Lähdekoodi sivulle Naivismi

{{Lupaava}}
[[Tiedosto:Henri Rousseau - The Representatives of Foreign Powers Coming to Greet the Republic as a Sign of Peace.jpg|thumb|400px|[[Henri Rousseau]], ''Ulkomaiden edustajat saapuvat tervehtimään tasavaltaa rauhan merkkinä'', 1907]]
{{Taiteen reunoilla}}
[[Tiedosto:Trautenfels - Bemalter Schrank 1.jpg|thumb|200px|Vaatekaapin oveen tehty omenia poimivaa naista esittävä maalaus. Trautenfelsin linnan museo, Itävalta.]]
[[Tiedosto:Nativite.jpg|thumb|200px|Jean Schubnel, ''Kristuksen syntymä''.]]
[[Tiedosto:Henri Rousseau - Mandrill in the Jungle.jpg|thumb|200px|Henri Rousseau, ''Mandrilli viidakossa'' 1909.]]
[[Tiedosto:Niko Pirosmani. «A Robber with a Stolen Horse». Oil on oil-cloth, 112x90 cm. The State Museum of Fine Arts of Georgia, Tbilisi.jpg|thumb|200px|[[Niko Pirosmani]], ''Rosvo ja varastettu hevonen'', ennen 1918.]]

'''Naivismi''' ({{k-fr|naïve}} lapsekas, vilpitön, luonnollinen)  on [[taidesuuntaus]], jota harjoittavat usein [[Itseoppinut|itseoppineet]] [[taiteilija]]t.<ref name="aikajana">{{Verkkoviite | Osoite = https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/taidehistorian-aikajana/modernismi/1800-luvun-modernismi/naivismi | Nimeke = Naivismi | Tekijä = Vallius, Antti | Julkaisu = Taidehistorian aikajana | Ajankohta = 22.9.2006 | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto, Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos | Viitattu = 6.1.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20170202214327/https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/taidehistorian-aikajana/modernismi/1800-luvun-modernismi/naivismi | arkistoitu = 2.2.2017 }}</ref>

Naivismin on katsottu olleen vastareaktio [[impressionismi]]n jälkeisten taidesuuntausten teoreettisuudelle ja estetisöinnille.<ref name="aikajana" /> Taiteeseen haluttiin alkuperäistä välittömyyttä ja aitoa vaistomaista ilmaisua, joka olisi taidekoulutuksesta riippumatonta.<ref name="otavan">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Otavan suuri ensyklopedia | Vuosi = 1979 | Kappale = Osa 12 Musikaali -Oppiminen | Sivu = 4561 | Selite = 2. painos | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-1-05063-X}}</ref>

Länsi-Euroopassa syntynyt tyylisuunta levisi 1900-luvun kuluessa muualle maailmaan. Suomessa naivismi tuli tunnetuksi 1960–1970 -luvuilla.<ref name="aikajana" /><ref name="tpj" /> Myös Ruotsissa naivismi on suhteellisen suosittua.<ref name="otavan" />

== Naivismin varhaisvaiheet ==
Samantyyppistä [[amatööri]]en tekemää taidetta oli jo keskiajalla, mutta tyyli alkoi saada arvostusta [[avantgarde]]piireissä<ref name="aikajana" /> 1910-luvulla. Modernistit olivat rikkoneet taiteen sääntöjä ja tuoneet uusia laatukriteereitä, joihin naivistit sopivat. Naivismin tuloa oli myös enteillyt [[Paul Gauguin]]in 1890-luvulla herättämä kiinnostus [[Primitiivinen taide|primitiiviseen taiteeseen]] ja pelkistettyyn ilmaisuun.<ref name="tpj" /><ref name="cd-facta">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = CD-Facta | Vuosi = 1998 | Kappale = Naivismi | Sivu =  | Selite =  | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-23152-5 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = cd | Viitattu = | Kieli = }}</ref>

