Lähdekoodi sivulle Pieksämäen maalaiskunta

{{Lakkautettu Suomen kunta
 | nimi = Pieksämäen maalaiskunta
 | muunkieliset nimet = Pieksämäki landskommun
 | kunta johon kuuluu = Pieksämäki
 | vaakuna = Pieksämäki.vaakuna.svg
 | vaakuna-artikkeli = Pieksämäen vaakuna
 | sijainti = Pieksämäen mlk.sijainti.svg
 | koordinaatit = {{coord|62|17|12|N|027|04|41|E|region:FI-04_type:city(8607)_scale:50000|display=inline,title}}
 | perustamisvuosi = 
 | liitetty kuntaan = [[Jäppilä]]<br/>[[Virtasalmi]]
 | liitetty kunnaksi = [[Pieksänmaa]]
 | vuosi = 2004
 | lääni = Itä-Suomen lääni
 | maakunta = Etelä-Savon maakunta
 | hallinnollinen_keskus = [[Naarajärvi]]
 | pinta-ala = 
 | pinta-alan vuosi = 1.1.2003
 | pinta-alaviite = <ref name="stv2003">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.doria.fi/handle/10024/90073 | Nimeke =Suomen tilastollinen vuosikirja 2003 | Tekijä = | Tiedostomuoto =PDF | Selite =sivu 94 | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka =Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =26.4.2016 | Kieli = }}</ref>
 | maapinta-ala = 945,1
 | väkiluku = 6&nbsp;059
 | väkiluvun vuosi = 31.12.2003
 | väkilukuviite = <ref name="väestönmuutokset2003">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/158208/xvaeku_200300_2004_dig.pdf?sequence=1&isAllowed=y | Nimeke =Väestörakenne ja väestönmuutokset kunnittain 2003 | Tekijä = | Tiedostomuoto =PDF | Selite = | Julkaisu = | Sivu = 215 | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu = 15.3.2019 | Kieli = }}</ref>
 | väestötiheys = 
}}
'''Pieksämäen maalaiskunta''' ({{k-sv|Pieksämäki landskommun}}) oli [[Etelä-Savon maakunta|Etelä-Savon maakunnan]] luoteisosassa sijainnut Suomen kunta. Se ympäröi [[Pieksämäki|Pieksämäen]] kaupungin joka suunnalta, ja muut naapurikunnat olivat [[Hankasalmi]], [[Haukivuori]], [[Joroinen]], [[Jäppilä]], [[Kangasniemi]], [[Rautalampi]], [[Suonenjoki]] ja [[Virtasalmi]]. 

[[Jäppilä]], Pieksämäen maalaiskunta ja [[Virtasalmi]] yhdistyivät uudeksi [[Pieksänmaa]]n kunnaksi [[1. tammikuuta]] [[2004]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030546 | Nimeke = Valtioneuvoston päätös Jäppilän, Pieksämäen maalaiskunnan ja Virtasalmen kuntien lakkauttamisesta ja uuden Pieksänmaan kunnan perustamisesta (546/2003) | Ajankohta = 2003 | Julkaisija = Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy  | Viitattu = 11.9.2015 }}</ref> Vuoden 2007 alussa Pieksänmaa yhdistyi [[Pieksämäki|Pieksämäen]] kaupunkiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20060522 | Nimeke = Valtioneuvoston päätös Pieksämäen kaupungin ja Pieksänmaan kunnan lakkauttamisesta ja uuden Pieksämäen kunnan perustamisesta (522/20036) | Ajankohta = 2006 | Julkaisija = Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy | Viitattu = 11.9.2015}}</ref>

[[Tiedosto:Kanttila talo Pieksämäki.JPG|thumb|left|300px|Virastotalo Kanttila [[Naarajärvi|Naarajärvellä]].]] Kanttila-talo valmistui vuonna 1988 [[Naarajärvi|Naarajärvelle]] Pieksämäen maalaiskunnan kunnantaloksi. Sen on suunnitellut arkkitehti [[Jouni Koiso-Kanttila]]. Rakennuksessa toimii kuntaliitosten jälkeen muun muassa [[Pieksämäki|Pieksämäen kaupungin]] virastoja, kirjasto ja kaupunginvaltuuston kokoussalina toimiva Kanttila-sali.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.visitpieksamaki.fi/nahtavyydet/historia/ | Nimeke = Virastotalo Kanttila | Julkaisu = Visit Pieksämäki | Julkaisija = Pieksämäen kaupunki | Viitattu = 1.11.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pieksamaki.fi/tietoa-kaupungista/kaupungin-rakennuksia/kanttila/ | Nimeke = Kanttila | Julkaisija = Pieksämäen kaupunki | Viitattu = 1.11.2015 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>

