Lähdekoodi sivulle Kokkola

{{Tämä artikkeli|kertoo Kokkolan kaupungista. Nimen muita merkityksiä on lueteltu [[Kokkola (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
{{Suomen kunta
 | virallinen nimi = Kokkola
 | muunkieliset nimet = Karleby
 | vaakuna = Kokkola.vaakuna.svg
 | vaakunan leveys = 80px
 | vaakuna-artikkeli = Kokkolan vaakuna
 | yleiskuva = Kokkola town hall.jpg
 | kuvateksti = Kokkolan vanha raatihuone
 | sijainti = Kokkola sijainti Suomi.svg
 | koordinaatit = {{coord|63|50|20|N|023|07|55|E|region:FI-07_type:city(36271)_scale:100000|display=inline,title}}
 | vuosi = [[1620]]
 | maakunta = Keski-Pohjanmaan maakunta
 | seutukunta = Kokkolan seutukunta
 | hallinnollinen_keskus = [[Kokkolan keskustaajama]]
 | pitäjä = Kaarlela
 | kuntaliitokset = [[Kaarlela]] <small>([[1977]])</small><br />[[Kälviä]] <small>([[2009]])</small><br />[[Lohtaja]] <small>([[2009]])</small><br />[[Ullava]] <small>([[2009]])</small>
 | johtaja = [[Stina Mattila]]
 | valtuusto-koko = 43
 | valtuusto-puolueet = &nbsp; 2021–2025<ref name="KV">{{Verkkoviite | Osoite = https://tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2021/fi/kutulos_272.html | Nimeke = Kuntavaalit 2021, Kokkola | Julkaisija = Oikeusministeriö | Viitattu = 8.8.2021}}</ref><br /> &nbsp;• [[Suomen Keskusta|Kesk.]]<br /> &nbsp;• [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]<br /> &nbsp;• [[Perussuomalaiset|PS]]<br /> &nbsp;• [[Kansallinen Kokoomus|Kok.]]<br /> &nbsp;• [[Suomen ruotsalainen kansanpuolue|RKP]]<br /> &nbsp;• [[Suomen Kristillisdemokraatit|KD]]<br /> &nbsp;• [[Vasemmistoliitto|Vas.]]<br /> &nbsp;• [[Vihreä liitto|Vihr.]]
 | valtuusto-paikat = <br />10<br />8<br />7<br />6<br />4<br />4<br />2<br />2
 | www-osoite = https://www.kokkola.fi/
 | www-nimi = www.kokkola.fi
 | genetiivi = Kaupungin
 | huomautus =
}}

'''Kokkola''' ({{k-sv|Karleby}} ent. ''Gamlakarleby'') on [[Suomi|Suomen]] [[Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista|kaupunki]] ja [[Keski-Pohjanmaan maakunta|Keski-Pohjanmaan]] maakuntakeskus, joka sijaitsee [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] rannikolla [[Keski-Pohjanmaan maakunta|Keski-Pohjanmaan maakunnassa]]. Kokkola sijaitsee noin 120 kilometriä [[Vaasa]]sta pohjoiseen ja noin 200 kilometriä [[Oulu]]sta etelään. Kokkolan perustamisesta tuli kuluneeksi 400 vuotta vuonna 2020.

Kokkolan kaupungissa asuu noin {{formatnum: {{#expr:{{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}}round -3}}}} henkilöä ja laajemmin [[Kokkolan seutukunta|koko seudulla]] asuu noin {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|Kannus (kaupunki)}}+{{Suomen kunta/väkiluku|Kokkola}}round -3}}}} henkilöä. Asukasluvultaan Kokkola on Suomen {{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero|{{PAGENAME}}}}:nneksi suurin kaupunki. Kokkolan naapurikunnat ovat [[Halsua]], [[Kalajoki]], [[Kannus (kaupunki)|Kannus]], [[Kaustinen]], [[Kruunupyy]], [[Lestijärvi]], [[Luoto]] sekä [[Toholampi]]. [[Pietarsaari]] sijaitsee 37 kilometriä Kokkolasta lounaaseen.

Kokkola on [[kaksikielinen]] kaupunki: {{formatnum:{{#expr:({{Suomen kunta/suomenkieliset|Kokkola}}/{{Suomen kunta/väkiluku|Kokkola}}*100)round 0 }}}}&nbsp;prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään [[suomen kieli|suomea]], {{formatnum:{{#expr:({{Suomen kunta/ruotsinkieliset|Kokkola}}/{{Suomen kunta/väkiluku|Kokkola}}*100)round 0 }}}}&nbsp;prosenttia puhuu [[ruotsin kieli|ruotsia]] ja vieraskielisiä on {{formatnum:{{#expr:({{Suomen kunta/muunkieliset|Kokkola}}/{{Suomen kunta/väkiluku|Kokkola}}*100)round 0 }}}}&nbsp;prosenttia. Kokkola on Suomen pohjoisin kaksikielinen kunta.

== Nimen alkuperä ==

Vanhimmissa ruotsinkielisissä lähteissä Kokkola mainitaan nimellä ''Karlaby'', minkä on päätelty tarkoittavan miesten kylää. Suomenkielisen nimensä Kokkola lienee saanut kaupungin kohdalla olleesta kapeasta merenlahdesta, Kokkolahdesta, jonka rantakivillä kokkojen eli [[merikotka|merikotkien]] kerrotaan istuskelleen. Toisen teorian mukaan nimi on peräisin vartiotulista, kokoista, joita poltettiin vihollisuuksien uhatessa.<ref name="historiaa">[http://www.kokkola.fi/kokkola_tietoa/historia/fi_FI/kokkolan_historiaa/ Kokkolan historiaa] {{Wayback|1=http://www.kokkola.fi/kokkola_tietoa/historia/fi_FI/kokkolan_historiaa/ |päiväys=20160308223421 }}</ref>

== Historia ==

Kokkolan kaupungin kohdalla lainehti meri vielä ajanlaskun alun paikkeilla. Nykyinen [[Kirkonmäki (Kokkola)|Kirkonmäki]] nousi merestä 800-luvulla, ja vähäinen selänne, jolle myöhemmin muodostui Ristirannan kylä ja Kokkolan kaupunki, erottui [[Pohjanlahti|Pohjanlahdesta]] vasta 1100-luvulla. [[Maannousu]] alueella jatkuu yhä, ja se on noin 88 senttimetriä vuosisadassa.

Jo 1300-luvulla nykyisen Kirkonmäen (Kaarlela) alueella oli satama, kauppapaikka ja puukirkko. Kokkolan kappeliseurakunta sai alkunsa todennäköisesti vuonna 1467. Itsenäiseksi [[kirkkopitäjä]]ksi Kokkola erosi Pedersören emäseurakunnasta viimeistään 1489. Nykyään Kaarlelan kirkoksi kutsuttu kivikirkko rakennettiin 1400-luvun lopulla – todennäköisesti samoihin aikoihin Kokkolan seurakunnan perustamisen kanssa.

=== Kaupungin perustaminen ===
[[Tiedosto:Kokkola perustamisasiakirja.jpg|vasen|pienoiskuva|Kuningas Kustaa II Aadolfin 7  syyskuuta 1620 allekirjoittama Kokkolan kaupungin perustamisasiakirja. Rajauksessa näkyy kaupungin sinetti, kolmella liekillä palava tervatynnyri.]]
Kokkola on [[Keski-Pohjanmaan maakunta]]keskus ja [[Kokkolan seutukunta|Kokkolan seutukunnan]] keskus. Kokkolan kaupungin perusti [[Kustaa II Aadolf]] [[7. syyskuuta]] [[1620]] Kaarlelan kirkonmäen länsipuolella sijainneen Ristirannan kylän paikalle<ref name="historiaa" />, pääosin Sundin kartanon maille. Maannoususta johtuen vesiyhteys Kirkonmäeltä merelle oli jo huonontunut ja vaikutti edelleen huonontuvan. Kaupunki sai tuolloin nimekseen Gamlakarleby, ja sen [[Kokkolan vaakuna|vaakunassa]] paloi kolmiliekkinen, kumollaan oleva tervatynnyri. Samana vuonna perustettiin myös [[Uusikaarlepyy]] (''Nykarleby''), jonka vaakunassa esiintyy samoin kolmiliekkinen, mutta pystyssä oleva tervatynnyri.

