Lähdekoodi sivulle Kirkosta eroaminen Suomessa


{{lupaava}}
{{Ateismi}}
'''Kirkosta eroaminen''' tarkoittaa Suomessa yleisimmin joko [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] tai [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] jäsenyydestä luopumista.

2000-luvulla yleisin eroamistapa on ollut [[eroakirkosta.fi]]-palvelu, joka laatii valmiin eroilmoituksen ja välittää eroilmoitukset [[Digi- ja väestötietovirasto|Digi- ja väestötietovirastolle]] (DVV)<ref>[http://www.city.fi/yhteiskunta/jo+kolmannesmiljoona+jattanyt+kirkon+nettipalvelun+kautta/5431 Jo kolmannesmiljoona jättänyt kirkon nettipalvelun kautta] 21.11.2012 City</ref>. Erota voi myös vapaamuotoisella kirjallisella ilmoituksella tai henkilökohtaisesti [[Kirkkoherranvirasto|kirkkoherranvirastossa]] tai DVV:n toimipaikassa. DVV:llä on myös omien henkilötietojen tarkistuspalvelu, jossa voi muun ohessa erota [[Uskonnollinen yhdyskunta|uskonnollisesta yhdyskunnasta]]<ref>[https://dvv.fi/omien-tietojen-tarkastus-palvelu Tarkasta omat henkilötietosi -sivu]</ref>. Ero astuu voimaan, kun ilmoitus on saapunut viranomaiselle.

Kirkosta eroaminen liittymättä samalla johonkin toiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan on Suomessa ollut mahdollista vuodesta 1923. Eroamista helpotettiin vuonna 2003, minkä jälkeen eroaminen yleistyi voimakkaasti. Seuranneiden kymmenen vuoden aikana eronneiden määrä kohosi useisiin satoihin tuhansiin. Yleisimpiä syitä kirkosta eroamiseen ovat tutkimusten mukaan muun muassa kirkon jäsenyyden kokeminen merkityksettömäksi, [[kirkollisvero]] ja vähäinen tai puuttuva usko. Myös pettymykset ja mielipide-erot ovat nousseet esiin erosyinä.<ref name=kmk/><ref name=is2014/><ref name="eroakirkosta2007"/>

Kirkosta eroaminen on laskenut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärää merkittävästi. [[Uskontokunta|Uskontokuntiin]] kuulumattomien määrä on huomattavasti kasvanut. Valtaosa eronneista ei ole liittynyt muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin<ref name=haastettu>[http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/4D9073DDB9C38745C22576F20030A70E/$file/Haastettu%20kirkko.pdf Haastettu kirkko. Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2008–2011] Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 115, s. 31, 83–91</ref>. Vuoden 2023 lopussa evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 63,6&nbsp;% väestöstä, kun osuus vuonna 1970 oli 95&nbsp;% ja 85&nbsp;% vuonna 2000. Uskontokuntiin kuulumattomia oli 33,6&nbsp;% väestöstä, eli noin 1,9 miljoonaa henkilöä. Ortodoksiseen kirkkokuntaan kuului 1,0&nbsp;% väestöstä.<ref>[http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#vaestorakenne Tilastokeskus: Väestö ja yhteiskunta] Väestörakenne 31.12.2023</ref>

== Historiaa ==
=== 1600-luvulta 1800-luvulle ===
Suomen kuuluessa Ruotsiin oli maassa voimassa uskontopakko vuodesta 1634 alkaen. Kaikkien oli kuuluttava luterilaiseen kirkkoon tai lähdettävä maasta. Poikkeuksena Karjalan ortodokseilla oli rajoitettu uskonnonvapaus, vaikkakin aluetta kohtasi luterilaistaminen ja [[Karjalan väestömuutos 1600-luvulla|ortodoksien joukkopako]] 1600-luvulla. [[anglikaaninen kirkko|Anglikaaniseen]] tai [[reformoitu kirkko|reformoituun kirkkoon]] kuuluminen oli mahdollista ulkomaalaisille vuodesta 1741 alkaen. Maahanmuuttajat saivat harjoittaa muitakin kristillisiä uskontoja vuodesta 1781; vapaus koski Ruotsiin muuttaneita ja heidän jälkeläisiään. Evankelis-luterilaisesta kirkosta eroaminen tai vaihtaminen toiseen uskontoon ei ollut mahdollista.<ref name=suh>[http://www.uskonnonvapaus.fi/artikkelit/historia-suomi.html Suomen uskonnonvapauden historia] Uskonnonvapaus.fi, viitattu 5.12.2014</ref><ref>[http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2006/20060059.pdf Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ortodoksisesta kirkosta] HE 59/2006, s. 5</ref><ref name=evlvapaus>[https://web.archive.org/web/20160405194829/http://evl.fi/evlfi.nsf/Documents/7CA7493B359DFB76C225732F002B63E2?openDocument&lang=FI Uskonnonvapaus kehittyi vähitellen 1700-luvulta alkaen kohti uskonnonvapauslain säätämistä 1920-luvulla] Evl.fi, viitattu 3.7.2020</ref><ref name=kristhist>{{Kirjaviite | Tekijä = Murtorinne, Eino (päätoim.) | Nimeke = Kristinuskon historia 2000 | Vuosi = 2000 | Selite = 3. osa | Julkaisija = Weilin+Göös | Tunniste = ISBN 951-35-6516-5 }}</ref>

Vuonna 1869 säädettiin [[kirkkolaki]], jonka mukaan ”erehdyksessään pysyvät” sai päästää kirkosta. Käytännössä tämä ei ollut mahdollista mm. siksi, että muita [[väestörekisteri]]n pitäjiä ei ollut. Luterilaisen kirkon papisto halusi 1870-luvulla edelleen pitää kiinni luterilaisen kirkon asemasta valtionkirkkona. Se ei ollut valmis sallimaan siirtymistä ”keisarin uskoon”. Hallitsija puolestaan ei ollut valmis sallimaan ortodokseille oikeutta erota omasta kirkostaan, sillä se ei ollut sallittua muuallakaan [[Venäjä]]llä.<ref name=suh/><ref name=evlvapaus/><ref name=kristhist/>

Vuonna 1889 tuli voimaan [[eriuskolaislaki]], joka salli eroamisen luterilaisesta kirkosta, jos samalla liittyi toiseen protestanttiseen ryhmään. Tämä koski [[metodismi|metodisteihin]] ja [[baptismi|baptisteihin]] siirtyviä. Siirtyminen oli mahdollista 21 vuotta täyttäneille, jotka olivat ensin saaneet luterilaista opetusta. Harkinta-aika oli kaksi kuukautta.<ref name=suh/> Kirkosta eroaminen ja jääminen uskontokuntien ulkopuolelle ei ollut mahdollista. Ei myöskään ollut sallittua kääntyä ortodoksiksi tai roomalaiskatoliseksi.<ref name=kristhist/>

