Lähdekoodi sivulle Mittayksikön etuliite

'''Mittayksikön etuliite''' on [[etuliite]] eli prefiksi, jotka lisätään [[mittayksikkö|mittayksikön]] nimen eteen, kun siitä muodostetaan jokin sen monikertaa tai murto-osaa tarkoittava [[kerrannaisyksikkö]]. Kaikki nykyisin käytössä olevat etuliitteet, eräitä [[tietotekniikka|tietotekniikassa]] käytettyjä lukuun ottamatta, ovat [[kymmenjärjestelmä]]n mukaisia eli dekadisia, mutta aikoinaan on käytetty myös etuliitteitä, jotka tarkoittivat kaksinkertaista yksikköä tai perusyksikön puolikasta.<ref name="fr">{{verkkoviite | Osoite = http://histoire.du.metre.free.fr/fr/Pages/Sommaire/06.htm | Nimeke = La Loi Du 18 Germinal An 3 - Décision de tracer le mètre, unité fondamentale, sur une règle de platine. Nomenclature des "mesures républicaines". Reprise de la triangulation. (Ranskassa [[vallankumouskalenteri|germinal]]-kuun 18. päivänä vuonna 3 (7. huhtikuuta 1795) säädetty laki) | Julkaisija = histoire.du.metre.free.fr | Kieli = (ranskaksi) | Viitattu = 4.12.2015}}</ref>

Kullakin etuliitteellä on myös yksikäsitteinen tunnus, joka lisätään yksikön tunnuksen eteen. Esimerkiksi etuliite ''[[kilo]]-'' voidaan lisätä sanan ''[[metri]]'' eteen, jolloin se ilmaisee tuhatkertaista pituutta, toisin sanoen [[kilometri]] on tuhat metriä. Vastaavasti etuliite ''[[milli]]-'' ilmaisee tuhannesosaa, toisin sanoen [[millimetri]] on tuhannesosa metriä.

Kymmenjärjestelmän mukaiset etuliitteet ovat kuuluneet oleellisena osana [[metrijärjestelmä]]än siitä saakka, kun se Ranskassa 1790-luvulla otettiin käyttöön. Nykyisinkin käytetyistä etuliitteistä kuusi on peräisin siltä ajalta. Myöhemmin on metrijärjestelmän pohjalta kehitetty [[kansainvälinen yksikköjärjestelmä]] (SI), jossa on yksiköitä monille sellaisillekin suureille, joille alkuperäisessä metrijärjestelmässä ei ollut. Suuria kerrannaisia ja pieniä murto-osia varten siihen on myös lisätty uusia etuliitteitä, jotka [[Kansainvälinen paino- ja mittatoimisto]] (BIPM) on vahvistanut vuosien 1960 ja 2022 välisenä aikana.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.bipm.org/en/si/prefixes.html | Nimeke = Four Resolutions | Julkaisija = BIPM | Viitattu = 4.12.2015}}</ref> Vuodesta 2009 lähtien ne kuuluvat osana [[kansainvälinen suurejärjestelmä|kansainväliseen suurejärjestelmään]].

==Luettelo SI-etuliitteistä==

SI-järjestelmässä on nykyisin käytössä seuraavat 24 BIPM:n hyväksymää etuliitettä.

{{kerrannaisyksikkö}}

[[Metrijärjestelmä]] otettiin käyttöön ensin Ranskassa vuonna 1795. Siihen alun perin kuuluneista etuliitteistä kuusi hyväksyttiin 11. [[yleinen paino- ja mittakonferenssi|yleisessä paino- ja mittakonferenssissa]] (CGPM) vuonna 1960 myös SI-järjestelmään, kun taas etuliitteet [[myriadi|myria]] (10<sup>4</sup>) sekä [[double]] (2) ja [[demi]] (0,5) hylättiin. Etuliitteet mikro ja mega oli otettu käyttöön jo vuonna 1874 [[British Association for the Advancement of Science]] -järjestön (BAAS) suosituksesta,<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.bipm.org/en/measurement-units/history-si/ | Nimeke = Brief history of the SI | Julkaisija = BIPM | Viitattu = 3.12.2015}}</ref>, mutta CGPM vahvisti ne vasta vuonna 1960. Megaa suurempia ja mikroa pienempiä kerrannaisyksiköitä tarkoittavat etuliitteet ovat tulleet käyttöön vasta CGPM:n päätösten myötä.