== Tyylipiirteitä ==
Naivismissa on lapsenomaisuutta. Työt ovat usein unenomaisia ja lähellä [[surrealismi]]a<ref name="forslund" /> [[fantasia]]-aiheineen. Aiheet ovat useimmiten kertovia ja ne liittyvät tekijän elämään, kuten muistoihin, uniin tai haaveisiin.<ref name="aikajana" /> Myös kukka- ja eläinaiheet, jotka olivat [[Akateeminen taide|akatemiataiteessa]] vähiten arvostettuja lajityyppejä, ovat yleisiä.<ref name="tietoikkuna">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jyu.fi/taiku/aikajana/taidehist/th_mo_naivismi.htm | Nimeke = Naivismi | Tekijä =  | Tiedostomuoto =  | Selite =  | Julkaisu = Taidehistorian aikajana - Tietoikkuna | Ajankohta =  | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto, Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos | Viitattu = 15.6.2010 | Kieli =  | arkisto = https://web.archive.org/web/20030908191455/http://www.jyu.fi/taiku/aikajana/taidehist/th_mo_naivismi.htm | arkistoitu = 8.9.2003 }}</ref>

Yleisvaikutelma on useimmiten hauska tai optimistinen.<ref name="forslund" /> Huumorin ohessa voi olla lempeää yhteiskuntakritiikkiä.<ref name="aikajana" />

Teoksissa on runsaasti [[Ornamentti|koristeellisia]] ja värikkäitä yksityiskohtia [[tyhjän tilan kammo]]n tapaan.<ref name="forslund" /> Yksityiskohdat kuvataan samanarvoisina, kun taas koulutetut taiteilijat pyrkivät synteesiin, jossa jotkin elementit dominoivat. Samanarvoisten detaljien tulvassa kokonaisuus muuttuu tavallaan epätodelliseksi, vaikka tavoitteena on alun perin ollut kuvata aihetta tarkan todellisesti.<ref name="otavan" />

Maalausten muotokieli on kaavamaista ja jäykkää, esimerkiksi henkilöt esitetään usein frontaalisti eli suoraan edestä nähtyinä. Mittasuhteet voivat olla mielivaltaisia tai niissä sovelletaan [[arvoperspektiivi]]ä.<ref name="aikajana" /><ref name="tietoikkuna" /> [[Perspektiivi|Keskeis-]] tai [[ilmaperspektiivi]]ä käytetään harvoin.<ref name="forslund" /> Maalaukset perustuvat usein ääriviivaan, joka rajaa kirkkaita väripintoja.<ref name="tietoikkuna" />

== Naivismi taidesuuntana ==
Väitetään, että naivistit muodostavat jo väljän [[Koulukunta|koulukunnan]], ja siten heidän taiteensa on muuttunut [[Akateeminen taide|akateemiseksi]]. Voidaankin kysyä: ”Jos itse tietää olevansa naivisti, voiko enää olla naiivi ja siten naivisti?”

Naivismi ei ole yhtenäinen tyyli eikä taiteilijaryhmä.<ref name="aikajana" /> Naivismi voidaan ymmärtää [[Taidesuuntaus|taidesuuntaukseksi]], mutta myös ulkopuoliseksi tai marginaalitaiteeksi kuten [[kansantaide]] ja [[harrastajataide]]. Harrastajataiteesta naivismin erottaa kuitenkin se, että useimpien harrastajien tavoitteena on muu kuin naivistinen kädenjälki. Suomessa tunnetuimmat naivistit ovat ammattitaiteilijoita ja harrastajanäyttelyissä varsinaisia naivistisia teoksia on vain vähän.<ref name="forslund">{{Kirjaviite | Tekijä = Hämäläinen-Forslund, Pirjo | Nimeke = Tervetuloa taidenäyttelyyn | Vuosi = 1996 | Kappale = | Sivu = 108–111 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-20630-X | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Naivismi eroaa kansantaiteesta sikäli, että kansantaide on status- ja [[Käyttötaide|käyttöesineiden]] kuviointia. Naivismia taas sovelletaan taideteoksissa, kuten maalauksissa ja [[Veistos|veistoksissa]]. Naivismia on verrattu myös lasten ja [[Primitiivinen taide|luonnonkansojen taiteeseen]].<ref name="aikajana" /> Kuitenkin lasten tekemät kuvat heijastavat heidän kulloistakin kehitysvaihettaan ja ne muuttuvat iän mukana. Naivistien ilmaisu sen sijaan säilyy usein samantapaisena.<ref name="tietoikkuna" />