=== 1900-luku ===
Kaikkien kirkollisten seurakuntien ulkopuolelle [[siviilirekisteri]]in oli mahdollista jäädä vuodesta 1918 alkaen<ref name=suh/>, jos ei vielä ollut minkään kirkollisen yhdyskunnan jäsen. Käytännössä tämä tarkoitti kastamatta jätettyjä lapsia. Siviilirekisterissä oli vielä vuonna 1920 ainoastaan 860 henkeä, 0,2 promillea väestöstä.<ref name="svt">[http://www.doria.fi/handle/10024/67347 Suomen väkiluku joulukuun 31. päivänä 1920 (seurakuntakirjojen mukaan): 2] Suomen virallinen tilasto 6 : 56 ; 2. Tilastollinen päätoimisto, Helsinki 1923. s. 30</ref>

Kirkosta eroaminen kokonaan tuli Suomessa mahdolliseksi v. 1923, kun [[uskonnonvapauslaki]] astui voimaan. Innokkaimmin uutta lakia olivat puoltaneet keskusta ja vasemmisto sekä eräät kokoomuslaiset papit.<ref name=kristhist/> Jo samana vuonna koettiin eropiikki lähinnä vasemmistolaisimman työväen ja sivistyneistön keskuudessa.<ref name=erohist/>

Vastoin odotuksia uudistus ei kuitenkaan johtanut laajaan eroamiseen kirkosta, vaan seuraavina vuosina eroaminen oli alhaista. Eroaminen keskittyi lähinnä suurimpiin kaupunkeihin ja teollisuuskeskuksiin. Eronneissa oli liikkuvaa väestöä, jonka sosiaaliset siteet olivat löyhät. Teollisuustyöntekijöiden ohella eronneissa oli ruotsinkielistä sivistyneistöä, jonka juuret olivat porvarillisessa radikalismissa. Kirkosta eroamisen puolesta työskentelivät vasemmistoradikaalit sekä eräät uskonnolliset vähemmistöt, joista helluntailiikkeellä oli eroamiseen muita vähemmistöjä suurempi vaikutus. [[Suomen sisällissota|Sisällissodan]] jälkeinen sosiaalinen paine kuitenkin jarrutti eroamista työväestön keskuudessa, kun ”punikeiksi” leimatut eivät halunneet leimautua myös ”pakanoiksi”.<ref name=kristhist/> Kirkosta eronneita voitiin pitää epäilyttävinä ja heillä saattoi olla ongelmia työnsaannissa.<ref name=suh/>

{| {{Wikitable}}
|-
|+ Kirkosta eroaminen 1923–1929<ref name=kristhist/>
|-
! Vuosi
! Eronneita
|-
| 1923 || 22&nbsp;660
|-
| 1924 || 3&nbsp;646
|-
| 1925 || 5&nbsp;359
|-
| 1926 || 3&nbsp;369
|-
| 1927 || 3&nbsp;285
|-
| 1928 || 4&nbsp;396
|-
| 1929 || 5&nbsp;161
|}

1940-luvun sotavuosina kirkosta eroavien määrä laski alle kahden tuhannen vuodessa. Eroaminen yleistyi sotien jälkeen voimakkaasti. Vuotuinen eromäärä pysytteli selvästi yli 10&nbsp;000 eronneessa 1940-luvun lopulta aina vuoteen 1959.<ref name="häkkinen">{{Kirjaviite | Tekijä = Häkkinen, Seppo | Nimeke = Ihanne ja todellisuus. Jäsenyyteen sitoutuminen Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1960-luvulta 2000-luvulle | Vuosi = 2010 |  Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Kirkon tutkimuskeskus | Tunniste = ISBN 978-951-693-297-5 }}</ref> Yhdeksi syyksi lisääntyneille eroille on esitetty, että koko vuoden [[kirkollisvero]] perittiin kerralla, mikä olisi muistuttanut eroamisesta. Kun kirkollisvero vuodesta 1960 alkaen pidätettiin [[ennakkovero]]n yhteydessä, eroaminen väheni selvästi.<ref name=erohist>[http://eroakirkosta.fi/media/taustatietoa/erohistoria.txt Kirkosta eroamisen historia 1923–2005] eroakirkosta.fi</ref><ref name=haastettu/>

Eroamista helpotettiin vuonna 1969, minkä jälkeen erot yleistyivät jälleen. Siitä alkaen eroamisen voi hoitaa [[henkikirjoittaja]]n toimistossa. Erolle ei myöskään tarvinnut enää ilmoittaa syytä.<ref name=erohist/><ref name="häkkinen"/>

Kirkosta eroaminen kiihtyi v. 1984, kun kirkolliskokous ei hyväksynyt [[naispappeus|naispappeutta]]. 1990-luvun alun lama kiihdytti eroamista, mutta laman jälkeen eroaminen väheni 2000-luvun vaihteeseen tultaessa.<ref name="häkkinen"/>

=== 2000-luku ===
Kirkosta eronneiden määrä nousi selvästi vuonna 2003. Tuolloin voimaanastunut uusi [[uskonnonvapauslaki]] helpotti kirkosta eroamista: Eroamiseen ei enää tarvittu henkilökohtaista käyntiä, määrämuotoista lomaketta tai aiempaa kuukauden harkinta-aikaa. Myös uusi [[hautaustoimilaki]] lisäsi eroja, kun hautaustoimen maksut kirkkoon kuuluville ja siihen kuulumattomille tulivat yhtäsuuriksi.<ref name=kmk>Kirkko muutosten keskellä. Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2000–2003. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 89, Kirkon tutkimuskeskus, Tampere 2004. Luku III.</ref> Samana vuonna [[Tampereen vapaa-ajattelijat]] avasivat [[eroakirkosta.fi]]-palvelun.

Vuoden 2003 helpotusten takana oli tietoinen päätös. Edellistä, v. 1923 voimaan tullutta uskonnonvapauslakia säädettäessä oli nähty tarpeelliseksi, että eroaminen oli tehtävä henkilökohtaisesti. Tämän katsottiin aikanaan voivan estää eroamiseen tähtäävän joukkoyllytyksen. Oli myös pelätty sekaannuksia samannimisten välillä. Henkilökohtaista asiointia vaadittiin siksikin, että eroamisen nähtiin vaativan vakavaa harkintaa. Tämän vuoksi vuosina 1923–2003 käytössä oli myös kuukauden harkinta-aika eli niin sanottu ”katumuskuukausi”. Ero tuli voimaan, ellei sitä peruuttanut kuukauden kuluessa. Katumuskuukauden vuoksi eroilmoitus tuli antaa viimeistään marraskuussa, jotta saattoi säästää seuraavan vuoden kirkollisveron.<ref name=he170>[http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2002/20020170 Hallituksen esitys Eduskunnalle uskonnonvapauslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi] HE 170/2002</ref>

Henkilökohtaisen asioinnin vaatimuksen ja katumuskuukauden nähtiin vaikeuttavan kirkosta eroamista perusteettomasti, minkä vuoksi niistä luovuttiin v. 2003. Samaan aikaan tuli mahdolliseksi erota kirkosta myös sähköisesti tietoliikenneyhteyksien välityksellä.<ref name=he170/> Tästä muodostuikin pian yleinen eroamistapa.