Muutamien etuliitteiden kirjoitusasu vaihtelee jonkin verran eri kielissä. Niinpä desi, deka ja hehto ovat ranskaksi déci, déca ja hécto, englanniksi muutoin samoin paitsi että [[aksenttimerkki|aksenttimerkit]] jätetään pois. Myös sanaan mega kuuluu ranskan kielessä aksenttimerkki: méga. Etuliitteet mikro ja piko kirjoitetaan useimmissa kielissä micro ja pico.

Jokaisella etuliitteellä on myös tunnus, joka merkitään mittayksikön tunnuksen eteen. Esimerkiksi ''kilo''-etuliitteen tunnus on ''k'', ja niinpä merkinnät ''km'', ''kg'' ja ''kW'' tarkoittavat kilometriä, kilogrammaa ja kilowattia.

== Etuliitteiden alkuperä ==

Metrijärjestelmän alkuperäiset etuliitteet perustuvat [[kreikan kieli|kreikan]] ja [[latina]]n lukusanoihin. Kerrannaisia tarkoittavat etuliitteet deka, hehto ja kilo johtuvat kreikan lukusanoista δέκα (deka), ἑκατόν (hekaton) ja χίλιοι (kilioi), jotka tarkoittavat lukuja 10, 100 ja 1000.<ref name=optus>{{verkkoviite | Osoite = http://members.optus.net/alexey/prefSI.xhtml | Nimeke = SI prefixes for decimal multiplies | Viitattu = 4.12.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20151116062705/http://members.optus.net/alexey/prefSI.xhtml | arkistoitu = 16.11.2015 }}</ref> Samoin nyttemmin käytöstä poistettu etuliite myria johtui kreikan lukusanasta μύριας (myrias, [[myriadi]]), joka tarkoittaa lukua 10&nbsp;000.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan iso Fokus, 5. osa (Mn—Qv) | Sivu = 2779 | Luku = Myria- | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1973 | Tunniste = ISBN 951-1-01070-0}}</ref> Murto-osia tarkoittavat etuliitteet desi, sentti (centi) ja milli johtuvat vastaavista latinan lukusanoista ''decem'' (10), ''centum'' (100) ja ''mille'' (1000).<ref name=optus />

Uudemmat etuliitteet on muodostettu hieman muuntaen seuraavista eri kielten sanoista:<ref name=optus />
* [[mega]]: kreikan sanasta μέγας (''megas''), ''suuri''
* [[giga]]: kreikan sanasta γίγας (''gigas''), ''[[jättiläinen]]''
* [[Tera (kerrannaisyksikkö)|tera]]: kreikan sanasta τέρας (''teras''), ''[[hirviö]]''
* [[peta]]: kreikan lukusanasta πέντε (''pente''), 5, sillä 10<sup>15</sup> = 1000<sup>5</sup>
* [[eksa]]: kreikan lukusanasta ἕξ (''heks''), 6, sillä 10<sup>18</sup> = 1000<sup>6</sup>
* [[tsetta]]: latinan lukusanasta ''septem'', 7, sillä 10<sup>21</sup> = 1000<sup>7</sup>
* [[jotta]]: latinan lukusanasta ''octa'', 8, sillä 10<sup>24</sup> = 1000<sup>8</sup>
* [[mikro]]: kreikan sanasta μικρός (''mikros''), ''pieni''
* [[Nano (kerrannaisyksikkö)|nano]]: kreikan sanasta νάνος (''nanos''), ''kääpiö''
* [[piko]]: [[italian kieli|italian]] sanasta ''piccolo'', pieni
* [[femto]]: [[tanskan kieli|tanskan]] tai [[norjan kieli|norjan]] lukusanasta ''femten'', 15, sillä etuliitteen merkitys on 10<sup>−15</sup>
* [[atto]]: tanskan tai norjan lukusanasta ''atten'', 18, sillä etuliitteen merkitys on 10<sup>−18</sup>
* [[tsepto]]: latinan lukusanasta ''septem'', 7, sillä 10<sup>21</sup> = 1000<sup>7</sup>
* [[jokto]]: latinan lukusanasta ''octa'', 8, sillä 10<sup>24</sup> = 1000<sup>8</sup>
{{Korjattava|Lisättävä uudet etuliitteet Q, R, q, r}}

== Käyttösääntöjä ==

Etuliitteitä ei saa yhdistää. Tämä koskee myös [[massa]]n yksiköitä. Koska massan perusyksikön nimi [[kilogramma]] sisältää jo etuliitteen kilo, muodostetaan kerrannaisyksiköt ikään kuin kilogramman tuhannesosa eli [[gramma]] olisi perusyksikkö. Niinpä esimerkiksi kilogramman miljoonasosa ei ole ”mikrokilogramma” (µkg) vaan [[milligramma]] (mg).

