Lähdekoodi sivulle Laji

{{Tämä artikkeli|kertoo biologisesta lajista. Muita merkityksiä on [[Laji (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
{{Tieteellinen luokittelu}}
[[Kuva:PhalaenopsisOphrysPaphiopedilumMaxillaria.jpg|thumb|Orkidealajeja]]
'''Laji''' ({{k-la|species}}, lyhenne ''sp.'', monikko ''spp.'') on [[biologia]]ssa [[eliö]]iden ryhmä, jonka jälkeläiset pystyvät lisääntymään keskenään<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|laji}}</ref> tai jotka ovat joillakin muilla tärkeillä tavoilla keskenään samankaltaisia. [[Taksonomia|Taksonomisessa luokittelussa]] eliöt luokitellaan [[hierarkia|hierarkkiseen]] järjestelmään, joka heijastelee lajien välisiä sukulaisuussuhteita. Tämän luokittelun perusyksikkö on laji.

Maapallolla nykyään elävistä lajeista on [[lajikuvaus|kuvattu ja nimetty]] yli neljä miljoonaa. Arviot lajien todellisesta lukumäärästä vaihtelevat yleensä välillä 5–30 miljoonaa.<ref>Mayr 2003, s. 250.</ref>

== Tieteellinen lajinimi ==
Biologiassa käytettyjen nimistösääntöjen mukaan lajin [[tieteellinen nimi]] koostuu kahdesta osasta ([[binominen nimistö]]), sukunimestä ja lajimääritteestä. Jälkimmäisestä käytetään kasvitieteessä myös nimitystä epiteetti. Esimerkiksi ihmisen lajinimi on ''[[Ihminen|Homo sapiens]]'', jossa ''[[ihmiset|Homo]]'' tarkoittaa ihmisen sukua ja ''sapiens'' on lajimäärite, jonka käännös suomeksi on tässä tapauksessa ”viisas”. [[Hieskoivu]] taas on ''Betula pubescens'', jossa ''[[koivut|Betula]]'' on koivujen suku ja ''pubescens'' epiteetti, jonka käännös on ”nukkainen”. Sukunimeä voidaan käyttää yksinkin, sillä jokaisella suvulla on eri nimi. Sen sijaan lajinimen jälkimmäinen osa ei ole yksinään käyttökelpoinen, sillä sama lajimäärite voi olla useilla lajeilla, jotka kuuluvat eri sukuihin (esimerkiksi [[tammet|tammien]] suvussa on laji ''Quercus pubescens'' eli [[nukkatammi]]).

== Lajikäsitteet ==
Käytännössä lajia ei voi määritellä yksiselitteisellä tavalla, vaan eri tilanteissa käytetään erilaisia lajikäsitteitä. Mikään tunnettu määritelmä ei sovi kaikkiin elämän muotoihin.<ref name="winston">{{Kirjaviite |Tekijä = Winston, Judith E.|Nimike = Describing Species – Practical Taxonomic Procedure for Biologists|Julkaisija = Columbia University Press|Vuosi = 1999|Tunniste = ISBN 0-231-06825-5}}</ref>

=== Biologinen lajikäsite ===
Yleisimmin käytetty lajikäsite on [[Ernst Mayr]]in määrittelemä '''biologinen lajikäsite''', jonka mukaan eliöt kuuluvat samaan lajiin, jos ne pystyvät luonnonoloissa tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä keskenään. Tämän määritelmän mukaan [[hevonen]] ja [[aasi]] ovat eri lajeja, sillä niiden risteymät eli [[muuli]]t ovat lisääntymiskyvyttömiä. 

Biologisen lajikäsityksen etu on, että se pyrkii tunnistamaan sellaisia yksiköitä, jotka eivät ole vain ihmisen mielikuvituksen tuotetta, vaan joilla on todellista biologista merkitystä. Ongelmana on, että biologista lajikäsitystä on usein vaikea soveltaa käytäntöön. Läheskään aina ei ole mahdollista selvittää, voivatko eri [[populaatio]]ihin kuuluvat yksilöt lisääntyä keskenään. Tämä on tilanne esimerkiksi silloin, kun populaatiot elävät eri maantieteellisillä alueilla, eivätkä niihin kuuluvat yksilöt koskaan kohtaa luonnossa. Maantieteellinen leviämiseste voi estää risteytymisen sellaisten populaatioiden välillä, jotka pystyisivät lisääntymään keskenään, jos ne tuotaisiin keinotekoisesti vierekkäin. Myös [[Fossiili|fossiilisten]] ([[sukupuutto]]on kuolleiden) lajien risteytymiskyvyn selvittäminen on mahdotonta. Biologinen lajikäsitys ei sovellu lainkaan sellaisten eliöiden luokitteluun, jotka lisääntyvät vain [[Suvuton lisääntyminen|suvuttomasti]]. Tällaisia ovat esimerkiksi [[bakteerit]].