Vuonna [[1664]] suuri tulipalo tuhosi kaupungin, minkä jälkeen [[Jonas Persson Gedda|J. Gedda]] laati kaupunkiin ruutuasemakaavan. Tuolloin laadittu ruutuasemakaava on vanhan kaupungin alueella pääosin säilynyt nykypäiviin asti.

[[Suuri Pohjan sota|Suureen Pohjan sotaan]] liittynyt [[Isoviha|isonvihan]] aika 1700-luvun alkupuoliskolla aiheutti Kokkolassa, kuten muuallakin Pohjanmaalla, tuntuvia tappioita ja menetyksiä. Vaikkakin osa väestöstä pääsi pakenemaan Ruotsiin, [[Venäjä|venäläiset]] sotajoukot surmasivat ja veivät vangeiksi suuren osan kaupungin väestöstä. Isonvihan päättyessä sodan ja [[rutto|ruton]] runtelemassa Kokkolassa oli vain 78 asukasta, mutta kaupunki elpyi nopeasti, ja 1750-luvulle tultaessa väkiluku oli jo miltei tuhat.

[[Tapulikaupunki|Tapulioikeudet]] Kokkola sai vuonna [[1765]], mikä takasi kaupungille mahdollisuuden tehdä kauppaa suoraan ulkomaisten kauppahuoneiden kanssa. Käytännössä tämä merkitsi sitä, että kokkolalaiset laivat purjehtivat yhä kauemmas maailman merillä ja laivojen koot kasvoivat samassa tahdissa.<ref name="historiaa" />{{lähde tarkemmin|lähteestä ei ensi silmäyksellä löytynyt tietoa laivojen koon kasvutahdista}}

1700-luvun loppu ja 1800-luvun alku olivat Kokkolassa vaurastumisen aikaa. Kaupungin vientiartikkeleihin kuuluivat ennen kaikkea [[terva]] ja laivanrakennus. Kokkolalaisia laivoja myytiin muun muassa [[Tukholma]]an, [[Kööpenhamina]]an ja [[Lontoo]]seen sekä muihin eurooppalaisiin satamakaupunkeihin. Terva puolestaan oli Suomen ensimmäinen todellinen maailmankauppatavara, ja purjelaivojen aikakaudella Suomi oli [[Tervakauppa|tervantuottajana]] maailman tärkeimpiä. Koko Suomen tervantuotannosta Kokkolan seutu tuotti peräti kolmanneksen.

=== Venäjän vallan aika ===
[[Tiedosto:Plan af Gamlakarleby utgifven 1838 af C. W. Gyldén.png|vasen|pienoiskuva|[[Claes Wilhelm Gyldén|C. W. Gyldénin]] asemakaavakartta Kokkolasta vuodelta 1838.]]
Venäjän vallan alle siirtyminen tiesi Kokkolassa taloudellista kasvua. Ulkomaille vietiin puutavaraa, tervaa, [[voi]]ta ja [[juusto]]a sekä [[potaska]]a. Kaupunki vaurastui vauhdilla ja Yläkaupunkiin, ''Oppistaniin'', alkoi kohota komeita kaksikerroksisia valtaporvarien asuntoja. Vuonna [[1842]] kauppatorin, nykyisen [[Mannerheiminaukio]]n, laitaan valmistui [[Carl Ludvig Engel]]in suunnittelema Raatihuone. Raatihuonetta vastapäätä oleva entinen Libeckin sairaala valmistui vuonna 1810. Työväki asui Alakaupungissa, ''Neristanissa'', joka tunnetaan myös Kokkolan vanhana kaupunkina.

Laivanrakennuksen loistokausi ajoittuu Kokkolassa 1820- ja 1830-lukujen tienoille. Tuolloin koko maan kahdeksasta privilegioidusta laivaveistämöstä peräti kolme sijaitsi Kokkolassa, Kaustarinlahden rannalla.

1800-luvun puolessa välissä syttyi [[Krimin sota]], joka myös ”kauhiana” [[Oolannin sota]]na tunnetaan. Kokkolan osuus ei siinä jäänyt aivan vaatimattomaksi, sillä vuonna [[1854]] Kokkolassa käytiin [[Halkokarin kahakka]]na tunnettu taistelu. Kahakassa kokkolalaiset torjuivat [[Yhdistynyt kuningaskunta|englantilaiset]] hyökkääjät, mikä herätti laajaa huomiota koko maassa aina keisari [[Nikolai I|Nikolai I:stä]] myöten.

1800-luvun puolen välin jälkeen Kokkolan taloudellinen kasvu hieman pysähtyi. Tähän olivat syynä mm. uudentyyppiset laivat, joiden suojaamiseen ei enää tarvittu tervaa. Höyrykoneiden yleistyessä myös rautarunkoiset laivat alkoivat yleistyä. Rautarunkoisten laivojen valmistukseen ei Kokkolassa ollut kuitenkaan mahdollisuutta ja niin myös laivanrakennus tyrehtyi. Samoihin aikoihin valmistunut [[Saimaan kanava]] heikensi myös osaltaan Kokkolan asemaa kauppasatamana, kun Sisä-Suomen ja [[Savo]]n pitäjät alkoivatkin lähettää tuotteitaan uutta laivareittiä pitkin [[Suomenlahti|Suomenlahden]] keskuksiin. Taloudellisen taantuman seurauksena yhä useammat kokkolalaiset hakeutuivat [[Pohjois-Amerikka|Amerikkaan]]. [[Siirtolaisuus|Siirtolaisuuden]] huippu sijoittui vuosisadan vaihteen tienoille.

[[Rautatie]] saatiin Kokkolaan vuonna [[1885]]. Kartasta katsottuna on helppo huomata, että [[Pohjanmaan rata]] tekee aikamoisen mutkan Kokkolan kohdalla. Kokkolassa tiedetäänkin kertoa, että rautatieverkkoa suunniteltaessa [[Venäjän keisari]] [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II]] muisti Halkokarin kahakan ja urhoolliset kokkolalaiset ja heidät palkitakseen määräsi rautatien vedettäväksi Kokkolan kautta.

=== Kokkola 1900-luvulla ===

[[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] aikaisista tapahtumista Kokkolassa merkittävin oli venäläisen varuskunnan aseistariisuminen. [[Kokkolan valtaus|Kokkolan valtaukseen]] osallistui [[Valkoiset|valkoisten]] joukkoja myös lähikunnista. [[Punakaarti]]in liittyneet kokkolalaiset vangittiin jo aikaisessa vaiheessa ilman että varsinaisia taisteluja olisi ehditty käydä. Sodan päätyttyä elinkeinoelämä alkoi Kokkolassa elpyä.

1900-luvun alkupuolen oleellisimpia muutoksia Kokkolassa oli väestön suomalaistuminen. Kokkolan pohjois- ja itäpuolen maaseutukuntien suomenkielinen väestö hakeutui Kokkolaan, joka tarjosi tulokkaille työtä tehtailta, satamasta ja palvelusaloilta. Kieliriidoiltakaan ei vältytty.