==Historia==
Vanhimmat Pieksämäen alueelta tehdyt esihistorialliset löydöt ovat peräisin [[kivikausi|kivikaudelta]]. Keskiajalla seutu oli karjalaisten ja hämäläisten eränkäyntialuetta. Pysyvää asutusta syntyi 1400-luvulta lähtien, aluksi pitäjän itäosiin; läntiset osat asutettiin vasta seuraavalla vuosisadalla [[Häme]]en ja [[Savo]]n maakuntien välisten rajariitojen vuoksi.<ref name="tarmio">Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 6: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 150–155. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1976. ISBN 951-0-06465-3.</ref>

Ensimmäinen luotettava tieto Pieksämäen kirkkopitäjän perustamisesta on kuningas [[Juhana III]]:n 26. heinäkuuta 1574 antama käskykirje, jolla silloinen [[Juva]]n kappalainen Matias Henrikinpoika määrättiin Pieksämäen ensimmäiseksi kirkkoherraksi. Seurakuntaa perustettaessa ei tosin syntynyt Pieksämäen, vaan Haukivuoren kirkkoherrakunta, mutta seurakunnan nimi muuttui jo varsin pian. Pieksämäen hallintopitäjä muodostettiin seurakunnan perustamista seuranneena vuonna. Laajimmillaan Pieksämäen pitäjä kattoi kokonaan myöhemmän Pieksämäen, lähes kokonaan Haukivuoren, Jäppilän ja Virtasalmen, pääosan Kangasniemestä ja Suonenjoesta sekä osia Hankasalmen, Rautalammin, [[Tervo]]n, [[Karttula]]n, [[Kuopio]]n, [[Leppävirta|Leppävirran]], Joroisten, Juvan ja [[Mikkeli]]n pitäjistä. Pieksämäen pitäjän kokonaispinta-alan on arvioitu olleen suurimmillaan liki 3&nbsp;000 neliökilometriä.<ref name="tarmio"/>

Myöhempinä aikoina Suur-Pieksämäestä muodostui neljä rukoushuone- ja kappeliseurakuntaa. Kangasniemi itsenäistyi Pieksämäestä 1650-luvulla, Haukivuori 1873, Jäppilä 1894 ja Virtasalmi 1913. Lisäksi Pieksämäen pitäjästä siirrettiin eräitä kyliä Suonenjokeen ja Hankasalmeen. [[Pieksämäen rautatieasema]]n lähiympäristöön syntynyt asutusalue erotettiin Pieksämä-nimiseksi [[kauppala]]ksi vuonna 1930, ja Pieksämäen kauppalan seurakunta erosi Pieksämäen maaseurakunnasta vuonna 1956. Kirkon ja kunnanviraston jäätyä kauppalan (vuodesta 1962 Pieksämäen kaupunki) alueelle maalaiskunnan toiminnallinen painopiste siirtyi Maaselän ja Naarajärven alueille.<ref name="tarmio"/>

Naarajärvellä aloitti vuonna 1960 toimintansa Paraisten Kalkki Oy:n kalkkitiilitehdas. Vuonna 1970 Naarajärvelle siirtyi [[Hyvinkää]]ltä Oy [[Hackman]] Ab:n teräslevytehdas, jonka tunnetuimpia tuotteita olivat tiskipöydät.<ref name="tarmio"/>

[[Suomen Kirkon Sisälähetysseura]] perusti Nenonpeltoon vuonna 1952 [[Vaalijala]]n keskuslaitoksen. Vuonna 1975 laitos siirtyi Kuopion ja Mikkelin läänien kuntien muodostaman kuntainliiton hallintaan.<ref name="tarmio"/>

1980-luvun alkupuolella kaikille Savon silloisille kunnille äänestettiin oma nimikkoruoka. Pieksämäen maalaiskunnan omaksi perinneruoaksi valittiin ohrajauhosta, maidosta ja kermasta leivottu tuohirieska, joka paistetaan [[tuohi|tuohesta]] taivutellussa tuokkosessa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko =Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 1984-09-20| Sivut = 19| www =https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1984-09-20/19 | www-teksti = Näköislehden aukeama (tilaajille)}}</ref>

==Henkikirjakylät==
Heikkolankangas (Heikkola), Hietamäki, Hiirola, Häkkilä, Ihalainen, Kantala, Karjala, Kirkonkylä, Kontiomäki, Kylmämäki, Käreniemi, Längelmäki, Maavesi, Mataramäki, Montola, Neuvola, Nikkarila, Niskamäki, Nykälä, Pitkäsmäki, Pyhitty, Pyhäjärvi, Pörölänmäki, Pöyhölä, Sarkaniemi, Savonlahti, Siikamäki, Surnuinmäki, Toikkalanmäki, Vanaja, Vehmaskylä, Venetmäki, Venettekemänranta, Vilhula.<ref name="tarmio"/>

== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}

{{Etelä-Savo}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}

[[Luokka:Pieksämäen maalaiskunta|*]]