== Eroamiskäytäntö nykyisin ==

Kirkosta voi erota antamalla vapaamuotoisen kirjallisen eroilmoituksen. Ilmoituksen voi lähettää myös sähköpostitse tai verkkopalvelun kautta. Täysi-ikäinen henkilö voi erota itsenäisesti. Alaikäisen eroamiseen tarvitaan huoltajien suostumus. Tapauksia on kolmenlaisia eroajan iästä riippuen. Huoltajat voivat erottaa alle 12-vuotiaan lapsen uskonnollisesta yhdyskunnasta ilman hänen suostumustaan. 12–14-vuotiasta ei voi erottaa ilman hänen omaa suostumustaan. 15–17-vuotias voi erota itse, mutta tarvitsee huoltajien suostumuksen eroilmoitukseen.<ref>[http://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/kotikunta_ja_vaestotiedot/Uskonnolliseen-yhdyskuntaan-liittyminen-ja-eroaminen/ Maistraatit: Uskonnolliseen yhdyskuntaan liittyminen ja eroaminen] Viitattu 15.12.2014</ref>

Eroaminen astuu voimaan heti, kun eroilmoitus on toimitettu seurakuntaan tai Digi- ja väestötietovirastoon.<ref>[http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/B9DD95DAC1A2AFEEC225706C003CED12?OpenDocument&lang=FI Evl.fi: Eroaminen tapahtuu tekemällä eroilmoitus]</ref> Sähköpostieroamisen tapauksessa eron katsotaan astuneen voimaan, kun Digi- ja väestötietovirasto vastaanottaa sähköpostin. Digi- ja väestötietovirasto toimittaa eronneelle vahvistuksen, kun eroaminen on rekisteröity väestötietojärjestelmään.

Kirkosta voi erota koska tahansa, mutta kirkollisvero peritään kalenterivuosittain. Edellisen vuoden lopussa kirkkoon kuulunut henkilö maksaa [[kirkollisvero]]a koko seuraavan vuoden ajalta, vaikka eroaisikin kesken vuoden. Jos kirkosta eroaa viimeistään vuoden viimeisenä päivänä, välttyy seuraavan vuoden kirkollisverolta.<ref>[http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Maksaminen/Kirkollisvero(27601) Verohallinto: Kirkollisvero] Viitattu 1.1.2014</ref>

== Kirkosta eroamisen syyt ==
Syyt kirkosta eroamiseen ovat vaihdelleet historian saatossa. Mitään yhtä syytä ei voida esittää, vaan ihmiset tekevät ratkaisunsa hyvin erilaisista syistä.<ref name="häkkinen"/>

=== Erosyyt 1900-luvulla ===
1900-luvulla eroaaltoihin liittyivät poliittiset konfliktit kirkon ja eri väestönosien suhteissa. Sisällissodan jälkeen 1920-luvulla eroamiseen vaikutti [[työväestö]]n epäluulo kirkkoa kohtaan. 1950-luvun kirkonvastainen liikehdintä ja 1960-luvun kulttuuriradikalismi johtivat uusiin konflikteihin. Nämä yhdistettynä radikaalin vasemmiston, myös [[kommunisti]]en voimistuneeseen kannatukseen aiheuttivat eroaaltoja, joissa kyse oli poliittisesta protestista. Kirkosta vieraantumiseen vaikutti myös muuttoliike maalta kaupunkiin. Muutossa yhteys kirkkoon ja uskontoon särkyi. Muuttajat sijoitettiin suuriin kaupunkiseurakuntiin, joissa paikallinen identiteetti ja yhteenkuuluvuus olivat kadonneet. Yhteyden puute seurakuntaan ja kirkkoon sekä uskonnollisuuden puute nousivat 1960-luvun alun tutkimuksessa päätekijöiksi, joista kirkosta eroaminen johtui.<ref name="häkkinen"/>

Eroamiseen on 1970-luvulla liittynyt myös ammattiyhdistyksen tai työporukan painostusta ainakin teollisuudessa ja rakennusalalla. Samaan aikaan esiintyi muuallakin voimakasta kirkon vastaista yhteiskunnallista liikehdintää.<ref name=kauppinen>{{Kirjaviite | Tekijä = Kauppinen, Juha | Nimeke = Takaisin kirkkoon. Tutkimus aikuisena kirkkoon liittyneistä Tampereella 1996–2006 | Vuosi = 2008 | Luku = | Sivu = 105 | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Kirkon tutkimuskeskus | Tunniste = ISBN 978-951-693-290-6 }}</ref>

Sosialistinen ideologian merkitys eroamiseen on sittemmin vähentynyt. Vuonna 1984 eroaalto seurasi kirkolliskokouksen kielteistä päätöstä [[naispappeus|naispappeudesta]]. Kun pappeus pysyi kiellettynä naisilta, se johti tasa-arvoa korostaneena aikana jyrkkään nousuun eroissa. Muuten kirkon kannanottoihin liittyneet protestieroamiset olivat 1900-luvulla vähäisiä.<ref name="häkkinen"/>

1990-luvun alkupuolella korostuivat taloudelliset erosyyt. Merkittävimmät välittömät syyt olivat [[kirkollisvero]], [[Lama (talous)|lama]] ja [[työttömyys]] sekä verotuksen taso yleensä. Taloudellisten syiden lisäksi oli muitakin syitä: Monet eivät uskoneet kirkon opetukseen eivätkä nähneet jäsenyydestä mitään hyötyä. Moni erosi myös pettymyksestä kirkon toimintaan tai seurakunnan työntekijöihin. Poliittiset erosyyt olivat harvinaisia.<ref name="häkkinen"/>

=== Erosyyt 2000-luvulla ===
Vuosina 2003–2004 kirkosta eronneet pitivät eronsa syynä useimmiten sitä, että kirkon jäsenyys oli menettänyt merkityksensä heidän elämässään. Lopullisena syynä olivat usein taloudelliset perusteet: [[kirkollisvero]]n maksaminen koettiin turhaksi, kun jäsenyys oli menettänyt merkityksensä. Eronneet olivat myös kokeneet pettymyksiä kirkkoa kohtaan. Tällaisia olivat mm. kirkon päätökset tai kannanotot ja yksittäisten työntekijöiden epäoikeudenmukaiseksi koettu toiminta.<ref name=kmk/>

