Lähdekoodi sivulle Maksutase

'''Maksutase''' kuvaa [[Kansantalous|kansantalouden]] ulkoista tasapainoa sekä reaali- että rahoitustalouden näkökulmasta ja on osa [[kansantalouden tilinpito]]järjestelmää. Maksutase koostuu vaihto-, pääoma- ja rahoitustaseesta.

*'''Vaihtotase''' kuvaa ulkomaisten taloustoimien, kuten tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupan, tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen, vaikutusta kansantuloon ja kansantalouden säästämisen ja investointien väliseen tasapainoon. 

*'''Pääomatase''' sisältää vain pääomansiirtoja.

*'''Rahoitustase''' kuvaa vaihtotaseen alijäämän rahoitusta tai ylijäämän sijoittamista ulkomaille ja koostuu suorista sijoituksista, arvopaperisijoituksista, muista sijoituksista, johdannaisista sekä keskuspankin valuuttavarannon muutoksista.

==Tilaston tuottaminen== 

Suomen maksutasetta ja ulkomaista varallisuutta koskevat tilastot laati [[Tilastokeskus]]. Perustiedot kerätään yhdessä [[Tullihallitus|Tullihallituksen]] ja [[Suomen Pankki|Suomen Pankin]] <nowiki/>kanssa. Vuoteen 2013 saakka tilastot laati [[Suomen Pankki|Suomen Pankin]] tilastoyksikkö.

Tullihallitus kerää tiedot tavaroiden ulkomaankaupasta sekä julkaisee tavaroiden ulkomaankauppatilastot. Tilastokeskus kerää puolestaan tiedot palvelujen kansainvälisestä kaupasta sekä tulon- ja pääomansiirroista. Suomen Pankki kerää tiedot rahoitustaseen, pääomakorvausten ja ulkomaisen varallisuuden tilastointia varten. Suomen Pankki vastaa valmiiden tilastotietojen lähettämisestä kansainvälisiin järjestöihin.

Maksutaseen ja ulkomaisen varallisuuden tilastojen laadinnassa noudatetaan IMF:n maksutasekäsikirjan (6. painos vuodelta 2009) ohjeita ja suosituksia. Euroopassa maksutasetilastointia ohjeistavat [[Euroopan keskuspankki]] (rahoitustase), [[Eurostat]] (vaihtotase) ja [[OECD]] (suorat sijoitukset).

==Tilaston valmistuminen ja korjaukset==

Kuukausittainen maksutase julkaistaan noin 6 viikon kuluttua tilastokuukauden päättymisestä heti Tullin tavaroiden ulkomaankauppatilaston julkaisemisen jälkeen. Joulukuun tiedon julkaisemisen yhteydessä julkaistaan päättyneen vuoden ennakkotieto noin helmikuun puolivälissä. Kunkin kuukausitiedotteen yhteydessä korjataan myös edellisen kuukauden tiedot. Kuukausitilastoihin arvioidaan neljännesvuosittain ja vuosittain kerättävät tiedot. Laajemmat vuositiedot valmistuvat noin 10 viikossa. Kuukausi- ja neljännesvuositietojen keskinäinen tarkennus- ja korjausrytmi on sovitettu yhteen.

Vuositiedot suorien sijoitusten vuosikyselystä ja muiden palvelujen kyselystä valmistuvat tilastovuotta seuraavan vuoden syksyyn mennessä, kun kaikki perustiedot on saatu. EKP:n ja Eurostatin korjausrytmin mukaan suurimmat korjaukset tehdään aina maaliskuun ja syyskuun lopussa. Tuolloin korjataan kaikki edellisen vuoden kuukausi- ja neljännesvuositiedot, jotta ne saadaan yhteneviksi korjattavien vuositason lukujen kanssa. Myös päättynyttä vuotta edeltävän vuoden tietoja korjataan. Luvut tulevat lopullisiksi yli kahden vuoden kuluttua tilastovuoden päättymisestä.