Edes jälkeläisten lisääntymiskyky ei ole yksiselitteisesti luokiteltavissa niin, että sitä joko on tai ei ole. Esimerkiksi muulin tapauksessa useimmat yksilöt ovat lisääntymiskyvyttömiä, mutta tunnetaan myös tapauksia, joissa muuli on pystynyt jatkamaan sukua. [[Suomi|Suomessa]] elävät [[harmaalokki]] ja [[selkälokki]] eivät [[Risteytyminen|risteydy]] keskenään, mutta lajien keskenään lisääntyviä välimuotoja elää ympäri pohjoisen pallonpuoliskon. Biologisen määritelmän mukaan harmaalokki ja selkälokki ovat vain katkeamattoman [[rengaslaji]]n ääripäät.

Kasveilla rajanveto on vielä vaikeampaa. Euroopassa esiintyvä [[metsähaapa]] (''Populus tremula'') ja Pohjois-Amerikan [[amerikanhaapa]] (''Populus tremuloides'') risteytyvät elinvoimaiseksi [[hybridihaapa|hybridihaavaksi]] (''Populus'' × ''wettsteinii''), mutta tämä risteymä on lisääntymiskyvytön. Monet eri lajeina pidetyt pajut sen sijaan risteytyvät keskenään melko helposti. Vaikka [[tunturikoivu]]a pidetään hieskoivun [[alalaji]]na, sen perimässä arvellaan olevan myös [[vaivaiskoivu]]n geenejä. [[Orkidea|Orkideoilla]] tunnetaan jopa sukujen välisiä risteymiä.

=== Muita lajikäsitteitä === 
'''Morfologinen lajikäsite''', joka erottelee lajit niiden [[Morfologia (biologia)|morfologisen]] rakenteen perusteella. Laji on ryhmä eliöitä, jotka muistuttavat rakenteellisesti toisiaan.

'''Ekologisessa lajikäsitteessä''' luokittelussa otetaan huomioon erot eliöiden [[ekologia]]ssa ja käyttäytymisessä. Laji määritellään ryhmänä, joka asuttaa muista poikkeavaa [[ekologinen lokero|ekologista lokeroa]].

'''Fylogeneettisessä lajikäsitteessä''' laji määritellään [[kehityslinja|sukuhaarana]] tai kehityslinjana, joka on erilainen muista ryhmistä ja jolla on oma evolutiivinen suuntansa.

'''Koheesiolajikäsitteen''' mukaan laji on ryhmä, jonka eliöiden koheesiomekanismit pystyvät pitämään yhtenäisenä. Näillä mekanismeilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi [[geenivirta|geenivaihto]]a ja [[luonnonvalinta]]a  jotka pitävät lajin yksilöt samankaltaisina.

== Katso myös ==
* [[Alalaji]] (''subspecies'')
* [[Muunnos (biologia)]] (''varietas'')
* [[Muoto (biologia)]] (''forma'')
* [[Lajike]]
* [[Rotu]]
* [[Lajinmääritys]]
* [[Lajikompleksi]]

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Nimeke = Evoluutio | Tekijä = Mayr, Ernst | Suomentaja = | Vuosi = 2003 | Julkaisija = WSOY | Julkaisupaikka = | Luku = | Sivut = | Selite = | Tunniste = ISBN 951-0-27897}}
* {{Kirjaviite | Nimike = Describing Species – Practical Taxonomic Procedure for Biologists | Tekijä = Winston, Judith E. | Vuosi = 1999 | Julkaisija = Columbia University Press | Tunniste = ISBN 0-231-06825-5}}

=== Viitteet ===
{{Viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat}}
* Tiina Raevaara: [https://suomenkuvalehti.fi/tarinoitatieteesta/lajien-ja-lajiutumisen-ongelmat/ Lajien ja lajiutumisen ongelmat]. Suomen kuvalehti 15.9.2011.
* [http://opetus.tv/biologia/bi1/laji-ja-populaatio/ Opetus.tv -sivuston video aiheesta laji ja populaatio]
* [http://opetus.tv/biologia/bi1/eliokunta/ Opetus.tv -sivuston video aiheesta tieteellinen lajinimi]
* [https://laji.fi/theme/checklist Suomen eliölajit,] Suomen lajitietokeskus 2019

[[Luokka:Taksonomia]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]