Lähdekoodi sivulle Omena

{{Tämä artikkeli|käsittelee hedelmää. Muista merkityksistä katso [[Omena (täsmennyssivu)|täsmennyssivu]].}}
[[Tiedosto:Fuji apple.jpg|260px|pienoiskuva|oikea|Punaisia [[Fuji (omena)|Fuji]]-lajikkeen omenoita]]

'''Omena''' on [[omenapuut|omenapuiden]] (''Malus'') [[hedelmä (ruoka)|hedelmä]], joka on kasvitieteellisesti [[pohjushedelmä]].

Erityisesti [[tarhaomenapuu]] (''Malus domestica'') on yksi maailman viljellyimmistä [[hedelmäpuu|hedelmäpuista]]. Tarhaomenapuun omena on valkeamaltoinen, syötävä hedelmä, joka on yleensä [[halkaisija]]ltaan 5–10 senttimetriä ja pyöreähkö. [[Luettelo omenalajikkeista|Omenalajikkeita]] on tuhansia, ja niiden väri, happamuus, koko ja muoto vaihtelevat. [[Lajike|Lajikkeet]] voidaan jakaa kolmeen luokkaan käyttötarkoituksen mukaan: [[siideri]]n valmistukseen käytettävät omenat, ruoanlaittoon tarkoitetut talousomenat ja sellaisenaan syötävät jälkiruokaomenat.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/plant/apple-fruit-and-tree | Nimeke = Apple | Julkaisija = Encyclopædia Britannica | Luettu = 23.8.2017}}</ref>

Kasvitieteellisesti omena on [[hedelmä]]n ja [[epähedelmä]]n yhdistelmä. Omenapuun varsinainen hedelmä on [[emi]]n [[sikiäin|sikiäimestä]] kehittyvä [[tuppilo]]mainen [[kota (hedelmä)|kota]] eli käytännössä siemenkota omenan sisällä.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Suomen puu- ja pensaskasvio, 2. uudistettu painos | Julkaisija = Dendrologian Seura r.y. | Vuosi = 1992 | Tekijä = Hämet-Ahti, Leena, Palmén, Annikki, Alanko, Pentti & Tigerstedt, Peter M. A. | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn = 951-96557-0-0 }}</ref> Se jää [[kukkapohjus|kukkapohjuksesta]] kehittyvän mehevän mallon eli epähedelmärakenteen sisäpuolelle.

== Lajikkeet ==
[[Tiedosto:Page 5 apple - Golden Sweet, Talmon Sweet, Bailey Sweet, Sweet Bough.tiff|pienoiskuva|Omenalajikkeita vuoden 1909 illustraatiossa]]{{Katso myös|[[Luettelo omenalajikkeista]]}}
Erilaisia omenalajikkeita on ainakin 7&nbsp;500. Vain osaa lajikkeista viljellään kaupallisesti. Esimerkiksi [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] kaupallisesti viljeltäviä lajikkeita on noin sata, mutta niiden lisäksi noin 2&nbsp;500 lajiketta viljellään pienimuotoisesti hedelmätarhoissa. Omenalajikkeet vaihtelevat [[kirsikka|kirsikan]] kokoisista omenoista suuriin, jopa [[greippi|greipin]] kokoisiin omeniin. Ne voidaan luokitella neljään luokkaan puun kukkimisajankohdan ja siten hedelmän poiminta-ajankohdan mukaan tai lajikkeen käyttötarkoituksen mukaan.<ref name="cultivars"/><ref name="autumn"/>

Yhdysvalloissa suositummat lajikkeet ovat [[Red Delicious]], [[Golden Delicious]], [[Gala (omena)|Gala]], [[Fuji (omena)|Fuji]] ja [[Granny Smith]]. [[Valintamyymälä|Valintamyymälöissä]] myydään tyypillisesti vain lajikkeita, jotka kestävät kuljetusta ja säilytystä parhaiten.<ref name="autumn"/>

