Lähdekoodi sivulle Ljunganin vesistö

[[Tiedosto:Drainage basins in Sweden.png|pienoiskuva|Ruotsin päävesistöalueet]]
'''Ljunganin vesistö''' ({{k-sv|Ljungans avrinningsområde}}, [[Ruotsin vesistöaluetunnus|vesistöaluetunnus]] 42) muodostuu [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] [[Selkämeri|Selkämereen]] laskevan [[Ljungan]]in ja sen [[sivujoki]]en yhteisestä [[valuma-alue]]esta, jonka kokonaispinta-ala on 12&nbsp;851 [[neliökilometri]]ä. Se on yksi [[Ruotsi]]n [[Ruotsin vesistöalueet|päävesistöalueista]] ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa. Vesistö on [[vesivoima]]n tarpeisiin voimakkaasti [[Vesistön säännöstely|säännöstelty]].<ref name=lm_joensuu/><ref name=SE691018-157875/><ref name=smhi_2/><ref name=kraftverk/>

== Pääuoma ==
Vesistön [[pääuoma]]na on sen nimikkojoki Ljungan, jonka pituus on 399 kilometriä. Joki laskee [[Itämeri|Itämereen]] noin 4 [[kuutiokilometri]]ä vettä vuodessa.<ref name=qstat/>{{efn|name=se}}

== Vesistön valuma-alue ==
Ljunganin vesistö jää kahden suuren vesistö [[Indalinjoen vesistö]]n (tunnus 40) ja [[Ljusnanin vesistö]] (tunnus 48) väliin. Sillä on länsipäässä sijaitsevan [[Neansin vesistö]] (tunnus 114) kanssa yhteinen [[vedenjakaja]] ja se laskee [[Norja]]n puolella [[Atlantti]]in. Ljunganin vesistön pohjoispuolella on sillä yhteinen vedenjakaja Indalinjoen vesistön kanssa lähes koko matkan merelle paitsi aivan lopussa, missä tämän tilalle vaihtuu [[Selångersånin vesistö]] (tunnus 41). Ljunganin vesistön eteläpuolella sijaitsee [[Ljusnanin vesistö]] (tunnus 48), joka vaihtuu itään merenrannikolle mentäessä ensin [[Delångersånin vesistö]]ön (tunnus 45), sitten [[Harmångersånin vesistö]]ön (tunnus 44) ja lopuksi [[Gnarpsånin vesistö]]ön (tunnus 43). Ljunganin [[Joensuu (vesistö)|joensuun]] molemmilla puolilla sijaitsee mereen laskevien purojen ja ojien pieniä valuma-alueita, joiden yhteispinta-ala on vähäinen.<ref name=smhi_2/>

=== Valuma-alueen piirteitä ===
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat [[moreeni]] (58,5&nbsp;%), [[turve]] (13,3&nbsp;%), kalliomaa (15,4&nbsp;%), hiekka ja sora (1,5&nbsp;%), multamaa (1,0&nbsp;%), [[savi]]maa (0,9&nbsp;%) ja [[jäätikköjoki]]jäänteet (2,0&nbsp;%). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (76,2&nbsp;%), soita ja kosteikkoja (7,7&nbsp;%), kalliomaita (0,3&nbsp;%), viljelymaita (1,3&nbsp;%), taajamia ja pinnoitettuja alueita (0,5&nbsp;%) sekä joutomaita (6,7&nbsp;%). Näiden lisäksi on 7,3&nbsp;% vesistöjä.<ref name=vattenweb/>

=== Virtaamia ===
{{Kuvakehys  | otsikko = Ljunganin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2013) | sisältö ={{Kaavio|width=400|height=150|xAxisTitle=kuukausi|yAxisTitle=virtaama (m³/s)|type=rect|x=tammi,helmi,maalis,huhti,touko,kesä,heinä,elo,syys,loka,marras,joulu|y=157.2,143.6,120.4,179.1,175.6,147.3,107.0,105.1,109.8,106.7,139.6,166.6|showValues=offset:4}} }}
[[SMHI]] on julkaissut tilastossaan Ljunganin [[virtaama|virtaamien]] päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 144&nbsp;[[kuutiometri]]ä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 406&nbsp;m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 56,1&nbsp;m³/s <ref name=vattenweb/>. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 137,6&nbsp;m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 380&nbsp;m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 44&nbsp;m³/s <ref name=qstat/>. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 449,1&nbsp;m³/s on mitattu syyskuussa 2001 ja pienin 35,6&nbsp;m³/s elokuussa 2004. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta kesäkuuhun ja sen huippu ajoittuisi huhti- ja toukokuulle. Muista joista poiketen myös keskitalvella on tulvia.<ref name=SE691018-157875/>