Myös primitiivinen taide muistuttaa naivismia vain pintapuolisesti. Primitiivisessä eli Euroopan ulkopuolisten luonnonkansojen ja [[Esihistoriallinen taide|esihistoriallisen ajan taiteessa]] on naivismista poiketen [[Taikuus (yliluonnollinen)|maagista]] ja [[Mytologia|mytologista]] sisältöä. Sekä esittävillä että abstrakteilla ja koristeellisilla muodoilla on [[symboli]]merkityksiä ja [[rituaali]]sta tarkoitusta, ja ne voivat siirtää perinnettä kirjoituksen tapaan. Myös aiheet poikkeavat naivismista. Primitiivisten veistosten aiheita ovat tavallisesti esi-isät, jumalat ja muut kulttihahmot.<ref name="tpj primi">{{Kirjaviite | Nimeke= Taiteen pikkujättiläinen | Sivu= 526–528 | Selite= 3. painos | Julkaisupaikka= Porvoo | Julkaisija= WSOY | Vuosi= 1995 | Tunniste=ISBN 951-0-16447-X}}</ref>

Naivismi on vaikuttanut myöhempiin taidesuuntauksiin, kuten [[art brut]]iin ja suomalaiseen [[ITE-taide|ITE-taiteeseen]].<ref name="aikajana" />

== Naivismi eri maissa ==
=== Euroopassa ===
==== Tyylisuunnan syntysijoilla Ranskassa ====
[[Tiedosto:Henri Rousseau - Surprise!.jpg|thumb|200px|[[Henri Rousseau]], ''Tiikeri trooppisessa myrskyssä (Yllättynyt!)'' 1891.]]
[[Tiedosto:Henri Rousseau - Meadowland.jpg|thumb|200px|[[Henri Rousseau]], ''Laidunmaa'' 1910.]]

Ensimmäinen tunnustusta saanut naivisti oli ranskalainen tullimieheksi kutsuttu [[Henri Rousseau]], jonka taiteen modernistit löysivät. Hänestä tuli tavallaan modernien naivistien kantaisä.<ref name="tpj" /> Rousseaun suosikkiaiheita olivat viidakkomaisemat, joihin hän haki mallia kasvitieteellisestä puutarhasta ja kasvikirjoista. Rousseau tunnetaan myös maisemista, joiden etualalla on ihminen.<ref name="Tate-Rousseau">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tate.org.uk/modern/exhibitions/rousseau/ | Nimeke=Henri Rousseau - Jungles in Paris | Julkaisija=Tate Modern | Ajankohta=2006 | Kieli={{en}} | Viitattu=14.7.2010 | arkisto=https://web.archive.org/web/20101121132718/http://www.tate.org.uk/modern/exhibitions/rousseau/ | arkistoitu=21.11.2010 }}</ref> Rousseaun maalauksissa oli runsaasti tarkkoja yksityiskohtia, mutta myös yhtenäinen ote. Muista, yleensä intiimejä ja omakohtaisia aiheita maalanneista ranskalaisista naivisteista poiketen hänen teoksissaan oli mukana psykologisia ja sosiaalisia ajatuksia. Rousseau laittoi maalauksiaan säännöllisesti esille Pariisin riippumattomien salonkiin. Yleisössä maalaukset herättivät huvitusta, mutta [[Edgar Degas]] ja [[Paul Gauguin]] olivat niistä kiinnostuneita. Myöhemmin ihailijoiden joukkoon liittyivät mukaan [[Pablo Picasso]] ja runoilija [[Guillaume Apollinaire]].<ref name="otavan" /> Heidän lisäkseen naivistien innokkaimpia puolestapuhujia oli saksalainen taidearvostelija ja [[Taidekauppa|taidekauppias]] Wilhelm Uhde (1874–1947).<ref name="otavan" />

Muitakin lahjakkaita naivisteja löydettiin paljon 1920- ja 1930-luvulla. Monet heistä olivat olleet harrastajamaalareita.<ref name="tpj">Kallio, Rakel: ''Naivismi''. Teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Taiteen pikkujättiläinen | Sivu= 433–434 | Selite=3. painos | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-0-16447-X}}</ref> Vanhemmalla iällä taiteenteon aloittaneet ovatkin usein päätyneet naivisteiksi.<ref name="aikajana" /><ref name="forslund" />

Erityisen paljon naivisteja löydettiin tyylisuunnan syntysijoilta Ranskasta. Rousseaun ja [[Séraphine Louis]]in ohella [[André Bauchant]]  ja [[Camille Bombois]]<ref name="aikajana" /> olivat alkuvaiheessa löydettyjä naivisteja.<ref name="tpj" /> Siivoojana työskennellyt Séraphine Louis keskittyi maalaamaan suurikokoisia kukka- ja hedelmäkimppuja.<ref name="otavan" />