Vuonna 2006 julkaistun Kati Niemelän tutkimuksen mukaan yleisin erosyy oli se, ettei kirkolla ollut henkilökohtaisesti riittävää merkitystä. Tämä johti siihen, ettei eroaja halunnut maksaa [[kirkollisvero]]a; taloudellisten syiden merkitys oli kuitenkin lamavuosista vähentynyt. Valtaosalle eronneista ei uskolla ollut juuri mitään merkitystä. Eroamiseen vaadittiin usein jokin ulkoinen kimmoke, kuten ärtymys jostain kirkon kannanotosta. Osalle eroaminen olikin myös protesti. Nuorilla aikuisilla protesti tyypillisesti kohdistui kirkon suvaitsemattomuuteen ja koettuun epätasa-arvoisuuteen, kuten homoseksuaalisuuden torjuntaan tai naispappien syrjintään. Kokemusten synnyssä [[media]]lla oli tärkeä rooli. Media muokkasi mielikuvia, kun omat kokemukset kirkosta olivat vähentyneet. Toisaalta osa eroajista piti kirkkoa liian liberaalina. Noin kymmenesosa eroajista oli voimakkaasti uskonnollisia. Osa koki eronneensa kirkosta, ei Jumalasta eikä uskosta.<ref name="häkkinen"/><ref>[https://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/E2584652A435801BC225711C0038CB73?OpenDocument&lang=FI Kirkon jäsenmäärä laski - Tutkimus kirkosta eroamisen syistä valmistunut] Kirkon tiedotuskeskus 21.2.2006</ref>

Eroakirkosta.fi-palvelu tiedotti vuonna 2007, että sen saaman palautteen perusteella tärkeimmät eroamissyyt olivat [[ateismi]], [[agnostisismi|agnostisuus]] tai vähäinen usko, kirkollisverojen välttäminen ja eroamisen helppous.<ref name="eroakirkosta2007">{{Verkkoviite | Nimeke=Eroakirkosta.fi: puolivuotiskatsaus 2007 | Ajankohta=29.7.2007 | Osoite= http://www.eroakirkosta.fi/media/muut/puolivuotiskatsaus_2007.txt#syita_eroamiselle | Julkaisija= Tampereen vapaa-ajattelijat | Luettu=30.7.2007 | Kieli= }}</ref>

Luterilaisen kirkon julkaiseman vuonna 2011 tehdyn kyselyn mukaan kirkosta eroaminen on harkittu päätös, ei hetken mielijohde. Keskeisimpiä syitä eroon olivat se, ettei kirkolla ollut eroajalle merkitystä, ettei hän uskonut kirkon opetuksiin eikä kokenut itseään uskonnolliseksi. Nämä tekijät olivat vaikuttaneet kolmeen neljästä eroajasta. Lähes yhtä keskeinen syy oli haluttomuus maksaa kirkollisveroa. Mielipide-erot jostain kirkon päätöksestä olivat myös tärkeitä. Joka toinen eronnut piti kirkkoa liian konservatiivisena ja suvaitsemattomana seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Lähes joka viides eroaja piti kirkkoa liian maallistuneena, alle kymmenesosa liian suvaitsevaisena mainittuja vähemmistöjä kohtaan. Noin joka kymmenes eroaja koki jonkin toisen uskonnollisen yhdyskunnan vastaavan paremmin ajatteluaan.<ref name=haastettu/>

Loppuvuonna 2014 tehdyn kyselyn mukaan eroon tai eroharkintaan johtavista yksittäisistä asioista tärkein oli se, ettei henkilö enää usko [[Jumala (kristinusko)|Jumala]]an. Tämän syyn mainitsi 42&nbsp;% eronneista tai eroa harkitsevista. Tavallisia syitä olivat kirkon mielipiteiden vanhoillisuus, kirkollisveron suuruus ja haluttomuus maksaa kirkollisveroa, koska ei käy kirkon tilaisuuksissa. Muita tavallisia syitä olivat kirkon viimeaikainen suhtautuminen homoseksuaalien avioliittoon ja se, että vastaajien mielestä [[uskonto]] ei kuulu moderniin maailmaan. Yli 60 prosentin mielestä eroratkaisuun vaikuttaa ratkaisevasti tai jonkin verran se, että kirkko on liian vanhoillinen; harvan eronneen tai eroa harkitsevan mielestä kirkko oli liian vapaamielinen.<ref name=is2014/>

Naisten erosyitä kirkosta on selvittänyt Iltalehti vuonna 2010. Lehden kyselyn mukaan kirkosta eronneet naiset kokivat kirkon vanhoilliseksi. Esiin nousivat kielteiset asenteet homoseksuaalisuutta ja naispappeutta kohtaan. Vastaajat kokivat, että kirkolla ei ole heille mitään annettavaa, he eivät ole halukkaita käyttämään kirkon palveluja eivätkä myöskään halua maksaa kirkollisveroa. Monet vastaajat mainitsivat uskovansa Jumalaan mutta eivät kokeneet tarvitsevansa siihen kirkkoa.<ref>[http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010051711681521_uu.shtml Vanhoillisuus karkottaa kirkon naisjäseniä] ''Iltalehti'' 17.5.2010</ref>

=== Erosyyt ortodokseilla ===
Suomen ortodoksisesta kirkosta eroamista ovat selittäneet elämänkatsomukselliset ja taloudelliset syyt, mm. haluttomuus maksaa kirkollisveroa. Syiksi on sanottu myös ortodoksisesta perinteestä vieraantuminen, syrjiviksi koetut uskonnonopetuksen järjestelyt ja haluttomuus ylläpitää ortodoksista identiteettiä luterilaisessa suvussa tai ympäristössä. Sitä vastoin kirkon toimintatavat tai henkilöstö on nimetty erosyiksi harvoin.<ref name=ort2014/>

== Kirkosta eroamisen määrät ==
[[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon]] kuuluvien suhteellinen osuus koko maan väkiluvusta on ollut laskussa 1920-luvulta alkaen, kun kirkosta eroaminen varsinaisesti tuli mahdolliseksi. Vielä vuonna 1920 luterilaisia oli Suomessa 98,1&nbsp;%. Luterilaiset ja ortodoksit yhteen laskien [[kansankirkko]]ihin kuului väestöstä tuolloin 99,7&nbsp;% lähes kaikkien muiden kuuluessa johonkin muuhun, harvinaisempaan uskontokuntaan.<ref name="svt"/>
[[Tiedosto:Kirkkoon_liittyneet_ja_eronneet.jpg|centre|800x800px]]

Kirkosta eroamisen huippuvuosia 1900-luvulla olivat 1923 ja useat 1950-luvun vuodet. Tuolloin kirkosta erosi vuosittain yli 20&nbsp;000 henkeä. Vuonna 1958 kirkon jätti yli 24&nbsp;000 jäsentä. Eroaminen yleistyi voimakkaasti myös vuoden 1969 jälkeen ja vuonna 1984.<ref name="häkkinen"/> 

Uuden huipputason eroaminen saavutti laman oloissa vuosina 1992 ja 1993. Tuolloin eromäärä ensi kertaa ylitti 30&nbsp;000 henkeä. Huippuvuosien jälkeen eroaminen laantui.<ref name=kmk/>

Alhaisimmillaan kirkosta eroaminen on ollut 1940-luvun sotavuosina, jolloin kirkosta eroaminen putosi alle 2&nbsp;000:een vuodessa. Eroaminen oli vähäistä myös vuodesta 1924 aina 1940-luvun loppupuolelle ulottuvana ajanjaksona ja toisaalta 1960-luvulla.<ref name="häkkinen"/> Eroaminen kävi edeltäneitä vuosia selvästi alhaisemmalla tasolla myös 1994–2002.

