Muistitekniikka

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Muistitekniikat)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Muistitekniikka on muistamisen helpottamiseksi kehitetty menetelmä, jolla pyritään tehostamaan asioiden tallentamista ihmisen muistiin ja niiden palauttamista mieleen. Muistitekniikat perustuvat yleensä mielleyhtymien ja merkitysten luomiseen. Muistitekniikat ovat erityisiä tekniikoita, eikä niillä viitata sellaisiin yleisesti tunnettuihin tapoihin tehostaa muistamista kuten toisto, kertaaminen, ymmärtäminen tai ryhmittely.

Muistitekniikat perustuvat yleensä assosiaatioiden eli mielleyhtymien ja merkitysten luomiseen. Mielleyhtymät voivat olla sanallisia tai kuvallisia. Muistettava asia voidaan yhdistää johonkin valmiiksi tuttuun asiaan tai asioiden sarjaan, tai merkityksetön asia (kuten numerosarja) voidaan muuttaa joksikin merkitykselliseksi asiaksi, joka on helppo palauttaa mieliin. Muistitekniikat toimivat parhaiten silloin kun käytetään itse keksittyjä mielleyhtymiä ja kun visuaalinen mielleyhtymä on mahdollisimman mieleenpainuva (kuten erikoinen, outo, räväkkä, jopa roisi). Muistitekniikoiden on todettu usein olevan tavallista ulkoa opettelua tehokkaampi tapa opetella asioita, joskin niiden teho riippuu muun muassa käyttäjänsä harjaantumisen tasosta.[1]

Paikkamenetelmä on yksi vanhimmista tunnetuista muistitekniikoista. Menetelmä kehitettiin Kreikassa n. 500 eaa. ja se oli niin antiikin Kreikassa kuin antiikin Roomassakin oraattorien laajalti käyttämä. Muistitekniikoihin löytyy lukuisia viittauksia kirjallisuudesta kaikilta ajoilta, niin suosittelevia kuin paheksuviakin. Muistitekniikoita alettiin tutkia tieteellisesti 1960-luvulla.[2]

Nykyajan muistiurheilijat käyttävät muistitekniikoita muistikilpailuissa.[3]

Yleisimpiä muistitekniikoita ja tunnetuimpia käyttötarkoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Muistisääntö
    • Luodaan muistettavasta asiasta lyhenne tai loru
    • Soveltuu lyhyihin listoihin
    • Esimerkki: kuukaudet joissa on vain 30 päivää ovat "ke-sy mar-hu"
  • Paikkamenetelmä[4][5]
    • Asiat sijoitetaan tuttuun sijaintiin tai tutulle reitille ja yhdistetään sillä oleviin asioihin oikeassa järjestyksessä
    • Soveltuu puheisiin
  • Ketjutekniikka[6]
    • Kahden peräkkäisen asian välille luodaan visuaalinen yhteys
    • Soveltuu listoihin tai vieraan kielen sanastoon
  • Naulakkotekniikka[4][7]
    • Asiat yhdistetään numeroihin jo aikaisemmin valmiiksi yhdistettyihin mielikuviin
    • Soveltuu listoihin, etenkin numeroituihin
  • Konsonanttitekniikka[8]
    • Numerot muutetaan ennalta määritellyiksi konsonanteiksi, joista muodostetaan omavalintaisten vokaalien avulla sanoja, jotka voivat vuorostaan muodostaa ketjuja
    • Soveltuu ei-merkityksellisten asioiden kuten numerosarjojen opetteluun
  • Tekniikan opettelu voi viedä niin kauan aikaa, että se ei maksa vaivaa, jos sitä käytetään harvoin[9]
  • Yhden mielleyhtymän teko kestää 2–7 sekuntia, mikä voi olla joissain tilanteissa liian hidasta[9]
  • Abstrakteista käsitteistä on vaikea luoda visuaalisia mielikuvia[9]
  • Monet ihmiset eivät kykene visuaalisten mielleyhtymien luomiseen, etenkään vanhukset[9]
  • Mielleyhtymien luominen ei sovellu sanatarkkaan ulkoa opetteluun kuten runoihin[9]
  • Mielleyhtymät voivat sekaantua keskenään[9]
  • Tekniikoiden oppiminen vaatii hyvää perehdytystä[9]
  • Käyttäjät palaavat herkästi vanhoihin ja tehottomiin oppimistapohinsa[9]
  • Muistitekniikoita on vaikea soveltaa mihinkään oikeasti hyödylliseen[10]
  • Ne eivät paranna asian ymmärtämistä vaan sopivat vain ulkoa opetteluun[10]
  • Ne kuormittavat muistia, koska ne perustuvat opeteltaviin järjestelmiin tai avainsanoihin[10]
  • Niiden unohtaminen jättää käyttäjänsä avuttomaksi[10]
  • Ne ovat vain "temppuja" eivätkä todellista osaamista[10]
  • Kenneth L. Higbee, Your Memory: How It Works & How To Improve It, Marlowe & Company, 2001, 2. painos
  1. Higbee, s. 93–94, 107
  2. Higbee, s. 144–145
  3. Daniel Kilov: The secrets of memory athletes by Guest Blogger Daniel Kilov Happy + Well. 17.12.2014. Arkistoitu 18.7.2016. Viitattu 30.7.2016.
  4. a b Psykologian sanasto
  5. Higbee, s. 144–156
  6. Higbee, s. 133–134
  7. Higbee, s. 157–171
  8. Higbee, s. 172–178
  9. a b c d e f g h Higbee, s. 114–121
  10. a b c d e Higbee, s. 122–130