[[Kaarlela]]n kunta ({{k-sv|Karleby}}), joka tunnettiin vuoteen [[1927]] nimellä Kokkolan maalaiskunta, liitettiin vuoden [[1977]] alussa Kokkolaan. Kaarlelaan oli jo aikaisemmin liitetty [[Öja]]n kunta, joka kuului osana [[Kruunupyy]]hyn aina vuoteen [[1932]], jolloin siitä tuli itsenäinen kunta. Kokkolan ja Kaarlelan kuntaliitoksen yhteydessä Kokkolan ruotsinkieliseksi nimeksi tuli Karleby. Kuntaliitoksen yhteydessä Kokkolan väkiluku kasvoi noin 50 prosentilla ja pinta-ala noin 1&nbsp;100 prosentilla. Kuntaliitoksen myötä sulkeutui eräänlainen ympyrä: Kaarlelan Ristirannan kylästä sai alkunsa Kokkolan kaupunki, johon yli 300 vuotta myöhemmin Kaarlela liitettiin.

<gallery>
Kaarlela church.jpg|Kaarlelan kirkko
Anders Chydenius statue.jpg|Anders Chydeniuksen patsas Kokkolassa.
Mäntykankaan koulu.jpg|Mäntykankaan koulu
Kokkola water tower.jpg|Vanha vesitorni
Halkokarin koulu.jpg|Halkokarin koulu
</gallery>
[[Tiedosto:Kokkola.kuntaliitokset.svg|pienoiskuva|Kokkolan kuntaliitokset vuosina 1977 ja 2009. [[Öja|Öjan kunta]] liitettiin [[Kaarlela]]an vuonna 1969.]]

=== Kuntaliitokset ===

[[Kaarlela]]n kunta liitettiin Kokkolaan vuonna [[1977]].<ref name="lyhyesti">[http://www.kokkola.fi/kokkola_tietoa/kokkola_lyhyesti/fi_FI/kokkola_lyhyesti/ Kokkola lyhyesti] {{Wayback|1=http://www.kokkola.fi/kokkola_tietoa/kokkola_lyhyesti/fi_FI/kokkola_lyhyesti/ |päiväys=20160310061500 }}</ref>

[[Kälviä]]n, [[Lohtaja]]n ja [[Ullava]]n valtuustot päättivät 3. joulukuuta 2007 kuntaliitoksesta Kokkolan kanssa. Liitos astui voimaan 1. tammikuuta 2009, jolloin nämä muodostivat uuden yli 45&nbsp;000 asukkaan kaupungin. Uuden kaupungin nimeksi tuli Kokkola ja vaakunaksi Kokkolan nykyinen vaakuna.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kuntaliitosselvitys.kokkola.fi/ | Nimeke = Kokkolan, Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kuntaliitosselvitys | Tekijä =  | Tiedostomuoto =  | Julkaisu =  | Ajankohta =  | Julkaisupaikka =  | Julkaisija = Kuntaliitosselvityksen valmisteluorganisaatio | Viitattu = 9.4.2008 | Kieli =  | arkisto = https://web.archive.org/web/20111108215452/http://www.kuntaliitosselvitys.kokkola.fi/ | arkistoitu = 8.11.2011 }}</ref> Koska Lohtaja, Kälviä ja Ullava olivat kaikki yksikielisesti suomenkielisiä kuntia ja Kokkola kaksikielinen (suomi enemmistökielenä), Kokkolan ruotsinkielisten asukkaiden prosentuaalinen osuus väheni jonkin verran, mutta kunta säilyi kuitenkin kaksikielisenä.

== Maantiede ==
=== Luonnonolot ===
Kokkolan alueella on Suomen luonnontilaisimmat ja laajimmat dyynihietikot, reheviä jokilaaksoja sekä laajoja aapa- ja keidassoita. Luonnon monimuotoisuutta korostaa erilaisten luonnonsuojelualueiden laajuus, yhteensä noin 290 hehtaaria. Kasvillisuudessa ja eläimistössä kohtaavat pohjoinen ja etelä. Eläimistöön kuuluvat kaikki Suomen suurpedot sekä metsäpeura. Kokkolan korkeimmat kohdat Suomenselällä kohoavat yli 180 metriin merenpinnan yläpuolella.{{lähde}}

Kokkolan vuotuinen keskilämpötila helmikuussa on −9,3&nbsp;°C ja heinäkuussa +16,5&nbsp;°C. Vuotuinen sademäärä on 545 millimetriä.

Kokkolassa on ulkoilureittejä ja luontopolkuja 108 kilometriä, lintutorneja 14 ja lintulavoja kaksi kappaletta. Erilaisia taukopaikkoja, kuten laavuja, autiotupia, kotia ja nuotiopaikkoja, on 55 kappaletta. Rantautumispaikkoja on 18, veneenlaskupaikkoja 20 ja vierasvenesatamia 16 kappaletta. Kokkolaa halkovassa Perhonjoessa lisääntyy luontaisesti meritaimen, jota joessa voi myös kalastaa. Merialueen saaliskaloja on meritaimenen lisäksi lohi, järvialueella hauki, ahven, kuha ja muut makeanveden kalat.

Kokkolan keskustaa halkoo maankohoamisen seurauksena kutistunut kaupungin salmi ”Sunti”, joka on useiden ruoppausten myötä saanut nykyisen pientä jokea muistuttavan muotonsa. Salmen pinnan korkeus on vakautettu padolla. Suntin valuma-alue on pinta-alaltaan 28&nbsp;km<sup>2</sup> ja keskivirtaus 250 litraa sekunnissa.

Lohtajan kylässä entisen [[Lohtaja]]n kunnan alueella [[Vattajanniemi|Vattajanniemellä]] sijaitsee eräs [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] laajimmista yhtenäisistä [[lentohiekka]]-alueista,<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Vattajanniemi(6880)|Nimeke=Vattajanniemi|Julkaisu=Ymparisto.fi-sivusto|Ajankohta=12.8.2013|Julkaisija=Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Aluehallintovirasto|Viitattu=19.1.2014}}</ref> jota on esitetty kansallispuistoksi.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://yle.fi/uutiset/armeijan_harjoitusalueesta_halutaan_kansallispuisto/6660485|Nimeke=Armeijan harjoitusalueesta halutaan kansallispuisto|Tekijä=Vähäsarja, Sari|Ajankohta=27.5.2013|Julkaisija=Yle|Viitattu=19.1.2014}}</ref> Siellä toimii Puolustusvoimien [[Lohtajan ampuma-alue]]. [[Asekoulu]] toimi kaupungissa vuodesta 1973 vuoteen 1996 saakka. Myös [[varikko]]alue Keskusvarikko 8 on toiminut Kokkolassa.

===Ilmasto===
{{Ilmastotaulukko
| Taulukko =
| Lämpötilataulukko = 
| Sadantataulukko = 
| Sadantataulukon korkeus =
| Sijainti genetiivissä = Kokkolan
| Lähde = [https://www.ilmatieteenlaitos.fi/1991-2020-lampotilatilastot Lämpötila (Kruunupyy Kokkola-Pietarsaari lentoasema)] [https://www.ilmatieteenlaitos.fi/1991-2020-sadetilastot Sade (Kokkola Santahaka)]
| Otsikko = 
| kltammi  = -3.2
| klhelmi  = -3.2
| klmaalis = 0.9
| klhuhti  = 7.4
| kltouko  = 14.1
| klkesä   = 18.5
| klheinä  = 21.7
| klelo    = 19.6
| klsyys   = 14.2
| klloka   = 6.8
| klmarras = 1.8
| kljoulu  = -1.0
| mltammi  = -10.1
| mlhelmi  = -10.6
| mlmaalis = -7.4
| mlhuhti  = -2.2
| mltouko  = 2.4
| mlkesä   = 7.6
| mlheinä  = 11.1
| mlelo    = 9.5
| mlsyys   = 5.2
| mlloka   = 0.5
| mlmarras = -3.1
| mljoulu  = -6.7
| ketammi  = -6.2
| kehelmi  = -6.9
| kemaalis = -3.3
| kehuhti  = 2.4
| ketouko  = 8.3
| kekesä   = 13.5
| keheinä  = 16.4
| keelo    = 14.6
| kesyys   = 9.6
| keloka   = 3.8
| kemarras = -0.5
| kejoulu  = -3.9
| satammi  = 37
| sahelmi  = 28
| samaalis = 28
| sahuhti  = 29
| satouko  = 44
| sakesä   = 51
| saheinä  = 73
| saelo    = 65
| sasyys   = 52
| saloka   = 59
| samarras = 52
| sajoulu  = 46
| sptammi  = 10
| sphelmi  = 8
| spmaalis = 7
| sphuhti  = 7
| sptouko  = 8
| spkesä   = 8
| spheinä  = 10
| spelo    = 9
| spsyys   = 9
| sploka   = 11
| spmarras = 11
| spjoulu  = 11
}}