== Tuotanto ==
Maailmassa tuotetaan keskimäärin yli 60 miljoonaa tonnia omenoita vuodessa. Ylivoimaisesti suurin omenantuottajamaa on [[Kiina]]. Vuonna 2011 muita merkittäviä tuottajia olivat [[Yhdysvallat]], [[Intia]], [[Turkki]] ja [[Puola]].<ref name="EB"/> Noin puolet maailman hedelmäpuiden tuottamista hedelmistä on omenoita.<ref name="autumn"/>
{| class="wikitable"
! colspan=3|Omenien tuotanto 2021 (miljoonaa tonnia)<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.fao.org/faostat/en/#data/QCL|nimeke=Production of apples 2021|kieli={{en}}}}</ref>
|-
| 1 || {{Kiina}} || style="text-align:right;"| 	46,0
|-
| 2 || {{Turkki}} || style="text-align:right;"| 4,5
|-
| 3 || {{Yhdysvallat}} || style="text-align:right;"| 4,5
|-
| 4 || {{Puola}} || style="text-align:right;"| 4,1
|-
| 5 || Muut || style="text-align:right;"| 34,0
|-
|||'''Yhteensä''' || '''93,1'''
|}
Vuonna 2005 omenapuiden keskimääräinen [[satoisuus]] oli 12,2 tonnia hedelmiä [[hehtaari]]a kohden, mutta esimerkiksi Lounais-Euroopan ja Uuden-Seelannin kaupallisilla viljelmillä satoisuudet voivat olla huomattavasti korkeampia, yli 40 tonnia hehtaarilla.<ref name="cultivars"/>

== Käyttö ==
Valtaosa omenoista syödään sellaisenaan. Tuoreina syötävissä omenoissa on oltava oikeanlainen makutasapaino ja sopivasti happamuutta, makeutta ja kitkeryyttä. Ruoanlaittoon käytettävät omenat ovat yleensä liian happamia syötäviksi tuoreina, mutta sen sijaan niitä voi käyttää monipuolisesti esimerkiksi [[hillo]]ihin, [[kastike|kastikkeisiin]] ja leivonnaisiin. [[Siideri]]n valmistamiseen on erityisiä lajikkeita, joissa on [[tanniinit|tanniinien]] aiheuttamaa kitkeryyttä, kun taas omenat, jotka eivät laatunsa puolesta kelpaa syötäviksi tuoreina, voidaan kuivata tai käyttää [[omenamehu]]ksi.<ref name="cultivars"/> [[Hillo|Omenahilloa]] valmistetaan keittämällä omenat pehmeiksi. Omenan tummumista voi estää [[sitruuna]]n mehulla. Suomalaiseen makuun tutut omenan kanssa yhdistetyt maut ovat [[vanilja]] ja [[kaneli]].

Omenan happamuuden ja kirpeyden määrittävät sokereiden ja [[omenahappo|omenahapon]] sekä muiden happojen välinen suhde. Omenan makuun vaikuttavat myös 250 eri [[esterit|esteriä]], [[alkoholit|alkoholia]], [[aldehydit|aldehydiä]] ja [[eteerinen öljy|eteeristä öljyä]] sekä hedelmän kypsyysaste ja säilytys.<ref name="autumn"/>
 
Parhaat piiraat, hillot ja siiderin saa happamista omenoista. Myöhään kypsyvänä lajikkeena Antonovka on tähän käyttöön erinomainen. Se on hyvää myös kuivattuna. Tuoremehuun kannattaa käyttää useita eri lajikkeita.

=== Säilytys ===
Omena säilytetään +1...+2 asteessa huomioiden se, että omena erittää [[etyleeni]]ä. Ne kasvikset, jotka kärsivät etyleenistä, on syytä sijoittaa erilleen omenasta.<ref name="säilytys" /> Kolhiintuneet omenat eivät säily hyvin, ja suuremmat pilaantuvat nopeammin kuin pienet. Huoneenlämpötilassa omenat kypsyvät 6–10 kertaa nopeammin kuin [[jääkaappi|jääkaapissa]].<ref name="autumn"/>

Leikattu omena kellastuu nopeasti joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa. Tämän estämiseksi siihen voidaan lisätä [[sitruuna]]mehua, joka neutraloi hapettavan [[entsyymi]]n.<ref name="autumn"/>

