Lähdekoodi sivulle Paštut

{{Kansa
| nimi            = Paštut
| lippu           = 
|  lipun leveys   = 
|  lipun selite   = 
| kuvat           = {{Pienoiskuvagalleria|perrow=3|width=100|height=100
| image1 = Portrait miniature of Ahmad Shah Durrani-cropped.jpg | caption1 = [[Ahmad Šah Dorrani]]
| image2 = Karzai in June 2014-cropped.jpg | caption2 = [[Hamid Karzai]]
| image3 = Malala Yousafzai-cropped.jpg | caption3 = [[Malala Yousafzai]]
| image4 = Imran Khan WEF.jpg | caption4 = [[Imran Khan (poliitikko)|Imran Khan]]
| image5 = Queen_Soraya_of_Afghanistan.jpg | caption5 = [[Soraja Tarzi]]
| image6 = SHAH-MAHMUD-HOTAK.jpg | caption6 = [[Mir Mahmud]]
}}
| kuvien selite   = 
| kokonaismäärä   = 
| alue1           = {{Pakistan}}
|  määrä1         = 
|  viite1         = 
| alue2           = {{Afganistan}}
|  määrä2         = 
|  viite2         = 
| alue3           = {{Iran}}
|  määrä3         = 
|  viite3         = 
| alue4           = {{Intia}}
|  määrä4         = 
|  viite4         = 
| alue5           = [[Persianlahden maat]]
|  määrä5         = 
|  viite5         = 
| kielet          = [[Paštun kieli|paštu]]
| uskonnot        = [[sunnalaisuus]], [[šiialaisuus]]
| sukulaiskansat  = 
| huomautukset    =
}}

'''Paštut''', muilta nimityksiltään myös '''pataanit''' tai '''afgaanit''', ovat [[etninen ryhmä]] pääasiassa [[Pakistan]]in länsi- ja pohjoisosissa, sekä [[Afganistan]]in itä- ja eteläosissa. Paštut puhuvat [[Paštun kieli|paštun kieltä]], ja he ovat säilyttäneet vahvan heimorakenteen ja [[paštunwali]]-kunniakäsityksen. Uskonnoltaan paštut ovat pääasiassa [[sunnalaisuus|sunnalaisia]] [[islam|muslimeja]].

==Asuinalue ja määrä==
[[Tiedosto:Major ethnic groups of Pakistan in 1980.svg|thumb|vasen|Kartta Pakistanin ja sen lähialueen etnisistä ryhmistä. Paštujen asuttama alue vihreällä.]]
Afganistanissa paštut muodostavat nykyisin arviolta 38,5&nbsp;prosenttia väestöstä<ref name="iz">{{Verkkoviite | Osoite = http://gulf2000.columbia.edu/images/maps/Afghanistan_Ethnic_lg.png | Nimeke = Afghanistan, Ethnic Groups (detailed) | Tekijä = Michael Izady | Tiedostomuoto = png | Julkaisu = Gulf 2000 Project | Julkaisija = Columbia University | Viitattu = 4.7.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> ja Pakistanissa noin 17,9&nbsp;prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://gulf2000.columbia.edu/images/maps/Pakistan_Baluchistan_Ethnic_lg.png | Nimeke = Pakistan, Ethnic groups | Tekijä = Michael Izady | Tiedostomuoto = png | Julkaisu = Gulf 2000 Project | Julkaisija = Columbia University | Viitattu = 4.7.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> 2000-luvun alussa arvioitiin Afganistanin paštujen määräksi noin 11 miljoonaa ja Pakistanin määräksi 25 miljoonaa.<ref name="brit">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/topic/Pashtun | Nimeke = Pashtun | Julkaisija = Encyclopaedia Britannica | Viitattu = 13.7.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> Pakistanin ja Afganistanin paštualueet jakaa niin sanottu [[Durand-linja]], joka solmittiin aikanaan Afganistanin ja tuolloin Intian niemimaata hallinneiden brittien välillä.<ref name="afg8" /> Pakistanissa paštuja on lukumääräisesti enemmän, mutta maan suuremman asukasluvun takia koko väestöstä he muodostavat Afganistania pienemmän vähemmistöosan. Afganistanissa paštut asuttavat etenkin maan itä- ja eteläosia. Pakistanissa heitä asuu maan länsi- ja pohjoisosissa.<ref name="afg" /> Paštutaustaisia maahanmuuttajayhteisöjä on myös esimerkiksi [[Iran]]issa, [[Intia]]ssa ja [[Persianlahden maat|Persianlahden maissa]].<ref name="iz" />