=== Kaupunginosat Kokkolan kantakaupungissa ===

{|
|valign="top"|
* [[Hakalahti]]
* [[Halkokari]]
* [[Hollihaka (Kokkola)|Hollihaka]]
* [[Isokylä (Kokkola)|Isokylä]]
* [[Jokilaakso (Kokkola)|Jokilaakso]]
* [[Junnila]]
* [[Kaustari]]
* [[Kirkonmäki (Kokkola)|Kirkonmäki]]
* [[Kiviniitty]]
* [[Koivuhaka (Kokkola)|Koivuhaka]]
* [[Lappilanmäki]]
* [[Linnusperä]]
* [[Nuolipuro]]
* Kuusimäki

|width="50"|&nbsp;
|valign="top"|
* [[Matalamaa]]
* [[Mesilä]]
* [[Mäntykangas (Kokkola)|Mäntykangas]]
* Vanha kaupunki ([[Neristan]])
* Pikiruukki
* [[Rytimäki]]
* [[Torkinmäki]]
* [[Tullimäki]]
* [[Villaviken]]
* [[Ykspihlaja]]
* [[Ventus]]
* Meritulli
* Leenala
|}

=== Kylät ===
Kokkolassa on useita kyliä ja kyliksi miellettyjä asutuskeskittymiä:

{|
|valign="top"|
;Kokkola
* [[Friis (Kokkola)|Friis]]
* [[Hassinen (Kokkola)|Hassinen]] (Hassis)
* [[Isokylä (Kokkola)|Isokylä]] (Storby)
* [[Kallinen]] (Kallis)
* [[Kaustari]] (Kaustar)
* [[Kirilahti]] (Kirilax)
* [[Korpilahti (Kokkola)|Korpilahti]] (Korplax)
* [[Kotkamaa]]
* [[Kvikant]]
* [[Närvilä]]
* [[Palo (Kokkola)|Palo]]
* [[Piispanmäki]]
* [[Rimmi (Kokkola)|Rimmi]]
* [[Rödsö]]
* [[Sokoja]] (Såka)
* [[Vitikka]]
* [[Vitsari]] (Vittsar)
* [[Oivu]] (Åivo)
* [[Knivsund]] (Öja)
* [[Långö (Kokkola)|Långö]] (Öja)
|width="25"|&nbsp;
|valign="top"|
;Kälviä
*[[Hilli (Kokkola)|Hilli]]
*[[Honkimaa]]
*[[Jatkojoki]]
*[[Jokikylä (Kokkola)|Jokikylä]]
*[[Karhulahti]]
*[[Kleemola (Kokkola)|Kleemola]]
*[[Kälviä]]
*[[Miekkoja]]
*[[Nissi (Kokkola)|Nissi]]
*[[Passoja]]
*[[Peitso]]
*[[Peltokorpi]]
*[[Porkola]]
*[[Riippa (Kokkola)|Riippa]]
*[[Rimpilä]]
*[[Rita (Kokkola)|Rita]]
*[[Ruotsalo]]
*[[Vuolle (Kälviä)|Vuolle]]
*[[Välikylä (Kokkola)|Välikylä]]
|width="50"|&nbsp;
|valign="top"|
;Lohtaja
*[[Alaviirre]]
*[[Karhi (Kokkola)|Karhi]]
*[[Lohtaja]]
*[[Marinkainen]]
*[[Sorto]]
*[[Väliviirre]]
*[[Koskenkylä (Kokkola)|Koskenkylä]]
*[[Uusikylä (Kokkola)|Uusikylä]]
|width="75"|&nbsp;
|valign="top"|
;Ullava
*[[Alikylä]]
*[[Haapasalo (Kokkola)|Haapasalo]]
*[[Haapala (Kokkola)|Haapala]]
*[[Hanhisalo]]
*[[Herlevi]]
*[[Honkala (Kokkola)|Honkala]]
*[[Jääskä]]
*[[Kallinki]]
*[[Korpi (Kokkola)|Korpi]]
*[[Länttä]]
*[[Neverbacka]]
*[[Norppa (Kokkola)|Norppa]]
*[[Rahkonen]]
*[[Sepänkylä (Kokkola)|Sepänkylä]]
*[[Törbacka]]
*[[Ullavan kirkonkylä]]
*[[Viitasalo (Kokkola)|Viitasalo]]
|}

== Talous ==
=== Kemianteollisuus ===
Kokkolassa sijaitsee Pohjoismaiden suurin epäorgaanisen kemian keskittymä. [[Kokkolan satama]] on myös yksi [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] merkittävimmistä. Merkittävää kemianteollisuutta edustavat muun muassa Jervois Finlandin ja Umicore Finlandin kobolttitehtaat ja Boliden Kokkolan sinkkitehdas. Muita kemian alan yrityksiä Kokkolassa ovat mm. rehufosfaatin ja kaliumsulfaatin valmistaja [[Yara Suomi|Yara]], kaasuvalmistaja [[Woikoski|Woikoski Oy]] ja kalsiumkloridin asiantuntija [[Tetra Chemicals]]<ref>http://www.kip.fi/Page.aspx?cid=167 {{Wayback|1=http://www.kip.fi/Page.aspx?cid=167 |päiväys=20160305232553 }}</ref><ref name="finder">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finder.fi/kunta/Kokkola | Nimeke = Kuvaus kunnasta Kokkola | Julkaisu = Finder | Ajankohta =  2022-10-11 | Viitattu = 2022-10-11 }}</ref> 

=== Yritykset ===
Kokkolan elinkeinorakenteessa ovat perinteisesti yhdistyneet kaupankäynti ja logistiikka. Kokkolan suurimpia työnantajia ovat [[Osuuskauppa KPO]], [[Boliden|Boliden Kokkola]], [[Halpa-Halli]], [[Umicore|Umicore Finland]] sekä Jervois Finland.<ref name="finder"/> Kokkolan suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluivat vuonna 2021 myös autokoritehdas [[Tyllis Capital]], logistiikka-alan [[Ahola Transport]], [[Ekokuljetus JNH]], matkailuautomyyjä [[Caravan Finland]], metallin laserleikkaaja [[Kokkolan Laser Steel]], energia-yhtiö [[Kokkolan Energia]], tukkukauppa [[Pohjoismaiden Monituote]], rakennusalan [[NSA Yhtiöt]] sekä veneveistämö [[Sarins Båtar]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/74-20004157 | Nimeke = Keski-Pohjanmaalla yhteisöveroa maksaneiden kärki löytyy Kokkolasta | Julkaisu = Yle | Tekijä = Holopainen, Heini | Ajankohta = 2022-11-10 | Viitattu = 2022-11-10 }}</Ref> Kokkolassa on runsaasti metallituote-, vene-, elintarvike- ja puuteollisuutta sekä teollisia palveluja tuottavia yrityksiä.