==Käsitteistö==

===Vaihtotase===

'''Tavarakauppa'''

:Maksutasetilastoinnissa tavarantuonnin arvot muutetaan ulkomaankauppatilaston cif-määräisistä arvoista maksutaseen fob-määräisiksi arvoiksi, jolloin rahdin ja vakuutuksen osuus tavarantuonnista siirretään kuljetusmenoihin. Tullihallituksen ulkomaankauppatilastoon lisätään myös tiedot laivojen ja lentokoneiden käyttämän polttoöljyn arvosta. Maksutasetilastoinnin maittain jaetuissa tavarakauppatiedoissa vienti on tilastoitu määrämaan mukaan, tuonti EU-alueelta lähetysmaan mukaan ja tuonti EU:n ulkopuolelta alkuperämaan mukaan.

'''Palvelukauppa'''

''Kuljetuspalvelut''

:Kuljetuksista valtaosa on merikuljetusrahtimenoja ja alusten maksamia ahtaus-, satama-, väylä- ja luotsimenoja. Merikuljetusrahtitulot ovat suomalaisten varustamojen ulkomaisten tavaroiden kuljetuksista ansaitsemia tuloja. Vastaavat menot ovat ulkomaisille kuljettajille maksettuja merikuljetusmenoja. Huomattava kuljetustuloerä on ulkomaisilta matkailijoilta saatu kuljetustulo, joka jakautuu merikuljetustuloon ja lentokuljetustuloon. Vastaavat menot ovat suomalaisten ulkomaisille kuljetusyrityksille maksamia menoja.

''Matkailupalvelut''

:Matkailuerään tilastoidaan kaikki muut matkasta aiheutuvat menot kuin maiden väliset kuljetukset, jotka luetaan kuuluvaksi kuljetuserään. Matkailuerään kuuluviksi luetaan myös risteilyistä, kausi- ja rajatyöntekijöistä sekä ulkomaisesta opiskelusta ja sairaudenhoidosta aiheutuneet menot.

''Muut palvelut''

:Muihin palveluihin luetaan vakuutus- ja rahoituspalvelut, posti- ja telekommunikaatiopalvelut, rakennuspalvelut, tietotekniikka- ja informaatiopalvelut, rojaltit ja lisenssimaksut, muut liike-elämän palvelut sekä henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut.

:Tilastokeskuksen säännöllinen palvelujen ulkomaankaupan tilastointi kattaa maksutaseen muut palvelut -erän, pois luettuna vakuutus- ja rahoituspalvelut. Palvelukaupan tilaston sisältö, käsitteet ja menetelmät on kuvattu [http://www.stat.fi/til/pul/ Tilastokeskuksen verkkosivuilla].

:Tiedot ulkomaisista vakuutustuloista ja -menoista saadaan Finanssivalvonnan toteuttamasta vuosikyselystä. Kyselyssä ovat mukana kaikki Suomessa vakuutuksia myyvät yritykset. Tavaravakuutusta koskevat tiedot perustuvat pääosin Tullihallituksen määrävuosittain toteuttaman tavarakaupan rahti- ja vakuutuskyselyn tuloksiin. Lisäksi suomalaisilta yrityksiltä tiedustellaan palvelukyselyn yhteydessä niiden ulkomailta hankkimia vakuutuspalveluja.

'''Tuotannontekijäkorvaukset'''

''Palkansaajakorvaukset''

:Tuotannontekijäkorvauksiin luettavat palkat ja palkkiot sisältävät maksut ammattipalveluista ja muut henkilökohtaiset palkat ja palkkiot sekä työnantajan sosiaalivakuutusmaksut. Verotuksen maksuunpanotilaston mukaiset kotitalouksien ulkomailta saamat palkkatulot sisältävät vain alle kuusi kuukautta ulkomailla työskennelleiden saamat palkat ja palkkiot.

