Lähdekoodi sivulle Oluttupavallankaappaus

{{Taistelu
| nimi           = Oluttupavallankaappaus
| osa_sotaa      = 
| kuva           = Bundesarchiv Bild 146-2007-0003, Soldaten bei der Verhaftung von Stadträten.jpg
| kuvateksti     = Hitlerin kapinallisia Münchenin raatihuoneen edustalla
| päivämäärä     = 8.–9. marraskuuta 1923
| paikka         = [[München]]
| casus          = 
| aluemuutokset  = 
| vaikutukset    = [[Adolf Hitler]] tuomittiin oikeudessa vankilaan ja [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue| kansallissosialistinen puolue]] kiellettiin.
| lopputulos     = Vallankaappaus epäonnistui
| taistelija1    = {{Natsi-Saksan lippu}} [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|NSDAP]]<br>[[Tiedosto:SA-Logo.svg|25px]] [[Sturmabteilung]]
| taistelija2    = [[Kuva:Flag of Bavaria (lozengy).svg|20px|border]] [[Baijeri]]n poliisi<br>[[Image:Flag of Weimar Republic (war).svg|20px|border]] [[Reichswehr]]
| komentaja1     = {{Natsi-Saksan lippu}} [[Adolf Hitler]]<br>{{Natsi-Saksan lippu}} [[Ernst Röhm]]<br>{{Natsi-Saksan lippu}} [[Erich Ludendorff]]<br>{{Natsi-Saksan lippu}} [[Rudolf Hess]]<br>{{Natsi-Saksan lippu}} [[Max Erwin von Scheubner-Richter]]<br>{{Natsi-Saksan lippu}} [[Robert Wagner (Gauleiter)|Robert Wagner]]<br>{{Natsi-Saksan lippu}} [[Hermann Göring]]<br>{{Natsi-Saksan lippu}} [[Heinrich Himmler]]
| komentaja2     = [[Kuva:Flag of Bavaria (lozengy).svg|20px|border]] [[Gustav von Kahr]]<br>[[Kuva:Flag of Bavaria (lozengy).svg|20px|border]] [[Eugen von Knilling]]<br>[[Kuva:Flag of Bavaria (lozengy).svg|20px|border]] [[Hans von Seisser]]<br>[[Image:Flag of Weimar Republic (war).svg|20px|border]] [[Otto von Lossow]]
| vahvuus1       = 3&nbsp;000
| vahvuus2       = 100
| tappiot1       = 16
| tappiot2       = 4 poliisia
| huomautus      = 
| muut_taistelut = 
}}

[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 146-1978-004-12A, NSDAP-Versammlung im Bürgerbräukeller, München.jpg|thumb|295px|Kansallissosialistisen puolueen kokous Münchenin Bürgerbräukellerissä 1923.]]
'''Oluttupavallankaappaus''' ({{k-de|Hitlerputsch}}, ''Hitler-Ludendorff-Putsch'' ja ''Bierhalleputsch'') oli [[Adolf Hitler]]in johtaman [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|kansallissosialistisen puolueen]] vallankaappausyritys 8.–9. marraskuuta 1923 [[München]]issä [[Weimarin tasavalta|Saksassa]].

[[Baijeri]]n pääkaupungissa Münchenissä oli ollut poliittisesti vilkasta aina [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] loppuvaiheista asti. Ääriliikkeiden voimistuessa tasavaltaa kannattaneen kansanosan ääni jäi pimentoon. Kaupungissa oli [[separatismi|separatisteja]], jotka kannattivat Baijerin erottamista Saksasta ja jotkut jopa halusivat liittää osavaltion [[Itävalta]]an. [[Kommunismi|Kommunistit]] halusivat Baijerin yhtyvän [[maailmanvallankumous|maailmanvallankumoukseen]]. Myös äärioikeisto oli muodostanut omia ryhmiään, joista 1920-luvun alussa Adolf Hitlerin johtama kansallissosialistinen puolue keräsi nopeimmin kannatusta.