==Väestö==
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys.

{{Pylväsdiagrammi
|title   = Kokkolan väestönkehitys 1751–2020
|titlebar= #DDD
|width   = 600px
|barwidth= 500px
|left1   = Vuosi
|right1  = Asukkaita
|bars    =
{{bar pixel|1751|#0099FF|10||978}}
{{bar pixel|1805|#0099FF|17||1 710}}
{{bar pixel|1860|#0099FF|22||2 231}}
{{bar pixel|1900|#0099FF|26||2 648}}
{{bar pixel|1930|#0099FF|57||5 703}}
{{bar pixel|1964|#0099FF|181||18 145}}
{{bar pixel|1996|#0099FF|356||35 552<sup>1</sup>}}
{{bar pixel|2011|#0099FF|463||46 260<sup>2</sup>}}
{{bar pixel|2015|#0099FF|476||47 570<sup>2</sup>}}
{{bar pixel|2020|#0099FF|477||47 724}}
|caption = <sup>1</sup> Kaarlela liitettiin 1977<br><sup>2</sup>Lohtaja, Kälviä ja Ullava liitettiin 2009
<br>Lähde: 2011- 2015 Tilastokeskus;<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =11.1.2018 | arkisto =https://web.archive.org/web/20180617142223/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | arkistoitu =17.6.2018 }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki| Isbn = 951-0-22044-2}}</ref>}}

===Taajamat===
Vuoden 2017 lopussa Kokkolassa oli 47&nbsp;723 asukasta, joista 41&nbsp;611 asui [[Taajamat Suomessa|taajamissa]], 5&nbsp;822 haja-asutusalueilla ja 290:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kokkolan taajama-aste on 87,7&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke =Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =4.12.2018 | arkisto =https://web.archive.org/web/20190716153808/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | arkistoitu =16.7.2019 }}</ref> Kokkolan taajamaväestö jakautuu yhdeksän eri taajaman kesken:<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke =Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =4.12.2018 | arkisto =https://web.archive.org/web/20190714130747/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px/ | arkistoitu =14.7.2019 }}</ref>

{| class="wikitable sortable"
! # !! Taajama !! Väkiluku<br>(31.12.2017)
|-
| 1 || '''[[Kokkolan keskustaajama]]''' ||align="right"|36 705
|-
| 2 || [[Kälviän kirkonseutu]] ||align="right"|2 384
|-
| 3 || [[Lohtajan kirkonkylä]]|| align="right" |701
|-
| 4 || [[Marinkainen]] ||align="right"|545
|-
| 5 || [[Peltokorpi]] ||align="right"|513
|-
| 6 || [[Ruotsalo]] ||align="right"|291
|-
| 7 || [[Knivsund]]|| align="right" |236
|-
| 8 || [[Sokoja]] ||align="right"|235
|-
| 9 || [[Himangan kirkonkylä]]* || align="right" |1

|}

Kaupungin [[keskustaajama]] on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Himangan kirkonkylä sijaitsee yhtä asukasta lukuun ottamatta Kalajoen kaupungin alueella.

== Kristinusko ==
[[Tiedosto:Kokkola Church 20190612.jpg|pienoiskuva|Kokkolan kirkko.]]

=== Luterilaiset seurakunnat ===
Kokkolassa on seuraavat [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] seurakunnat jäsenmäärän mukaisessa suuruusjärjestyksessä:<ref name="seurakunnat">{{Verkkoviite | Osoite = https://evl.fi/yhteystiedot | Nimeke = Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Julkaisija = evl.fi | Viitattu = 23.8.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20180823210520/https://evl.fi/yhteystiedot | arkistoitu = 23.8.2018 }}</ref>

* [[Kokkolan suomalainen seurakunta]]
* [[Karleby svenska församling]] (Kokkolan ruotsalainen seurakunta)
* [[Kaustisen ja Ullavan seurakunta]]
* [[Kälviän seurakunta]]
* [[Lohtajan seurakunta]]

Nämä seurakunnat kuuluvat [[Kokkolan seurakuntayhtymä|Kokkolan seurakuntayhtymää]]n. Kaustisen ja Ullavan seurakunta toimii myös Kaustisen kunnan alueella.

==== Entiset luterilaiset seurakunnat ====
Historiallisella ajalla on Kokkolan kaupungin nykyisellä alueella lakkautettu seuraavat luterilaiset seurakunnat:<ref name="seurakunnat" />
* [[Gamlakarleby svenska församling]] (yhdistetty Karleby svenska församlingin [Kaarlelan ruotsalainen seurakunta] kanssa nimelle Karleby svenska församling 2004)
* [[Kaarlelan suomalainen seurakunta]] (liitetty Kokkolan suomalaiseen seurakuntaan 1993)
* [[Ullavan seurakunta]] (yhdistetty Kaustisen seurakunnan kanssa Kaustisen ja Ullavan seurakunnaksi 2006)

=== Herätysliikkeet ===
Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä toimii paikkakunnalla [[Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys|evankelisuus]]<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=653| Nimeke = Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Uskonnot Suomessa| Viitattu = 1.11.2011| Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20111008131907/http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=653| arkistoitu = 8.10.2011}}</ref>, jolla on paikkakunnalla muun muassa opiskelijatoimintaa opiskelijajärjestönsä [[Evankeliset opiskelijat|Evankelisten Opiskelijoiden]] kautta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://eo.sley.fi/kokkola| Nimeke = Kokkola| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Evankeliset Opiskelijat| Viitattu = 1.11.2011| Kieli = }}</ref>, [[herännäisyys]]<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=667| Nimeke = Herättäjä-Yhdistys ry| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Uskonnot Suomessa| Viitattu = 1.11.2011| Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20111008131943/http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=667| arkistoitu = 8.10.2011}}</ref>, [[rauhansanalaisuus]], jolla on siellä sekä suomenkielinen paikallisosasto Kokkolan Rauhan Sana<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.lyrs.fi/toiminta_paikallisyhdistykset.php| Nimeke = Paikallisyhdistykset| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Lähetysyhdistys Rauhan Sana| Viitattu = 1.11.2011| Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20120617180209/http://www.lyrs.fi/toiminta_paikallisyhdistykset.php| arkistoitu = 17.6.2012}}</ref> että ruotsinkielisten [[Närvilän rukoushuone]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.narvila.fi/| Nimeke = Startsida| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Närvilä Bönehusförening r.f.| Viitattu = 1.11.2011| Kieli = }}</ref> sekä [[vanhoillislestadiolaisuus]], jolla toimii paikkakunnalla [[Kokkolan seudun rauhanyhdistys]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kokkolanseudunrauhanyhdistys.net/| Nimeke = Kokkolan seudun Rauhanyhdistys| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kokkolan seudun Rauhanyhdistys| Viitattu = 1.11.2011| Kieli = }}</ref> sekä Ullavan ja Kälviän Rauhanyhdistys<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rauhanyhdistys.fi/ullavan-ja-kalvian-rauhanyhdistys/| Nimeke = Ullavan ja Kälviän Rauhanyhdistys| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1.11.2011| Kieli = }}</ref>. Kokkolan seudun rauhanyhdistykseen kuului vuonna 2023 yhteensä 807 jäsentä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.suviseurat.fi/jarjestavat-rauhanyhdistykset/ | Nimeke = Järjestävät rauhanyhdistykset | Julkaisu = Kauhavan suviseurat 2023  | Viitattu = 2023-11-05 | arkisto = https://web.archive.org/web/20231105095005/https://www.suviseurat.fi/jarjestavat-rauhanyhdistykset/ | arkistoitu = 2023-11-05 }}</ref> Lisäksi Kokkolassa toimii [[Lähetyshiippakunta|Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan]] seurakunta nimeltä [[Andreaksen luterilainen seurakunta]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lhpk.fi/kokkola/| Nimeke = Andreaksen luterilainen seurakunta| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = LHPK| Viitattu = 4.6.2015| Kieli = }}</ref>.