Kun on kerrottava tai jaettava keskenään suureita, joissa kummassakin on mukana etuliite, se käy helpoimmin korvaamalla aluksi etuliitteet vastaavilla kertoimilla, jolloin laskutoimituksen jälkeen voidaan valita sopiva etuliite. Niinpä esimerkiksi {{nowrap|5 mV · 8 mA}} = {{nowrap|5·10<sup>−3</sup> V · 8·10<sup>−3</sup> A}} = {{nowrap|40·10<sup>−6</sup> W}} = 40&nbsp;µW.

Yleensä suositellaan käytettäväksi etuliitteitä, jotka vastaavat tuhannen potensseja. Esimerkiksi yksiköitä dekametri (dam) ja hehtometri (hm) ei juuri käytetäkään, vaan niiden sijasta puhutaan kymmenistä ja sadoista metreistä. [[Senttimetri]] (cm) on kuitenkin aivan yleisessä käytössä. Joissakin nykyaikaisissa rakennusstandardeissa se kuitenkin suositellaan korvattavaksi millimetrillä, koska ”senttimetrien käyttö johtaa desimaalipilkun ylenmääräiseen käyttöön ja sekaannukseen”.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Metric Design Guide (PBS-PQ260) | Sivu = 10 | Luku = Centimetres | Julkaisija = Public Buildings Service, U.S. General Services Administration | Vuosi = 1995 | www = https://web.archive.org/web/20111215115519/http://wbdg.org/ccb/GSAMAN/mdg.pdf}}</ref>

[[Pinta-ala]]n ja [[tilavuus|tilavuuden]] — ja muiden mittayksiköiden potenssien — kohdalla, potenssi koskee myös etuliitettä mutta ei koko lukuarvoa. Siis:

* 3&nbsp;km<sup>2</sup> eli kolme [[neliökilometri]]ä = {{nowrap|3 km · <u>km</u>}} = {{nowrap|3 000 m · 1 000 m}} eli '''{{nowrap|3 000 000 m<sup>2</sup>}}''' eikä 3&nbsp;000&nbsp;m<sup>2</sup> saati {{nowrap|3 km · 3 km}} eli 9&nbsp;km<sup>2</sup>

* 2&nbsp;cm<sup>3</sup> eli kaksi [[kuutiosenttimetri]]ä on kahden sellaisen [[kuutio]]n yhteenlaskettu tilavuus, joiden kummankin särmä on [[senttimetri]]n pituinen; 2&nbsp;cm<sup>3</sup> on siis kaksi miljoonasosaa kuutiometristä eli 0,000&nbsp;002&nbsp;m<sup>3</sup> eikä kaksi sadasosaa (0,02&nbsp;m<sup>3</sup>); {{nowrap|(0,01 m · 0,01 m · 0,01 m)}} + {{nowrap|(0,01 m · 0,01 m · 0,01 m)}} = 0,000&nbsp;001&nbsp;m<sup>3</sup> + 0,000&nbsp;001&nbsp;m<sup>3</sup> = 0,000&nbsp;002&nbsp;m<sup>3</sup>

Muutamia etuliitteitä käytetään puhekielessä vakiintuneesti myös eräiden niiden avulla muodostettujen yksiköiden nimien lyhennettyinä muotoina. Esimerkiksi [[kilogramma]]a sanotaan usein lyhyesti kiloksi, [[senttimetri]]ä sentiksi ja [[millimetri]]ä milliksi.

== Esimerkkejä ==
* 5&nbsp;cm = {{nowrap|5 · 10<sup>−2</sup> m}} = {{nowrap|5 · 0,01 m}} = 0,05&nbsp;m
* 9&nbsp;km<sup>2</sup> = {{nowrap|9 · (10<sup>3</sup> m)<sup>2</sup>}} = {{nowrap|9 · (10<sup>3</sup>)<sup>2</sup> m<sup>2</sup>}} = {{nowrap|9 · 10<sup>6</sup> m<sup>2</sup>}} = {{nowrap|9 · 1 000 000 m<sup>2</sup>}} = {{nowrap|9 000 000 m<sup>2</sup>}}
* 3&nbsp;MW = {{nowrap|3 · 10<sup>6</sup> W}} = {{nowrap|3 · 1 000 000 W}} = {{nowrap|3 000 000 W}}

==Käyttö eräiden mittayksiköiden yhteydessä ==
Mittayksiköiden etuliitteitä on käytetty metrijärjestelmän alkuajoista 1790-luvulta saakka, kauan ennen kuin [[SI-järjestelmä]] vuonna 1960 otettiin käyttöön. Paitsi SI-yksiköistä, on samoilla etuliitteillä aikoinaan muodostettu kerrannaisyksiköitä myös [[CGS-järjestelmä]]n yksiköistä, esimerkiksi [[dyne|millidyne]] ja [[gauss (yksikkö)|milligauss]]. Myös [[tekninen mittajärjestelmä|teknisessä mittajärjestelmässä]] niitä käytettiin, esimerkiksi [[voima]]yksikössä [[kilopondi]]. Toisinaan niitä liitetään kokonaan metrijärjestelmään perustumattomiinkin yksikköihin.

