Lähdekoodi sivulle Prohairesis

'''Prohairesis''' tai ''proairesis'' ({{k-grc|προαίρεσις}}; harkitseva valinta, harkittu halu, tahto) on [[stoalaisuus|stoalaisen filosofian]] keskeisiä käsitteitä. Se tarkoittaa [[rationaalisuus|rationaalista]] kykyä hyväksyä tai hylätä ulkoisia vaikutelmia. Käsitteellä on keskeinen merkitys stoalaisen [[etiikka|etiikan]] kannalta: olemme moraalisesti vastuussa ainoastaan niistä asioista, jotka ovat meidän vallassamme, ja stoalaisuuden mukaan ainoa asia, joka on meidän vallassamme, on oma ''prohairesiksemme''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Remes, Pauliina & Sihvola, Juha | Nimeke=Ancient Philosophy of the Self | Julkaisija=Springer | Vuosi=2008 | Tunniste = | Isbn = 1402085958 | Sivu=65}}</ref>

Filosofisena terminä ''prohairesis'' on peräisin [[Aristoteles|Aristoteleen]] teoksesta ''[[Nikomakhoksen etiikka]]''.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Chamberlain C. | Otsikko=The meaning of ''Prohairesis'' in Aristotele's Ethics | Julkaisu=Transactions of the American Philological Association | Vuosikerta=114 | Vuosi=1984 | Sivut=147-157}}</ref> Hänellä se tarkoitti valintaa, joka on ”vallassamme oleviin asioihin kohdistuva harkittu halu”.<ref>Aristoteles: ''Nikomakhoksen etiikka'' 1113a10. Teoksessa Aristoteles 2005.</ref> Stoalaisuuteen termin toi [[Epiktetos]]. Hänelle se oli niin keskeinen, että termit ''prohairesis'', ''prohaireettinen'' ja ''aprohaireettinen'' esiintyvät hänen teoksissaan ''[[Keskusteluja]]'' ja ''[[Käsikirja (Epiktetos)|Käsikirja]]'' lähes 170 kertaa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Cassanmagnago C. | Otsikko=Il problema della ''prohairesis'' in Epitteto | Julkaisu=Rivista di Filosofia Neoscolastica | Vuosikerta=LXIX | Sivut=232-246 | Vuosi=1977}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Dobbin R. | Otsikko=''Prohairesis'' in Epictetus | Julkaisu=Ancient Philosophy | Vuosikerta=XI | Sivut=111-135 | Vuosi=1991}}</ref>

== Termin merkitys ==

Sana ''prohairesis'' ({{polytoninen|πρό}}, ''pro'', ”ennen”<ref>{{LSJ | Id=pro/ | Nimeke=πρό | Viitattu=27.1.2009}}</ref> + {{polytoninen|αἵρεσις}}, ''hairesis'', ”valinta”<ref>{{LSJ | Id=ai(/resis | Nimeke=αἵρεσις | Viitattu=27.1.2009}}</ref>) tarkoittaa kirjaimellisesti ”esivalintaa” tai ”valintaa ennen valintaa”. Termin stoalaiseen merkitykseen sisältyy kuitenkin ajatus ”sielunkyvystä”, kuten sellaisesta valinnan kyvystä, joka on tyypillinen juuri ihmiselle &mdash; ei pelkästään jostakin teosta, kuten valitsemisesta tai esivalitsemisesta.

''Prohairesis'' voidaan tulkita esimerkiksi moraaliseksi tarkoitukseksi, valinnaksi tai tahdoksi.<ref name="Remes-163">Remes & Sihvola 2008, s. 163.</ref> Muita kreikan kielen sanaan sisältyviä merkityksiä ovat muun muassa käytös, johdattaminen, menettelytapa, luonne, maine, hyvä tahto ja ilmaistu mielipide.<ref>{{LSJ | Id=proai/resis | Nimeke=προαίρεσις | Viitattu=27.1.2009}}</ref> Epiktetos-suomennoksissa ''prohairesis'' on käännetty muun muassa ”henkiseksi olemukseksi”<ref>Epiktetos: ''Keskusteluja'' II.10. Teoksessa Epiktetos 1978, s. 66.</ref>, ”henkisen olemuksen säilyttämiseksi”<ref>Epiktetos: ''Käsikirja'' 4. Teoksessa Epiktetos 1978, s. 17.</ref> ja ”sieluksi”<ref>Epiktetos: ''Käsikirja'' 9. Teoksessa Epiktetos 1978, s. 18.</ref>.

Epiktetos määrittelee ''prohairesiksen'' olevan:
# Rationaalinen sielunkyky, joka kykenee käyttämään vaikutelmia, ja jonka alaisia kaikki muut sielunkyvyt ovat (esim.: ''Keskusteluja'' II,23,6-15; II,23,20-29).
# Sielunkyky, joka kykenee käyttämään vaikutelmia ja ymmärtämään niiden käyttötarkoituksia (esim. ''Keskusteluja'' II,8,4-8).
# Teoreettinen kyky, joka voi arvioida kaikkia muita sielunkykyjä (esim.: ''Keskusteluja'' I,1,1-13; I,17,1-3; I,20,1-6).
# Kyky, jota ei voida orjuuttaa (esim.: ''Keskusteluja'' II,10,1; I,17,21) tai alistaa muiden kykyjen alaisuuteen (esim. ''Keskusteluja'' II,10,1; I,17,21; IV,1,161).