=== Vesivoima ===
Vesistöalueella on patorekisterin mukaan 234 patoa, joista 27,2&nbsp;% säännöstellään jokien vedenkulkua. Patojen säännöstelykapasiteetti on 1&nbsp;213&nbsp; miljoonaa kuutiometriä. Storsjönistä ylöspäin, osuus Havernista Holmsjöniin ja Viforsenista alaspäin ovat pääuomassa vesivoimalta suojeltuja osuuksia.<ref name=kraftverk/><ref name=vattenweb/>

Pääuomassa sijaitsee 14 vesivoimalaitosta: [[Viforsenin vesivoimalaitos|Viforsen]], [[Matforsin vesivoimalaitos|Matfors]], [[Skallbölen vesivoimalaitos|Skallböle]], [[Nedereden vesivoimalaitos|Nederede]], [[Ljungan vesivoimalaitos|Ljunga]], [[Hermansbodan vesivoimalaitos|Hermansboda]], [[Partebodan vesivoimalaitos|Parteboda]], [[Järnvägsforsenin vesivoimalaitos|Järnvägsforsen]], [[Kölsillren vesivoimalaitos|Kölsillre]], [[Bursnäsin vesivoimalaitos|Bursnäs]], [[Turingen vesivoimalaitos|Turinge]], [[Rätanin vesivoimalaitos|Rätan]], [[Trångforsenin vesivoimalaitos|Trångforsen]] ja [[Flåsjön vesivoimalaitos|Flåsjö]]. Vesistön sivu-uomissa on 13 voimalaitosta lisää: Getterånissa sijaitsee [[Gissjönin vesivoimalaitos|Gissjön]], [[Skervedin vesivoimalaitos|Skerved]], [[Getterånin vesivoimalaitos|Getterån]] ja [[Skinnsjönin vesivoimalaitos|Skinnsjön]], Gimånissa [[Torpshammarin vesivoimalaitos|Torpshammar]] ja [[Leringsforsenin vesivoimalaitos|Leringsforsen]], Stångånissa [[Stångån vesivoimalaitos|Stångå]], [[Ovansjön vesivoimalaitos|Ovansjö]], [[Skärsättin vesivoimalaitos|Skärsätt]] ja [[Torrsjön vesivoimalaitos|Torrsjö]], Gälebäckenissä [[Gälen vesivoimalaitos|Gäle]], Roggånissa [[Roggånin vesivoimalaitos|Roggån]], sekä vielä Sörforsånissa [[Sörforsin vesivoimalaitos|Sörfors]]. Näiden yhteisteho on 604 [[megawatti]]a ja vuosituotanto noin 2&nbsp;446 [[gigawattitunti]]a.<ref name=kraftverk/><!--Valuma-alueen [[järvisyys]] on noin 8%.<ref name=smhi_2/>}
-->

== Lähteet ==
=== Huomautuksia ===
{{Huomiolista|viitteet=
* {{efn|name=se|Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista [[:sv:Ljungan]].}}
}}
=== Viitteet ===
{{viitteet|viitteet=
* <ref name=vattenweb>[http://vattenweb.smhi.se/modelarea/basindownload/17158 Ljunganin vesistö] (Excel-lomake nro 17158), [https://www.smhi.se/data/hydrologi/vattenwebb Vattenwebb], SMHI, viitattu 22.12.2020 {{sv}}</ref>
* <ref name=SE691018-157875>{{viss|SE691018-157875|Ljungan|22.12.2020}}</ref>
* <ref name=lm_joensuu>{{Lantmäteriet|Ljunganin joensuu|6909964|623603|mittakaava=8|viitattu=22.12.2020}}</ref>
* <ref name=smhi_2>Thoms-Hjärpe, Christina: [https://www.smhi.se/polopoly_fs/1.140349!/L%C3%A4n%20och%20huvudavrinningsomr%C3%A5den%20i%20Sverige%20Faktablad%20nr%2010%20SMHI%20November%202002.pdf Län och huvudavrinningsområden i Sverige] (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 15.12.2020 {{sv}}</ref>
* <ref name=qstat>[https://www.smhi.se/klimatdata/hydrologi/vattenforing/om-flodesstatistik-for-sveriges-vattendrag-1.8369 Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag] ([https://www.smhi.se/polopoly_fs/1.3780!/Qstat_20090604.xls Excel-tiedostoon], [https://www.smhi.se/klimatdata/hydrologi/vattenforing/forklaring-till-flodesstatistik-1.8361 selitykset]), 13.11.2009, rivit 2289–2445, viitattu 15.12.2020 {{sv}}</ref>

* <ref name=kraftverk>[https://vattenkraft.info/?what=Ljungan Ljungan], vattenkraft.info, viitattu 22.12.2020</ref>
}}
{{Käännös|:sv:Ljungan}}
{{Tynkä/Maantiede}}
<!--[[Luokka:Ljunganin vesistö|*]]-->
[[Luokka:Ljunganin vesistö|*]]