Eri yhteyksissä käytettävät etuliitteet valitaan yleensä sen mukaan, mikä parhaiten vastaa kulloinkin käytännössä esiintyvien suureiden suuruusluokkaa.

=== Massa ===
Kilogramma, gramma, milligramma ovat aivan yleisessä käytössä, samoin tieteellisissä yhteyksissä myös mikrogramma ja sitä pienemmätkin yksiköt. Sitä vastoin megagrammaa tai sitä suurempia kuten giga- tai teragrammaa ei juuri käytetä. Tuhannella kilogrammalla on erityisnimi [[tonni]], josta myös muodostetaan etuliitteiden avulla kerrannaisia kuten kilotonni ja [[megatonni]]. Näiden ohella käytetään hyvin suurten ja hyvin pienten massojen yhteydessä myös [[tieteellinen merkintätapa|tieteellistä merkintätapaa]], esimerkiksi 10<sup>9</sup> kg (miljardi kilogrammaa eli yksi megatonni) tai 10<sup>−12</sup> kg (biljoonasosa kilogrammaa eli yksi nanogramma). Poikkeuksena ovat saastepäästöt, joiden yksikkönä käytetään usein teragrammaa vuotta kohti (Tg/a). Vaikka päästöt koostuvat yleensä erilaisista [[kemiallinen yhdiste|kemiallisista yhdisteitä]], niiden määrä ilmoitetaan usein vain yhden niissä esiintyvän alkuaineen mukaan, esimerkiksi Tg C/a tai Tg N/a.

=== Tilavuus ===

[[Kuutiodesimetri]]llä on erityisnimi [[litra]]. Litran ohella millilitra, mikrolitra ja sitä pienemmät ovat yleisiä. Myös senttilitraa, toisinaan desilitraakin käytetään varsinkin pakattujen tuotteiden tilavuusyksikkönä, vaikka niissä olevat etuliitteet vastaavat kymmenen potenssia, joka ei ole kolmella jaollinen.

Kilolitraa ja sitä suurempia litran kerrannaisia ei juuri käytetä, vaan niiden sijasta käytetään yleensä [[kuutiometri]]ä tai hyvin suurten tilavuuksien tapauksessa kuutiokilometriä.

=== Pituus ===

Yleisessä käytössä ovat kilometri, metri, senttimetri, millimetri ja sitä pienemmät yksiköt. Desimetri on sen sijaan harvoin käytössä.

Aikaisemmin mikrometristä käytettiin usein nimeä [[mikroni]], jota kuitenkaan ei ole hyväksytty SI-järjestelmään. Joillakin aloilla kuten [[kemia]]ssa on ainakin aikaisemmin käytetty yksikköä [[Ångström]], joka on 0,1 nanometriä eli 10<sup>−10</sup> metriä. [[Hiukkasfysiikka|Hiukkasfysiikassa]] femtometristä käytetään usein nimitystä [[fermi]].

Megametriä ja sitä suurempia kerrannaisyksiköitä ei juuri käytetä. [[Tähtitiede|Tähtitieteessä]] etäisyyksille käytetään yleensä eräitä metrijärjestelmään kuulumattomia yksiköitä, joita ovat [[tähtitieteellinen yksikkö]], [[valovuosi]] ja [[parsek]]. Näistä tähtitieteellinen yksikkö mainitaan SI-standardissakin hyväksyttynä, joskin SI-järjestelmään kuulumattomana yksikkönä.<ref name="nonSI">{{verkkoviite | Osoite = http://www.bipm.org/en/publications/si-brochure/table6.html | Nimeke = SI Brochure: Table 6, Non-SI Units accepted for use with SI | Julkaisija = BIPM | Viitattu = 3.12.2015}}</ref>

=== Aika ja kulmat ===

Sekunnin murto-osat kuten millisekunti, mikrosekunti ja sitä pienemmät ovat yleisessä käytössä. Myös kilosekunti ja megasekunti esiintyvät joissakin yhteyksissä, vaikka tavallisimmin niiden sijasta käytetään [[minuutti]]a, [[tunti]]a ja muita tavallisia yksiköitä. Joissakin tieteellisissä yhteyksissä pitkätkin aikavälit ilmaistaan sekunteina käyttämällä tieteellistä merkintätapaa.