===Muut seurakunnat===
Muita kirkkokuntia edustaa ensinnäkin [[helluntaiherätys]], johon Kokkolassa kuuluvat [[Kokkolan helluntaiseurakunta]], jolla oli vuonna 2008 yli 400 jäsentä<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=223| Nimeke = Kokkolan helluntaiseurakunta| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Uskonnot Suomessa| Viitattu = 1.11.2011| Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20131018044922/http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view/?orgId=223| arkistoitu = 18.10.2013}}</ref>, [[Lohtajan helluntaiseurakunta]]<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=259| Nimeke = Lohtajan helluntaiseurakunta| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Uskonnot Suomessa| Viitattu = 1.11.2011| Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20131018045547/http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view/?orgId=259| arkistoitu = 18.10.2013}}</ref>, [[Kälviän helluntaiseurakunta]], jolla oli vuonna 2011 420 jäsentä<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=242| Nimeke = Kälviän helluntaiseurakunta| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Uskonnot Suomessa| Viitattu = 1.11.2011| Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20131018044949/http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view/?orgId=242| arkistoitu = 18.10.2013}}</ref>, [[Ullavan helluntaiseurakunta]], jolla oli vuonna 2011 84 jäsentä<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=372| Nimeke = Ullavan helluntaiseurakunta| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Uskonnot Suomessa| Viitattu = 1.11.2011| Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20131018044919/http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view/?orgId=372| arkistoitu = 18.10.2013}}</ref> sekä ruotsinkielinen [[Karleby Betaniaförsamling]]<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=392| Nimeke = Karleby Betaniaförsamling| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Uskonnot Suomessa| Viitattu = 1.11.2011| Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20131018044921/http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view/?orgId=392| arkistoitu = 18.10.2013}}</ref>. Näistä Kokkolan helluntaiseurakunta on [[Suomen Helluntaikirkko|Suomen Helluntaikirkon]] jäsen<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.suomenhelluntaikirkko.fi/seurakunnat/| Nimeke = Suomen Adventtikirkko -Helluntaikirkon jäsenseurakunnat| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Helluntaikirkko| Viitattu = 1.11.2011| Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20130115050511/http://www.suomenhelluntaikirkko.fi/seurakunnat| arkistoitu = 15.1.2013}}</ref>. 

[[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] seurakunnista Kokkolan alueella toimii [[Vaasan ortodoksinen seurakunta]].<ref>https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta {{Wayback|1=https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta |päiväys=20181009132100 }}</ref> 

Lisäksi paikkakunnalla esiintyvät [[baptismi]], jota edustavat itsenäinen [[Kokkolan baptistiseurakunta]], jolla oli vuonna 2011 217 jäsentä<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=549| Nimeke = Kokkolan Baptistiseurakunta| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Uskonnot Suomessa| Viitattu = 1.11.2011| Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20131018045155/http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view/?orgId=549| arkistoitu = 18.10.2013}}</ref> sekä ruotsinkielinen [[Karleby Baptistförsamling]], joka on [[Finlands svenska baptistsamfund]]in jäsen<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.baptist.fi/index.php/foersamlingar/karleby| Nimeke = Karleby Baptistförsamling| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Finlands svenska baptistsamfund| Viitattu = 1.11.2011| Kieli = }}</ref> sekä [[adventismi]], jota edustaa [[Suomen Adventtikirkko|Suomen Adventtikirkon]] [[Kokkolan Adventtiseurakunta]]<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.adventist.fi/suomenkieliset#kokkola| Nimeke = Suomen Adventtikirkko -Suomenkieliset seurakunnat| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Adventtikirkko| Viitattu = 1.11.2011| Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20140612083847/http://www.adventist.fi/suomenkieliset#kokkola| arkistoitu = 12.6.2014}}</ref>.

== Kulttuuri ==
[[Tiedosto:Lohtajan kirkko kesäpäivänä.jpg|pienoiskuva|Lohtajan kirkkomusiikkijuhlat järjestetään Lohtajan kirkossa.]]

=== Tapahtumia ===
* [[Venetsialaiset]]<ref>http://www.kokkola.fi/venetsialaiset/</ref>
* [[Lohtajan kirkkomusiikkijuhlat]]<ref>http://www.kirkkomusiikkijuhlat.fi/</ref>
* [[Kokkolan Ooppera]]<ref>http://www.kokkolaopera.com/</ref>
* [[Kokkolan Talviharmonikka]]<ref>http://www.talviharmonikka.com/</ref>
* [[Kokkolan Talvitanssit]]<ref>http://www.kokkolantalvitanssit.fi/2013/</ref>
* [[Teatterifestivaalit]]<ref>http://projekti.centria.fi/(S(viknvcpj1unxdjkg5jxrinhi))/Default.aspx?siteid=63 {{Wayback|1=http://projekti.centria.fi/(S(viknvcpj1unxdjkg5jxrinhi))/Default.aspx?siteid=63 |päiväys=20140227212709 }}</ref>
* [[Kokkola Cup]] -jalkapalloturnaus<ref>http://www.kokkolacup.fi/</ref>
* [[Kokkolan kalamarkkinat]]<ref>http://www.kalamarkkinat.fi/</ref>
Kokkolassa on järjestetty useita suuria [[kristinusko|kristillisiä]] kesätapahtumia. Vanhoillislestadiolaisten [[suviseurat]] on järjestetty Kokkolassa vuonna 1911 ja [[evankelinen herätysliike|evankelisuuden]] [[evankeliumijuhla]]t vuosina 1971 ja 2001.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.srk.fi/fi/toimintamuodot/seurat/saarna-arkisto/|Nimeke=Saarna-arkisto|Julkaisu=Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry|Viitattu=2022-06-27|arkisto=https://web.archive.org/web/20220628215701/https://www.srk.fi/fi/toimintamuodot/seurat/saarna-arkisto/|arkistoitu=2022-06-28}}</ref>

=== Nähtävyydet ===
[[Tiedosto:Kokkola old town 1.jpg|pienoiskuva|Näkymä Neristanista]]
[[Tiedosto:Kokkolan pedagogio.jpg|pienoiskuva|Kokkolan pedagogio on vuodelta 1696.]]
* [[Neristan]], Kokkolan vanha kaupunki, yksi Suomen laajimpia historiallisia [[puutalo|puukaupunkikokonaisuuksia]]
* [[Pedagogio]], Suomen ainoa nykyaikaan säilynyt 1600-luvun koulurakennus
* [[Kaarlelan kirkko|Kaarlelan kivikirkko]] 1400-luvulta
* [[Halkokarin kahakka|Englantilainen barkassi]], tiettävästi ainoa kuninkaalliselta laivastolta kaapattu alus maailmassa
* [[Tankar]] ja [[Tankarin majakka]]
* [[Ohtakari]], Lohtaja
* Vesiurut, Kokkolan energiapuistossa
* [[Halkokari|Halkokarin]] muistomerkki

===Ruokakulttuuri===
Kokkolan [[Perinneruoka#Suomen pitäjäruoat|pitäjäruoaksi]] nimettiin 1980-luvulla ''kievarin kuupano'' eli ''perunapuuro'', jossa on [[perunasose]]keon kuoppaan laitettua [[sianliha|sian-]] ja [[naudanliha]]a, koristeena herneitä. Muiksi pitäjäruoiksi valittiin graavi siika, Kokkolan [[piparkakku|piparkakut]] ja ''krapsut'' eli rasvassa paistetut kampaleivonnaiset.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kolmonen, Jaakko (toim.) | Nimeke=Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat | Sivu = 163| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Patakolmonen | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-96047-3-1}}</ref>

