Kulttuuriluotsit

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Kulttuurikaveri)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Kulttuuriluotsit (ruots. kulturlots, kulturkompis; engl. art and culture companions) ovat kuntien tai järjestöjen koulutettuja vapaaehtoisia, jotka toimivat oman paikkakuntansa kulttuurikohteiden tarjontaan perehtyneinä vertaisohjaajina. Kulttuuriluotsitoiminta on saanut alkunsa vuonna 2006 Jyväskylästä, josta toiminta on levinnyt yli kahdellekymmenelle paikkakunnalle Suomessa. Luotsien lisäksi vapaaehtoisia kutsutaan paikkakunnasta riippuen myös mm. kulttuurikavereiksi, -ystäviksi, -kummeiksi, -väärteiksi tai piristäjiksi.

Kulttuuriluotsitoiminnan taustalla vaikuttaa ajatus siitä, että kulttuurin pitäisi olla kaikkien saatavilla. Luotsit edistävät kulttuurin saavutettavuutta olemalla rohkaisijoina, oppaina, kavereina ja kanssakulkijoina erityistä kannustusta ja tukea tarvitseville, joiden ei muuten tulisi ehkä lähdettyä kulttuurikohteisiin. Näin osallistumista voidaan mahdollistaa henkilöille, jotka ovat erilaisten esteiden vuoksi joutuneet jäämään kulttuuri- ja taidetapahtumien ulkopuolelle. Toisinaan kulttuuriluotsi pyydetään mukaan, koska yksin ei tule lähdettyä kulttuurin pariin. Joskus taas vapaaehtoista tarvitaan erityisesti liikkumisen tukemisessa. Pääsylippujen hinnat voivat olla myös yksi este. Tämän vuoksi kulttuurilaitokset myöntävät usein luotsin seurassa liikkuvalle alennusta pääsylipuista tai kokonaan ilmaisen sisäänpääsyn. Tämä kuitenkin vaihtelee hieman luotsipaikkakunnittain.

Kulttuuriluotsin tilaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuriluotsin tilaaminen on kaikkialla käyttäjille maksutonta. Kulttuuriluotsin voi pyytää seurakseen niin museoihin, näyttelyihin, teattereihin, konsertteihin kuin kulttuurikävelyillekin. Luotsit käyvät ennen tehtävään astumistaan koulutuksen. Luotsit ovat eri ikäisiä ja tulevat eri taustoista, mutta heitä yhdistää halu tehdä vapaaehtoistyötä ja kiinnostus taide -ja kulttuuritapahtumiin. Luotseissa on muun muassa taide- ja kulttuurialan sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, opiskelijoita, opettajia, eläkeläisiä, erityisryhmien ja järjestöjen edustajia sekä palvelualojen ja asukasyhdistysten toimijoita.

Kulttuuriluotsi tilataan yleensä kulttuuriluotsikoordinaattorilta, joka välittää kulttuuriluotsikeikan sopivalle luotsille. Välityksessä otetaan huomioon esimerkiksi se, mihin kohteeseen luotsattavat haluavat mennä ja mitä toiveita luotsattavilla on luotsaukseen liittyen. Luotsattavat voivat pyytää kulttuuriluotsin tiettyyn ennalta valittuun paikkaan tai kysyä vinkkejä ajankohtaisista ja mielenkiintoisista kohteista ja näyttelyistä. Joillekin luotseille on muodostunut myös omia sidosryhmiä, joita he luotsaavat oma-aloitteisesti luotsitilausten lisäksi.

Joillakin paikkakunnilla kulttuuriluotsipalvelu on kohdennettu tietyille ryhmille. Esimerkiksi Kuopiossa luotsien asiakkaita ovat vain ikäihmiset, kun taas Jyväskylässä ja Tampereella kuka tahansa täysi-ikäinen voi pyytää luotsia seurakseen kulttuurikäynnille. Luotsin tuesta voi olla erityisesti hyötyä ikäihmisten lisäksi yksinäisille, ensimmäistä kertaa kulttuurikohteeseen lähteville, uuteen kaupunkiin muuttaneelle, maahanmuuttajille, pitkäaikaissairaille, aisti- ja liikuntarajoitteisille tai päihde- ja mielenterveyskuntoutujille.

Se, kuinka isoja ryhmiä luotsit luotsaavat, vaihtelee paikkakunnittain. Joillakin paikkakunnilla luotsit luotsaavat kerrallaan vain yhtä henkilöä, kun taas toisilla paikkakunnilla yhden luotsin luotsattavana voi olla kerrallaan 4-5 tai jopa 10 luotsattavaa. Myös se, miten luotsikeikka käytännössä järjestyy, vaihtelee. Yleensä luotsi ja luotsattava tapaavat kohteessa, mutta joillakin paikkakunnilla, kuten esimerkiksi Jyväskylässä ja Kuopiossa, luotsi voi toisinaan hakea luotsattavan kotoa kulttuurin pariin ja saattaa hänet sen jälkeen takaisin kotiin. Toisinaan kulttuuri voi tulla myös luokse: joillakin paikkakunnilla luotsit tuovat kulttuuria esimerkiksi laitosasujien arkeen muun muassa pienten, kuljetettavien matkalaukkunäyttelyiden avulla.

