Lähdekoodi sivulle Pahan ongelma

{{Jumalat}}
'''Pahan ongelma''' eli '''teodikean ongelma''' on [[kristinusko]]n oppeihin liittyvä [[Teologia|teologinen]] ja [[Uskonnonfilosofia|uskonnonfilosofinen]] ongelma. Ongelma esitetään yleensä jumaluskon vastattavaksi seuraavassa muodossa: jos Jumala on täydellisen hyvä, hän haluaa poistaa pahan, jos hän on [[Omnipotentti|kaikkivaltias]], hän pystyy poistamaan pahan. Paha on kuitenkin olemassa, joten Jumala ei voi olla samaan aikaan kaikkivaltias ja kaikkihyvä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hick, John | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Sivu=53 | Selite=(Philosophy of religion, 1963.) Suomentaneet Taisto Nieminen ja Heikki Kirjavainen. 2. painos (1. painos 1969) | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-625-167-6}}</ref>

== Ongelma ==

Varhaisimman tunnetun pahan ongelman muotoilun esittivät [[Antiikki|antiikin]] [[Epikurolaisuus|epikurolaiset]]. [[Lactantius]] kuvasi argumentin seuraavasti:

{{Sitaatti|Jumala joko haluaa poistaa pahat asiat mutta ei pysty tähän, tai pystyy mutta ei halua, tai ei halua eikä pysty, tai sekä haluaa että pystyy. Jos hän haluaa mutta ei pysty, silloin hän on heikko – eikä tämä päde jumaliin. Jos hän pystyy mutta ei halua, silloin hän on pahansuopa – mikä on yhtä vierasta jumalan luonnolle. Jos hän ei halua eikä pysty, hän on sekä pahansuopa että heikko, eikä näin ollen jumala. Jos hän haluaa ja pystyy, joka ainoastaan on jumalalle sopivaa, mistä kaikki pahat asiat tulevat tai miksi hän ei poista niitä?<ref>Lactantius: ''De Ira Deorum'', 13.20–21. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Lactante | Nimeke=La colère de dieu | Selite=Toimittanut Christiane Ingremeau. Sources Chrétiennes, 289 | Sivu=158, 160 | Julkaisupaikka=Paris | Julkaisija=Les Éditions du Cerf | Vuosi=1982}} Latinaksi: ''"Deus, inquit, aut uult tollere mala et non potest, aut potest et non uult, aut neque uult neque potest, aut et uult et potest. Si uult et non potest, inbecillus est, quod in deum non cadit; si potest et non uult, inuidus, quod aeque alienum est a deo; si neque uult neque potest, et inuidus et inbecillus est ideoque nec deus; si et uult et potest, quod solum deo conuenit, unde ergo sunt mala aut cur illa non tollit?"'' (Englanniksi: Epikuros: [http://www.epicurus.info/etexts/epicurea.html Fragmentti 374] {{Wayback|1=http://www.epicurus.info/etexts/epicurea.html |päiväys=20060709131410 }}, Usener).</ref>}}

Pahan ongelman nimitys ''teodikea'' ([[Kreikan kieli|kreikan]] sanoista ''theos'' jumala, ''dike'' [[oikeudenmukaisuus]]) on peräisin [[Gottfried Leibniz]]in teoksesta ''[[Théodicée]]'' vuodelta 1710. Teodikea merkitsee jumalan hyvyyden puolustamista pahan olemassaolosta huolimatta.<ref>Hick 1992, s. 55.</ref> 

== Vastauksia ==

[[Juutalaisuus|Juutalais]]-[[kristinusko|kristillisessä]] teologiassa eräs mahdollinen vastaus perustuu [[Raamattu|Raamatun]] kertomukseen [[syntiinlankeemus|syntiinlankeemuksesta]]. Jumala ei poista pahuutta, koska Jumala on antanut ihmiselle [[vapaa tahto|vapaan tahdon]]: ihminen on vapaa tekemään niin kuin haluaa ja valitsemaan itse kuinka elämänsä elää. Ihminen rikkoi Jumalaa vastaan paratiisissa ollessaan maistamalla hedelmää hyvän ja pahan tiedon puusta, minkä seurauksena ihminen oppi erottamaan hyvän ja pahan. Tästä syystä ihminen karkotettiin paratiisista ja sai joitain muitakin vitsauksia kannettavakseen.

