Lähdekoodi sivulle Loitsu

{{lähteetön}}
'''Loitsut''' ovat lausuttujen, kuiskattujen, ajateltujen tai laulettujen sanojen ketjuja, joilla on tarkoitus vaikuttaa tapahtumien kulkuun tai aikaansaada jotain tapahtumaan [[yliluonnollinen|yliluonnollisesti]]. Loitsut luetaan muistista tai loitsukirjoista, ja tätä kutsutaan loihtimiseksi, loitsuamiseksi tai manaamiseksi. Myös [[Kirous|kiroaminen]] on loihtimista. Kiroamisella pyritään toisen vahingoittamiseen elämässä tai jopa elämän jälkeen.

Loitsut ovat perinteisesti liittyneet moniin uskontoihin, esimerkiksi Euroopan vanhoihin uskontoihin. [[Kristinusko]]n levittyä Eurooppaan ei-kristillisistä loitsuista tuli [[noituus|noituuden]] eräs merkki. Kuitenkin myös kristinuskoon on kuulunut pakanallisia loitsuja muistuttavia toimituksia, kuten pahojen henkien ulos [[manaaminen]].

[[Manaaminen]] on jonkun pahan loihtimista pois. Esimerkiksi paha henki, joka oli tunkeutunut ihmiseen, saatettiin uskomuksen mukaan manata pois.

== Toiminta ==

[[Velho#Erilaisia_.22velhoja.22_ja_n.C3.A4iden_nimityksi.C3.A4|Loitsijoiden]] keskuudessa on useita kantoja siitä, mikä saa loitsut toimimaan. Yksi kanta on se, että [[Jumala]]n, jumalten tai [[henkiolento]]jen avunanto antaa loitsulle sen voiman. Toiset ovat sitä mieltä, että loitsun nimenomaan erottaa [[rukous|rukouksesta]] se, ettei siinä vedota ulkopuolisiin voimiin vaan loitsijan oma henkinen voima saa aikaan toivotun muutoksen. Kolmannet väittävät, että loitsija ohjaa maailmassa kulkevia energiavirtoja. Nykyaikana yleinen käsitys on se, että loitsulla on [[lume]]vaikutus: se vaikuttaa, koska loitsija uskoo sen voimaan. Jos ihminen uskoo kokeneensa [[valkoinen magia|valkoista magiaa]] hän saa lumevaikutuksen seurauksena positiivisia tunteita ja taas uskoessaan kokeneensa [[musta magia|mustaa magiaa]] hän saa plasebovaikutuksen seurauksena negatiivisia tunteita.

== Suomalaiset loitsut ==
{{Pääartikkeli|[[Suomalaiset loitsut]]}}
Suomalaisia ja karjalaisia loitsuja tunnetaan muistiinmerkittyinä paljon, useimmat niistä [[kalevalamitta]]isia. Suomalaisen loitsun eräs perustyyppi perustuu loihdittavan kohteen alkuperän eli [[synty|synnyn]] tuntemiseen ja julkilausumiseen. Uskottiin, että jos jonkun asian, esimerkiksi vihollisen, raudan, veren tai pedon myyttinen alkuperä ja kehitys nykymuotoonsa asti tunnetaan, sitä voidaan myös tällä tiedolla hallita.

== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Havaste, Paula | Nimeke=Loitsukirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-20-7363-4}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hjelm, Titus (toim.) | Nimeke=[[Mitä wicca on?]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-471-502-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Lönnrot, Elias (toim.) | Nimeke=Suomen kansan muinaisia loitsurunoja | Selite=Näköispainos. Alkuperäinen: Helsingissä: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa, 1880. Esipuhe Elias Lönnroth | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Salakirjat | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-5774-01-6}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Varonen, Matti (toim.) | Nimeke=Suomen kansan muinaisia taikoja. 2, Kalastus-taikoja | Selite=Näköispainos. Alkuperäinen: Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1892 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Salakirjat | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-952-5774-03-0}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Sihvo, Pirkko (koonnut) | Nimeke=Mull on kourat kontiolta: Loitsuja ja taikoja | Selite=Pohjautuu Suomen kansallismuseossa 1985 järjestettyyn näyttelyyna | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-717-463-2}}

[[Luokka:Taikuus]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]