=== Harrastustoiminta ===

* [[Keski-Pohjanmaan konservatorio]]<ref>http://www.kpkonsa.fi/</ref>
* [[Keskipohjanmaan Koirakilta ry]]<ref>http://www.kpkk.net/</ref>
* [[Kokkolan Meripelastusseura]]<ref>http://sar.kokkola.fi/</ref>
* [[Kokkolan Radioamatöörikerho]]<ref>http://www.anvianet.fi/oh6ai/ {{Wayback|1=http://www.anvianet.fi/oh6ai/ |päiväys=20121017085518 }}</ref>
* [[Kokkolan Urheiluautoilijat]]<ref>http://www.kokua.fi/</ref>
* [[Kokkolan vetouistelijat]]<ref>http://www.kokkolanvetouistelijat.com/</ref>
* [[Keski-Pohjanmaan moottorikelkkailijat]]<ref>http://www.kepomoke.kpnet.com/ {{Wayback|1=http://www.kepomoke.kpnet.com/ |päiväys=20100228123030 }}</ref>

== Urheilu ==
[[Tiedosto:Kokkola Cup.jpg|pienoiskuva|Kokkola Cupin C-15-tyttöjen pronssiottelu SalPa – FC Komu.]]
Kokkolan urheiluseuroista tunnetuin lienee pitkään Suomen pääsarjassa pelannut jalkapalloseura [[Kokkolan Palloveikot]]. KPV ja sen paikallisvastustaja, kaupungin ruotsinkielisten seura [[GBK]] pelaavat ottelunsa [[Kokkolan keskuskenttä|Kokkolan keskuskentällä]]. Kokkolassa on lukuisia jalkapallojoukkueita. Kaupungissa on yksi Suomen harvoista täysimittaisista jalkapallohalleista, [[Kippari-halli]] sekä lämmitetyt tekonurmet Keskuskentällä (valmis kesäkuussa 2020) ja Santahaassa.

Mestikseen takaisin noussut jääkiekkojoukkue [[Kokkolan Hermes]] pelasi 1950- ja 60-luvuilla Mestaruussarjassa.

Kokkolasta tulee myös vuonna 1974 nousuun lähtenyt lentopallojoukkue [[Kokkolan Tiikerit]]. Vuonna 2008 Tiikerit aloitti taas toimintansa pitkän tauon jälkeen ja on vakiinnuttanut paikkansa lentopalloliigassa. Tiikerit voitti Suomen mestaruudet 2013, 2014 ja 2016 ja Suomen Cupin 2013–2015. Vuoden 2013 mestaruus ratkesi 4&nbsp;200:n maksaneen katsojan edessä [[Kokkolan jäähalli]]ssa. Kaupungin koripalloseura on [[Kokkolan NMKY]].<ref>http://www.namikakokkola.fi/</ref> Kaupungin sisäpalloilua ja opiskelijaliikuntaa varten valmistui vuonna 2015 [[Kampushalli]].

Kokkolan Veikot ja Gamlakarleby Idrottsförening ovat tunnetuimmat yleisurheiluseurat, jotka ovat tuottaneet useita menestyneitä urheilijoita Suomeen. Kokkolan Tenniskerho - Gamlakarleby Tennisklubb (KTK-GTK) on Länsi-Suomen menestyneimpiä junioriseuroja, joka on kasvattanut mm. useita suomenmestareita ja EM-mitalisteja. Seura pelasi muun muassa 1980-luvulla miesten SM-liigassa. Salibandyseura Nibacos pelaa 2. divisioonassa.

''Karleby Goats'' toi neljännesvuosisadan tauon jälkeen [[Amerikkalainen jalkapallo|amerikkalaisen jalkapallon]] takaisin kaupunkiin. Goats aloitti amerikkalaisen jalkapallon toiminnan vuonna [[2019]]. Kaudella [[2021]] Karleby Goats edustaa [[Amerikkalaisen jalkapallon II-divisioona|amerikkalaisen jalkapallon II-divisioonaa.]]

== Liikenne ==
[[Tiedosto:Kokkola railway station.jpg|pienoiskuva|[[Kokkolan rautatieasema]]a. Kuva etelään päin.]]
[[Tiedosto:Kokkola railway station 20180705.jpg|pienoiskuva|Kokkolan rautatieasema.]]
Kokkolassa risteää kolme valtatietä:
* [[Valtatie 8]] (Turku–Oulu)
* [[Valtatie 13]] (Kokkola–Lappeenranta)
* [[Valtatie 28]] (Kokkola–Kajaani).

Seututie 749 on nimeltään Pohjoisväylä ja valtatie kahdeksan Eteläväylä.
[[Tiedosto:Kokkola Syväsatama 1.jpg|pienoiskuva|Kokkolan syväsatama.]]
Kaupungin [[Kokkolan satama|satama]] sijaitsee [[Ykspihlaja]]n kaupunginosassa ja on Suomen vilkkaimpia satamia. Kokkolasta on hyvät rautatieyhteydet sekä pohjoiseen – [[Ylivieska]]n ja [[Oulu]]n suuntaan – että etelään, [[Seinäjoki|Seinäjoen]] ja [[Tampere]]en kautta [[Helsinki]]in. [[Kruunupyy]]n kunnassa 19 kilometrin päässä Kokkolasta kaakkoon sijaitsee [[Kokkola-Pietarsaaren lentoasema]].

===Etäisyyksiä Kokkolasta===
* {{Helsingin vaakuna}} [[Helsinki]] 500&nbsp;km
* {{Tampereen vaakuna}} [[Tampere]] 319&nbsp;km
* {{Jyväskylän vaakuna}} [[Jyväskylä]] 240&nbsp;km
* {{Kajaanin vaakuna}} [[Kajaani]] 247&nbsp;km
* {{Lappeenrannan vaakuna}} [[Lappeenranta]] 462&nbsp;km
* {{Oulun vaakuna}} [[Oulu]] 197&nbsp;km
* {{Pietarsaaren vaakuna}} [[Pietarsaari]] 38&nbsp;km
* {{Raahen vaakuna}} [[Raahe]] 125&nbsp;km
* {{Turun vaakuna}} [[Turku]] 454&nbsp;km
* {{Vaasan vaakuna}} [[Vaasa]] 122&nbsp;km
* {{Ylivieskan vaakuna}} [[Ylivieska]] 78&nbsp;km

== Hallinto ja politiikka ==
Kaupunginjohtajaksi valittiin kesäkuussa 2016 KTM [[Stina Mattila]]. Hän aloitti tehtävässä syyskuun 2016 alussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kokkola.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2016/fi_FI/mattila_aloittaa_syyskuussa/ | Nimeke = Stina Mattila aloittaa kaupunginjohtajana syyskuussa | Ajankohta = 21.6.2016 | Julkaisija = Kokkolan kaupunki | Arkisto = https://web.archive.org/web/20161222050330/http://www.kokkola.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2016/fi_FI/mattila_aloittaa_syyskuussa/ | Arkistoitu = 22.12.2016 | Viitattu = 15.12.2016}}</ref> Tätä ennen, vuodesta 1991 alkaen kaupunginjohtajana oli HTM, kunnallisneuvos [[Antti Isotalus]].

