Oravisalon työväentalo
| Oravisalon työväentalo | |
|---|---|
| Sijainti | Oravisalo, Rääkkylä |
| Valmistumisvuosi | 1917 |
| Tuhoutui | myyty vuonna 2009 |
| Rakennuttaja | Oravisalon työväenyhdistys |
| Runkorakenne | hirsi |
| Kerrosala | 1,5 |
| Huoneistoala | 110 m² |
 |
|
Oravisalon työväentalo oli Rääkkylän kunnan Oravisalon kylässä sijainnut työväentalo. Talo on myyty vuonna 2009.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oravisalon työväenyhdistys perustettiin vuonna 1911. Vuoden 1917 helmikuussa työväenyhdistys osti ison tallin ja kirkonkylässä sijainneen talon. Rakennusten muuttotalkoot olivat huhtikuussa. 38 kyläläiseltä oli pyydetty rakennustarpeita samaan aikaan. Työväentaloa varten vuokrattiin 12 aaria maata. Vuokra-aika oli 50 vuotta, ja tontti lunastettiin omaksi vuonna 1950. Talon rakennustyöt jäivät kesken vuonna 1918, ja talo joutui takavarikkoon. Maaherra peruutti takavarikon tammikuussa 1919. Talo valmistui lopullisesti vasta vuonna 1922.[1]
Talkootyöllä oli suuri merkitys työväentalon ylläpidossa. Rutiininomaisista huoltotöistä huolehti talolla asuva talonmies, mutta kaikki suuremmat työt pyrittiin tekemään yhdessä, palkatta. Ilmeisesti talkooväkeä myös saatiin kiitettävästi. Myöhemmin saattoi tapahtua, että jäsen tuki kunnostustöitä rahallisesti, mikäli ei itse päässyt osallistumaan talkoisiin.[1]
Työväentalon valmistuminen oli suuri tapahtuma yhdistykselle, mutta sillä oli merkitystä myös yhdistyksen taloudelle. Työväenyhdistys voi kerätä varoja järjestämällä erilaisia huvitilaisuuksia ja vuokraamalla taloa muille.[1]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talon mittasuhteista on annettu seuraavat tiedot ”Pituus: ravintola 5 metriä, sali 9 m, näyttämö 4 m. Leveys 7,5 m. Korkeus permannosta välikattoon 3,5 m. 6 metriä korkea vintti. Permanto ja välikatto puntatuista laudoista. Katto kauttaaltaan päreistä. Ravintolassa leivinuuni, 5 akkunaa ja ovi ulos, salissa kakluuni, 4 akkunaa, ovi ulos ja toinen ravintolaan, näyttämöllä pahviset raamikulissit, kankaalle maalattu tausta, 1 akkuna ja 2 ovea.”[1]
Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sotavuosina 1939–1945 talo oli armeijan käytössä.[2] Työväentalo oli vuokrattuna 1950-luvun lopusta 1960-luvun puoliväliin kauppias Väinö Päiviselle. Huvitilaisuuksien käydessä vähiin ja harrastuspiirien lakattua tai siirryttyä muihin tiloihin pohdittiin talon hyödyntämistä asuntona. 1970-luvun alusta lähtien taloon otettiin vuokralaisia. 1980-luvulla työväentalon asunto ja baari vuokrattiin kansalaisopistolle, joka järjesti siellä kurssejaan. Keittiönpuoli vuokrattiin nuorisolautakunnalle. 1980-luvulla talolla kokoontuivat mm. eläkeläisten kerho ja 4H-kerho.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Erkki Kinnunen: Yksimielisyys on voimamme. Oravisalon työväenyhdistys 1912–2012 raakkyla-seura.fi. [vanhentunut linkki]
- ↑ Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982. ISBN 951-46-6592-9.