==Triumviraatti==
{{Pääartikkeli|[[Baijerin triumviraatti]]}}
Baijerin pääministeri [[Eugen Ritter von Knilling]] nimitti [[Gustav Ritter von Kahr]]in valtionkomissaariksi [[diktaattori]]n valtaoikeuksilla vuonna 1923. Kahr muodosti triumviraatin yhdessä Baijerin valtionpoliisin päällikön eversti [[Hans von Seisser]]in ja armeijan kenraalin [[Otto von Lossow]]in kanssa. Triumviraatti vastusti natseja periaatteessa, mutta käytännössä joutui ottamaan heidät huomioon poliittisena tekijänä. Triumviraatti kaavaili yhdessä Adolf Hitlerin ja kenraali [[Erich Ludendorff]]in johtamien natsien kanssa vallankaappausta ja uuden hallituksen muodostamista. Hitler ei ollut kuitenkaan tyytyväinen triumviraatin ehdotuksiin kaappauksen jälkeisestä vallanjaosta. Triumviraatti riitaantui Berliinin kanssa ja alkoi suunnitella vallankaappausta koko maassa. Uusissa suunnitelmissa natseille jäi vähemmän sijaa ja Kahrin johtama triumviraatti otti etäisyyttä Hitleriin.

==Vallankaappaus==
[[kuva:Bundesarchiv Bild 119-1486, Hitler-Putsch, München, Marienplatz.jpg|thumb|left|250px|Olutvallankaappauksen katunäkymä Marieplatzilla.]]

Hitlerin suuresti ihailema [[fasismi|fasistijohtaja]] [[Benito Mussolini]] kaappasi vallan [[Italia]]ssa vuonna 1922. Inspiroituneena Mussolinin menestyksestä hän päätti ottaa vallankaappauksen johdon omiin käsiinsä. Hänen luonteeseensa kuului päätöksenteon venyttäminen, mutta tällä kertaa hän pani kaiken impulsiivisesti yhden kortin varaan.<ref name = "JT146-177">Toland: ''Hitler'' s. 146–177</ref>

Osavaltiohallinnon johtajan Gustav Ritter von Kahrin pitäessä suurta kokousta müncheniläisessä oluttuvassa [[Bürgerbräukeller]]issä Hitler hälytti [[Sturmabteilung|SA:n]] piirittämään talon ja keskeytti kokouksen tarkoituksenaan pakottaa triumviraatti toimimaan natsijohtoisen vallankaappauksen puolesta.<ref name = "JT146-177"/>

Hitlerin poistuessa vartijaksi jäi kenraali Erich Ludendorff, jonka hyväuskoisuuden vuoksi triumviraatti pääsi pakenemaan ja hälyttämään armeijan vallankaappaajia vastaan. Natsit kokoontuivat mielenosoituskulkueeseen, jonka marssin aseistautunut poliisi keskeytti. Seuranneessa tulituksessa Hitler loukkaantui henkivartijansa vetäessä hänen käsivartensa sijoiltaan. 16 SA-miestä kuoli ja suuri osa natsijohtajista pakeni maasta tai pidätettiin seuraavina päivinä.<ref>Snyder: ''Encyclopedia...'' s. 20–21</ref> Hitler pakeni [[Ernst Hanfstaengl|Ernst]] ja [[Helene Hanfstaengl]]in huvilaan, jossa Helene kertomansa mukaan esti Hitleriä ampumasta itseään.<ref name="JT146-177"/>

==Oikeudenkäynti==
[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 102-00344A, München, nach Hitler-Ludendorff Prozess.jpg|thumb|325px|Oikeudenkäynnissä syytettyinä olevia. Vasemmalta: Heinz Pernet, Friedrich Weber, [[Wilhelm Frick]], Hermann Kriebel, [[Erich Ludendorff]], [[Adolf Hitler]], Wilhelm Brückner, [[Ernst Röhm]] ja [[Robert Wagner (Gauleiter)|Robert Wagner]].]]
Hitlerin oikeudenkäynti venyi pitkäksi, mutta natsit saivat heitä sympatisoineelta tuomarilta rikoksen laatuun nähden vain vähäiset tuomiot. Hitler sai lisäksi tuoda poliittisia ajatuksiaan julki ulkomaisen lehdistön seuratessa aitiopaikalta. Huhtikuussa 1924 hänet tuomittiin viideksi vuodeksi vankeuteen, mutta ehdonalaisuutta hän saattoi hakea jo puolen vuoden kuluttua.<ref name="JT146-177"/>

Myöhemmin Kahr toimi Baijerin oikeusistuimen puheenjohtajana muutaman vuoden, kunnes vetäytyi eläkkeelle. [[Pitkien puukkojen yö]]nä 30. kesäkuuta 1934 [[SS]]-miehet kaappasivat ja murhasivat Kahrin kostoksi hänen toiminnastaan natseja vastaan oluttupavallankaappauksen yhteydessä.

