/weekly/ssp/rus59_reg1.php| Nimeke = Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. | Tekijä = demoscope.ru | Selite = Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. | Ajankohta = | Julkaisija = Демоскоп Weekly, demoscope.ru | Viitattu = 2013-03-07 | Kieli ={{ru}} }}</ref>

<ref name=Demo1970>{{Verkkoviite | Osoite = http://demoscope.ru/weekly/ssp/rus70_reg1.php| Nimeke = Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. | Tekijä = demoscope.ru | Selite = Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. | Ajankohta = | Julkaisija = Демоскоп Weekly, demoscope.ru | Viitattu = 2013-03-07 | Kieli ={{ru}} }}</ref>

<ref name=Demo1979>{{Verkkoviite | Osoite = http://demoscope.ru/weekly/ssp/rus79_reg1.php| Nimeke = Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. | Tekijä = demoscope.ru | Selite = Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. | Ajankohta = | Julkaisija = Демоскоп Weekly, demoscope.ru | Viitattu = 2013-03-07 | Kieli ={{ru}} }}</ref>

<ref name=Demo1989>{{Verkkoviite | Osoite = http://demoscope.ru/weekly/ssp/rus89_reg1.php| Nimeke = Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Tšislennost naselenija SSSR, RSFSR i jejo territorialnyh jedinits po polu| Tekijä = demoscope.ru | Selite = Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Neuvostoliiton tämänhetkinen väestö, Venäjän sosialistinen neuvostofederaatio ja sen osat. | Ajankohta = | Julkaisija = Демоскоп Weekly, demoscope.ru | Viitattu = 2013-03-07 | Kieli ={{ru}} }}</ref>

<ref name="RuCensus2010vol1.11">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gks.ru/free_doc/new_site/perepis2010/croc/perepis_itogi1612.htm | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. | Tekijä = Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru | Selite = Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. [http://www.gks.ru/free_doc/new_site/perepis2010/croc/Documents/Vol1/pub-01-11.xlsx Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)] | Julkaisu =  | Ajankohta = 2012 | Julkaisupaikka = Moskova | Julkaisija = ИИЦ «Статистика России» | Viitattu = 14.9.2012 | Kieli = {{ru}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20130315114013/http://www.gks.ru/free_doc/new_site/perepis2010/croc/perepis_itogi1612.htm | arkistoitu = 15.3.2013 }}</ref>

<ref name="BKT-RU-19982010">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gks.ru/free_doc/new_site/vvp/vrp98-10.xls | Nimeke = Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) | Tekijä = Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru | Selite = Venäjän federaation eri subjektien aluellinen BKT (MS Excel-taulukko) | Ajankohta = 12.4.2012 | Julkaisupaikka = Moskova | Julkaisija = ИИЦ «Статистика России» | Viitattu = 2013-03-07 | Kieli = {{ru}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20120619102950/http://www.gks.ru/free_doc/new_site/vvp/vrp98-10.xls | arkistoitu = 19.6.2012 }}</ref>

<ref name="RUBtoEUR2010-12-31">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ecb.int/stats/exchange/eurofxref/html/eurofxref-graph-rub.en.html| Nimeke = Euro exchange rates RUB | Tekijä = | Selite = Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR | Ajankohta = Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31 | Julkaisija = European Central Bank, ecb.int| Viitattu =2013-03-07 | Kieli ={{en}} }}</ref>
}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Sakha}}
*[http://www.sakha.gov.ru/ Sahan tasavallan virallinen verkkosivu] {{Wayback|1=http://www.sakha.gov.ru/ |päiväys=20110222084119 }} {{ru}} {{en}}
*[http://www.spri.cam.ac.uk/resources/rfn/sakha.html Scott Polar Research Institute (University of Cambridge) – Republic of Sakha (Yakutia)] {{en}}
*[http://www.yakutiatoday.com/ YakutiaToday.Com] {{en}}
*[http://www.yakutiatravel.com/ Yakutiatravel.com] {{en}} {{ja}} {{ru}} {{de}}
*[http://www.youtube.com/watch?v=UqhjhWyBgaA Youtube.com – Sakha Republic]

{{Kaukoidän federaatiopiiri}}
{{Venäjän alueet}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
[[Luokka:Sahan tasavalta|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]