Epiktetokselle ''prohairesis'' on keskeinen ihmistä määrittävä kyky: sen käyttäminen on ihmiselämän ylin muoto ja tarkoitus.<ref name="Remes-163"/> Epiktetoksen mukaan ”me olemme ''prohairesiksemme''”:

{{Sitaatti|Mieti kuka olet. Ensinnäkin ihminen, siis olento jolle on kaikkein tärkeintä hänen henkinen olemuksensa (''prohairesis''); kaikki muu on sille alamaista, se itse on orjuuttamaton ja alistamaton. Mieti siis, mistä kaikista sinä tämän perusteella eroat. Eroat villieläimistä, eroat lampaista. Lisäksi olet kaikkeuden kansalainen ja sen osa, et kuulu palvelijoihin vaan ensiarvoisiin olentoihin, sillä pystyt käsittämään jumalallisen hallinnon ja ymmärtämään mitä siitä seuraa.<ref>Epiktetos: ''Keskusteluja'' II.10.1 (”Miten velvollisuutemme käyvät ilmi nimityksistämme”). Teoksessa Epiktetos 1978, s. 66.</ref>}}

''Prohairesis'' erottaa toimijat toisistaan; esimerkiksi järjelliset ihmiset eläimistä:

{{Sitaatti|Kasvit eivät pysty käyttämään mielikuvia, siksi et niiden kohdalla voi puhua hyvästä. Hyvä edellyttää siis mielikuvien käyttämistä. Mutta vainko sitä? Jos vain sitä, voit väittää, että muihinkin elollisiin olentoihin kuin ihmiseen liittyy hyvä, onni ja onnettomuus. Et kuitenkaan väitä näin [...] sillä vaikka ne kuinka pystyisivät käyttämään mielikuvia, niiltä puuttuu näitä käyttäessään ymmärrys. Tämä on luonnollista, sillä ne ovat muiden palvelijoita, eivät ensiarvoisia olentoja.<ref>Epiktetos: ''Keskusteluja'' II.8.4-8 (”Mikä on hyvän olemus?”). Teoksessa Epiktetos 1978, s. 53.</ref>}}

Kykynä ''prohairesis'' on sellainen, ettei edes [[Zeus]] pysty käskemään sitä.<ref name="Remes-163"/> Epiktetoksen mukaan ''prohairesis'' on täydessä toiminnassa silloin kun me haluamme tai torjumme jotain, koemme jonkun houkuttavan meitä tai ajavan meitä pois, tai hyväksymme tai vastustamme jotakin. ''Prohairesis'' voi ottaa kaksi muotoa suhteessa ''[[dihairesis|dihairesikseen]]'', asioiden jakamiseen ja erotteluun: se voi olla joko ''dihairesiksen'' mukainen tai sen vastainen.

== ''Prohairesis'' stoalaisessa etiikassa ==

Epiktetoksen mukaan mitään ei voida pitää hyvänä tai pahana, paitsi niitä asioita, jotka ovat omassa hallinnassamme. Ainoa todella hallinnassamme oleva asia on oma vapaa tahtomme, ''prohairesis'', joka valitsee sen, miten arvioimme vaikutelmiamme.

Jos joku esimerkiksi sanoo jotain arvostelevaa, se ei ole arvostelun kohteelle pahaa. Samoin, jos joku kiittää jotakuta, se ei ole kiitoksen kohteelle hyvää. Tämä johtuu siitä, että tällaiset asiat ovat ulkoisia kohteen kannalta, eivätkä hänen hallintavallassaan. Valinnan vapautta käyttämällä on mahdollista säilyttää mielenmaltti arvostelun ja kiitoksen edessä. Tällainen mielenmaltin säilyttäminen on moraalisesti hyvä asia, eli [[hyve]].

Kun joku puolestaan hermostuu arvostelusta tai haltioituu kiitoksesta, tämä on moraalisesti paha asia eli [[pahe]], koska tällainen henkilö on erehtynyt arvostelmissaan pitämällä hänen hallintavaltansa ulkopuolella olevia asiota, kuten arvostelua ja kiitosta, jonkin arvoisina asioina (eli pahana tai hyvänä). Seurauksena tällainen henkilö antaa oman elämänsä hallinnan muiden käsiin.<ref>Sellars, John: ''Stoicism'', s. 114-115.</ref> 

Epiktetokselle ''prohairesiksen'' merkitys on siinä, että sen avulla ihmisille on mahdollista valita rationaalisesti, kuinka he haluavat suhtautua erilaisiin vaikutelmiin:

{{Sitaatti|Muista, ettei se sinua loukkaa, joka sinua solvaa tai lyö, vaan käsitys, että hän loukkaa sinua. Kun joku ärsyttää sinua, tiedä siis että sinua ärsyttää oma käsityksesi. Pyri ennen kaikkea siihen, ettet anna mielikuvan harhauttaa itseäsi.<ref>Epiktetos: ''Käsikirja'' 20. Teoksessa Epiktetos 1978, s. 22.</ref>}}

== Lähteet ==

{{Viitteet|sarakkeet}}

== Kirjallisuutta ==

* {{Kirjaviite | Tekijä=Aristoteles | Nimeke=Nikomakhoksen etiikka | Selite=(Ethica Nicomachea.) Kääntänyt ja selitykset laatinut Simo Knuuttila. 2. tarkistettu painos. Teokset 7 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2005 | Tunniste = | Isbn = 951-662-941-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Epiktetos | Vuosi=1978 | Nimeke=Käsikirja ja Keskusteluja | Selite=(Alkuteokset: Enkheiridion ja Diatribai.) Valikoinut ja kreikan kielestä suomentanut Marja Itkonen-Kaila. Seitsentähdet | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Tunniste = | Isbn = 951-1-04742-6}} 

[[Luokka:Filosofian termit]]
[[Luokka:Kreikankieliset sanat ja sanonnat]]
[[Luokka:Stoalaisuus]]