Metsämörri
Metsämörri (ruots. Skogsmulle) on luontoa rakastava ja suojeleva satuhahmo. Hahmon on alun perin luonut ruotsalainen Gösta Frohm ollessaan luontoretkeilyä edistävän Friluftsfrämjandet-järjestön luontoretkeilyohjaaja 1950-luvulla. Toiminta perustuu luontoa suojelevaan metsäretkeilyyn. Metsässä lapsilla on mahdollisuus leikkiä, kokea ja tutkia luontoa erilaisissa sääolosuhteissa. Samalla he oppivat uusia motorisia taitoja sekä saavat tietoa luonnosta ja siellä elävistä kasveista ja eläimistä.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gösta Frohm alkoi suunnitella luontokoulutoimintaa lapsille vuonna 1925. Tärkeä osa luontokoulua oli Metsämörri-satuhahmo. Frohmin ideat metsämörritoiminnasta eivät aluksi saaneet kannatusta. Elokuussa 1956 Gösta Frohm esitteli metsämörrikonseptin uudelleen Lida friluftsgårdilla, jonne hän oli kutsunut Friluftsfrämjandet-järjestön jokaisen alueyhdistyksen koulutukseen. Metsämörri sai nimensä 25. tammikuuta 1957, ja samana vuonna lapsille järjestettiin ensimmäiset Metsämörrikurssit. Skogsmulle-hahmo ja -nimi ovat olleet vuodesta 1990 lähtien rekisteröityjä tavaramerkkejä Friluftsfrämjandet-järjestössä.
Hahmo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gösta Frohmin mörritarinan mukaan Mörri syntyi myrskyisenä päivänä, jolloin ukkosti ja salamoi. Myrsky laannuttua aurinko paistoi sammaleiselle kivelle, jonka päällä Mörri makoili. Metsän eläimet auttoivat Mörriä ompelemalla hänelle vihreät vaatteet hämähäkinseitistä, lehdistä ja sammaleesta. Mörri teki itselleen hatun tuohesta, johon teeri antoi sulan koristeeksi. Sulka kuitenkin likaantui, joten Mörri pyyhki sulkaa puolukkamättääseen, jolloin siitä tuli kauniin punainen. Pian tämän jälkeen Mörri tapasi kaksi lasta, jotka antoivat hänelle lapikkaansa, ettei hän satuttaisi jalkojaan. Näillä lapsilla oli samat nimet kuin Göstan omilla lapsilla, Sten ja Anna. Tarinan suomenkielisessä versiossa nämä nimet on korvattu suomalaisilla nimillä Timo ja Anne.
Metsämörri on lasten ystävä. Tarinoiden mukaan Metsämörri tulee lasten luo leikkimään, laulamaan ja kertomaan luonnosta. Metsämörri on luonnon kunnioittamisen symboli. Tervehtiessään Metsämörrillä on tapana huudahtaa "Hoi kolikok".
Gösta Frohmilla oli toisinaan tapana pukeutua Mörriksi. Tuolloin häntä kutsuttiin kunnioittavasti "Gammelmulleksi" (vapaasti suom. “Vanhaksi Mörriksi”).
Sollefteåssa on Mulleriket (vapaasti suom. Mörrimaa), jossa on mahdollista nähdä muun muassa Metsämörrin maja. Mulleriket on luotu yhteistyössä Gösta Frohmin ja Friluftsfrämjandet-järjestön kanssa.
Mörrin ystäviä ovat:
- Lohi-Valtteri (ruots. Laxe), joka asuu järvissä ja joissa, ja pitää vedet puhtaina.
- Tunturi-Tiina (ruots. Fjällfina), joka oleskelee tuntureilla ja pitää niistä huolta.
- Nova, joka on ryhmän tuorein jäsen. Nova on kotoisin puhtaalta Tella-planeetalta, ja tarjoaa globaalimman näkökulman luontoon ja ympäristöön.
Metsämörritoiminta Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomenkielistä metsämörritoimintaa kehittää ja koordinoi Suomen Latu. Lisäksi järjestö vastaa Metsämörriohjaajien koulutuksesta. Koulutuksen saaneet ohjaajat pitävät kursseja varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja Suomen Ladun jäsenyhdistyksissä. Ruotsinkielisestä metsämörritoiminnasta Suomessa vastaa Finlands Svenska Idrott. Metsämörritoiminnassa on lapsille omat ikäryhmänsä. Ryhmät muodostetaan lasten taitojen ja temperamentin sekä ryhmän koon ja ikäjakauman mukaan.
- Metsänuppuset ovat alle 3–vuotiaita, jotka yhdessä aikuisen kanssa saavat ensikosketuksen lähiluontoon.
- Metsämyttyset ovat 3–4-vuotiaita. He leikkivät ja liikkuvat luonnossa innokkaasti ympäristöään ihmetellen.
- Metsämörrit ovat 5–8-vuotiaita lapsia, joiden tiedonhalu ja tutkiminen auttaa heitä oppimaan ja kokemaan luonnossa leikkiessään.
- Metsävaeltajat ovat 7–12-vuotiaita lapsia. He tekevät retkiä ja liikkuvat lähiluonnossa
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- suomenlatu.fi Luettu 21.11.2019
- idrott.fi Luettu 21.11.2019 (ruotsinkielinen)
- Nikkinen Irja, piirok. Myyräläinen Maija: Metsämörri. Rakennusalan kustantajat RAK - Suomen Latu, 2000. suomi