==Historia==
Paštujen perimätiedon mukaan he polveutuvat [[Israelin kuningaskunta|Israelin kuninkaan]] [[Saul]]in Afghana-nimisestä pojanpojasta.<ref name="brit" /> Todellisuudessa paštuilla ei ole yhtenäistä alkuperää, vaan nykyiset paštut ovat muodostuneet useiden taustaltaan erilaisten ryhmien omaksuttua historiansa aikana paštuidentiteetin ja kielen. Tyypillisesti ryhmät ovat sulautuneet paštuihin ryhmien välille muodostuneiden sukulaisuussuhteiden kautta.<ref name="afg">Sergejeff 2011, s. 26–29</ref> Paštujen historiallisena ydinalueena on pidetty [[Sulaimanvuoristo]]a, jossa lienee kuitenkin aikanaan ollut useita [[iranilaiset kansat|iranilaisia]] kansaryhmiä. Lähialueella vaikuttaneet hallitsijat palkkasivat alueen asukkaita sotilaiksi armeijoihinsa, ja heitä taisteli esimerkiksi [[hindulaisuus|hindulaisten]] [[radžputit|radžputien]] ja [[islam|islamilaisten]] [[ghuridit|ghuridien]] armeijoissa 1100-luvun loppupuolella. Kaikki eivät siis liene vielä silloin omaksuneet islamia. Vuoriston eri kansanryhmät sulautuivat ajan myötä paštuihin, ja samalla [[persian kieli|persiankielinen]] nimitys ''afgaani'' alkoi viitata nimenomaan paštuihin. Kun alueesta tuli osa [[Delhin sulttaanikunta]]a, paštut alkoivat nousta merkittäviin asemiin valtakunnan hallinnossa. Sulttaanikunnan loppukaudella [[Bahlul Lodi]] perusti paštutaustaisen [[Lodi-dynastia|Lodien dynastian]], joka hallitsi sulttaanikuntaa vuoteen 1526 saakka.<ref name="afg1">Sergejeff 2011, s. 109–110</ref>

[[Timuridit|Timuridien]] kaudella paštuista muodostui myös Afganistanin alueen hallitseva kansanryhmä. Muutos tapahtui ilmeisesti muuttoliikkeenä, jota ei kuitenkaan tunneta kovin selvästi. Paimentolaisuutta harjoittaneet paštut vaelsivat ensin [[Kandahar]]iin ja sieltä edelleen [[Kabul]]iin ja [[Khaibarsola]]n läpi [[Peshawar]]iin. Samalla heihin sulautui paikallisia kansoja.<ref name="afg2">Sergejeff 2011, s. 119</ref> Paštut aiheuttivat ajoittain ongelmia Intian niemimaalla hallinneelle [[Suurmogulien valtakunta|Suurmogulien valtakunnalle]], joiden hallitsijat joutuivat sotimaan esimerkiksi militanttia [[raušanija]]-liikettä vastaan 1500- ja 1600-luvulla. Toisaalta heillä oli suuri merkitys myös mogulivaltakunnan koneistossa ja erityisesti sen sotavoimissa. 1600-luvulla vaikutti myös useita suuria pašturunoilijoita, kuten Afganistanin kansallisrunoilijana pidetty [[Khušal Khattak]], soturirunoilija [['Abd al-Rahman (runoilija)|'Abd al-Rahman]] ja naisrunoilija [[Nazo Tokhi]]. [[Paštun kieli|Paštun kielestä]] alkoi muodostua kirjakieli, mutta sen merkitys ei kuitenkaan ohittanut perinteisempää persian kieltä.<ref name="afg3">Sergejeff 2011, s. 133–136</ref> Myöhempi mogulivaltakunnan ja sen kilpailijan [[safavidit|safavidien]] persian heikentyminen mahdollisti itsenäiset paštuhallitsijat. 1700-luvun alussa paštujen [[Ghelzait|Ghelzai]]-heimon [[Hutak-dynastia]] hallitsi Afganistania ja osia Persiasta.<ref name="afg4">Sergejeff 2011, s. 139–140</ref> Hutak-dynastia kärsi tappion [[Nadir Šah]]ille, jonka kuoleman jälkeen nuori [[Abdalit|Abdali]]-ylimys [[Ahmad Šah Dorrani]] perusti [[Dorrani-valtakunta|Dorrani-valtakunnan]]. Afganistanilaisessa historiankirjoituksessa häneen viitataan usein paštujen yhdistäjänä.<ref name="afg5">Sergejeff 2011, s. 146–150</ref>