Eronneiden määrä on lisääntynyt merkittävästi 2000-luvulla. Eroaminen alkoi kiihtymään vuodesta 2003 alkaen uuden [[uskonnonvapauslaki|uskonnonvapauslain]] salliessa eroamisen helposti internetin välitysellä. Vuosina 2014–2023 kirkkoon kuuluvien osuus väestöstä on laskenut keskimäärin noin 1,2 prosenttiyksikköä vuodessa. 1990-luvulla vuosittainen lasku oli noin 0,3 prosenttiyksikköä.

{| class="wikitable" style="border:2px solid #aaa; text-align:center;"
|+Tilastoja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärän kehityksestä<ref>{{Kirjaviite |Nimeke = Kirkon tilastollinen vuosikirja 2005 | Vuosi = 2006 | Luku = | Sivu = 22 | Selite = Väestönmuutokset vuosina 1970–2005 | Julkaisija = Suomen evankelis-luterilainen kirkko: Kirkkohallitus | Tunniste = ISSN 1458-1388 | www = http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/ED10B30F92B933CCC22577AE00428A63/$FILE/Kirkon_tilast_vuosikirja_2005.pdf | www-teksti = | Viitattu = 19.1.2015  }}</ref><ref name=sakasti>{{Verkkoviite | Osoite = http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp2?open&cid=Content20EBDF | Nimeke = Seurakuntien väkiluvut ja väestömuutokset 2006–2013 | Selite = Väestönmuutokset koko kirkko, 2006–2013 | Julkaisu = Sakasti | Ajankohta = | Julkaisija = Kirkkohallitus | Viitattu =25.1.2016 }}</ref>
! Vuosi
! Eronneet
! Liittyneet
! Erotus
! Kirkkoon kuului (%)
! Muutos edellisvuoteen (%-yks.)
|-
| 1970 || 15&nbsp;264 || 3&nbsp;623 || &minus;11&nbsp;641 || 95,0 || &minus;
|-
| 1971 || 13&nbsp;497 || 3&nbsp;599 || &minus;9&nbsp;898 || 94,4 || &minus;0,6
|-
| 1972 || 16&nbsp;091 || 3&nbsp;660 || &minus;12&nbsp;431 || 93,7 || &minus;0,7
|-
| 1973 || 17&nbsp;438 || 3&nbsp;285 || &minus;14&nbsp;153 || 93,1 || &minus;0,6
|-
| 1974 || 16&nbsp;668 || 3&nbsp;665 || &minus;13&nbsp;003 || 92,6 || &minus;0,5
|-
| 1975 || 16&nbsp;534 || 4&nbsp;181 || &minus;12&nbsp;353 || 92,2 || &minus;0,4
|-
| 1976 || 17&nbsp;926 || 4&nbsp;327 || &minus;13&nbsp;599 || 91,7 || &minus;0,5
|-
| 1977 || 16&nbsp;151 || 4&nbsp;518 || &minus;11&nbsp;633 || 90,9 || &minus;0,4
|-
| 1978 || 13&nbsp;749 || 4&nbsp;683 || &minus;9&nbsp;066 || 90,7 || &minus;0,2
|-
| 1979 || 13&nbsp;013 || 4&nbsp;991 || &minus;8&nbsp;022 || 90,5 || &minus;0,2
|-
| 1980 || 13&nbsp;953 || 5&nbsp;141 || &minus;8&nbsp;812 || 90,3 || &minus;0,2
|-
| 1981 || 14&nbsp;229 || 5&nbsp;389 || &minus;8&nbsp;840 || 90,0 || &minus;0,3
|-
| 1982 || 13&nbsp;638 || 5&nbsp;758 || &minus;7&nbsp;880 || 89,9 || &minus;0,1
|-
| 1983 || 13&nbsp;072 || 5&nbsp;778 || &minus;7&nbsp;294 || 89,7 || &minus;0,2
|-
| 1984 || 22&nbsp;141 || 5&nbsp;484 || &minus;16&nbsp;657 || 89,4 || &minus;0,3
|-
| 1985 || 18&nbsp;120 || 5&nbsp;173 || &minus;12&nbsp;947 || 89,1 || &minus;0,5
|-
| 1986 || 17&nbsp;340 || 5&nbsp;506 || &minus;11&nbsp;834 || 88,8 || &minus;0,3
|-
| 1987 || 19&nbsp;151 || 5&nbsp;806 || &minus;13&nbsp;345 || 88,6 || &minus;0,2
|-
| 1988 || 20&nbsp;240 || 5&nbsp;644 || &minus;14&nbsp;596 || 88,3 || &minus;0,3
|-
| 1989 || 18&nbsp;700 || 5&nbsp;963 || &minus;12&nbsp;737 || 87,9 || &minus;0,4
|-
| 1990 || 16&nbsp;017 || 6&nbsp;419 || &minus;9&nbsp;598 || 87,6 || &minus;0,3
|-
| 1991 || 22&nbsp;352 || 6&nbsp;995 || &minus;15&nbsp;357 || 87,1 || &minus;0,5
|-
| 1992 || 30&nbsp;710 || 7&nbsp;496 || &minus;23&nbsp;214 || 86,5 || &minus;0,5
|-
| 1993 || 29&nbsp;567 || 8&nbsp;066 || &minus;21&nbsp;501 || 86,0 || &minus;0,5
|-
| 1994 || 16&nbsp;940 || 9&nbsp;687 || &minus;7&nbsp;253 || 85,7 || &minus;0,3
|-
| 1995 || 14&nbsp;083 || 10&nbsp;309 || &minus;3&nbsp;774 || 85,6 || &minus;0,1
|-
| 1996 || 13&nbsp;195 || 10&nbsp;811 || &minus;2&nbsp;384 || 85,4 || &minus;0,2
|-
| 1997 || 12&nbsp;004 || 11&nbsp;205 || &minus;799 || 85,3 || &minus;0,1
|-
| 1998 || 13&nbsp;518 || 11&nbsp;560 || &minus;1&nbsp;958 || 85,2 || &minus;0,1
|-
| 1999 || 12&nbsp;447 || 10&nbsp;933 || &minus;1&nbsp;514 || 85,1 || &minus;0,1
|-
| 2000 || 13&nbsp;566 || 11&nbsp;220 || &minus;2&nbsp;346 || 85,0 || &minus;0,1
|-
| 2001 || 14&nbsp;083 || 10&nbsp;608 || &minus;3&nbsp;475 || 84,8 || &minus;0,2
|-
| 2002 || 16&nbsp;077 || 10&nbsp;377 || &minus;5&nbsp;700 || 84,6 || &minus;0,2
|-
| 2003 || 26&nbsp;857 || 10&nbsp;023 || &minus;16&nbsp;834 || 84,1 || &minus;0,5
|-