Yhdysvalloissa [[NIST|National Institue of Standards and Technology]] (NIST) ei suosittele etuliitteiden käyttöä aikayksiköiden minuutti (min), tunti (h) tai vuorokausi (d) eikä myöskään kulmayksiöiden [[aste]] (°), [[kulmaminuutti]] ('''′''') ja [[kulmasekunti]] ('''″''') yhteydessä.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://physics.nist.gov/Pubs/SP811/sec06.html | Nimeke = NIST Guide to SI | Selite = (Kohta 6.2.8. | Julkaisija = NIST | Viitattu = 4.12.2015}}</ref> Myöskään Suomessa voimassa olevan mittayksiköistä annetun asetuksen mukaan näiden yksiköiden kanssa ei etuliitteitä pidä käyttää.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141015 | Nimeke = Valtioneuvoston asetus mittayksiköistä (1014/2015), 7 § | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 3.12.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20150604183935/http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141015 | arkistoitu = 4.6.2015 }}</ref> Tähtitieteessä mitataan kuitenkin hyvin pieniä kulmia usein millikaarisekunteina (mas) ja mikrokaarisekunteina (µas), minkä käytännön BIPM on hyväksynyt.<ref name="nonSI" />

=== Lämpötila ===
Eri tahot ovat myös esittäneet virallisesti toisistaan poikkeavia käsityksiä myös siitä, voidaanko [[celsiusaste]]en yhteydessä käyttää etuliitteitä. NIST hyväksyy niiden käytön ja pitää esimerkiksi merkintää 12&nbsp;m°C ({{k-en|12 millidegrees Celsius}}) täysin hyväksyttävänä. Käytännössä etuliitteet esiintyvät paljon useammin [[kelvin]]in kuin celsiusasteen yhteydessä ilmaistaessa erittäin korkeita tai erittäin matalia [[absoluuttinen lämpötila|absoluuttisia lämpötiloja]] taikka erittäin suuria tai erittäin pieniä lämpötilaeroja. Esimerkiksi tähtien sisustojen lämpötilat voidaan ilmoittaa megakelvineinä (MK), ja molekulaarinen jäähdytys saatetaan ilmoittaa millikelvineinä (mK).

=== Energia ===
SI-järjestelmän energian yksikkö on [[joule]], jonka kerrannaiset ja jako-osat muodostetaan aivan samoin kuin muidenkin SI-yksiköiden.

Vanhastaan on eräissä yhteyksissä kuitenkin ollut käytössä myös SI-järjestelmään kuulumaton yksikkö [[kalori]], jonka osalta etuliitteiden käytössä on vallinnut sekaannusta ja epäjohdonmukaisuutta. Vaikka kalori alkujaan tarkoittaa lämpömäärää, joka nostaa yhden vesigramman lämpötilaa yhden celsiusasteen verran, sanotaan varsinkin ravinto-opissa tuhatkertaista yksikköä eli kilokaloria usein lyhyesti kaloriksi.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan iso Fokus, 3. osa (Ip—Kp) | Sivu = 1593 | Luku = Kalori | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1973 | Tunniste = ISBN 951-1-00051-9}}</ref> Näiden erottamiseksi toisistaan on käytetty myös termejä grammakalori ja kilogrammakalori tai pieni kalori ja suuri kalori<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Nykysuomen sanakirja, 2. osa (J—K) | Sivu = 168 | Luku = Kalori | Julkaisija = Suomalaisen kirjallisuuden seura, WSOY | Vuosi = 1989 | Tunniste = ISBN 951-0-09105-7}}</ref>, jolloin kilogrammakalori eli suuri kalori on tuhat grammakaloria eli pientä kaloria. Etuliitteitä käytetään usein grammakalorin mutta ei kilogrammakalorin yhteydessä, esimerkiksi 1&nbsp;kcal = 1000&nbsp;cal = 1&nbsp;Cal.

=== Metrijärjestelmään kuulumattomat yksiköt ===

Etuliitteitä käytetään myös eräiden kokonaan [[metrijärjestelmä]]än liittymättömien yksiköiden yhteydessä. Esimerkiksi äänen voimakkuudelle yksikköä [[desibeli]]. Myös [[tietotekniikka|tietotekniikassa]] on paljon käytetty samoja etuliitteitä kuin SI-järjestelmässä, mutta usein poikkeavassa merkityksessä (katso jäljempänä osio [[#Binääriset etuliitteet]]).