[[André Bauchant]]in maalauksissa oli usein aineksia [[mytologia]]sta ja antiikin historiasta. Kuviteltujen historiallisten ja raamatullisten aiheiden ohella maalauksissa on runsaasti kukkia ja kasveja. Bauchant oli työskennellyt puutarhurina ja kartanpiirtäjänä ennen kuin alkoi 46-vuotiaana maalata. Hänen maalauksiaan oli ensi kertaa esillä [[Pariisin salonki|virallisen Salongin]] vastapainoksi järjestetyssä Syyssalongissa Pariisissa 1920.<ref name="otavan" /><ref name="primitives">{{Kirjaviite | Tekijä = Bihalji-Merin, Oto | Nimeke = Modern Primitives: Masters of Naive Painting | Vuosi = 1959 | Kappale = | Sivu = 265 | Selite = kääntäjä Norbert Guterman | Julkaisupaikka = New York | Julkaisija = Harry N. Abrams | Tunniste =  | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref>

Jokilaivurin poika<ref name="otavan" /> [[Camille Bombois]] tunnettiin [[sirkus]]aiheistaan. Hän oli osallistunut painiotteluihin ennen kuin ryhtyi kiertävän sirkuksen voimamieheksi. Vuonna 1907 Bombois toteutti toiveensa ja muutti Pariisiin, missä hän työskenteli päivisin rautateillä ja öisin sanomalehden painossa siirrellen painavia paperirullia. Hän ehti silti maalata paljon. Bomboisin vaimo oli kerran hänen poissa ollessaan saanut myytyä useita hänen maalauksistaan, minkä jälkeen Bombois päätti jättää yötyönsä. Hän myi maalauksiaan [[Montmartre]]n jalkakäytävillä, missä myös Seraphine Louisin ja Rousseaun löytänyt [[Taidekauppa|taidekauppias]] Wilhelm Uhde näki niitä. Bomboisin ensimmäinen näyttely oli vuonna 1937. Kritiikeissä Bomboisia verrattiin Rousseauhun, joskin hänen töissään oli vähemmän [[fantasia]]a. Bomboisin maalauksissa oli voimakkaita kontrasteja, kuten mustaa, kirkkaita punaisia, sinisiä ja pinkkejä värejä. Omiin kokemuksiinsa tukeutuen hän maalasi sirkusaiheiden ohella maisemia, joissa oli kalastajia.<ref name="primitives2">{{Kirjaviite | Tekijä = Bihalji-Merin, Oto | Nimeke = Modern Primitives: Masters of Naive Painting | Vuosi = 1959 | Kappale = | Sivu = 267 | Selite = kääntäjä Norbert Guterman | Julkaisupaikka = New York | Julkaisija = Harry N. Abrams | Tunniste =  | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref>

==== Alfred Wallis Englannissa ====
[[Tiedosto:Wallis, Hold House Port Mear Square Island.jpg|thumb|200px|[[Alfred Wallis]], ''The Hold House Port Mear Square Island Port Mear Beach'', 1932.<ref name="Wallis" />]]
[[Cornwall]]ista kotoisin ollut kalastaja [[Alfred Wallis]] kuului myös 1920–1930-luvuilla löydettyihin naivisteihin. Wallis alkoi maalata "seuraksi" vuonna 1922 hänen 21 vuotta vanhemman vaimonsa kuoleman jälkeen. Monet hänen maalauksensa ovat kartan omaisia perspektiivittömyydessään. Wallis maalasi merimaisemia ja [[Purjealus|purjelaivoja]] muistista, koska höyrylaivojen tulon jälkeen näkymiä ei ollut mahdollista maalata mallista. Wallisin työt tulivat julkisuuteen kahden taiteilijan nähtyä niitä [[St Ives]]issä, missä Wallis tuolloin asui.<ref name="Letter to H.S. Ede, 6 April 1935">Wallisin kirje H.S. Edelle 6.4.1935</ref><ref name="tate">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tate.org.uk/servlet/ArtistWorks?cgroupid=999999961&artistid=577&page=1&sole=y&collab=y&attr=y&sort=default&tabview=bio | Nimeke =  Alfred Wallis 1855-1942 Biography | Tekijä = Lewison, Jeremy | Tiedostomuoto =  | Selite = | Julkaisu =  | Ajankohta =  | Julkaisupaikka = Lontoo | Julkaisija = Tate Britain  | Viitattu = 15.7.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> Wallisin maalaus ''The Hold House Port Mear Square Island Port Mear Beach'' on hyvä esimerkki hänen karttamaisesta perspektiivin käytöstään. Maalaus on näkymä St Ivesistä. Keskivaiheilla näkyvä erikoisen muotoinen talo on mukana useissa Wallisin maalauksissa. Sen esikuva oli lähellä Wallisin omaa kotia. Talo on kuvattu aina samasta suunnasta nähtynä, mutta loppuosa maisemasta on sommiteltu karttamaisesti korostaen sitä mikä tuntui sopivalta. Yläpuolella on ''The Island''-nimellä tunnettu kallioniemeke.<ref name="Wallis">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tate.org.uk/servlet/ViewWork?cgroupid=999999961&workid=15901&searchid=10314&tabview=text | Nimeke =  Tate Collection: The Hold House Port Mear Square Island Port Mear Beach | Tekijä =  | Tiedostomuoto =  | Selite = | Julkaisu =  | Ajankohta =  | Julkaisupaikka = Lontoo | Julkaisija = Tate Britain  | Viitattu = 16.7.2010 | Kieli = }}</ref>