== Ravintosisältö ja terveysvaikutukset ==
Omena on vähäkalorinen (noin 36 kilokaloria/100 grammaa) ja sisältää 7,1 grammaa [[sokerit|sokereita]] 100 grammaa kohti. Niistä 3,8 grammaa on [[fruktoosi]]a, 2,4 grammaa [[sakkaroosi]]a ja 0,9 grammaa [[glukoosi]]a. Koska omenan fruktoosin ja glukoosin suhde on hyvä, se sopii myös [[diabetes|diabeetikoille]]. [[Ravintokuitu]]a omenassa on 2,0 grammaa, huomattavimpana [[pektiini]]ä<ref name="autumn"/> . Se on terveyden kannalta hyvä syötävä, sillä se sisältää B1-, B2-, B6-, C- ja E-[[vitamiini|vitamiineja]] sekä esimerkiksi [[kalsium]]ia, [[magnesium]]ia, [[kalium]]ia, [[fosfori]]a ja [[flavonoidi|flavonoideja]]. Valtaosa flavonoideista ja prosyanideista on omenan kuoressa, minkä vuoksi omena kannattaa aina syödä kuorineen, kun mahdollista.<ref name="fineli" /><ref name="tiesitkö" />

Vanhan sanonnan mukaan ”omena päivässä pitää lääkärin loitolla” (''an apple a day keeps the doctor away'').<ref name="cultivars"/> Monissa epidemiologisissa tutkimuksissa omenoiden syöminen on yhdistetty alhaisempaan [[syöpä|syövän]], [[sydän- ja verisuonitauti]]en, [[astma]]n ja [[diabetes|diabeteksen]] riskiin. Omenoissa on erilaisia [[fytokemikaali|fytokemikaaleja]], jotka toimivat [[antioksidantit|antioksidantteina]]. Niiden pitoisuus kuitenkin vaihtelee omenalajikkeittain, ja prosessoidussa omenamehussa niitä on jäljellä huomattavasti vähemmän kuin tuoreissa omenissa.<ref name="phyto"/>

Omenansiemenet ovat jonkin verran myrkyllisiä, koska niissä on pieni määrä syanidin sokeriyhdistettä, [[amygdaliini]]a. Siemeniä tarvitsisi kuitenkin pureskella suuri määrä, ennen kuin myrkytysoireita taikka tukehtumisvaaraa ilmenisi. Tunnetaan tapaus, jossa kahvikupillinen siemeniä on aiheuttanut ihmisen kuoleman.<ref name="siemenet" />

== Omena kulttuurissa ==
[[Tiedosto:Albrecht Dürer - Adam and Eve (Prado) 2.jpg|pienoiskuva|Aatami ja Eeva [[Albrecht Dürer]]in maalauksessa vuodelta 1507. Tässä omena on kuvattu hyvän ja pahan tiedon puun hedelmänä ja on [[synti|synnin]] symboli.]]

Länsimaissa omena monesti samastetaan [[hyvän ja pahan tiedon puu]]n hedelmään [[Raamattu|Raamatussa]], vaikkakaan Raamatussa ei mainita missään, että hedelmä olisi ollut omena. Lähi-idässä omena on varsin tuntematon, ja siellä hedelmäpuuksi ajateltiin [[Aitoviikuna|viikunaa]] tai [[Granaattiomena|granaattiomenaa]]. Latinan kielessä omenaa tarkoittava "malus, maalum" on samankaltainen kuin pahaa merkitsevä malum riippuen siitä, äännetäänkö a pitkäksi vai lyhyeksi.<ref name=bie /> Kreikkalaisessa mytologiassa [[Herakles|Herakleen]] kahdessatoista urotyössä Herakles joutuu noutamaan Hesperidien puutarhassa kasvavan elämänpuun kultaisia omenoita. Tämä on todennäköisesti saanut renessanssimaalarit ottamaan kreikkalais-mytologisia vaikutteita raamatullisiin maalauksiinsa. Tämä on osaltaan vaikuttanut mielikuviin omenasta kiellettynä hedelmänä.

Omena on monien kansojen tarustoissa lemmenilon ja kevään vertauskuva. Toisaalta omenan makeus on ajateltu syntiin houkuttelemisen vertauskuvaksi.<ref name=bie />

Legendan mukaan omenan putoaminen [[Isaac Newton]]in päähän olisi saanut hänet ajattelemaan painovoimaa. Todellisuudessa Newton lienee nähnyt omenan putoavan ollessaan hedelmätarhassa, mutta todisteita päähän putoamisesta ei ole. [[William Stukeley]] kuuli anekdootin Newtonilta vuonna 1726 ja kirjoitti sen vuonna 1752 julkaistuun Newtonin elämäkertaan seuraavassa muodossa: “Päivällisen jälkeen, kun sääkin oli lämmin, menimme puutarhaan ja joimme teetä omenapuiden varjossa… hän kertoi minulle olleensa aivan samassa tilanteessa, kun aiemmin painovoiman käsite tuli hänen mieleensä… sen aiheutti omenan putoaminen puusta, kun hän istui mietiskelemässä.”<ref name="newton"/>

[[Lumikki]]-sadussa päähenkilö myrkytetään omenan avulla.