| 2004 || 27&nbsp;009 || 9&nbsp;365 || &minus;17&nbsp;644 || 83,6 || &minus;0,5
|-
| 2005 || 33&nbsp;043 || 9&nbsp;559 || &minus;23&nbsp;484 || 83,1 || &minus;0,5
|-
| 2006
| 34&nbsp;952
| 10&nbsp;116
| &minus;24&nbsp;836
| 82,4
| &minus;0,7
|-
| 2007
| 37&nbsp;879
| 10&nbsp;474
| &minus;27&nbsp;405
| 81,7
| &minus;0,7
|-
| 2008
| 52&nbsp;203
| 10&nbsp;763
| &minus;41&nbsp;440
| 80,6
| &minus;0,9
|-
| 2009
| 43&nbsp;650
| 12&nbsp;195
| &minus;31&nbsp;455
| 79,7
| &minus;0,9
|-
| 2010
| 83&nbsp;097
| 13&nbsp;284
| &minus;69&nbsp;813
| 78,2
| &minus;1,5 
|-
| 2011
| 46&nbsp;177
| 13&nbsp;623
| &minus;32&nbsp;554
| 77,2
| &minus;1,0
|-
| 2012
| 41&nbsp;079
| 14&nbsp;108
| &minus;26&nbsp;971
| 76,4
| &minus;0,8
|-
| 2013<ref name=evl2013/>
| 58&nbsp;965
| 14&nbsp;653
| &minus;44&nbsp;312
| 75,2
| &minus;1,2
|-
| 2014<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://web.archive.org/web/20160101004416/http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/23D4F503BE60195BC2257DE30049D050?OpenDocument&lang=FI |nimeke =Vahvistetut jäsentilastot 2014: Kirkkoon kuuluu neljä miljoonaa suomalaista|julkaisu=Evl.fi [Internet Archive Wayback]|julkaisija=|viitattu=2017-01-17|tekijä=|ajankohta=5.2.2015}}</ref>
| 78&nbsp;300
| 15&nbsp;701 
| &minus;62&nbsp;599
| 73,7
| &minus;1,5
|-
| 2015<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.kirkontutkimuskeskus.fi/viz?id=63 |nimeke =Kirkon jäsenyys 2016 - Kirkon tutkimuskeskus - Kirkkoon liittyneet ja kirkosta eronneet 1923-2016|julkaisu=|julkaisija=Kirkon tutkimuskeskus|viitattu=2017-01-17|tekijä=|ajankohta=}}</ref>
| 45&nbsp;241
| 17&nbsp;604
| &minus;27&nbsp;637
| 72,8
| &minus;0,9
|-
|2016<ref name=":0" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://evl.fi/uutishuone/tiedotteet/-/items/item/10402/Kirkon+jasenmaaran+kehitys+edellisvuoden+kaltaista |nimeke =Kirkon jäsenmäärän kehitys edellisvuoden kaltaista - evl.fi|julkaisu=evl.fi|viitattu=2017-01-17}}</ref>
|50&nbsp;119
|16&nbsp;982
|−33&nbsp;137
|71,9
| &minus;0,9
|-
|2017<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kirkontilastot.fi/viz?id=43 |nimeke =Seurakuntien jäsentilasto 2017|julkaisu=kirkontilastot.fi|viitattu=2018-01-29}}</ref>
|52&nbsp;292
|16&nbsp;491
|−35&nbsp;801
|70,7
| &minus;1,2
|-
| 2018<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kirkontilastot.fi/viz?id=84 | Nimeke = Jäsentilasto 1999-2018 |  Ajankohta = |  Viitattu = 30.1.2019  }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://evl.fi/tietoa-kirkosta/tilastotietoa/jasenet | Nimeke =Tietoa kirkosta: Kirkon jäsenyys | Ajankohta = | Julkaisija = evl.fi | Viitattu = 30.1.2019  }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10596566 | Nimeke = Historiallinen muutos: Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu enää alle 70 prosenttia kansasta | Tekijä = Aromaa, Jonni |  Ajankohta = 15.1.2019 | Viitattu = 30.1.2019  }}</ref>
| 58&nbsp;338
| 16&nbsp;680
| −41&nbsp;658
| 69,7
| −1,0
|-
|2019<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kirkontilastot.fi/viz.php?id=109 |nimeke =Jäsentilasto 2019 vuosiyhteenveto|julkaisu=kirkontilastot.fi|viitattu=19.6.2021}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kirkontilastot.fi/viz.php?id=144 | Nimeke =Jäsentilasto 2019 kirkkoon kuuluvuus | Ajankohta = | Julkaisija = kirkontilastot.fi | Viitattu = 19.6.2021  }}</ref>
|56&nbsp;007
|16&nbsp;246
|−39&nbsp;761
|68,6
| &minus;1,1
|-
|2020<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kirkontilastot.fi/viz.php?id=148 |nimeke =Jäsentilasto 2020 vuosiyhteenveto|julkaisu=kirkontilastot.fi|viitattu=19.6.2021}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kirkontilastot.fi/viz.php?id=181 | Nimeke =Jäsentilasto 2020 kirkkoon kuuluvuus | Ajankohta = | Julkaisija = kirkontilastot.fi | Viitattu = 19.6.2021  }}</ref>
|48&nbsp;125
|18&nbsp;124
|−30&nbsp;001
|67,7
| &minus;0,9
|-
|2021
|55&nbsp;848
|20&nbsp;422
|−35&nbsp;426
|66,5
|&minus;1,2
|-
|2022
|63&nbsp;694
|20&nbsp;285
|−43&nbsp;409
|65,1
|&minus;1,4
|-
|2023
|55&nbsp;354
|21&nbsp;047
|−34&nbsp;354
|63,5
|&minus;1,6
|}

Kirkkoon kuuluvien osuuden kehittymiseen vaikuttaa pelkkien erojen ja liittymisten lisäksi myös em. lukuihin sisältymättömien lapsikasteiden sekä kuolleiden kirkon jäsenien erotus sekä lisäksi muutto maahan ja maasta ulos.