Kulttuuriluotsitoiminnan tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toiminnalla pyritään edistämään etenkin syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten hyvinvointia parantamalla heidän mahdollisuuksiaan osallistua kulttuuritoimintaan. Toiminnalla voidaan tukea myös tasa-arvoisuutta, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta kulttuuriin.

Kulttuuriluotsitoiminta lisää mukana olevien kulttuurilaitosten tunnettavuutta, tietoisuutta niiden tekemästä työstä sekä tuo uusia kävijöitä, etenkin aiemmin huonosti tavoitetuista asiakasryhmistä. Kulttuuriluotsitoiminnalla voidaan myös edistää kulttuurikohteen saavutettavuuden kokonaisvaltaista huomioimista sekä viestiä kulttuuririlaitosten yhteiskuntavastuusta.

Luotsitoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, joka tarkoittaa sitä, että jokainen luotsi toimii omien voimavarojensa ja aikataulujensa puitteissa. Toiminnalla halutaan edistää myös kulttuuriluotsien oman elämän hallintaa, hyvinvointia, aktiivista elämäntapaa, yhteisöllisyyttä, osallistumista ja osallisuutta. Lisäksi mielekäs vapaaehtoistyö kulttuurin parissa luo luotseille tunteen omasta tarpeellisuudesta ja antaa sisältöä eri elämänvaiheisiin.

Toiminnan taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajatus kulttuuriluotseista syntyi Jyväskylän taidemuseossa vuonna 2006. Taustalla olivat Esteetön museo- ja Avoin museo -hankkeet, joiden aikana alueen museoiden saavutettavuutta parannettiin. Tuolloin Jyväskylän taidemuseon museolehtori Sirpa Turpeinen keksi idean kulttuuriluotsista, vapaaehtoisesta kulttuuritarjontaan tutustuttavasta vertaisohjaajasta. Kulttuurin saavutettavuutta edistävien projektien tueksi ”tarvittiin joku tuomaan asiakkaat kulttuuripalveluiden luokse kädestä pitäen”.

Kulttuuriluotsitoiminta ideoitiin laajentamaan museoiden ja kulttuurikohteiden asiakaskuntaa, mutta myös vastaamaan kulttuurista kiinnostuneiden vapaaehtoisten tarpeisiin mielenkiintoisesta vapaa-ajantoiminnasta. Näin kulttuuri- ja taidetoiminnasta kiinnostuneista vapaaehtoisista syntyi tiedonvälittäjiä kulttuuriluotsikohteiden, erilaisisten yhdistysten ja asiakkaiden välillä.

Aloitusvuosien jälkeen hyväksi ja toimivaksi todettu palvelumalli on laajentunut valtakunnalliseksi projektiksi. Etenkin 2010- luvun aikana uusia luotsipaikkakuntia on syntynyt runsaasti ja kulttuuriluotsitoimijoiden verkosto käsittää jo yli 20 paikkakuntaa.

Tampereen kaupungin Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE on saanut kulttuuriluotsitoiminnan kansallisen koordinaatioon sekä toiminnan kehittämiseen ja edistämiseen avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä ajalle 09/2017- 03/2018. Hankkeessa pyritään vakiinnuttamaan toimintaa toimijoiden keskinäistä yhteistyötä vahvistamalla ja verkostoa rakentamalla. Hankkeessa muun muassa levitetään toimivia käytäntöjä, tuotetaan työkaluja ja edistetään kulttuuriluotsitoiminnan näkyvyyttä. Hanke toteutetaan yhteistyössä TAITEn, eri paikkakuntien vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden, Kansalaisareena RY:n ja Kulttuuria kaikille -palvelun kanssa.

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry myönsi Jyväskylän kulttuuriluotsitoiminnalle vuonna 2009 Vuoden museopedagoginen teko 09 -palkinnon. Tiedotteessaan Pedaali ry perusteli valintaansa luotsien tekemästä uraa uurtavasta työstä, jonka avulla he tekevät "museoita saavutettavaksi ja toimivat esimerkkeinä kulttuurin merkityksen ymmärtävistä aktiivisista kansalaisista".

