Lähdekoodi sivulle Ruotsin alueet

{{tämä artikkeli|käsittelee Ruotsin nykyistä aluehallintoa. Keskiaikaisesta organisaatiosta kertoo [[maakuntakäräjät]].}}

'''Alue''' ({{K-sv|region}}, aiemmin {{k-sv|landsting}}, suom. myös ''maakäräjät'' tai ''maakäräjäkunta'') on seututason poliittinen [[toimielin]], joka toimii [[Ruotsi]]n lääneissä. Aluehallinnolla on kunnallinen verotusoikeus, ja ne vastaavat tietyistä yhteiskunnallisista tehtävistä, joista tärkein on [[terveydenhuolto]]. Alueet huolehtivat myös [[kulttuuri]]sta, [[Joukkoliikenne|seudullisesta joukkoliikenteestä]] ja [[aluesuunnittelu]]sta. Ne ovat eräänlaisia alueellisen tason toissijaisia kuntia, niin sanottuja [[sekundäärikunta|sekundäärikuntia]]. Aluetta johtaa suorilla kansanvaaleilla valittu [[aluevaltuusto]]. Nykyään Ruotsissa on 20 aluetta.

[[Gotlannin lääni]]ä lukuun ottamatta kaikissa lääneissä on aluehallinto. Saarella on vain [[Gotlannin kunta]], joka huolehtii myös niistä tehtävistä, jotka muutoin kuuluisivat aluehallinnolle. Vuosina 1997 ja 1998 useamman läänin fuusiossa syntyneiden [[Länsi-Götanmaan lääni|Länsi-Götanmaan]] ja [[Skånen lääni]]en aluehallintoja on kutsuttu vuodesta 1999 asti alueiksi, joten vuoteen 2018 asti samaa organisaatiota kutsuttiin läänistä riippuen kahdella eri nimellä: osaa maakäräjiksi ja osaa alueiksi. Vuoden 2019 alusta lähtien kaikkein viimeisimmätkin maakäräjä-nimiset aluehallinnot vaihtoivat nimensä alueiksi, ja maakäräjä-termi korvattiin alue-termillä myös lakiteksteissä vuoden 2020 alusta. [[Ruotsin hallitus]] päättää aluejaotuksesta.

Alueet ja [[lääninhallitus|lääninhallitukset]] ovat täysin eri toimijoita, joilla on eri tehtävät.

==Historia==
{{Pääartikkeli|[[Maakuntakäräjät]]}}

Maakäräjät tai [[maakuntakäräjät]] olivat Ruotsissa käytössä ensimmäisen kerran [[keskiaika|keskiajalla]]. Tuolloin [[maakunta|maakunnan]] asioista päätettiin [[käräjät|käräjillä]]. Käräjiä on käyty Ruotsin lisäksi myös [[Tanska]]ssa ja [[Suomi|Suomessa]], joka keskiajalla oli osa Ruotsia. 1300-luvulta olevan [[Maunu Eerikinpojan maanlaki|Maunu Eerikinpojan maanlain]] mukaan maakäräjät tuli pitää neljä kertaa vuodessa ja niiden johtajana toimi [[laamanni]]. Myöhemmin maakäräjien merkitys pieneni. [[Myöhäiskeskiaika|Myöhäiskeskiajalla]] maakäräjät kehittyivät kuninkaallisiksi ylituomioistuimiksi. Keskiaikaisten maakäräjien toiminta tuomioistuimina lakkasi, kun [[Tukholman hovioikeus]] perustettiin vuonna 1614.<ref name="NE">Nationalencyklopedin (1993). "Landsting", nide 12, sivut 103–105.</ref>

Nykyaikaiset maakäräjät perustettiin vuonna 1862 annetuilla määräyksillä, jotka tulivat voimaan seuraavana vuonna. Niin jokainen lääni sai omat maakäräjät. Nimitystä ''landsting'' käytettiin aluksi maakäräjävaltuustosta ja itse maakäräjiä kutsuttiin maakäräjäkunniksi ({{k-sv|landstingskommun}}). Jälkimmäinen termi on edelleen [[Ruotsin hallitusmuoto|Ruotsin hallitusmuodossa]].

