Pierre Louys

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pierre Louÿs
Pierre Louÿs, portrait.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 10. joulukuuta 1870[1]
Gent, Belgia
Kuollut 4. kesäkuuta 1925 (54 vuotta)
Pariisi, Ranska
Ammatti kirjailija, runoilija
Puoliso Louise de Heredia[2]
Vanhemmat Pierre-Philippe Louis
Claire Céline Maldan[2]
Kirjailija
Salanimi Pierre Chrysis, Peter Lewys, Chibrac
Äidinkieli ranska
Tuotannon kieli ranska
Aikakausi Belle Époque
Tyylilajit erotiikka
Kirjallinen suuntaus symbolismi
Pääteokset Les Chansons de Bilitis
Allekirjoitus
Allekirjoitus
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Pierre Louÿs (oik. Pierre Félix Louis, 10. joulukuuta 1870 Gent4. kesäkuuta 1925 Pariisi) oli ranskalainen symbolistinen runoilija ja romaanikirjailija. Häntä pidetään yhtenä ranskalaisen eroottisen kirjallisuuden mestareista Markiisi de Saden, Paul Verlainen ja Mirabeaun ohella.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pierre Louÿs opiskeli pariisilaisessa École Alsacienne -oppilaitoksessa samaan aikaan André Giden kanssa. Myös säveltäjä Claude Debussy kuului Pierre Louÿsin ystäväpiiriin. Hän perusti lyhytikäisiksi jääneitä kirjallisuuslehtiä, kuten La Conque vuonna 1891. Vuonna 1894 julkaistiin Pierre Louÿsin lesboteemaisia eroottisia runoja sisältävä Les Chansons de Bilitis. Vuonna 1896 julkaistiin hänen ensimmäinen romaaninsa ja läpimurtoteoksensa Aphrodite, joka kuvaa kurtisaanien elämää muinaisessa Aleksandriassa. Pierre Louÿsin parhaana romaanina pidetään teosta La Femme et le pantin vuodelta 1898. Romaanin tapahtumapaikkana on Espanja.[1]

Pierre Louÿsin myöhempää tuotantoa on muun muassa 1917 kirjoitettu ja postuumisti julkaistu Manuel de civilité pour les petites filles à l'usage des maisons d'éducation. Teos parodioi Belle Époquen ajalle tyypillisiä ankaran opettavaisia käsikirjoja. Myös avainromaani Trois Filles de leur mère julkaistiin postuumisti. Romaanin päähenkilö on parikymppinen mies, joka päätyy asumaan 36-vuotiaan prostituoidun Teresan ja tämän kolmen tyttären Charlotten (20 vuotta), Mauricetten (14 vuotta) ja Lilin (10 vuotta) kanssa. Mies huomaa pian olevansa eroottisessa hullunmyllyssä.

Elokuvasovituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaanista La Femme et le pantin on tehty useita elokuvasovituksia, kuten La Femme et le Pantin (1929), Paholainen on nainen (1935) ja Tämä intohimon hämärä kohde (Cet obscur objet du désir, 1977). Robert Fuest ohjasi romaaniin Aphrodite löyhästi perustuvan pehmopornoa edustavan elokuvan Afrodite vuonna 1982.

Bibliografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Astarté (1891)
  • Chrysis ou la cérémonie matinale (1893)
  • Lêda ou la louange des bienheureuses ténèbres (1894)
  • Ariane ou le chemin de la paix éternelle (1894)
  • La Maison sur le Nil ou Les apparences de la vertu (1894)
  • Les Chansons de Bilitis (1894)
  • Danaë ou le malheur (1895)
  • Aphrodite (1896)
  • La Femme et le Pantin (1898)
  • Byblis changée en fontaine (1898)
  • Mimes des courtisanes de Lucien (1899)
  • Les Aventures du Roi Pausole (1901)
  • Sanguines (1903)
  • Archipel (1906)
  • Isthi (1916)
  • Poëtique (1917)
  • Manuel de civilité pour les petites filles à l'usage des maisons d'éducation (1926)
  • Trois filles de leur mère (1926)
  • Pybrac (1927)
  • Histoire du roi Gonzalve et des douze princesses (1927)
  • Douze douzains de dialogues ou Petites scènes amoureuses (1927)
  • Psyché (1927)
  • Poésies nouvelles (1928)
  • Au Temps des Juges (1933)
  • L'Île aux dames (1988)
  • Manuel de Gomorrhe (1991)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b The Editors of Encyclopaedia Britannica: Pierre Louÿs Encyclopaedia Britannica. Encyclopædia Britannica, Inc.. Viitattu 30.4.2019.
  2. a b Pierre Louÿs: An Inventory of His Papers in the Carlton Lake Collection at the Harry Ransom Center Norman.hrc.utexas.edu. Harry Ransom Center. Viitattu 30.4.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]