Lähdekoodi sivulle Käyttöoikeus

{{Korjattava/Suomi}}
'''Käyttöoikeus''' on [[oikeustiede|oikeudellinen]] valta käyttää toisen [[omistusoikeus|omistamaa]] [[kiinteistö]]ä tai [[irtaimisto|irtainta esinettä]]. Se kuuluu [[rajoitettu esineoikeus|rajoitettujen esineoikeuksien]] piiriin. Käyttöoikeudet jaetaan kahteen ryhmään, joista toisessa käyttöoikeuteen sisältyy valta hallita [[esine (oikeustiede)|esinettä]] (esimerkiksi vuokraoikeus irtaimeen esineeseen, huoneenvuokraoikeus ja maanvuokraoikeus) ja toiseen tällaista oikeutta ei sisälly (esimerkiksi [[rasite]]oikeus). Käyttöoikeus saadaan joko [[sopimus|sopimuksella]], [[testamentti|testamentilla]] tai [[viranomainen|viranomaisen]] päätöksellä. Käyttöoikeuden [[hallinta|haltija]] ei yleensä voi luovuttaa sitä kolmannelle. Käytön päätyttyä esine on palautettava takaisin omistajalleen olennaisesti alkuperäisessä kunnossa.<ref>''Otavan iso tietosanakirja,'' Otava 1960–1965.</ref><ref>''Uusi tietosanakirja,'' Tietosanakirja oy 1960–1966.</ref><ref>''Factum,'' Weilin+Göös 2003–2005.</ref>

Suomen [[lainsäädäntö|lainsäädännössä]] on säädelty maanvuokrausta, huoneenvuokrausta, metsästysoikeuden vuokrausta, kalastusoikeuden vuokrausta, testamenttiin perustuvaa käyttöoikeutta ja viranomaisen perustamia rasitteita. Sen sijaan [[syytinki|kiinteistöeläkkeestä]], metsänhakkuuoikeudesta ja oikeudesta ottaa maa-aineksia toisen alueelta on olemassa pääasiassa [[oikeuskäytäntö|oikeuskäytännössä]] kehittynyttä [[tapaoikeus|tapaoikeudellista]] [[normi]]stoa.<ref name="Enc">''Encyclopædia iuridica fennica,'' Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa I palstat 409–412.</ref>

Viranomaisen valvonnassa tai viranomaisen perustamien käyttöoikeuksien [[oikeusvaikutus|oikeusvaikutukset]] asianomaisten välillä ja suhteessa kolmansiin sekä käyttöoikeuden voimassaolo, muuttaminen ja lakkaaminen on säännelty [[laki|laeilla]]. Sen sijaan [[sopimus|sopimukseen]] perustuvien käyttöoikeuksien kohdalla vallitsee [[sopimusvapaus|sopimusvapauden]] periaate. Tällöin [[oikeus|oikeudet]] ja [[velvollisuus (oikeustiede)|velvollisuudet]] määritellään sopimuksen perusteella, ellei lainsäädännöstä tai [[hyvä tapa|hyvän tavan]] vaatimuksesta muuta johdu. Käyttöoikeussopimukset ovat vapaamuotoisia, ja ne voivat olla suullisia, kirjallisia tai [[konkludenttinen hyväksyminen|konkludenttisia]], jolloin sitoutumistahto osoitetaan käyttäytymisellä.<ref name="Enc" />

== Katso myös ==
* [[Omistusoikeus]]
* [[Vallintaoikeus]]

==Lähteet==
{{Viitteet}}

[[Luokka:Esineoikeus]]