[[Atomifysiikka|Atomifysiikassa]] käytetään yleisesti massan yksikkönä [[atomimassayksikkö]]ä eli [[dalton]]ia ja energian yksikkönä [[elektronivoltti]]a. Näiden yhteydessä käytetään usein myös etuliitteitä ja niiden avulla muodostettuja yksiköitä kuten megaelektronivoltti, minkä Suomessa voimassa oleva asetuskin hyväksyy.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141015 | Nimeke = Valtioneuvoston asetus mittayksiköistä (1014/2015), 8 § | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 3.12.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20150604183935/http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141015 | arkistoitu = 4.6.2015 }}</ref>

On olemassa myös joukko yksiköitä, joita käytetään vain tietyillä erikoisaloilla. Sellaisia ovat esimerkiksi [[jalokivi]]en massan yksikkö [[karaatti]], langan pituusmassan yksikkö [[tex]], optisen taittokyvyn yksikkö [[dioptria]] ja ydintekniikassa käytetty vaikutusalan yksikkö [[barni]]. Näiden yhteydessä voidaan Suomessa voimassa olevan asetuksen mukaan käyttää SI-järjestelmän etuliitteitä, esimerkiksi [[meripeninkulma]]n tai nopeusyksikkö [[solmu (nopeusyksikkö)|solmu]]n yhteydessä sen sijaan ei.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141015 | Nimeke = Valtioneuvoston asetus mittayksiköistä (1014/2015), 9 § | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 3.12.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20150604183935/http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141015 | arkistoitu = 4.6.2015 }}</ref> Maa- ja metsätaloudessa käytetyn pinta-alayksikön [[aari]] kerrannaisista on käytössä vain [[hehtaari]], jonka nimessä etuliite ''hehto-'' on lyhentynyt muotoon ''heht-''.

[[Brittiläinen yksikköjärjestelmä|Brittiläisen järjestelmän]] yksiköiden yhteydessä ei etuliitteitä juuri käytetä paitsi joissakin erikoistilanteissa. Myöskään rahayksiköiden nimiin niitä ei pitäisi liittää.

==Epästandardeja etuliitteitä ==

[[Tiedosto:Myriameterstein36RüdesheimRhein.JPG|250px|right|thumb|Kilometripylväs [[Rein]]in varrella: 36 myriametriä (360 kilometriä) [[Basel]]iin.]]

=== Vanhentuneet etuliitteet ===

Muutamat metrijärjestelmään alun perin kuuluneet etuliitteet ovat jääneet pois käytöstä eikä niitä käytetä enää SI-järjestelmässä.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://lamar.colostate.edu/~hillger/laws/metric-act-bill.html | Nimeke = H. R. 596, An Act to authorize the use of the metric system of weights and measures | Julkaisija = Yhdysvaltain 29. kongressi, 1. istunto | Ajankohta = 13.5.1866 | viitattu = 4.12.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20130114025147/http://lamar.colostate.edu/~hillger/laws/metric-act-bill.html | arkistoitu = 14.1.2013 }}</ref><ref name="Brewster_1830">{{kirjaviite | Tekijä = David Brewster | Nimeke = The Edinburgh Encyclopædia, 12. osa | Julkaisija = William Blackwood, John Waugh, John Murray, Baldwin & Cradock, J. M. Rochardson | Vuosi = 1830 | Sivu = 494 | www = http://books.google.de/books?id=0bIkTUZAbxcC|accessdate=2015-10-09}}</ref>
<ref name="Brewster_1832">{{kirjaviite | Tekijä = David Brewster | Nimeke = The Edinburgh Encyclopædia, 12. osa | Julkaisija = Joseph ja Edward Parker | Vuosi = 1832 | Sivu = 572 | www = http://books.google.de/books?id=17RGAQAAIAAJ&pg=PA572&lpg=PA572}}</ref> Kymmenjärjestelmän mukainen etuliite ''[[myriadi|myria-]]'', joka merkitsi kymmentuhatkertaista, on jäänyt pois käytöstä samoin etuliitteet ''double-''<!--suomeksi kenties tupla?--> ja ''demi-'', joista edellinen tarkoitti perusyksikköä kaksinkertaisena, jälkimmäinen puolta perusyksiköstä.<ref name="fr" />

===Etuliitteiden yhdistelmät ===
Ennen on etuliitteitä usein yhdistetty ja näin muodostettu yksiköitä kuten ''mikromillimetri'' eli ''millimikroni'' (nykyinen [[nanometri]]), ''mikromikrofaradi'' (nykyisin [[faradi|pikofaradi]]), ''kilomegatonni'' (nykyisin [[gigatonni]]) ja ''hehtokilometri'' (100 kilometriä).<ref name="Rowlett M">{{kirjaviite | Tekijä = Russ Rowlett | Nimeke = How Many? A Dictionary of Units of Measurement | www = http://www.unc.edu/~rowlett/units/dictM.html }} {{Wayback|1=http://www.unc.edu/~rowlett/units/dictM.html |päiväys=20110904024909 }}</ref> SI-järjestelmässä tällaisia ei enää hyväksytä.