[[Kirkkoon liittyminen]] on ollut kirkosta eroamista vähäisempää lähes jatkuvasti. Liittyjien määrä kuitenkin ylitti eronneiden määrän [[jatkosota|jatkosodan]] aikana ja vuonna 1964.<ref name=vata012015>{{Verkkoviite | Osoite = http://eroakirkosta.fi/media/none/tiedote_01_2015.html | Nimeke = Vuosi 2014 kirkolle kaikkien aikojen synkin | Selite = Tiedote |  Ajankohta = 10.2.2015 | Julkaisija = Vakaumusten tasa-arvo VATA ry | Viitattu = 10.2.2015  }}</ref>

=== Eropiikit 2010-luvulla ===
2010-luvulla on koettu useita eropiikkejä. Näiden aikana kirkosta on eronnut suuri määrä ihmisiä lyhyessä ajassa:<ref name=huotari>Huotari, Mikko: Vuotaa molemmista päistä. Suomen Kuvalehti 49/2014, s. 14&ndash;15.</ref>

* Lokakuussa, yhden kuukauden aikana, vuonna 2010 koettiin tähän asti suurin eropiikki. Tuolloin noin 40&nbsp;000 kirkon jäsentä erosi kirkosta [[Yle TV2|Yle TV2:n]] [[Homoilta]]-ohjelman jälkeen.<ref name=ss>[http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/%C3%A4la-alistu-kampanjan-eroaalto-pienempi-kuin-homoillan/1030149 Älä alistu -kampanjan eroaalto pienempi kuin Homoillan] Savonsanomat.fi 29.3.2011</ref><ref name=ku>[http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2506787/4-000-eronnut-kirkosta-ala-alistu-kampanjan-vuoksi 4&nbsp;000 eronnut kirkosta Älä alistu -kampanjan vuoksi] Kansan Uutiset Verkkolehti 30.3.2011</ref>
* Keväällä 2011 noin 4&nbsp;000 jäsentä erosi kristillisen [[Nuotta (lehti)|Nuotta]]-lehden [[Älä alistu]] -kampanjan seurauksena. Kampanjan mukaan homo- ja biseksuaalisuudesta voi parantua kristinuskon avulla. Moni eroaja kritisoi kirkkoa ahdasmielisyydestä, osa sitä vastoin liiasta suvaitsevaisuudesta suhteessa homoihin.<ref name=ss/><ref name=ku/>
* Kesällä 2013 yli 6&nbsp;000 henkeä erosi kirkosta viikossa, kun [[sisäasiainministeri]] [[Päivi Räsänen]] oli kehottanut seuraamaan Raamattua silloinkin, kun se on vastoin lakia. Eroajissa korostuivat aikuiset miehet.<ref>[http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/60626-eroakirkostafi-jo-3600-eronnut-kirkolta-katosi-yli-miljoonan-tulot Eroakirkosta.fi: Jo 3&nbsp;500 eronnut,] uusisuomi.fi 12.7.2013</ref><ref>[http://eroakirkosta.fi/media/none/tiedote_08_2013.html?year=2013 Räsäs-kohussa yli 6&nbsp;500 kirkosta eronnutta &ndash; eroajat suurelta osalta aikuisia miehiä] Eroakirkosta.fi 17.7.2013</ref>
* Lokakuussa 2014 yli 6&nbsp;000 henkeä erosi kirkosta vajaassa viikossa, kun yhteen viikonloppuun oli osunut kolme uutista: [[seurakuntavaalit]], seurakunnan osallistuminen seksimessuille ja puoluejohtaja Päivi Räsäsen lausunto kristillisdemokraattien vastustavasta kannasta ns. tasa-arvoiseen avioliittolakiin.<ref>[http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2014-11-05/eropiikkiin-on-monta-syyta Eropiikkiin on monta syytä] Vantaan Lauri 5.11.2014</ref><ref>[http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288758140776.html Kirkosta eroamisen buumi jatkuu &ndash; syinä mm. Päivi Räsänen ja seksimessutempaus] Iltasanomat.fi 31.10.2014</ref><ref>[http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/692777/Avioliittolain+muutos+ajaisi+Rasasen+hallituksesta Avioliittolain muutos ajaisi Räsäsen hallituksesta] Turun Sanomat 26.10.2014</ref>
* Marras-joulukuun vaihteessa 2014 yli 20&nbsp;000 jäsentä erosi kirkosta viikossa, kun eduskunta oli äänestänyt ns. [[Tasa-arvoinen avioliittolaki|tasa-arvoisesta avioliittolaista]]. Eroajissa oli sekä konservatiivisten että liberaalien näkemysten kannattajia. Eroaallon syinä nousivat esiin [[arkkipiispa]] [[Kari Mäkinen|Kari Mäkisen]] hyväksyvä suhtautuminen uuteen lakiin ja toisaalta kirkon virallinen kielteinen kanta samaan asiaan.<ref>[http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288787936922.html Sivusto: Kirkosta eroamisessa tapahtui yllättävä muutos?] Iltasanomat.fi 30.11.2014</ref><ref>[http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014120518897647_uu.shtml Kirkosta erosi viikossa yli 20&nbsp;000 ihmistä] Iltalehti 5.12.2014.</ref>

Edellä lueteltujen eropiikkien lisäksi on ollut tavallista, että eroaminen kiihtyy voimakkaasti vuoden lopussa. Tämän sanotaan johtuvan siitä, että näin toimien välttyy seuraavan vuoden kirkollisverolta.<ref name=huotari/> Mediatutkija Johanna Sumialan mukaan uutisointi voi lisätä kirkosta eroamista. Sumialan mielestä kirkon viestinnässä on jouduttu [[noidankehä]]än, jossa eroaminen aktivoituu, kun jotain tapahtuu.<ref name=huotari/>

=== Eromäärä ortodoksisesta kirkosta ===
Suomen ortodoksisesta kirkosta eroaminen on lisääntynyt. 2000-luvun alkupuolella ortodoksisesta kirkosta erosi vuosittain noin 400 ihmistä vuodessa. Saman vuosikymmenen loppupuolella eroajia oli noin 600 vuodessa. Eroajien määrä oli 628 vuonna 2012 ja 772 vuonna 2013. Vuonna 2014 erosi 926 eli noin 1,5&nbsp;% jäsenistä.<ref name=ort2012>[http://www.ort.fi/ru/keskusrekisteri Ort.fi: Kirkon väestötilasto 2012 on valmistunut keskusrekisterissä] Viitattu 4.1.2014</ref><ref name=ort2013>[http://ort.fi/uutiset/kirkkoon-liittyi-enemmaen-kuin-siitae-erosi Kirkkoon liittyi enemmän kuin siitä erosi] Viitattu 18.2.2014</ref><ref name=ort2014>[https://www.ort.fi/uutiset/kirkon-jaesentilasto-vuodelta-2014-valmistui Suomen ortodoksinen kirkko: Kirkon jäsentilasto vuodelta 2014 valmistui] 14.1.2015</ref> Vuonna 2017 erosi 811 ja vuonna 2018 eroajia oli 981. Ortodoksisesta kirkosta eroamisen syitä ei tarkkaan tunneta, mutta haluttomuus maksaa ortodoksisten seurakuntien korkeaa kirkollisveroa on merkittävä tekijä. Kaupunkiseurakunnissa eroaminen vaikuttaa olevan suhteellisesti vilkkaampaa.<ref name=":1" />