Uudistuksen toteutumisen aikoihin oli vielä toiminnassa keskiajalle juurensa ulottava [[Jämtland]]in maakäräjät. Jämtlandin maakäräjät teki tuolloin päätöksiä budjetista ja lopettamisensa aikoihin vastasi muun muassa liikenneasioista ja sairaanhoidosta. Uusiin [[Jämtlandin maakäräjät|Jämtlandin maakäräjiin]] tulivat mukaan lisäksi [[Härjedalen]] ja [[Jämtlandin lääni]]in kuuluneet [[Hälsingland]]in osat.

==Lainsäädäntö==

Ruotsin kunnallislaissa (1991:900) säädetään maakäräjien toiminnasta. Terveys- ja sairaanhoitolaissa säädetään maakäräjien ja kuntien vastuusta terveyden- ja sairaanhoidossa. Maakäräjien toiminta rahoitetaan suurimmaksi osaksi [[maakäräjävero]]illa. Lisäksi maakäräjät saavat tuloja potilasmaksuista ja palveluiden myynnistä. Valtio avustaa toimintaa yleisillä ja suunnatuilla [[valtionavustus|valtionavustuksilla]]. Suurin osa maakäräjien budjetista menee terveyden- ja sairaanhoitoon sekä [[hammashuolto]]on.

==Poliittinen johto==

*[[Aluevaltuusto]] on korkein päättävä elin, joka valitaan [[Ruotsin aluevaalit|aluevaaleissa]].
*[[Aluehallitus]] on korkein toimenpanoelin, jonka aluevaltuusto valitsee.
*[[Alueneuvos (Ruotsi)|Alueneuvos]] ei varsinaisesti ole muodollinen arvonimi, mutta sillä tarkoitetaan käytännössä niitä aluehallituksen edustajia, jotka on valittu toimeensa kokopäiväisesti.

==Luettelo maakäräjistä==
[[Tiedosto:SverigesLän2007mKod.svg|pienoiskuva|Alueiden rajat vastaavat [[Ruotsin läänit|Ruotsien läänien]] rajoja. [[Läänikirjain|Läänien tunnuskirjaimet]] on merkitty alueiden nimien perään sulkuihin.]]

{{korjattava|Nimitykset artikkeleissa ja lääniartikkeleissa muutettava.}}

*[[Blekingen alue]] (K)
* [[Gotlannin lääni]]ssä aluehallinnon tehtävistä vastaa [[Gotlannin kunta]] (I)
* [[Gävleborgin läänin maakäräjät|Gävleborgin alue]] (X)
* [[Hallandin läänin maakäräjät|Hallandin alue]] (N)
* [[Itä-Götanmaan läänin maakäräjät|Itä-Götanmaan alue]] (E)
* [[Jämtlandin läänin maakäräjät|Jämtlandin alue]] (Z)
* [[Jönköpingin läänin maakäräjät|Jönköpingin alue]] (F)
* [[Kalmarin läänin maakäräjät|Kalmarin alue]] (H)
* [[Kronobergin läänin maakäräjät|Kronobergin alue]] (G)
* [[Länsi-Götanmaan läänin maakäräjät|Länsi-Götanmaan alue]] (O)
* [[Norrbottenin läänin maakäräjät|Norrbottenin alue]] (BD)
* [[Skånen läänin maakäräjät|Skånen alue]] (M)
* [[Södermanlandin läänin maakäräjät|Södermanlandin alue]] (D)
* [[Taalainmaan läänin maakäräjät|Taalainmaan alue]] (nimenä oli [[Kopparbergin läänin maakäräjät]] vuosina 1863–1996) (W)
*[[Tukholman alue]] (AB, vuoteen 1967 B)
* [[Uppsalan läänin maakäräjät|Uppsalan alue]] (C)
* [[Värmlannin läänin maakäräjät|Värmlannin alue]] (S)
* [[Västerbottenin läänin maakäräjät|Västerbottenin alue]] (AC)
* [[Västernorrlandin läänin maakäräjät|Västernorrlandin alue]] (Y)
* [[Västmanlandin läänin maakäräjät|Västmanlandin alue]] (U)
* [[Örebron läänin maakäräjät|Örebron alue]] (T)