==Kaappausyrityksessä kuolleet==
===Baijerin poliisi===
*Friedrich Fink
*Nikolaus Hollweg
*Max Schobert
*Rudolf Schraut

===NSDAP===
*[[Max Erwin von Scheubner-Richter]] oli yksi varhaisista NSDAP:n johtajista ja ideologeista.<ref>Michael Kellogg. The Russian Roots of Nazism: White Émigrés and the Making of National Socialism, 1917–1945, Cambridge University Press, 2005, ISBN 9780521070058 http://www.sscnet.ucla.edu/soc/groups/scr/kellogg.pdf</ref> Hän oli myös yhdessä [[Alfred Rosenberg]]in kanssa [[Valkoiset emigrantit|Venäjän emigranttien]] perustaman Aufbau Vereinigungin johtaja. Marssilla hän meni käsikynkkää Hitlerin ja Rosenbergin kanssa. Saadessa luodin keuhkoonsa hän kaatui ja vetäisi samalla Hitlerin oikean olkapään sijoiltaan. Hän oli ainoa korkean tason puoluejohtaja, joka kuoli kaappausyrityksessä. [[Taisteluni]] kirjassa Hitler mainitsee hänen olleen ainoa korvaamaton menetys puolueelle. Kirjan ensimmäinen osa onkin omistettu hänelle ja muille kaappausyrityksessä kuolleille. Hän oli syntynyt 21. tammikuuta 1884 [[Riika|Riiassa]].<ref>Toland, John. Adolf Hitler: The Definitive Biography. New York: Anchor Books, 1976 p. 170 ISBN 0-385-42053-6</ref> <ref name=":0">Adolf Hitler. Taisteluni. F. Eher Nachf. 1925</ref><ref>Balakian, Peter. The Burning Tigris: The Armenian Genocide and America's Response. New York, HarperCollins, 2003 p. 407 ISBN 0-06-055870-9</ref><ref name=":1">Third Reich film about the commemoration of the anniversary of the March to Feldherrnhalle - 9. November 1936 https://www.youtube.com/watch?v=z6Zq5AhhY1c</ref><ref name=":2">Jay W. Baird: To Die for Germany. Heroes in the Nazi Pantheon, 1992.</ref>
*Andreas Bauriedl oli hatuntekijä. Hän oli syntynyt 4. maaliskuuta 1879 [[Aschaffenburg]]issa. Ollessaan marssilla ja saadessaan kuolettavan osuman vatsaansa hän kaatoi lipunkantaja Heinrich Trambauerin ja kaatui lipun päälle. Hänen verensä sotki lipun, mistä tuli NSDAP:n [[Pyhäinjäännös|reliikki]], [[Verilippu]].<ref> Jay W. Baird: To die for Germany. Heroes in the Nazi pantheon. Indiana University Press 1992, ISBN 0-253-20757-6, S. 259</ref><ref>Hilmar Hoffmann, The Triumph of Propaganda: Film and National Socialism, 1933-1945, Volume 1, pp.20-22.</ref><ref name=":1" /><ref name=":0" /><ref name=":2" />
*Felix Alfarth oli kauppias.  Hän oli opiskellut tukkumyyntiä Siemens-Schuckertilla ja muutti Müncheniin 1923 aloittaakseen työnsä. Hän syntyi 5. kesäkuuta 1901 [[Leipzig]]issa.<ref>Christian Zentner, Friedemann Bedürftig (1991). The Encyclopedia of the Third Reich. Macmillan, New York. ISBN 0-02-897502-2</ref><ref name=":1" /><ref name=":0" />
*William Ehrlich oli pankkivirkailija ja syntynyt 8. elokuuta 1894.<ref name=":1" /><ref name=":0" />
*Anton Hechenberger oli kelloseppä ja syntynyt 28. syyskuuta 1902.<ref name=":1" /><ref name=":0" /><ref name=":0" />
*Oskar Körner oli liikemies ja syntynyt 4. tammikuuta 1875 Ober-Peilaussa.<ref name=":1" /><ref name=":0" /><ref name=":2" />
*Wilhelm Wolf oli liikemies ja syntynyt 19. lokakuuta 1898.<ref name=":1" /><ref name=":0" /><ref name=":2" />
*Klaus von Pape oli liikemies ja syntynyt 16. elokuuta 1904 [[Oschatz]]issa.<ref name=":1" /><ref name=":0" /><ref name=":2" />
*Karl Kuhn oli ravintolan hovimestari ja syntynyt 7. kesäkuuta 1875.<ref name=":1" /><ref name=":0" /><ref name=":2" />
*Karl Laforce oli insinööriopiskelija. Hän oli nuorin kaappausyrityksessä kuollut ja oli syntynyt 28. lokakuuta 1904.<ref name=":1" /><ref name=":0" /><ref name=":2" />
*Kurt Neubauer oli palvelija ja syntynyt 27. maaliskuuta 1899 Hopfengartenissa, Kreis Bernbergissä.<ref name=":1" /><ref name=":0" /><ref name=":2" />
*Theodor von der Pfordten oli asianajaja ja sotainvalidi ensimmäisestä maailmansodasta. Hän oli vanhin kaappausyrityksessä kuollut ja oli syntynyt 14. maaliskuuta 1873 [[Bayreuth]]issa.<ref name=":1" /><ref name=":0" /><ref name=":2" />
*Johann "Hans" Rickmers oli entinen [[ratsuväki|ratsuväen]] [[Kapteeni (sotilasarvo)|kapteeni]]. Hän oli syntynyt 7. maaliskuuta 1881 [[Bremen]]issä.<ref name=":1" /><ref name=":0" /><ref name=":2" />
*Lorenz Ritter von Stransky oli insinööri ja syntynyt 14. maaliskuuta 1889.<ref name=":1" /><ref name=":0" /><ref name=":2" />
*Theodor Casella oli pankkivirkailija ja puolisotilaallisen Reichskriegsflaggen jäsen. Muista poiketen ei kuollut marssilla vaan Sotaministeriön valtauksessa.<ref name=":3">Ernst Röhm. Die Geschichte eines Hochverräters, Franz Eher Verlag. München 1928.</ref> Hän oli syntynyt 8. elokuuta 1900.<ref name=":1" /><ref name=":0" /><ref name=":2" />
*Martin Faust oli pankkivirkailija ja puolisotilaallisen Reichskriegsflaggen jäsen. Muista poiketen ei kuollut marssilla vaan Sotaministeriön valtauksessa.<ref name=":3" /> Hän oli syntynyt 4. tammikuuta 1901.<ref name=":1" /><ref name=":0" /><ref name=":2" />