==== Itä-Eurooppa ====
Myös Itä-Euroopasta on löytynyt paljon naivisteja, kuten kroatialainen Ivan Generalić (1914–1992).<ref name="aikajana" /> Vahvoja naivistisia koulukuntia on monissa maissa, kuten Tšekkoslovakiassa, Puolassa ja Jugoslaviassa.<ref name="otavan" /> Esimerkiksi Bulgarian naivistien pitkä traditio on peräisin useita vuosisatoja vanhasta kansantaiteesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://gifineart.com/index.php?page=Artists&aid=8 | Nimeke = Bulgarian Naivism | Tekijä =  | Tiedostomuoto =  | Selite =  | Julkaisu =  | Ajankohta = 2008 | Julkaisupaikka =  | Julkaisija = G&I Fine Art & Design | Viitattu = 16.7.2010 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20160305091946/http://gifineart.com/index.php?page=Artists&aid=8 | arkistoitu = 5.3.2016 }}</ref>

Viron naivistisen ja outsider-taiteen keskus on vuonna 2003 perustettu Kondas Centre [[Viljandi]]ssa. Se on omistettu maan tunnetuimmalle naivistille [[Paul Kondas]]ille (1900–1985).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kondas.ee/eng/sisu.php?Kast=tk.php&Tekst=keskusest.html&Plt=plt.php&Ssm=sm.php&main=1&sm=1&ssm=1 | Nimeke = Our Centre | Tekijä =  | Tiedostomuoto =  | Selite =  | Julkaisu =  | Ajankohta =  | Julkaisupaikka =  | Julkaisija = The Kondas Centre | Viitattu = 16.7.2010 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20091214063548/http://www.kondas.ee/eng/sisu.php?Kast=tk.php&Tekst=keskusest.html&Plt=plt.php&Ssm=sm.php&main=1&sm=1&ssm=1 | arkistoitu = 14.12.2009 }}</ref>

Naivististen töiden näyttelyitä, kuten Bratislavan triennalet, on järjestetty yhä runsaammin 1960–1970 -luvuilta alkaen. Hieman myöhemmin perustettiin kansainvälisiä naivismikeskuksia ja museoita, joita syntyi etenkin 1980- ja 1990-luvulla. Kansallisia museoita ja gallerioita on noussut varsinkin Jugoslaviassa, Puolassa, Ranskassa ja Unkarissa.<ref name="iittala">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.naivistitiittalassa.fi/pages/Naivistisesta_kuvataiteesta/5682 | Nimeke = Naivistisesta kuvataiteesta | Tekijä =  | Tiedostomuoto =  | Selite =  | Julkaisu =  | Ajankohta =  | Julkaisupaikka = Iittala | Julkaisija = Naivistit Iittalassa -säätiö | Viitattu = 16.7.2010 | Kieli =  | arkisto = https://web.archive.org/web/20091021041538/http://www.naivistitiittalassa.fi/pages/Naivistisesta_kuvataiteesta/5682 | arkistoitu = 21.10.2009 }}</ref>

=== Naivismi Yhdysvalloissa ===
[[Tiedosto:Edward Hicks - Peaceable Kingdom.jpg|thumb|200px|[[Edward Hicks]]: ''Rauhan valtakunta'', 1834.]]
[[Tiedosto:Edward Hicks 001.jpg|thumb|200px|[[Edward Hicks]]: ''David Twiningin tila'', 1845–1848.]]

