Luettelo Suomen ilmatorjunnan jatkosodassa pudottamien viholliskoneiden lukumääristä vuosittain

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomalaisten ilmatorjuntajoukkojen sanotaan pudottaneen jatkosodassa Neuvostoliiton ilma-aseen lentokoneita seuraavasti vuosittain jaoteltuna.

Suomalaisen ilmapuolustuksen kokonaispudotusmäärä jatkosodassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmatorjuntajoukot sanotaanlähde? pudottaneen koko sodan aikana yhteensä 1031 vihollisen lentokonetta, joista oli

Lisäksi Merivoimien sanotaanlähde? pudottaneen ilmatorjunta-aseilla yhteensä 75 lentokonetta, joista oli

  • Hävittäjälentokoneita 63 kappaletta ja
  • Pommituslentokoneita 12 kappaletta.

Lentojoukkoihin kuuluneiden ilmatorjuntayksiköiden mahdollisista tuloksista ei ole käytettävissä erillistä tilastoa ja oletettavasti ne on laskettu ilmatorjuntajoukkojen pudotusmääriin.

Varsinaisten lentojoukkojen (lentolaivueet) sanotaan vastaavasti pudottaneen tai tuhonneen maahan 1 612 lentokonetta.

Päämajassa laaditun tilastonlähde? mukaan Neuvostoliiton ilma-ase menetti siis Suomen kanssa käydyssä sodassa (syöksyneet mukaan lukien) yhteensä 2 674 lentokonetta, jonka lasketaanlähde? edustavan noin neljää prosenttia Neuvostoliiton ilma-aseesta. Neuvostoliiton virallisten lentokonetappiotilastojenlähde? mukaan maa menetti vuosien 1941–1945 sodassa taistelutappioina 46 100 ja muilla lennoilla 60 300 lentokonetta (Lähde:Krivosheevlähde tarkemmin?). Näin ollen 4 %:n osuus merkitsisi Suomea vastaan menetetyn sotalennoilla tai lentokentille tuhottuina noin 1 850 lentokonetta. Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittulähde? sekä lentäjien että ilmatorjunnan pudotusväitteissä epätarkkuutta ja päällekkäisyyttä.

Ilmatorjuntajoukot kuluttivat vuosina 1941–1944 kenttäarmeijan ja merivoimien alueella sekä kotiseudulla ampumatarvikkeita seuraavasti:

  • 968 732 kpl 20 mm:n ilmatorjuntakranaattia (lisäksi 124 403 panssarikranaattia)
  • 507 396 kpl 37-40 mm:n ilmatorjuntakranaattia (lisäksi 7 960 panssarikranaattia)
  • 122 398 kpl 75-76 mm:n ilmatorjuntakranaattia
  • 20 036 kpl 88 mm:n ilmatorjuntakranaattia

Lisäksi kulutettiin 2 037 030 kpl 7,62 mm:n ilmatorjuntakonekiväärin ammuksia. Eniten it- tai ps-kranaatteja käytettiin vuonna 1944, jolloin 20 mm:n ammuksia kulutettiin 601 809, 37–40 mm:n ammuksia 197 678, 75–76 mm:n kranaatteja 40 852 sekä 88 mm:n ilmatorjuntakranaatteja 17 978.

Ilmatorjunnan pudotukset vuonna 1941[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmatorjuntajoukkojen lasketaan pudottaneen vuonna 1941

  • 247 hävittäjäkonetta,
  • 114 pommituskonetta ja
  • 8 muuta konetta.

Lisäksi merivoimien osalle lasketaan

  • 7 pommituskonetta.

Yhteensä 376 lentokonetta.

Ilmatorjunnan pudotukset vuonna 1942[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmatorjuntajoukkojen lasketaan pudottaneen vuonna 1942

  • 64 hävittäjäkonetta,
  • 31 pommituskonetta ja
  • 8 muuta konetta.

Lisäksi merivoimien osalle lasketaan

  • 2 hävittäjäkonetta.

Yhteensä 105 lentokonetta.

Ilmatorjunnan pudotukset vuonna 1943[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmatorjuntajoukkojen lasketaan pudottaneen vuonna 1943

  • 9 hävittäjäkonetta,
  • 1 pommituskoneen ja
  • 6 muuta konetta.

Lisäksi merivoimien osalle lasketaan

  • 12 hävittäjäkonetta.

Yhteensä 28 lentokonetta.

Ilmatorjunnan pudotukset vuonna 1944[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmatorjuntajoukkojen lasketaan pudottaneen vuonna 1944

  • 439 hävittäjäkonetta (selvä enemmistö Il-2 maataistelukoneita),
  • 102 pommituslentokonetta ja
  • 2 muuta konetta.

Lisäksi merivoimien osalle lasketaan

  • 49 hävittäjäkonetta ja
  • 5 pommituskonetta.

Yllä olevat yhteensä 598 lentokonetta. Näistä pudotusväitteistä 550 keskittyi ajalle 9.6–31.7.44. Vastaavasti Leningradin Rintaman 13. Ilma-armeija, Itämeren Laivasto, Leningradin Ilmapuolustus (PVO) ja Karjalan Rintaman 7. Ilma-armeija raportoivat taistelutappioiksi Suomen rintamalla yhteensä n. 390 konetta vastaavalla aikajaksolla. Niistä hieman yli 150 ilmatorjunnan pudottamia. Yli 60 % ilmatorjunnan pudotuksista tapahtui Laatokan Karjalassa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sotatieteen laitos (toim.) 1994: Jatkosodan historia / ISBN 951-0-15326-5
  • Pentti Palmu / Ilmatorjuntaupseeriyhdistys 1989: Yön Yli päivään / ISBN 952-90-0830-9
  • Suomen Sota 1941-45. Osa 9. (1960) Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallisen toimiston julkaisu

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 13.Ilma-armeija, PVO, VVS KBF (Gatchina) sekä 7.Ilma-armeijalähde tarkemmin?