===Historialliset maakäräjät===
* [[Gotlannin läänin maakäräjät]] lakkautettiin 1970 ja nykyään sen tehtävistä vastaa [[Gotlannin kunta]]
* [[Göteborgin ja Bohusin läänin maakäräjät]] 1863–1984, myöhemmin [[Bohusin maakäräjät]] 1985–1998 (O, osaksi [[Länsi-Götanmaan läänin maakäräjä|Länsi-Götanmaan läänin maakäräjiä]] vuonna 1999)<ref name="SCB">[[SCB]] – [http://www.ssd.scb.se/Databaser/makro/fotnot.asp?I1=Utfall&innehcount=1&V=2&innehall=Utfall&huvudtabell=KostutLT&deltabell=&omradetext=Offentlig+ekonomi&omradekod=OE&var1=Region&var2=Delmodell&PR1=B&PR2=T&deltabellnamn=Kostnadsutj%E4mning+f%F6r+landsting.+%C5r&lang=1&langdb=1 Fotnoter]</ref>
* [[Kristianstadin läänin maakäräjät]] 1863–1998 (L, osaksi [[Skånen läänin maakäräjät|Skånen läänin maakäräjiä]] vuonna 1999)<ref name="SCB"/>
* [[Malmöhusin läänin maakäräjät]] 1863–1998 (M, osaksi [[Skånen läänin maakäräjäkunta|Skånen läänin maakäräjiä]] vuonna 1999)<ref name="SCB"/>
* [[Kalmarin läänin eteläiset maakäräjät]] ja [[Kalmarin läänin pohjoiset maakäräjät]] 1863–1970 (Keskuspaikkana toimi [[Västervik]], yhdistyi vuonna 1971 Kalmarin läänin eteläisten maakäräjien kanssa [[Kalmarin läänin maakäräjät|Kalmarin läänin maakäräjiksi]], jonka keskuspaikaksi tuli [[Kalmar]]. Kalmarin läänin kahtiajaon taustalla oli vanha eturistiriita Kalmarin ja Västervikin kaupunkien välillä. Kalmarin läänin pohjoisten maakäräjien perustaminen oli kompromissi, koska Västervik halusi alun perin irrottautua kokonaan [[Kalmarin lääni]]stä ja päästä itse uuden läänin hallintokaupungiksi.)
* [[Skaraborgin läänin maakäräjät]] 1863–1998 (R, osaksi [[Länsi-Götanmaan läänin maakäräjät|Länsi-Götanmaan läänin maakäräjiä]] vuonna 1999)<ref name="SCB"/>
* [[Älvsborgin läänin maakäräjät]] 1863–1998 (P, osaksi Länsi-Götanmaan läänin maakäräjiä vuonna 1999)<ref name="SCB"/>

==Alueisiin kuulumattomat kunnat==

Yli 25&nbsp;000 asukkaan kaupungit eivät saaneet osallistua maakäräjien toimintaan, kun ne perustettiin vuonna 1864. Alusta alkaen [[Tukholma]] ja [[Göteborg]] joutuivat jättäytymään ulkopuolelle. [[Malmö]] ylitti asukaslukurajan vuonna 1871 ja myöhemmin niin tekivät myös [[Gävle]], [[Norrköping]] ja [[Helsingborg]]. Tämä rajoitus poistettiin myöhemmin taajamien kasvaessa yhä suuremmiksi. Göteborgia ja Malmötä lukuun ottamatta kaikki kaupungit päättivät hakea hallitukselta lupaa liittyä uudelleen maakäräjiin, kun liittyminen tuli mahdolliseksi 1950- ja 1960-luvuilla.

Malmö ja Göteborg pysyivät maakäräjien ulkopuolella vuoteen 1998 asti. Tukholma oli niiden ulkopuolella vuoteen 1968 (jolloin se myös liittyi Tukholman lääniin ''Överståthållarämbetetin'' lakkaessa), Helsingborg vuosina 1948−1963 ja Gävle vuoteen 1953. Norrköpingin vastaava vuosiluku ei ole tiedossa. Maakäräjien ulkopuolella olleissa kunnissa vastaavia asioita hoitivat kunnan- tai kaupunginvaltuustot. Nykyään vain Gotlandin läänissä ei ole aluehallintoa; siellä on vain yksi kunta, [[Gotlannin kunta]], joka huolehtii myös aluehallinnon tehtävistä.

==Katso myös==
* [[Ahvenanmaan maakuntapäivät]]

==Lähteet==
{{Viitteet}}

==Aiheesta muualla==
* [http://www.skr.se/ Sveriges Kommuner och Regioner] {{sv}}

{{käännös|:sv:Landsting}}
{{Ruotsin aluejaotukset}}
{{Ruotsin hallinnolliset alueet}}

[[Luokka:Ruotsin alueet]]