:Palkat alle vuoden pituisista työsuhteista arvioidaan korottamalla maksuunpanotilaston mukaista lukua asiantuntija-arvion perusteella. Ulkomaille maksetut palkat ovat Suomessa työskennelleiden ulkomaalaisten lukumäärään ja Suomen keskipalkkoihin perustuvia asiantuntija-arvioita. Palkkojen osuus tuotannontekijäkorvauksista on toistaiseksi hyvin pieni.

''Pääomakorvaukset''

:Pääomakorvaukset ovat rahoitussaamisiin ja -velkoihin perustuvia korvauksia. Pääomakorvaukset sisältävät suorien sijoitusten oman pääoman tuotot ja korot, arvopaperisijoitusten osingot ja korot sekä muiden sijoitusten korot ja valuuttavarannon tuotot. Pääomakorvauksista osingot kirjataan tilastoon maksuperusteisina ja korot suoriteperusteisina. Suorien sijoitusten oman pääoman osingot kirjataan silloin, kun ne ovat maksettavissa, mutta käytännössä ainakin pienimmistä yrityksistä saadaan maksuperusteista tietoa. Oman pääoman tuotosta sijoituskohteissa vähennetään sijoituskohteiden maksamat osingot. Näin laskettu erotus kirjataan erään uudelleen sijoitetut voitot. Sen vastaerä on rahoitustaseen suorissa sijoituksissa. Pääomavoittoja tai -tappioita ei lasketa kuuluviksi oman pääoman tuottoon. Emo- ja tytäryhtiön välisten lainojen korot kirjataan ns. sijoitussuuntaperiaatteen (directional principle) mukaisesti nettoutettuina.

:Pääomakorvaukset tilastoidaan pääosin Suomen Pankin tilastoyksikön tekemien maksutasekyselyjen mukaisesti. Tiedot pääomakorvauksista laaditaan sijoituslajeittain. Suorien sijoitusten oman pääoman tuotot, eli osuudet sijoituskohteiden tuloksesta, lasketaan vuosittain yrityksille suunnattujen tilinpäätöspohjaisten kyselyiden perusteella. Jälkimarkkinakelpoisten joukkolainojen suoriteperusteisten korkomenojen tilastoinnissa hyödynnetään Euroopan keskuspankin keskitetyn arvopaperitietokannan arvopaperikohtaisia tietoja.

'''Tulonsiirrot'''

:Vastikkeettomat tulonsiirrot jaetaan yksityisiin ja julkisiin. Yksityiset tulonsiirrot kattavat ulkomaille annetut lahjat, yksityiset avustukset, perinnöt, verot, eläkkeet ja muut tulonsiirrot. Yksityisiin tulonsiirtotuloihin kuuluu myös EU:n maksama maatalouden tuki. Muut yksityiset tulonsiirrot tarkoittavat vakuutusmaksuja ja vahingonkorvauksia.

:Julkiset tulonsiirrot kattavat valtion ja kuntien avustukset, kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut sekä kehitysapuun liittyvät maksut.

:Yksityisten tulonsiirtotietojen laadinnassa on käytetty apuna historiallista aineistoa, hallinnollista budjettitietoa, asiantuntija-arviota sekä muiden yksityisten tulonsiirtojen tapauksessa vakuutuspalveluja koskevaa kyselyä. Julkisten tulonsiirtojen ennakkotiedot kerätään Valtiokonttorista saatavista valtion kirjanpitotiedoista, ja vuoden lopussa Tilastokeskus tarkistaa ne tilinpäätösaineiston ja erityisselvitysten perusteella. Erityisselvityksiin käytetään EU:n Suomea koskevissa tilastoissaan ilmoittamia tukipalkkioiden ja muiden EU-maksujen tietoja.

===Pääomatase===

'''Pääomansiirrot'''

:Pääomansiirrot koostuvat investointiavuista ja muista pääomansiirroista (esim. kiinteän omaisuuden omistusoikeuden siirrot ja velkojen anteeksiannot). Suomen maksutaseessa suurin osa pääomansiirroista on investointiapuja, ja muut pääomansiirrot ovat vähäisiä. Investointiavut liittyvät lähinnä EU:n rakenne- ja maatalousrahastojen maksuihin julkiselle ja yksityiselle sektorille.