Vanhentunut etuliitteiden yhdistelmä on myös ''desimilli'' (10<sup>−4</sup>), joka lyhennettiin muotoon ”dimi-”<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Maurice Danloux-Dumesnils | Nimeke = The metric system: a critical study of its principles and practice | Sivu = 34 | Julkaisija = The Athlone Press | Vuosi = 1969 | www = http://books.google.de/books/about/The_metric_system.html?id=ElHAAAAAIAAJ}}</ref> ja joka oli Ranskassa virallisestikin käytössä vuoteen 1961 saakka.

=== Ehdotettuja uusia etuliitteitä ===

==== Hella ====
Vuonna 2010 [[UC Davis]]in opiskelija Austin Sendek ehdotti, että SI-järjestelmään lisättäisiin uusi etuliite ''hella'', jonka merkitys olisi 10<sup>27</sup>.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://articles.latimes.com/2010/jul/06/local/la-me-hella-20100706 | Nimeke = Physics major has a name for a really big number | Kirjoittaja = Steve Chawkins|Julkaisija=Los Angeles Times|Ajankohta = 6.6.2010}}</ref>. Ehdotus sai [[Facebook]]issa 60&nbsp;000 kannattajaa ja merkittävästi huomiota osakseen julkisuudessa.<ref>{{verkkoviite | Osoite = https://www.facebook.com/pages/The-Official-Petition-to-Establish-Hella-as-the-SI-Prefix-for-1027/277479937276 | Nimeke = The Official Petition to Establish "Hella" as the SI Prefix for 10^27 | Sivusto = Facebook | Viitattu = 4.12.2015}}</ref> Yksiköiden neuvotteleva komitea otti esityksen käsittelyynsä, mutta hylkäsi sen. Etuliite on kuitenkin tullut käyttöön joillakin verkkosivuilla, kuten [[Google|Google Calculator]]issa<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://blog.sfgate.com/techchron/2010/05/24/google-gets-behind-hella-campaign/| Nimeke = Google gets behind "hella" campaign| Kirjoittaja = Ryan Kim|Julkaisija=SFGate}}</ref> ja [[Wolfram Alpha]]ssa.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://makehellaofficial.blogspot.com/2011/05/first-google-now-wolfram-alpha.html| Nimeke=First goes Google, now goes Wolfram Alpha|Kirjoittaja=Austin Sendek}}</ref>

Hella on [[Kalifornia|pohjoiskalifornialainen]] [[slangi]]sana, joka merkitsee ''erittäin'' tai ''paljon''.<ref>{{lehtiviite | Tekijä = Matthew Moore | Otsikko = Hella number: scientists call for new word for 1,000,000,000,000,000,000,000,000,000 | Julkaisu = The Telegraph | Ajankohta = 2.3.2010 | www = http://www.telegraph.co.uk/news/science/science-news/7352204/Hella-number-scientists-call-for-new-word-for-1000000000000000000000000000.html}}</ref> Sana on todennäköisesti syntynyt lyhentymänä vanhemmasta slangisanasta ''helluva'', jonka johtuu sanoista ''hell of a'' ja siten [[helvetti]]ä tarkoittavasta englannin kielen sanasta ''hell''<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.oxforddictionaries.com/definition/american_english/hella | Nimeke = Hella | Julkaisija = Oxford Dictionaries | Viitattu = 4.12.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20151208103253/http://www.oxforddictionaries.com/definition/american_english/hella | arkistoitu = 8.12.2015 }}</ref> ja on siten verrattavissa suomessakin käytettyihin alatyylisiin ilmaisuihin ”helvetin paljon” tai ”helvetin suuri”.

