Lämmitysuuni
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomalaiset puulla toimivat lämmitysuunit toimivat pääsääntöisesti vastavirtaperiaatteella[1].
Vastavirtauuni kehitettiin Ruotsin valtakunnassa 1700-luvulla arkkitehti Carl Johan Cronstedtin ja insinöörikenraali Fabian Wreden yhteistyönä. Tavoitteena oli tehostaa kylmien ja vetoisten kasarmien lämmitystä.[1]
Vastavirtauunin toimintaperiaatteena on johtaa tulipesässä syntyvät kuumat palokaasut uuniin kylkiin muurattuja poskikanavia pitkin takaisin alas ja vasta sitten varsinaista savukanavaa pitkin ylös savupiippuun. Tämä tehostaa merkittävästi lämmön talteenottoa.[2][3]
Pönttöuuniksi nimetty vastavirtauuni oli hyvin yleinen lämmityslaite vielä 1950-luvun Suomessa[2].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Lukijan mielipide | Vastavirtauuni oli aikoinaan mullistava keksintö Helsingin Sanomat. 24.12.2021. Viitattu 3.1.2022.
- ↑ a b Lukijan mielipide | Vastavirtauuni oli aikoinaan mullistava keksintö Helsingin Sanomat. 24.12.2021. Viitattu 3.1.2022.
- ↑ Carl Johan Cronstedt: Beskrifning på ny inrättning af kakelugnar til weds besparning. Jämte bifogade kopparstycken. Utgifwen af præsidenten grefwe C.J. Cronstedt. {{{Julkaisija}}}, 1767. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.1.2022).