Yhdysvalloissa naivismi on ollut erityisen suosittu taidesuunta. Naivisteja kutsutaan siellä myös kansanomaisiksi tai primitiivisiksi maalareiksi.<ref name="otavan" /> Tunnetuimman [[Grandma Moses|Grandma Moseksen]] ohella on ollut monia muitakin naivistimaalareita.<ref name="cd-facta" />

Ensimmäisiä yhdysvaltalaisia naivisteja oli vaunu- ja talomaalarina työskennellyt [[Edward Hicks]] 1800-luvun alkupuolella. Hicksin eläimiä ja farmarielämää kuvaavissa maalauksissa on runsaasti yksityiskohtia, mutta myös muodon selkeyttä. Kiertävänä puuseppänä toiminut Joseph Pickett (1848–1918) maalasi yksityiskohtaisia maisemia. Varhaisissa naivisteissa oli myös köyhälistöaiheiden ja mustien elämän kuvaajia. Yli 60-vuotiaana maalaamisen aloittanut Morris Hirschfield (1872–1946) taas teki suuria koristeellisia alastomia naisia ja villieläimiä kuvaavia maalauksia.<ref name="otavan" />

John Kane (1860–1934) syntyi Skotlannissa irlantilaiseen perheeseen ja muutti Yhdysvaltoihin 19-vuotiaana. Hän työskenteli Pennsylvaniassa sekatyömiehenä, rautateillä, terästehtaassa ja kaivoksilla, kunnes loukkaantui rammaksi, mutta jatkoi työtä rautateillä. Hän ryhtyi maalaamaan junavaunuja ja alkoi piirtämään. Hän alkoi 1910 maalaamaan kuvia hylätyille rakennuslevyille. Hänelle myönnettiin palkinto arvostetussa Carnegie International taidekilpailussa 1927, jonka jälkeen hän jatkoi primitiivisten maisemien ja omakuvien maalaamista. John Kanen ''Omakuva'' vuodelta 1929 on New Yorkin [[MoMA]]n kokoelmissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.opticmatador.com/artout/kane.htm | Nimeke = John Kane | Tekijä = Juha Vuorma | Tiedostomuoto =  | Selite =  | Julkaisu =  | Ajankohta =  | Julkaisupaikka =  | Julkaisija =  | Viitattu = 18.7.2010 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20110914211750/http://www.opticmatador.com/artout/kane.htm | arkistoitu = 14.9.2011 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.artcyclopedia.com/artists/kane_john.html | Nimeke = John Kane | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = ArtCyclopedia | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 18.7.2010 | Kieli = {{en}}}}</ref> Hänen maalauksiaan nähtiin myös amerikkalaista taidetta esittelevässä kiertonäyttelyssä Helsingissä vuonna 1954.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.moma.org/research/archives/EAD/ICEf.html | Nimeke = International Program Records in the Museum of Modern Art Archives | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Museum of Modern Art Archives | Viitattu = 18.7.2010 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kirjava.fng.fi/bibliografia/bibliografiat.php?path=AQ5gjERjAAAAAA%3D%3D | Nimeke = 	 Kaksitoista nykyaikaista amerikkalaista maalaria ja kuvanveistäjää : Helsingin Taidehalli | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Kirjava | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Valtion taidemuseo | Viitattu = 18.7.2010 | Kieli = }}</ref>

Kuuluisin yhdysvaltalainen naivisti [[Grandma Moses]] alkoi maalata yli 70-vuotiaana 1930-luvulla. Moses suosi lintuperspektiivistä kuvattuja maisemia, joissa oli paljon yksityiskohtia hieman [[Pieter Brueghel]]in tapaan. Moseksen maalauksille on ominaista lapsenomaisen luottavainen ongelmaton henki, jota on kuvattu ikuisen jouluaaton tunnelmaksi. Yli satavuotiaaksi elänyt Moses kirjoitti muistelmansa 92-vuotiaana.<ref name="otavan" />

===Naivismi Suomessa===
Jokaiselle kuuluvasta luovuudesta ja taiteilijuudesta puhuttiin jo 1960-luvulla. Katsottiin muun muassa, että tekninen ammattitaito on vain sovittu pelisääntö, jota voidaan muuttaa. [[Ateneumin taidemuseo|Ateneumissa]] vuonna 1972 ollut kansainvälinen naivistisen taiteen näyttely lisäsi kiinnostusta ja muutti asenteita naivismille suotuisiksi,<ref name="Kauneus" /> ja sen jälkeen naivisminäyttelyitä järjestettiin runsaasti.<ref name="tpj" />