===Rahoitustase===

'''Suorat sijoitukset'''

:Suora sijoitus on taloustoimi, jolla toisessa maassa sijaitseva talousyksikkö hankkii pysyvän määräysvallan toisessa maassa toimivasta talousyksiköstä perustamalla yrityksen tai tekemällä yrityskaupan. Käytännössä määräysvallan katsotaan syntyvän 10 prosentin omistusosuuden myötä.

:Suorien sijoitusten pääoma jaetaan oman ja vieraan pääoman ehtoisiin eriin. Vaihtotaseessa esitettyjen uudelleen sijoitettujen voittojen vastaerä kirjataan omaan pääomaan. Omaan pääomaan luetaan kaupat yritysten osakkeilla, osakkeiden merkinnät suunnatuissa anneissa ja muut peruspääoman sijoitukset. Suorien sijoitusten vieraan pääoman ehtoisiin eriin luetaan yksittäislainat, vuokrausluotot, talletukset konsernitileille, omaan pääomaan rinnastettavat pääomalainat, kauppaluotot, lainojen korkojen suoritusperusteiseen kirjaukseen liittyvät siirtovelat ja -saamiset, joukkolainat ja rahamarkkinapaperit. Jos sekä velkoja että velallinen ovat muuta rahoitustoimintaa kuin vakuutusta harjoittavia, ainoastaan ns. ikuiset lainat luokitellaan suorien sijoitusten vieraaseen pääomaan.

:Suorat sijoitukset tilastoidaan ns. sijoitussuunnan mukaan. Se tarkoittaa, että suomalaisten sijoittajien saamiset ulkomaisista kohteista ja velat ulkomaisille kohteille kirjataan erään suorat sijoitukset ulkomaille. Vastaavasti Suomeen suuntautuviin suoriin sijoituksiin kirjataan suomalaisten sijoituskohteiden velat ulkomaisille sijoittajille ja saamiset niiden ulkomaisilta sijoittajilta.

'''Arvopaperisijoitukset'''

:Arvopaperisijoituksiin luetaan suoriin sijoituksiin ja valuuttavarantoon kuulumattomat arvopaperikaupat. Arvopaperisijoituksia ovat sellaiset arvopaperikaupat, joissa oman pääoman omistusosuus tai äänivalta jää sijoituksen jälkeen alle 10 prosenttiin. Arvopaperikaupan erät arvostetaan markkinahintaan, joten omistusvaihdoksissa realisoituvat pääomavoitot näkyvät varantojen muutosten ja virtojen välisissä arvostuserissä.

:Arvopaperikaupassa erät jaetaan oman ja vieraan pääoman ehtoisiin arvopapereihin. Oman pääoman ehtoisia arvopapereita ovat osakkeet, osuustodistukset ja sijoitusrahasto-osuudet. Vieraan pääoman ehtoisiin arvopapereihin kuuluvat joukkolainat ja rahamarkkinapaperit. Käytännössä vieraan pääoman ehtoisista arvopaperiveloista suurin osa on ulkomailla liikkeeseen laskettuja joukkolainoja.

'''Muut sijoitukset'''

:Muihin sijoituksiin luetaan lainat ja talletukset, kauppaluotot ja muut saamiset ja velat.

:Lainat ovat lainanantajan ja lainanottajan keskenään tekemiä kahdenvälisiä luottosopimuksia, jotka eivät ole jälkimarkkinakelpoisia. Lainoihin luetaan myös pitkäaikaiset vuokrasopimukset. Tämänkaltainen rahoitusleasing on yleistä laivojen ja suurten koneiden vuokrauksessa. Arvopapereiden takaisinostosopimukset eli repokaupat kirjataan kansainvälisten kirjaussopimusten mukaisesti tähän erään, vaikka oikeudellisesti ne eivät ole lainoja. Repokaupat vastaavat vakuudellista lainaa, jossa myyjän alun perin omistamia arvopapereita käytetään lainan vakuutena. Myös private placement -joukkolainat kuuluvat käsitteellisesti lainaerään.

