Lähdekoodi sivulle Psykologinen sodankäynti

{{lähteetön|Täsmällisille väitteille ei ole lähteitä, eikä artikkelin kokonaisuudellekaan.}}
{{Informaatiosodankäynti}}
[[Kuva:Douglas C-47D of the 9th SOS drops leaflets near Nha Trang, Vietnam, August 1969 (542339).jpg|thumb|330px|Yhdysvaltain C-47-lentokone pudottamassa lentolehtisiä [[Vietnamin sota|Vietnamin sodassa]] vuonna 1969.]]
[[Kuva:Defense.gov News Photo 080306-F-1936B-311.jpg|thumb|330px|Yhdysvaltain helikopteri pudottaa [[Lentolehtinen|lentolehtisiä]] Irakissa vuonna 2008.]]
'''Psykologinen sodankäynti''' on [[informaatiosodankäynti|informaatiosodankäynnin]] osa-alue. Psykologisella operaatiolla pyritään vaikuttamaan omaan, puolueettomaan tai vihollismaan [[väestö]]ön, [[valtiokoneisto]]on tai [[Armeija|asevoimiin]] omien tarkoitusperien edistämiseksi. Psykologinen operaatio toteutetaan yleensä informaatiosodankäynnin yksiköiden ja perinteisten joukkojen yhteisoperaationa, jossa tavanomaisen voimankäytön vaikutuksista pyritään antamaan kullekin kohderyhmälle mahdollisimman tarkoituksenmukainen kuva.

Monesti psykologisiin operaatioihin liittyvää tiedotustoimintaa kutsutaan [[propaganda]]ksi. Länsimaissa tämä on tapana jakaa kolmeen alaluokkaan:
* Valkea propaganda – todenmukaista, omia tarkoituksia hyödyttävää tietoa, joka julkaistaan omana tiedotuksena.
* Harmaa propaganda – enimmäkseen todenmukaista, omia tarkoituksia hyödyttävää tietoa, joka sisältää kuitenkin myös [[disinformaatio]]ta. Julkaistaan omana tiedotuksena
* Musta propaganda – virheellistä tietoa, joka naamioidaan jonkin toisen osapuolen lähettämäksi.

Merkittävä psykologisen sodankäynnin periaate on [[refleksiivinen kontrolli]].

== Psykologinen operaatio ==
Psykologiset operaatiot voivat olla näytösluonteisia voimannäyttöjä, joilla on tarkoitus osoittaa omaa ylivoimaa tai taistelukykyä. Tällöin taistelusta annettu kuva voi olla lopputulosta tai sen saavuttamisen taloudellisuutta tärkeämpi. Esimerkkinä tällaisesta voisi mainita [[Falluja]]n kaupungissa vuonna 2004 tapahtuneen kapinan, jonka pääasiallinen tarkoitus lienee ollut aiheuttaa [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] sotavoimille negatiivista julkisuutta osoittamalla, että [[Irak]]issa käydään täysimittaista sotaa. 

Psykologisten operaatioiden ongelmana on nykyään kohderyhmien moninaisuus verrattuna suhteellisen yhtenäiseen mediaan. Esimerkiksi Yhdysvaltain hallitus joutuu pohtiessaan suhtautumista terrorismiepäiltyjen [[Kidutus|kidutukseen]] antamaan monia erilaisia signaaleja: kotimaahan hallituksen on osoittava päättäväisyyttä, läntisille liittolaismaille ihmisoikeuksien kunnioittamista ja mahdollisille terroristeille uhkaa joutua häväistyiksi ja kidutetuksi. On selvää, että kaikki nämä tarkoitusperät eivät voi toteutua yhtä aikaa.

Psykologinen operaatio voi sisältyä myös joukkotiedotukseen. Tehdään teko, jonka toivotaan johtavan paheksuttavaan vastatoimieen. Tällaista toimenpidettä, jossa toinen osapuoli pyritään saamaan ylireagoimaan, jotta sitä voitaisiin julkisesti paheksua, kutsutaan [[provokaatio]]ksi.

== Psykologisen sodankäynnin välineet ==
Psykologinen sodankäynti ei sinänsä ole uutta. Se on yhtä vanhaa kuin sodankäyntikin. Vanhoja ja edelleen käyttökelpoisia psykologisen sodankäynnin välineitä ovat huhut, pelottelu (pelottavan näköiset aseet ja kypärät), suostuttelu, taivuttelu, oman voiman suurentelu, [[Lentolehtinen|lentolehtiset]], kirjat, lehdistö ja elokuvat. Todellisen tai kuvitellun voiman näyttämisellä pyritään samaan tulokseen kuin voiman käyttämisellä.

Muutos ovat uudet välineet psykologisen sodankäynnin hyödyntämiseen, esimerkiksi radio, televisio, kansainväliset tietokoneverkot ([[internet]]) ja kansainväliset televisioverkot, [[CNN]] ja DBS-tyyppiset televisiosatelliitit (ks. alla).

Kun ihminen saa yhä enemmän tietoa [[media]]n kautta, median merkitys kasvaa. Jan Kåhre toteaa kirjassaan ''The Mathematical Theory of Information'', että informaatiota häviää ketjussa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Kåhre, Jan|Nimeke=The Mathematical Theory of Information|Vuosi=2002|Sivu=163|Julkaisija=Springer Verlag New York Inc|Isbn=978-1-4615-0975-2|Kieli={{en}}}}</ref> Mitä ketjuuntuneempi informaatiosysteemi on, sitä vähemmän lopullinen tieto vastaa alkuperäistä. Tämä on yhteiskunnan ongelma. Yksilö havaitsee tämän ongelman vain niissä tilanteissa, joissa hänellä on ensi käden tietoa, siis lyhyt informaatioketju informaation lähteelle.

Television voima on sellainen, että viihteeksi naamioidut keskusteluohjelmat tulkitaan hyvin usein tiedoksi enemmänkin kuin mielipiteiksi tai argumenteiksi. Ehkä kavalampi muoto on ohjelmat, joissa mielipiteet esitetään komediana tai satiirina, jolloin auktoriteettien kunnioitus voidaan vakavasti asettaa kyseenalaiseksi.

Vuonna 1994 toimintansa aloittanut Hughesin 150 televisiokanavan DBS-satelliitti tarjoaa noin kahden miljoonan dollarin vuosimaksulla mahdollisuuden lähettää suureen osaa maailmaa omaa ohjelmaa yhdellä kanavalla 24 tuntia vuorokaudessa. Tulevaisuuden 500-kanavaiset televisiosatelliitit tarjoavat yhä paremmat mahdollisuudet, yhä halvemmalla, yhä pienemmille ryhmille.

Internet tuhansine eri alan keskustelupalstoineen tarjoaa mahdollisuuden saada hyvin erilaista tietoa, hyvin reaaliajassa ja koko maapallolta. Se tarjoaa myös mahdollisuuden vaikuttaa hyvin erilaisiin ihmisryhmiin valikoidusti tarkkuusvaikuttamisella.

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Lauerma, Hannu | Nimeke=Usko, toivo ja huijaus: Rohkaisusta johdattelun kautta psykoterroriin | Selite= | Julkaisija=Helsinki: Duodecim | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-656-201-9}}

=== Viitteet ===
{{Viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Psychological warfare|Psykologinen sodankäynti}}
*[http://www.theguardian.com/uk/2006/aug/19/military.secondworldwar The Guardian: The secret persuaders (19.8.2006)] {{en}}

{{Sota}}

[[Luokka:Psykologinen sodankäynti|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]