Lähdekoodi sivulle Metri

'''Metri''' (tunnus '''m'''<ref name=si_opas2019/>) on [[SI-järjestelmä]]n ja sen edeltäjän [[metrijärjestelmä]]n mukainen [[pituus|pituuden]] [[yksikkö (fysiikka)|yksikkö]]. Metri määritellään nykyään pituudeksi, jonka valo kulkee tyhjiössä 1/299&nbsp;792&nbsp;458 [[sekunti|sekunnissa]].<ref name=si_opas2019/><ref name=asetus>{{verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141015 | Nimeke = Valtioneuvoston asetus mittayksiköistä (1015/2014), 1 § | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 4.6.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20150604183935/http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141015 | arkistoitu = 4.6.2015 }}</ref> Alkuperäisen määritelmän mukaan metri oli kymmenesmiljoonasosa [[Maa]]n [[Pohjoisnapa|Pohjoisnavan]] ja [[päiväntasaaja]]n välimatkasta. Ennen nykyistä, vuonna 1983 vahvistettua määritelmää [[valonnopeus]] oli mittausten mukaan likimain 299&nbsp;792&nbsp;458&nbsp;m/s, mutta nykyisin tämä on metrin määritelmään perustuva tarkka arvo.<ref name=bipm_m>{{verkkoviite | Osoite = http://www.bipm.org/en/publications/si-brochure/metre.html | Nimeke = SI Brochure: The International System of Units (SI), 8th edition, 2006; updated in 2014: Unit of length (metre) | Julkaisija = Bureau International des Poids et Mesures}}</ref>

==Metrin nimi==
Ensimmäisen tiedossa olevan esityksen pituudessa desimaalipohjaisen mittayksikön käyttöönotosta teki englantilainen filosofi [[John Wilkins]] vuonna 1668. Hänen ehdottamansa yksikkö oli nimeltään ''universal measure'' ({{k-fi|yleinen mitta}}).<ref name=Wilk1>[http://www.metricationmatters.com/docs/WilkinsTranslationLong.pdf An Essay towards a Real Character and a Philosophical Language (Reproduction)]</ref><ref name=Wilk2>[http://www.metricationmatters.com/docs/WilkinsTranslationShort.pdf An Essay towards a Real Character and a Philosophical Language (Transcription)]</ref>   Vuonna 1675 italialainen tieteilijä [[Tito Livio Burattini]] käytti teoksessaan ''Misura Universale'' nimitystä ''metro cattolico'' (kirjaimellisesti ''yleinen mitta''), joka oli johdettu kreikan sanoista ''μέτρον καθολικόν'' (''métron katholikón'', {{k-fi|yleinen mitta}}). Tähän nimitykseen pohjautui sanan ''metri'' alkumuoto, ranskan kielen sana ''mètre'', joka otettiin mittayksikön nimeksi [[Ranska]]ssa vuonna 1799, kun maa siirtyi ensimmäisenä maailmassa metriseen järjestelmään. <ref>meter. [http://www.merriam-webster.com/dictionary/meter Merriam-Webster Online Dictionary]. Viitattu 7. huhtikuuta 2011.</ref>

==Mittayksikön määrittely==
[[Kuva:Platinum-Iridium meter bar.jpg|thumb|right|Tietokoneella tehty havainnekuva metrin prototyypistä. Platinasta ja iridiumista valmistettu tanko oli metrin perusstandardina 1889–1960.]]
Metri otettiin mittayksikkönä käyttöön ensin [[Ranska]]ssa vuonna 1799<ref>BIPM, s. 109</ref>. Aluksi metrin pituuden määrittelemistä varten tehtiin [[platina]]n ja [[iridium]]in seoksesta palkki, jonka pituus määriteltiin tarkalleen metriksi.  Tätä ''metrin prototyyppiä'' säilytetään edelleen [[Pariisi]]ssa Mittojen ja painojen museossa. Metri määritettiin kymmenesmiljoonasosaksi [[maa]]pallon [[meridiaani]]ympyrän neljänneksestä, joka kulki [[päiväntasaaja]]lta Pariisin läpi [[pohjoisnapa|pohjoisnavalle]]. Toisin sanoen etäisyydeksi päiväntasaajalta Pohjoisnavalle olisi näin tullut tasan 10 000 [[kilometri]]ä. Ensimmäinen prototyyppi perustui vuoden 1790 mittauksiin, mutta se poikkesi määritelmästä jonkin verran ja jäi hiukan liian lyhyeksi. Tämä johtui siitä, ettei laskelmissa otettu huomioon [[maapallon litistyminen|maapallon litistymistä]] navoilta.<ref name=physics>http://physics.nist.gov/cuu/Units/meter.html</ref>