Esimerkiksi kirkkoisä [[Augustinus]] katsoi, että paha on vain hyvän puutetta; paha ei ole olemassa itsestään. Samoin pahuus on seurausta siitä, että ihmiset kääntyvät pois hyvästä. Näin pahan alkuperä on ihmisten vapaassa tahdossa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.str.org/site/News2?page=NewsArticle&id=5124 | Tekijä=Koukl, Gregory | Nimeke=Augustine on Evil | Julkaisu=Stand to Reason | Viitattu=3.2.2011 | arkisto=https://web.archive.org/web/20110319184401/http://www.str.org/site/News2?page=NewsArticle&id=5124 | arkistoitu=19.3.2011 }}</ref> 

Moderni [[ortodoksinen kirkko|ortodoksinen]] teologi [[Kallistos Ware]] kirjoittaa kirjassaan myös "hyvän ongelmasta": siitä, että on pahan ongelma, seuraa, että on myös hyvän ongelma.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Ware, Kallistos | Nimeke=Ortodoksinen Tie | Selite=Suomentanut Matti Sidoroff. 240 | Sivu=90–91 | Julkaisupaikka=London | Julkaisija=Ortodoksinen Veljestö | Vuosi=1979}}</ref>

Yksi vastaus maailmassa ilmenevään pahuuteen liittyy siihen, että tämä maailma on puutteineenkin paras mahdollinen. Tätä ehdotti esimerkiksi Leibniz. Taustalla on ajatus siitä, että toimiakseen maailmassa on välttämättä tiettyjä ongelmia.  Esimerkiksi jos ajatellaan, että lapsi ei saa kärsiä, niin joudutaanko ihmisen vapautta rajoittamaan merkittävästi? Saako lapsi koskea pistorasiaan, josta seuraa mahdollista kärsimystä. Vai pitäisikö Jumalan rajoittaa tätä mahdollisuutta? Tai missä iässä (jos lapsi ei saa kärsiä) kärsimys olisi oikeutetumpaa? 

Kristinuskossa on myös korostettu vastauksien sijaan kärsimyksen kestämistä, voittamista ja lohdutusta. Jumala on vastuussa luomastaan maailmasta, mutta Jumala on myös Hän joka vapahtaa. Jumala suostuu luomansa maailman ehtoihin ja kärsii itse Kristuksessa. Kärsivän Kristuksen katsominen auttaa kärsivää.

1900-luvun teologisessa keskustelussa yleinen linja on ollut, että jo [[Leibniz]]in esillä pitämä ja [[Alvin Plantinga]]n tarkemmin analysoima vapaan tahdon arvoon nojaama vastaus onnistuu vastaamaan teodikea-ongelman loogiseen puoleen. On siis loogisesti mahdollista, että on paljon pahaa ja kaikkivaltias ja hyvä Jumala, mikäli vapaa tahto – josta pahuus juontuu – on niin arvokasta, että se ikään kuin kuittaa kaikki pahat seurauksensa. Erillinen kysymyksensä on, onko tämä lopullinen ratkaisu ongelmaan, vaikka se vaikuttaakin loogisesti pätevältä. Vastaus ei selitä pahuutta, joka ei vaikuta intentionaaliselta, kuten luonononnettomuuksien aiheuttamaa kärsimystä tai huonon tuurin aiheuttamia onnettomuuksia. Plantinga on kirjoittanut, että nämäkin asiat saattaisivat olla aiottuja, mikäli niiden takana ovat saatanalliset voimat, kuten jo [[Augustinus]] arveli.

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

== Kirjallisuutta ==
*{{Kirjaviite | Nimeke =Miksi Jumala sallii pahan? Vastauksia Raamatun vaikeisiin kysymyksiin | Julkaisija = Kirjapaja | Vuosi = 2002 | Tekijä = Junkkaala, Eero | Julkaisupaikka = Helsinki| Isbn = 951-625-854-9}}

== Aiheesta muualla ==
* {{IEP | Id=evil-log | Tekijä=Beebe, James R. | Nimeke=The Logical Problem of Evil}}
* {{SEP | Id=evil | Tekijä=Tooley, Michael | Nimeke=Problem of Evil}}
* {{IEP | Id=evil-evi | Tekijä=Trakakis, Nick | Nimeke=The Evidential Problem of Evil}}

{{Kristillinen teologia}}

[[Luokka:Argumentit jumalan olemassaoloa vastaan]]
[[Luokka:Kristillinen teologia]]
[[Luokka:Uskonnonfilosofian aiheet]]
[[Luokka:Synti kristinuskossa]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]