====X, W ja V====
Kaksi suurinta kerrannaista tarkoittavaa etuliitettä ovat tsetta (Z, 10<sup>21</sup>) ja jotta (Y, 10<sup>24</sup>). Kun näiden tunnukset ovat [[latinalaiset aakkoset|latinalaisten aakkosten]] kaksi viimeistä kirjainta käänteisessä aakkosjärjestyksessä, Brian C. Lacki ehdotti vuonna 2015, että vastaavasti kolme edellistä kirjainta, X, W ja V otettaisiin käyttöön etuliitteiden tunnuksina vastaamaan kertoimia 10<sup>27</sup>, 10<sup>30</sup> ja 10<sup>33</sup>.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://arxiv.org/pdf/1503.01509.pdf | Nimeke = SETI at Planck Energy: When Particle Physicists Become Cosmic Engineers. arXiv preprint arXiv:1503.01509 | Kirjoittaja = B. C. Lacki | Viitattu = 4.12.2015}}</ref>
Vuonna 2019 ehdotettiin seuraavia etuliitteitä: ronna 10<sup>27</sup>, ronto 10<sup>−27</sup>, quecca 10<sup>30</sup> ja quecto 10<sup>−30</sup>. jotka hyväksyttiin viralliseen käyttöön vuonna 2022 (tosin muutoksella ''quecca'' &rarr; ''quetta'').

=== Binääriset etuliitteet ===
{{Katso myös|[[Tavu (tietotekniikka)#Tavun monikerrat]]}}

Eräillä tietotekniikan aloilla on tullut tavaksi käyttää ei-dekadisia kerrannaisyksiköitä, jotka perustuvat luvun 1024 potensseihin. Esimerkiksi kilotavulla tarkoitetaan usein 1024 (=&nbsp;2<sup>10</sup>) [[tavu (tietotekniikka)|tavua]], megatavulla 1&nbsp;048&nbsp;576 (=&nbsp;1024<sup>2</sup> = 2<sup>20</sup>) tavua ja gigatavulla 1&nbsp;073&nbsp;741&nbsp;824 (=&nbsp;1024<sup>3</sup> = 2<sup>30</sup>) tavua. Muutamat teollisuuden järjestöt kuten [[JEDEC]] ovat vahvistaneet tämän käytännön, vaikka se selvästi poikkeaa samojen etuliitteiden käytöstä SI-järjestelmässä. Sekaannuksen välttämiseksi [[International Electrotechnical Commission]] on vahvistanut uudet binääriset etuliitteet, joita tulisi käyttää SI-etuliitteiden sijasta, kun on kysymys luvun 1024 potensseista. Näitä ovat:<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.electropedia.org/iev/iev.nsf/display?openform&ievref=112-01-27 | Nimeke = IEC 60050 - International Electrotechnical Vocabulary - Details for IEV number 112-01-27 | Julkaisija = International Electrotechnical Commission | Viitattu = 4.12.2015}}</ref>

{| class="wikitable"
! Etuliite !! Tunnus !! 2:n potenssi !! Luku
|-
|kibi || Ki || 2<sup>10</sup> ||align="right"| 1 024
|-
|mebi || Mi || 2<sup>20</sup> ||align="right"| 1 048 576
|-
|gibi || Gi || 2<sup>30</sup> ||align="right"| 1 073 741 824
|-
|tebi || Ti || 2<sup>40</sup> ||align="right"| 1 099 511 627 776
|-
|pebi || Pi || 2<sup>50</sup> ||align="right"| 1 125 899 906 842 624
|-
|exbi || Ei || 2<sup>60</sup> ||align="right"| 1 152 921 504 606 846 976
|-
|zebi || Zi || 2<sup>70</sup> ||align="right"| 1 180 591 620 717 411 303 424
|-
|yobi || Yi || 2<sup>80</sup> ||align="right"| 1 208 925 819 614 629 174 706 176
|-
|robi || Ri || 2<sup>90</sup> ||align="right"| 1 237 940 039 285 380 274 899 124 224
|-
|qubi || Qi || 2<sup>100</sup> ||align="right"| 1 267 650 600 228 229 401 496 703 205 376
|}

Esimerkiksi 1&nbsp;MiB = 1024&nbsp;KiB = {{nowrap|1 048 576 B}} (tavua).

==Katso myös ==

* [[Kansainvälinen yksikköjärjestelmä]]
* [[Metrijärjestelmä]]
* [[Suurten lukujen nimet]]
* [[Tieteellinen merkintätapa]]
* [[Suuruusluokka]]

{{käännös|:en:Metric prefix}}

== Lähteet ==
{{viitteet|saatteet}}

== Aiheesta muualla ==

* [http://www.bipm.fr/en/home/ Bureau International des Poids et Mesures] (BIPM)
* [http://www.bipm.fr/en/si/prefixes.html SI prefixes at BIPM]
* [http://physics.nist.gov/cuu/Units/prefixes.html US NIST ''Definitions of the SI units: The twenty SI prefixes'']
* [http://physics.nist.gov/cuu/Units/binary.html US NIST ''Definitions of the SI units: The binary prefixes'']

[[Luokka:Yksiköt]]