Koska mittalaitteet ja alemmanasteiset mittanormaalit oli säädetty metrin prototyypin mukaan, metrin määritelmäksi vahvistettiin tämän metrin prototyypin pituus. Vuonna 1889 valmistettiin platinan ja iridiumin seoksesta uusi metrin prototyyppi, johon oli kaiverrettu kaksi toisistaan metrin päässä olevaa viivaa. Vuonna 1927 määritelmää tarkennettiin niin, että metri oli näiden viivojen välinen etäisyys 0&nbsp;°C:n lämpötilassa.<ref name=physics />

Metrin määritelmä uusittiin vuonna 1960 vastaamaan jo 1900-luvun alussa käyttöön otettua [[interferometria|interferometristä]] määritelmää, joka perustui valon aallonpituuteen. Vuonna 1960 vahvistetun määritelmän mukaan metri oli 1&nbsp;650&nbsp;763,73 kertaa sen oranssinvärisen säteilyn [[aallonpituus]] tyhjiössä, joka syntyy [[krypton]]-86-atomin siirtyessä kvanttitilasta 2p10 tilaan 5d5.<ref>{{kirjaviite|Nimeke=Otavan iso Fokus, 4. osa (Kr–Mn) | Sivu=2626 , artikkeli Metrijärjestelmä | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1973 | ISBN = 951-1-00388-7}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Simons, Lennart | Nimeke =Fysiikka korkeakouluja varten | Vuosi =1963| Julkaisupaikka =Porvoo | Julkaisija =WSOY | Viitattu = }}</ref>

Myöhemmin mittaustekniikan kehityttyä [[aika|ajan]] mittaus saavutti suuremman suhteellisen tarkkuuden kuin pituuden mittaus. Tämän vuoksi metrille vahvistettiin sen nykyinen määritelmä [[Pariisi]]ssa pidetyssä Yleisessä paino- ja mittakonferenssissa ([[CGPM]], ''Conférence Générale des Poids et Mesures'') vuonna 1983.

== Kerrannaisyksiköt ja etuliitteet==

{| class="wikitable"
|+'''Pituuden kerrannaisyksiköt'''
!Yksikön nimi
!Yksikön tunnus
!Suhde metriin
!Metrin kerroin
!Käyttö
|-
|'''Femtometri'''
|'''fm'''
|tuhannesbiljoonasosa metristä
|10<sup>−15</sup> m
|Esimerkiksi [[atomiydin|atomiytimien]] läpimitat
|-
|'''Pikometri'''
|'''pm'''
|biljoonasosa metristä
|10<sup>−12</sup> m
|Esimerkiksi [[atomi]]en laskennalliset säteet
|-
|'''Nanometri'''
|'''nm'''
|miljardisosa metristä
|10<sup>−9</sup> m
|Esimerkiksi [[valo]]n aallonpituus sekä mikroprosessorin niin sanottu viivan leveys.
|-
|'''Mikrometri''' 
|'''μm'''
|miljoonasosa metristä
|10<sup>−6</sup> m
|Hyvin pienet mekaaniset mitat (aikaisemmin käytettiin myös nimitystä ''mikroni''.<ref name=Pieni>{{kirjaviite | Nimeke = Pieni tietosanakirja, 2. osa | Sivu = 101, art = Metrijärjestelmä | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1927 | www= https://runeberg.org/pieni/3/0059.html}}</ref>)
|-
|'''Millimetri'''
|'''mm'''
|tuhannesosa metristä
|10<sup>−3</sup> m
|Rakennepiirustusten yleinen perusyksikkö (koneet, rakennukset yms.)
|-
|'''Senttimetri'''
|'''cm'''
|sadasosa metristä
|10<sup>−2</sup> m
|Lukuisissa eri yhteyksissä, kuten esimerkiksi ihmisen mittasuhteiden ilmaisemiseen.
|-
|'''Desimetri'''
|'''dm'''
|kymmenesosa metristä
|10<sup>−1</sup> m
|Käytetään harvakseltaan. Esimerkiksi laskutoimituksissa litrat muutetaan usein kuutiodesimetreiksi (1&nbsp;l&nbsp;= 1&nbsp;dm<sup>3</sup>).
|-
|'''Metri'''
|'''m'''
|yksi metri
|10<sup>0</sup> m
|Isot rakenteet (esimerkiksi laivan pituus), lyhyet matkat maastossa (alle kilometri).
|-
|'''Dekametri'''
|'''dam'''
|kymmenen metriä
|10<sup>1</sup> m
|Ei juurikaan käytetä.
|-
|'''Hehtometri'''
|'''hm'''
|sata metriä
|10<sup>2</sup> m
|Ei juurikaan käytetä. Toisinaan tykistön tulenjohdon käyttämä mitta.
|-
|'''Kilometri'''
|'''km'''
|tuhat metriä
|10<sup>3</sup> m
|Yleensä sellaisenaan maantieteellisten etäisyyksien yksikkönä. Useimpien liikennevälineiden [[nopeus|nopeuksien]] yksikössä kilometriä tunnissa ('''km/h''').
|-
|'''Megametri'''
|'''Mm'''
|miljoona metriä
|10<sup>6</sup> m
|Tätä tai suurempia kerrannaisyksiköitä ei juuri käytetä.
|}

