Kypäräsukellus
Kypäräsukellus on maailman vanhimpia käytössä olevia sukellusmenetelmiä. Menetelmässä käytetään tiivistä sukelluspukua ja siihen eri menetelmin kytkettyä metallista tai nykyisin lujitemuovista sukelluskypärää.
Kypäräsukeltajalla on yleensä hyvin raskaat rinnalle ja selkään kiinnitetyt painot, koska pukuun pumpattava ilma aiheuttaa hyvin voimakasta nostetta. Pohjassa tai työlavalla työskennellessä varustukseen kuuluvat noin kymmenen kiloa kappale painavat metalliset painokengät; asennustyössä avovedessä ne korvataan yleensä räpylöillä ja nilkkapainoilla.
Menetelmään on alusta alkaen kuulunut pinnalta käsin pumpattu ilma; ilma siirtyy eräänlaista umbilikaalia pitkin. Kevyimmillään yhteeseen kuuluu ilmaletku, puhelinkaapeli, valaisimen syöttö ja erillinen varmistusvaijeri.
Vedenalaisessa rakennustyössä, esimerkiksi kivenporauksessa tai raudoituksessa, kypäräpuku usein suojataan erillisellä suojahaalarilla.
Täydelliseen nykyaikaiseen varustukseen kuuluvat lisäksi kypärään asennetun kameran kaapelit sekä sukeltajan elintoimintoja jatkuvasti seuraavien lääketieteellisten laitteiden johdot. Jos hengityskaasuna on helium, puhelimeen liittyy erillinen elektroninen selvennyslaite, koska normaali ääni muuttuu heliumkaasukehässä vaakkuvaksi ja vaikeasti tunnistettavaksi.
Hyvin kauan käytettiin käsipumppuja, nykyään pinnalla on erillinen varastosäiliö, johon tarpeen mukaan pumpataan lisää ilmaa tavallisimmin sähkökäyttöisellä ilmanpuristimella. Nykyajan turvamääräysten johdosta kypärävarustukseen kuuluu myös selässä olevat varailmasäiliöt.
Menetelmä vaatii suuren pintamiehistön ja sukeltajalta ammattitaitoa, mutta se on työkäytössä, kuten vedenalaisten putkien asentamisessa tai kallion poraamisessa, oikeastaan ainoa mahdollinen.
Nykyään on olemassa myös ns. puolikypäröitä; niissä on kypärän kasvo-osa, mutta päähineosa on joko kuminen tai sen paikalla on moninkertainen hihnasto. Tällaisen kypärän - jota kutsutaan myös kypärämaskiksi - voi kytkeä myös kannettavaan sukelluslaitteeseen, joskin se on ensisijaisesti tarkoitettu käytettäväksi pintasyötön kanssa. Näistä laitteista tunnetuimpia on EXO.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Timo Vikman: Sukellus
- Kari Jokinen: Sukeltajan tie, luku Suurimmissa syvyyksissä