Varhaisimpia naivisteja olivat olleet [[Sulho Sipilä]], [[Vilho Lampi]] ja [[Håkan Brunberg]]. Laivaston kapteenina toiminut Sipilä maalasi työnsä ohella lämminhenkisiä kaupunkikuvia sekä henkilö- ja sisäkuvia. Vilho Lammella naivismia on viimeisten vuosien tarkoin kuvatuissa pohjalaisaiheissa. Voimakkaammin naivistinen Håkan Brunberg maalasi hilpeitä ja iloisen värisiä kaupunkikuvia sekä muita maisemia, joissa on ihmisjoukkoja ja lapsenomainen tunnelma.<ref name="otavan" />

Tyylin noustua esille naivisteja nousi eniten ammattitaiteilijoiden joukosta. Harkittua naivismia on ollut muun muassa Pirkko Lepistön ja Saara Tikan maalauksissa. Naivistista taidetta olivat tehneet jo aiemmin muun muassa [[Alice Kaira]]<ref name="Kauneus">{{Kirjaviite | Tekijä = Valkonen, Markku & Valkonen, Olli | Nimeke = Kauneuden jäljillä, Suomen taiteen vuosituhannet | Vuosi = 1999 | Kappale = | Sivu = [162] | Selite =  |Julkaisupaikka = Porvoo | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-23988-7 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli =  }}</ref> ja [[Andreas Alariesto]].<ref name="tpj" /><ref name="forslund" />

Ahdistaviakin tunteita on ilmaistu naivistisesti, kuten Pirkko Valon ja [[Kalervo Palsa]]n maalauksissa. Samoin naivistisia, usein humoristisia veistoksia tehtiin, kuten kuvanveistäjä [[Hannu Riikonen (taiteilija)|Hannu Riikonen]].<ref name="forslund" /><ref name="Kauneus" />

Naivistisista töistään tunnettuja ovat myös muusikko [[Martti Innanen]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://pomus.net/001582 | Nimeke = Innanen Martti| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Pomus.net| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Populaarimusiikin museo| Viitattu = 15.7.2010 | Kieli = }}</ref> ja [[Alice Kaira]].<ref name="forslund" /> Lisäksi [[Alpo Jaakola]]n ja [[Inari Krohn]]in<ref name="tpj" /> tuotannossa on nähty naivistisia piirteitä.

====Naivistisen taiteen kokoelmia Suomessa====
[[Oulun taidemuseo]]ssa on [[Kalevi Heinänen|Heinäsen]] taidesäätiön naivistisen taiteen kokoelma, johon kuuluu maalauksia, piirustuksia ja veistoksia 44 taiteilijalta. Kokoelman vanhin teos on pukkilalaisen Hilma Koiviston maalaus ''Kukkia laineilla'' vuodelta 1920. Padasjokelaiselta [[Enni Id]]iltä on tallennettu liki neljäkymmentä maalaiselämää kuvaavaa teosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ouka.fi/taidemuseo/e_toiminta/kokoelma_heinanen.htm | Nimeke = Toiminta, Kokoelmat | Tekijä =  | Tiedostomuoto =  | Selite =  | Julkaisu =  | Ajankohta =  | Julkaisupaikka =  | Julkaisija = Oulun taidemuseo | Viitattu = 16.7.2010 | Kieli =  | arkisto = https://web.archive.org/web/20070918230347/http://www.ouka.fi/taidemuseo/e_toiminta/kokoelma_heinanen.htm | arkistoitu = 18.9.2007 }}</ref>

Myös [[Amos Andersonin taidemuseo]]lla ja Suomen Gallupin säätiöllä on naivistisen taiteen kokoelma.<ref name="iittala" /> Suomen Gallupin säätiön kokoelman kokoaminen aloitettiin 30 vuotta sitten hankkimalla Martti Innasen maalaus. Kokoelmassa on noin 500 teosta sadalta taiteilijalta, kuten Enni Id, Alice Kaira ja [[Nikolai Lehto]]. Suurin osa kokoelmasta edustaa suomalaista 1980- ja 1990-lukujen naivismia, mutta täydennyksenä on venäläistä ja Baltian maiden naivismia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomengallupinsaatio.fi/kokoelma.html | Nimeke = Suomen Gallupin säätiön naivistisen taiteen kokoelma | Tekijä =  | Tiedostomuoto =  | Selite =  | Julkaisu =  | Ajankohta =  | Julkaisupaikka =  | Julkaisija = Suomen Gallupin säätiö | Viitattu = 16.7.2010 | Kieli =  | arkisto = https://web.archive.org/web/20090523152508/http://www.suomengallupinsaatio.fi/kokoelma.html | arkistoitu = 23.5.2009 }}</ref>