[[Kokkolan kaupunginvaltuusto|Kaupunginvaltuustossa]] on 43 paikkaa, ja sen puheenjohtajana toimii Tiina Isotalus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kokkola.fi/hallinto-ja-paatoksenteko/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/ | Nimeke = Kaupunginvaltuusto | Julkaisija = Kokkolan kaupunki | Viitattu = 24.10.2021}}</ref> Kaudella 2021–2025 valtuuston paikkajako on seuraava:<ref name="KV" />
* Kesk. 10
* SDP 8
* PS 7
* Kok. 6
* RKP 4
* KD 4
* Vas. 2
* Vihreät 2

Kaupunginhallituksessa on 12 jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Sari Innanen. Kaudella 2021–2025 hallituksen paikkajako on seuraava:<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kokkola.fi/hallinto-ja-paatoksenteko/paatoksenteko/kaupunginhallitus/ | Nimeke = Kaupunginhallitus | Julkaisija = Kokkolan kaupunki | Viitattu = 24.10.2021}}</ref>
*Kesk. 3
*Kok. 2
*PS 2
*SDP 2
*KD 1
*RKP 1
*Vas. 1

== Kansainvälisyys ==
=== Ystävyyskaupungit ===
* {{Ruotsin lippu}} [[Härnösandin kunta|Härnösand]] ([[Ruotsi]])
* {{Ruotsin lippu}} [[Mörbylångan kunta|Mörbylånga]] (Ruotsi)
* {{Ruotsin lippu}} [[Ullånger]] (Ruotsi)
* {{Norjan lippu}} [[Averøy]] ([[Norja]])
* {{Norjan lippu}} [[Kristiansund]] ([[Norja]])
* {{Tanskan lippu}} [[Fredericia]] ([[Tanska]])
* {{Viron lippu}} [[Ambla]] ([[Viro]])
* {{Viron lippu}} [[Järva-Jaani]] ([[Viro]])
* {{Liettuan lippu}} [[Marijampolė]] ([[Liettua]])
* {{Unkarin lippu}} [[Boldog]] ([[Unkari]])
* {{Unkarin lippu}} [[Hatvan]] ([[Unkari]])
* {{Saksan lippu}} [[Ratingen]] ([[Saksa]])
* {{Yhdysvaltain lippu}} [[Fitchburg]] (MA, [[Yhdysvallat]])
* {{Kanadan lippu}} [[Greater Sudbury|Sudbury]] ([[Kanada]])
* {{Kiinan lippu}} [[Fushun]] ([[Kiina]])

== Tunnettuja kokkolalaisia ==
Katso myös tunnettuja Kokkolan liitoskuntien henkilöitä [[Kaarlela#Tunnettuja kaarlelalaisia|Kaarlelasta]], [[Kälviä#Tunnettuja kälviäläisiä|Kälviältä]], [[Lohtaja#Tunnettuja lohtajalaisia|Lohtajalta]] ja [[Ullava#Tunnettuja ullavalaisia|Ullavalta]].
{{Monta palstaa|100%}}
* [[Teemu Aalto]], jääkiekkoilija
* [[Aaro Airola]], muusikko
* [[Anna Airola]], näyttelijä
* [[Oona Airola]], näyttelijä
* [[Outi Airola]], toimittaja ja ravintoloitsija
* [[Jannika B|Jannika Bergroth]], pop-laulaja
* [[Anders Chydenius]], suomalainen valistusajattelija
* [[Anders Donner]], tähtitieteilijä
* [[Joachim Donner]], kauppaneuvos
* [[Anna Englund]], kirjailija
* [[Petteri Forsell]], jalkapalloilija
* [[Jiska Gröhn]], poliitikko
* [[Pauli Hautala]], runoilija
* [[Eero Heinäluoma]], poliitikko
* [[Bengt Huhta]], muusikko
* [[Sakari Huima]], rovasti ja kansanedustaja
* [[Tommi Hyytinen]], käyrätorvisti
* [[Mathias Jaatinen]], pormestari ja valtiopäivämies
* [[Toivo Jokiniemi]], kirvesmies ja poliitikko
* [[Mikko Juva]], arkkipiispa ja akateemikko
* [[Viljami Kalliokoski]], poliitikko
* [[Bjarne Kallis]], poliitikko
* [[Matts Kankkonen]], Halkokarin kahakan sankari
* [[Sanna Karlström]], kirjailija
* [[Leea Klemola]], näyttelijä ja ohjaaja<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kangosjärvi, Jaakko | Otsikko = Tuhansien julkkisten maa| Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 5.7.2008 | www = https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000004581530.html| www-teksti = Artikkelin maksullinen verkkoversio | Viitattu = 12.3.2024 }}</ref>
* [[Anu Komsi]], oopperalaulaja
* [[Martti Korkia-Aho]], yrittäjä ja kansanedustaja
* [[Heikki Kossi]], foley-artisti
* [[Evert Kulenius]], opettaja ja kansanedustaja
* [[Juho Kuosmanen]], elokuvaohjaaja
* [[Ari-Pekka Lahti]], dramaturgi
{{Monta palstaa-katko}}
* [[Niko Moilanen]], laulaja
* [[Mika Myllylä]], hiihtäjä
* [[Mia Myllymäki]], kirjailija
* [[Olli Mäki]], nyrkkeilijä
* [[Petri Möller]], laulaja-lauluntekijä
* [[Nestori Nurminen]], kirvesmies ja kansanedustaja
* [[Sakari Orava]], lääkäri
* [[Hildur Ottelin]], ruotsalainen poliitikko<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.skbl.se/sv/artikel/HildurOttelin | Nimeke = Hildur Ottelin | Julkaisu = Svenskt kvinnobiografiskt lexikon | Viitattu = 15.4.2023 | Kieli = {{sv}} }}</ref>
* [[Albert Ferdinand Ottelin]], pormestari ja valtiopäivämies 
* [[Mauri Peltokangas]], poliitikko
* [[Jusa Peltoniemi]], kirjailija
* [[Tuomas Pohjanpalo]], talousneuvos ja kansanedustaja
* [[Antti Pohjonen]], maaherra ja kansanedustaja
* [[Wilhelm Porrassalmi]], yleisurheilija
* [[Tuomo Puumala]], poliitikko
* [[Juha Reini]], jalkapalloilija
* [[Josua Ruotsala]], opetusneuvos ja päätoimittaja
* [[Jussi Seppänen]], kirjailija
* [[Rabbe Smedlund]], näyttelijä
* [[J. V. Snellman]], filosofi
* [[Solonen|Tomi Solonen]], rap-artisti
* [[Olli Tamminen]], muotoilija, korusuunnittelija ja opettaja
* [[Grels Teir]], lakimies, poliitikko ja pääjohtaja
* [[Jakob Tengström]], arkkipiispa
* [[Jutta Urpilainen]], poliitikko
* [[Kari Urpilainen]], poliitikko
* [[Evald Vainio]], kauppaneuvos
* [[Raimo Vertainen]], harmonikkataiteilija
* [[Hans Petter Winge]] (1770–1836), pormestari ja valtiopäivämies 
* [[Jonna Ziprus]], Miss Suomi
{{Monta palstaa-loppu}}

== Katso myös ==
* [[Luettelo Kokkolan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä]]

== Lähteet ==

* [http://www.kokkola.fi Kokkolan kaupungin kotisivut]
* [http://kartta.kokkola.fi/ Kokkolan karttapalvelu] {{Wayback|1=http://kartta.kokkola.fi/ |päiväys=20081009091101 }}
* Luho V. & Luukko A. 1957. Suur-Lohtajan historia 1. Kokkola.

=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi}}
* [https://www.kokkola.fi/ Kokkolan kaupungin verkkosivut]
* [http://www.tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/272.html Tilastokeskus – Kokkolan avainluvut]
* [https://kartta.kokkola.fi/ Kokkolan kaupungin karttapalvelu] {{Wayback|1=https://kartta.kokkola.fi/ |päiväys=20130918134322 }}
* [http://www.kokkolanet.com/ Kokkola24.Net paikallisportaali]
* [https://www.keskipohjanmaa.fi/ Keskipohjanmaa-lehden verkkosivut]

{{Kokkola}}
{{Keski-Pohjanmaa}}
{{Suomen 30 suurinta kuntaa}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
[[Luokka:Kokkola|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]