== Muita vanhoja pituuden yksiköitä ==
Hyvin lyhyille mitoille on aikaisemmin käytetty muun muassa yksikköä [[ångström]] (1&nbsp;Å = 10<sup>&minus;10</sup>&nbsp;m).<ref name=FokusMitat>{{kirjaviite|Nimeke=Otavan iso Fokus, 4. osa (Kr–Mn) | Sivu=2678 , taulukko Mitat | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1973 | ISBN = 951-1-00388-7}}</ref>

[[Tuuma]] on vanha [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneessä kuningaskunnassa]] käytetty pituuden yksikkö (25,4&nbsp;mm).<ref name=FokusMitat />

Aikaisemmin metrijärjestelmään kuului myös kerrannaisyksikkö '''myriametri''', joka oli 10 000 metriä eli 10 kilometriä<ref name=Pieni /> Se ei kuitenkaan koskaan ole ollut kovin yleisesti käytössä, eikä myria-etuliite enää kuulu nykyiseen SI-järjestelmään.<ref>BIPM, s. 121</ref>

Suomessa on käytetty etäisyyksien mittayksikkönä myös [[peninkulma]]a, joka metrijärjestelmän käyttöönoton jälkeen määriteltiin tasan 10 kilometriksi.<ref name=Pieni /> Nykyisessä mittayksikköasetuksessa ei sitä kuitenkaan enää ole.<ref name=asetus />

Joillakin erikoisaloilla käytetään metrijärjestelmästä poikkeavia pituusmittoja. [[Merenkulku|Merenkulussa]] ja [[ilmailu]]ssa käytetään yksikkönä [[meripeninkulma]]a, joka on 1852 metriä<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141015 | Nimeke = Valtioneuvoston asetus mittayksiköistä (1015/2014), 9 § | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 4.6.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20150604183935/http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141015 | arkistoitu = 4.6.2015 }}</ref>, merenkulussa aikaisemmin myös sen kymmenesosaa [[kaapelinmitta]]a.<ref>{{kirjaviite|Nimeke=Otavan iso Fokus, 3. osa (Ip–Kp) | Sivu=2540 , artikkeli Kaapelinmitta | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1973 | ISBN = 951-1-00052-9}}</ref> [[Tähtitiede|Tähtitieteessä]] käytettyjä pituusyksiköitä ovat [[tähtitieteellinen yksikkö]], [[valovuosi]] ja [[parsek]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Karttunen, Hannu; Kröger, Pekka; Oja, Heikki; Poutanen, Markku | Nimeke = Tähtitieteen perusteet | Sivu = 579 | Julkaisija = Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, Valtion painatuskeskus | Vuosi = 1984 | ISBN = 951-859-367-1}}</ref>

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite|Tekijä=Suomen Standardisoimisliitto|Nimeke=SI-opas : 2019 : kansainvälinen suure- ja yksikköjärjestelmä = international system of quantities and units|Vuosi=2019|Julkaisija=Suomen Standardisoimisliitto SFS ry|Isbn=978-952-242-411-2|www=https://sfs.fi/palvelut/oppimateriaalit-ja-oppilaitosyhteistyo/lataa-si-opas/|www-teksti=Teoksen lataussivu|Sivu=20}}
* [http://www.mikes.fi/frameset.aspx?categoryID=3&url=page.aspx%3FpageID%3D74%26contentID%3D21 Mikes, Pituus – metri]
* [http://mts.fgi.fi/paivat/2006/10_jaana_jarvinen.pdf Maanmittaustieteiden Seura ry:n julkaisu n:o 43]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}

=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=
* <ref name=si_opas2019>{{Kirjaviite|Tekijä=Suomen Standardisoimisliitto|Nimeke=SI-opas : 2019 : kansainvälinen suure- ja yksikköjärjestelmä = international system of quantities and units|Vuosi=2019|Julkaisija=Suomen Standardisoimisliitto SFS ry|Isbn=978-952-242-411-2|www=https://sfs.fi/palvelut/oppimateriaalit-ja-oppilaitosyhteistyo/lataa-si-opas/|www-teksti=Teoksen lataussivu}}</ref>
}}

{{Metatieto}}

[[Luokka:Pituusyksiköt]]
[[Luokka:SI-järjestelmän perusyksiköt]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]