Yksityisten naivistien teoksia, kuten [[Andreas Alariesto]]n, [[Enni Id]]in ja [[Alpo Jaakola]]n teoksia on koti- tai pysyväisnäyttelyinä.<ref name="iittala" />

==Naivistisia maalauksia==
<gallery mode=packed heights=160px>
Tiedosto:Naif00.jpg|Tuntematon maalari [[Pernambuco]]sta, Brasiliasta, ''Maisema''.
Tiedosto:Pirosmani. still life.jpg|[[Niko Pirosmani]] (1862–1918), ''Asetelma'', 1900.
</gallery>

==Kirjallisuutta==
*Marie-Christine Hugonot: La peinture naïve en France, un art vivant. Sous le Vent. Pariisi, 1981.

==Katso myös==
*[[ITE-taide]]
*[[Art brut]]
*[[Kansantaide]]
*[[Primitiivinen taide]]
*[[Harrastajataide]]

==Lähteet==
{{Viitteet|sarakkeet}}

==Aiheesta muualla==
{{commonscat|Naïve art}}
===Näyttelyt===
* [http://www.naivistitiittalassa.fi/ Naivistit Iittalassa], vuosittain kesällä järjestettävä Naivistit Iittalassa -säätiön ylläpitämä naivistisen taiteen suurkatselmus. 
* ILOA Suomeen, NAIVISTIT Varkaudessa - Suomen laajin suomalaisten naivistien näyttely [[Taidekeskus Väinölä]]ssä kesäisin. 
* [http://www.sng.sk/?id=0&loc=0&lang=1 INSITA International Triennial of Self-Taught Art Slovak National Gallery Bratislava] Kansainvälinen itseoppineiden taiteen triennaali Bratislavassa.

===Museot ja kokoelmat===
*[http://www.ouka.fi/taidemuseo/e_toiminta/kokoelma_heinanen.htm  Heinäsen taidesäätiön naivistisen taiteen lahjoituskokoelma] {{Wayback|1=http://www.ouka.fi/taidemuseo/e_toiminta/kokoelma_heinanen.htm |päiväys=20070918230347 }}, [[Oulun taidemuseo]]
* [http://www.kondas.ee/ Paul Kondasin nimeä kantava Kondase Keskus, Viljandi Viro]
*[http://www.noass.lv/museum Midan-museo, Riika Latvia] {{Wayback|1=http://www.noass.lv/museum |päiväys=20090928111038 }}
* [http://www.museunaif.com.br Museu Internacional de Arte Naïf do Brasil] {{Wayback|1=http://www.museunaif.com.br/ |päiväys=20170921173956 }}
*[http://www.museedartnaif.com/ Le Musée International d'Art Naïf, Magog (Montreal)]
*[http://www.hmnu.org/en/default.asp Croatian National Museum of Naive Art, Zagreb Kroatia] {{Wayback|1=http://www.hmnu.org/en/default.asp |päiväys=20120509114015 }}
*[http://www.hallesaintpierre.org/ La Halle Saint Pierre, Pariisi Ranska]
*[http://www.midan.org International Museum of Naive Art, Vicq Ranska]
*[http://www.museeartnaif.com Museum of Naive Art, Beraut Ranska] {{Wayback|1=http://www.museeartnaif.com/ |päiväys=20060623094855 }}
*[http://www.sammlung-zander.de/ Museum Charlotte Zander, Bönnigheim Saksa]
*[http://www.boedeker-gesellschaft.de Gesellschaft für Naive Kunst, Hannover Saksa]
*[http://www.russianmuseums.info/M2086#web Municipal Museum of Art Naive, Moskova Venäjä]
*[http://www.naiveart.org.rs/indexe.htm Museum of Naïve and Marginal Art, Jagodina Serbia] {{Wayback|1=http://www.naiveart.org.rs/indexe.htm |päiväys=20120222103820 }}

{{Länsimainen taide}}

[[Luokka:Naivismi|*]]
[[Luokka:70.9 Yleinen taidehistoria]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]