:Talletukset ovat määräaikaisia tai vaadittaessa välittömästi nostettavia. Niitä voidaan käyttää maksujen suorituksiin, eikä käyttöön liity merkittäviä kuluja tai rajoituksia. Talletuksiin kuuluvat myös käteisrahasaamiset.

:Kauppaluottoihin kirjataan vientisaamiset ja -ennakot sekä tuontivelat ja -ennakot. Kauppaluottoja ovat tavara- ja palvelukauppaan liittyvät kauppaluotot, kuten tilivelat, toimitusluotot (ulkomaisen myyjän myöntämät maksuaika), ostovelat sekä ulkomaiselta ostajalta saadut ennakot tekeillä olevista tai tulevista suorituksista.

:Muuhun pääomaan kuuluvat esimerkiksi pankkien väliset maksunvälitysvelat ja -saamiset, arvopaperikauppojen maksuaikavelat ja -saamiset, vakuutusyhtiöiden jälleenvakuutustilivelat ja -saamiset sekä talletteet ja yritysten vekselirahoitus. Lisäksi erään kirjataan sellaiset vaateet, jotka eivät sovellu kirjattaviksi mihinkään muualle maksutaseluokituksiin.

'''Johdannaiset'''

:Johdannaiset ovat rahoitusinstrumentteja, joiden hinta määräytyy jonkin toisen hyödykkeen arvon perusteella. Tällainen hyödyke eli kohde-etuus voi periaatteessa olla mikä tahansa tuote, esimerkiksi valuutta, korko, osake, indeksi tai raaka-aine. Johdannaiset sisältävät erilaiset optiot, optiotodistukset (warrantit), termiinit, futuurit sekä valuutan- ja koronvaihtosopimukset.

'''Valuuttavaranto'''

:Valuuttavaranto tilastoidaan Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Euroopan keskuspankin ohjeiden mukaan. Valuuttavaranto kattaa rahakullan, erityiset nosto-oikeudet, varanto-osuuden IMF:ssä ja valuuttasaamiset. Valuuttakurssina käytetään arvopäivän avistakurssia, ja erät kirjataan markkinahintaisina.

:Maksutaseen valuuttavarantotiedot perustuvat Suomen Pankin kirjanpitoon.

==Maksutaseen tilastovirhe==

Virheelliset ja tunnistamattomat erät kokonaisuutena ovat kaikkien maksutaseen erien virheiden ja puuttuvien tietojen nettosuure, joka laskennallisesti on vaihto- ja pääomataseen summan ja rahoitustaseen ero tietyllä aikavälillä. Tilastovirhe on suhteellisesti suurempi kuukausi- ja neljännesvuositilastossa kuin vuositasolla, koska jälkimmäisessä tarkastelussa monet ajoituserot häviävät. Suurten kansainvälisten yritysten ulkomaiset liiketoimet aiheuttavat tilastoihin huomattavaa vaihtelua, ja niiden liiketoimien vastaerät eivät rahaliiton oloissa välttämättä tule näkyviin Suomen maksutasetilastossa. Lisäksi ajoituserot kirjauksissa saattavat näkyä suurina tilastovirheinä tai peräkkäisinä suurina erimerkkisinä tilastovirheinä.

== Katso myös ==

* [[Luettelo maista vaihtotaseen mukaan]]
* [[Luettelo maista vaihtotaseen mukaan suhteessa BKT:hen]]

==Lähteet==
*[http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/maksutase/Pages/kuvaus.aspx Suomen Pankki: Maksutasetilastojen tuoteseloste] {{Wayback|1=http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/maksutase/Pages/kuvaus.aspx |päiväys=20110116003350 }}

==Aiheesta muualla==

*[http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/maksutase Suomen Pankki: Maksutase ja ulkomainen varallisuus]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}

{{Metatieto}}

[[Luokka:Makrotaloustiede]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]