Weimarin tasavallan viranomaiset kielsivät hautaamasta kaappausyrityksessä kuolleita kansallissosialisteja yhteishautaan. Puolueen noustua Saksassa yksinvaltaan kaikki kuusitoista uudelleenhaudattiin vuonna 1935 Münchenin [[Königsplatz (München)|Königsplatz]]-aukion laidalle rakennettuihin kahteen hautamuistomerkkiin, [[Ehrentempel]]-kunniatemppeleihin. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen amerikkalaiset miehitysjoukot palauttivat vuonna 1945 vainajat tavallisiin hautoihin. Kunniatemppelit tuhottiin vuonna 1947.<ref>Eero Kuparinen: ”Tavoitteena loistava menneisyys – klassismi Hitlerin Saksassa”, s. 197–200 teoksessa ''Kivettyneet ihanteet? Klassismin nousu maailmansotien välisessä Euroopassa'' (toim. Marja Härmänmaa & Timo Vihavainen). Atena, Jyväskylä 2000.</ref>

==Lähteet==
* {{kirjaviite|Tekijä=Louis L. Snyder|Nimeke=Encyclopedia of the Third Reich|Vuosi=1998|sivu=|Julkaisija=Wordsworth Editions|Tunniste=ISBN 1-85326-684-1}}
* {{kirjaviite|Tekijä=[[John Toland (historioitsija)|John Toland]]|Nimeke=Hitler|Vuosi=1976|Sivu=|Julkaisija=Wordsworth Editions|Tunniste=ISBN 1-85326-676-0}}

===Viitteet===
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}

==Aiheesta muualla==
* David King: ''Hitlerin oikeudenkäynti: Vallankaappausyritys 1923 ja Natsi-Saksan nousu'' (suomentanut Ilkka Rekiaro). Otava, Helsinki 2017. Alkuteos ''The Trial of Adolf Hitler: The Beer Hall Putsch and the Rise of Nazi Germany'' (2016). ISBN 978-951-1-31625-1

[[Luokka:Weimarin tasavalta]]
[[Luokka:Natsi-Saksa]]
[[Luokka:Münchenin historia]]
[[Luokka:Vallankaappausyritykset]]
[[Luokka:1923]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]