Entisajan keisarit ja kuninkaat pitivät seremonioiden aikana [[Valtikka|valtikan]] lisäksi käsissään maailmaa kuvaavaa “valtio-omenaa”. Tällöin omena on vallan symboli. [[Antiikin Rooma|Antiikin Rooman]] rahoissa käytettiin samassa tarkoituksessa kolmen omenan kuvaa: valtakunnan alue ulottui Välimeren ympärillä kolmen maanosaan, Eurooppaan, Afrikkaan ja Aasiaan.<ref name=bie />

== Lähteet ==
{{Viitteet|viitteet=
<ref name="cultivars">{{Kirjaviite|Tekijä=Elzebroek, A. T. G.|Nimeke=Guide to Cultivated Plants|Julkaisija=CABI|Vuosi=2008|Sivu=26–30|Isbn=9781845933562|www=https://books.google.fi/books?id=YvU1XnUVxFQC&printsec=frontcover|www-teksti=Kirja Googlen teoshaussa}}</ref>

<ref name="autumn">{{Verkkoviite|Osoite=http://casfs.ucsc.edu/publications/news%20and%20notes/Fall_06_N%26N.pdf|Tekijä=Tarjan, Sue|Nimeke=News & Notes of the UCSC Farm & Garden: Autumn Apple Musings|Julkaisija=Center for Agroecology & Sustainable Food Systems|Luettu=21.6.2017|arkisto=https://web.archive.org/web/20070811154017/http://casfs.ucsc.edu/publications/news%20and%20notes/Fall_06_N%26N.pdf|arkistoitu=11.8.2007}}</ref>

<ref name="fineli">{{Verkkoviite|Osoite=https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/28941|Nimeke=Omena, kotimainen, keskiarvo, kuorineen|Julkaisija=Fineli|Luettu=21.6.2017}}</ref>

<ref name="tiesitkö">{{Verkkoviite|Osoite=https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/04/25/tiesitko-taman-omenasta|Tekijä=Kyllönen, Tero|Nimeke=Tiesitkö tämän omenasta?|Julkaisija=Yle Akuutti|Luettu=21.6.2017}}</ref>

<ref name="phyto">{{Verkkoviite|Osoite=https://nutritionj.biomedcentral.com/articles/10.1186/1475-2891-3-5|Tekijä=Boyer, Jeanelle & Liu, Rui Hai|Nimeke=Apple phytochemicals and their health benefits|Julkaisija=Nutrition Journal|Ajankohta=12.5.2004|Luettu=21.6.2017}}</ref>

<ref name="siemenet">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_omenan_siemenet_ovat_myrkyllisia|Tekijä=Hitunen, Raimo|Nimeke=Miksi omenan siemenet ovat myrkyllisiä?|Julkaisija=Tiede|Luettu=21.6.2017}}</ref>

<ref name="säilytys">{{Verkkoviite|Osoite=https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/09/nain-sailytat-hedelmia-ja-kasviksia-oikein|Tekijä=Jeskanen, Jenni|Nimeke=Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein|Julkaisija=Yle|Luettu=21.6.2017}}</ref>

<ref name="newton">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.history.com/news/ask-history/did-an-apple-really-fall-on-isaac-newtons-head|Tekijä=Nix, Elizabeth|Nimeke=Did an apple really fall on Isaac Newton’s head?|Julkaisija=HISTORY.com|Luettu=21.6.2017}} ”After dinner, the weather being warm, we went into the garden, & drank thea under the shade of some apple trees… he told me, he was just in the same situation, as when formerly, the notion of gravitation came into his mind…. occasion’d by the fall of an apple, as he sat in a contemplative mood.”</ref>

<ref name=bie>{{Kirjaviite | Tekijä = Hans Biedermann | Nimeke = Suuri symbolikirja | Vuosi = 1993 | Sivu = 250–251| Selite= Suom. Pertti Lempiäinen| Julkaisija = WSOY| Tunniste = ISBN 951-0-18537-X | Viitattu = 23.10.2016}}</ref>
}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Apples}}

[[Luokka:Hedelmät]]
[[Luokka:Omenapuut]]
[[Luokka:Omenalajikkeet|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]