Ahmad Šahin valtakunta oli muodoltaan löyhä paštuheimojen yhteenliittymä. Niin sanotun [[suuri peli|suuren pelin]] aikana valtakunnasta eli nykyisestä Afganistanista tuli puskurivyöhyke [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittien]] hallitseman [[Brittiläinen Intia|Intian]] välillä.<ref name="afg6">Sergejeff 2011, s. 154–155</ref> Vuonna 1893 solmitussa [[Durand-linja]]ssa emiiri [['Abd al-Rahman Khan|'Abd al-Rahmanin]] ja brittien välille vakiintui raja, joka jätti suuren osan paštualueista brittien hallitsemaan osaan.<ref name="afg7" /> 'Abd al-Rahman vakiinnutti valtaansa siirtämällä paštuheimoja [[hazarat|hazarojen]] maille [[Hazaradžat]]iin ja [[turkkilaiset kansat|turkkilaisten kansojen]] ja [[tadžikit|tadžikkien]] perinteisille maille Pohjois-Afganistaniin.<ref name="afg9">Sergejeff 2011, s. 189–190</ref> Britit tekivät osasta aluetta puskurivyöhykkeen, jota hallitsivat autonomiset heimot. Alue tunnettiin yksinkertaisesti Heimoalueina ja sittemmin [[Liittovaltion hallinnoima heimoalue|Pakistanin heimoalueina]].<ref name="afg7">Sergejeff 2011, s. 191–192</ref> Brittien luopuessa Intiasta 1940-luvulla nostettiin esiin ajatus niin sanotusta [[Paštunestan]]ista eli paštujen valtiosta. Intian jakaantuessa provinssit saivat äänestää liittymisestä Intiaan tai Pakistaniin, jolloin paštualueelle haluttiin vastaava vaihtoehto itsenäisyydestä tai liittymisestä Afganistaniin. Britit eivät kuitenkaan taipuneet, vaan Heimoalueiden ja [[Luoteisprovinssit|Luoteisprovinssien]] (nyk. [[Khyber Pakhtunkhwa]]) vaihtoehdoiksi jäi liittyminen muslimienemmistöiseen Pakistaniin.<ref name="afg8">Sergejeff 2011, s. 234–236</ref>

==Kulttuuri==
Paštut voidaan jakaa heimoihin, ja heimorakenne on säilynyt vahvana nykypäivään saakka. Heimorakenteen tärkein tekijä on sukulaisuussuhde, ja kutakin heimoa määrittää periytymislinjat, joiden kautta kukin ryhmä polveutuu yhteisestä esi-isästä. Heimoja pienempiä ryhmiä ovat klaanit, alaklaanit ja edelleen perheet. Heimot voivat muodostaa myös suurempia heimokonfederaatioita. Tärkeä tekijä paštujen identiteetissä on [[paštunwali]]-niminen kunniakäsitys. Paštunwalin kaltaisen kunniakäsitykset ovat suhteellisen tyypillisiä paimentolaiskansoille, ja paštunwali painottaa esimerkiksi vieraanvaraisuuden ja turvapaikan loukkaamattomuuden tärkeyttä.<ref name="afg" />

Uskonnoltaan suurin osa paštuista on [[sunnalaisuus|sunnimuslimeja]]. Jotkin alaheimot harjoittavat myös [[islam]]in toista suurta suuntausta [[šiialaisuus|šiialaisuutta]]. Paštujen nykyinen pääelinkeino on maanviljely, mutta paimentolaisuudella on ollut historiallisesti huomattava merkitys. Afganistanin puolipaimentolaisesta väestöstä käytetään nimitystä [[kuči]], ja heistä huomattava osa on taustaltaan paštuja.<ref name="afg" />

==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Andrei Sergejeff | Nimeke = Afganistanin historia: Silkkitietä kulttuurien risteykseen | Vuosi = 2011 | Julkaisija = Gaudeamus | Isbn = 978-952-495-219-4 }}

===Viitteet===
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Pashtuns}}

[[Luokka:Pakistanin etniset ryhmät]]
[[Luokka:Afganistanin etniset ryhmät]]