Vuonna 2014 Nordiskt-baltiskt centrum för lärande genom kulturarvmyönsi Jyväskylän kaupungin kulttuuriluotseille pohjoismaisen kulttuurikasvatuspalkinnon. Palkintoraati perustelee valintaansa muun muassa sillä, että Jyväskylän kaupungin kulttuuriluotsitoiminta on vuodesta 2006 parantanut kulttuurin saavutettavuutta erityisesti sellaisille ryhmille, joille osallistuminen olisi muuten vaikeaa. Palkinto on 25 000 Ruotsin kruunun suuruinen. [1]

Kulttuuriluotsikoulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokaisella paikkakunnalla alueen kulttuuriluotsikoordinaattori vastaa luotsien kouluttamisesta yhteistyössä luotsikohteiden kanssa. Kaupungista ja toimintamallista riippuen koulutusmuodot ja koulutuksen kesto vaihtelevat. Peruskoulutusten lisäksi kulttuuriluotseille järjestetään jatkokoulutusta, joihin sisältyy esimerkiksi toisiin kulttuurikohteisiin tutustumista, luentoja ja näyttelyiden esittelyjä. Jatkokoulutusaiheet vaihtelevat luotsien omien pyyntöjen ja tarpeiden mukaan.

Kulttuuriluotsikoulutus on luotseille maksutonta ja koulutuksessa vapaaehtoiset tutustutetaan eri kulttuurikohteisiin ja niiden tarjontaan mm. vierailujen ja työpajojen avulla. Kurssiluontoisen koulutuksen aikana kulttuuriluotseja opastetaan myös itsenäiseen tiedonhakuun ja heille voidaan antaa vinkkejä ryhmän kanssa toimimiseen. Kouluttajina toimivat kohteiden edustajat, jotka perehdyttävät kulttuuriluotsit kohteen toimintaan opastusten aikana. Koulutuksen organisoinnista ja luotsien välityksestä vastaa kulttuuriluotsikoordinaattori.

Kulttuuriluotseille jaetaan koulutuksissa saatavan tiedon tueksi usein myös kirjalliset oppaat, joissa kerrotaan mukana olevien kohteiden perustiedot (historia, nykyinen toiminta, erityispalvelut, yhteystiedot) sekä käytännön neuvoja luotsina toimiseen. Tutustumiskäyntien tiheys ja kesto vaihtelevat kaupungeittain. Kunkin koulutuksen lopussa kuitenkin järjestetään päätöstilaisuus, johon kuuluu koulutuksen yhteenvetoa, kehittämiskeskustelua sekä keskustelua vapaaehtois- ja vertaistoiminnasta tai muista osallistujien pyytämistä aiheista.

Kulttuuriluotsitoiminta eri paikkakunnilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuriluotsitoimintaa näkyy paikkakunnittain hieman eri nimillä ja toiminnan painotuksilla. Toimintaperiaate on pysynyt kuitenkin samana - se tuottaa matalan kynnyksen kulttuuripalveluita.

Joillakin paikkakunnilla toiminta on päättynyt ainakin toistaiseksi. Alla olevassa luettelossa ovatkin vain nykyisellään toimintaa järjestävät paikkakunnat tai alueet. Suluissa on toiminnan aloitusvuosi.

  • Jyväskylä, kulttuuriluotsi (2006)
  • Kuopio, kulttuuriluotsi (2010)
  • Turku & Kaarina, kulttuuriystävä (2011)
  • Vantaa, kulttuuriluotsi (2012)
  • Rovaniemi, kulttuuriväärti (2012)
  • Lahti, kulttuurikummi (2012)
  • Helsinki, kulttuurikaveri/kulturkompis (2013)
  • Mikkeli, kulttuurikaveri (2013)
  • Järvenpää, kulttuuriluotsi (2013)
  • Tampere, kulttuuriluotsi (2013)
  • Eurajoki, kulttuurikaveri (2014)
  • Lappeenranta, piristäjä (2014)
  • Kouvola, Kouvola-kaveri (2014)
  • Riihimäki, kulttuurikaveri (2014)
  • Espoo, kulttuurikaveri (2014)
  • Kokkola, kulttuuriystävä (2014)
  • Kemi, kulttuurikaveri (2014)
  • Imatra, piristäjä (2015)
  • Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi; kulttuurikaveri (2015)
  • Savonlinna, Heinävesi, Enonkoski; kulttuuriluotsi (2015). KultRinki-hanke laajeni vuonna 2017 Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueelle.
  • Pieksämäki, kulttuurikaveri (2015)
  • Seinäjoki, kulttuurikaveri (2016)
  • Rauma, kultturkambraatt (2016)
  • Heinola, kulttuurikummi (2016)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Jyväskylän kaupunki: ajankohtaista: Uutisarkisto www.jyvaskyla.fi. Arkistoitu 27.4.2016. Viitattu 14.4.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kulttuuriluotsit&oldid=21878024”