Jäsenmäärä ortodoksisessa kirkossa saavutti huippunsa 81&nbsp;631 henkeä vuonna 1940. Jäsenmäärä pieneni sotien jälkeen aina vuoteen 1990 asti, jolloin ortodoksiseen kirkkoon kuului 55&nbsp;924 henkeä. Sen jälkeen jäsenmäärä oli vuosia hitaassa kasvussa erityisesti maahanmuuttajien kirkkoon liittymisen vuoksi. Vuoteen 2018 mennessä ortodoksisen kirkon jäsenmäärä on laskenut 59&nbsp;560 jäseneen. Jäsenmäärän laskun suurin syy oli vuonna 2018 se, että kuolleiden määrä ylitti kastettujen määrän moninkertaisesti.<ref name=":1">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ort.fi/uutishuone/2019-01-11/kirkon-jasenmaaraan-tuntuva-lasku | Nimeke = Kirkon jäsenmäärään tuntuva lasku| Tekijä = Hattunen, Maria | Ajankohta = 11.1. 2019 | Julkaisija = Suomen ortodoksinen kirkko | Viitattu = 26.1.2019 }}</ref>

Ortodoksiseen kirkkoon liittyi aiemmin enemmän ihmisiä kuin siitä erosi. Kirkkoon liittyjiä oli noin 900 vuodessa vuonna 2014 päättyneenä kymmenvuotiskautena. Vuonna 2014 heitä oli 1&nbsp;009.<ref name="ort2014" /> Vuonna 2018 eroajat olivat enemmistössä. Liittyneitä oli 882. Liittyjien määrää nostaa tilastossa se, että osa kastetuista lapsista rekisteröidään liittyneiksi eikä kastetuiksi. Näin tapahtuu silloin, kun lapsi on ensin ilmoitettu väestörekisteriin.<ref name=":1" />

== Alueelliset erot ==
Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenosuus väestöstä vaihtelee voimakkaasti seurakunnittain ja alueittain. Kiihtyneen kirkosta eroamisen aikana on isoissa kaupungeissa syntynyt kymmenien prosenttiyksikköjen ero muuhun Suomeen. Alueelliset erot ovat syventyneet, sillä vielä 2000-luvun alussa kirkkoon kuuluvia oli 80–90&nbsp;% lähes koko Suomessa. Eriytyminen on voimistunut vuoden 2010 jälkeen. Erot selittyvät kantasuomalaisten valinnoilla kirkosta eroamisessa ja lasten [[kaste|kastamisessa]]. Myös [[maahanmuutto]] vaikuttaa jonkin verran.<ref name=toivonen>{{verkkoviite | Tekijä = Toivonen, Janne | Otsikko = Kirkkoon kuuluminen jakaa Suomen kahtia  | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 3.8.2014 | osoite  = http://www.hs.fi/kotimaa/a1406951328082 | Selite = digitilaajille | Arkisto = https://web.archive.org/web/20140804004724/http://www.hs.fi/kotimaa/a1406951328082 |  Viitattu = 11.2.2015 }}</ref>

Tavallisinta kirkkoon kuuluminen on Pohjanmaalta Varsinais-Suomeen ulottuvalla alueella, jossa 86–94 prosenttia väestöstä kuului kirkkoon vuonna 2013. Alueella kirkkoon kuulumista ylläpitävät varsinkin [[herätysliike|herätysliikkeet]], erityisesti [[lestadiolaisuus]].<ref name=toivonen/> Vuonna 2023 kirkkoon kuuluvuus oli korkeinta [[Perho]]ssa (90,9&nbsp;% väestöstä) ja [[Reisjärvi|Reisjärvellä]] (89,4&nbsp;% väestöstä).<ref name=kirkkoonkuuluvuus2023>[https://www.kirkontilastot.fi/viz.php?id=266 Kirkkoon kuuluvuus 2023] kirkontilastot.fi</ref>

Kirkkoon kuuluminen on vähentynyt pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella. Kirkkoon kuuluminen on suhteellisen vähäistä myös monissa maakuntakeskuksissa.<ref name=toivonen/> 

Pienin kirkkoon kuuluvien osuus väestöstä on Helsingissä, missä 46 prosenttia väestöstä kuului kirkkoon vuonna 2023.<ref name="kirkkoonkuuluvuus2023" /> Jäsenosuus on pudonnut jo alle 50 prosentin yhdessätoista Helsingin seurakunnassa: [[Helsingin Mikaelin seurakunta|Mikael]] (37,7&nbsp;%), [[Kallion seurakunta|Kallio]] (40,9&nbsp;%), [[Paavalin seurakunta|Paavali]] (41,0&nbsp;%),  [[Vuosaaren seurakunta|Vuosaari]] (41,0&nbsp;%), [[Herttoniemen seurakunta|Herttoniemi]] (43,0&nbsp;%), [[Kannelmäen seurakunta|Kannelmäki]] (42,2&nbsp;%), [[Pitäjänmäen seurakunta|Pitäjänmäki]] (45,4&nbsp;%), [[Malmin seurakunta|Malmi]] (45,8&nbsp;%), [[Oulunkylän seurakunta|Oulunkylä]] (46,6&nbsp;%) ja [[Helsingin tuomiokirkkoseurakunta|Helsingin tuomiokirkko]] (48,6&nbsp;%). Kirkosta erosi Helsingissä vuosina 2008–2023 yhteensä 110&nbsp;762 jäsentä. Suomenkielisissä helsinkiläisseurakunnissa kirkkoon kuuluminen on ruotsinkielisiä selvästi vähäisempää.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.helsinginseurakunnat.fi/material/attachments/j6RNsFTgG/jasentietojen_vuositilasto_2023.pdf | Nimeke = Jäsentietojen vuositilasto 2023 | Tiedostomuoto = pdf | Ajankohta = 2023 |Julkaisija = Helsingin seurakuntayhtymä | Viitattu = 30.7.2024}}</ref>

Muista suurista kaupungeista Vantaalla kirkkoon kuului vuonna 2023 46,8 prosenttia väestöstä ja Espoossa 50,2 prosenttia. Tampereella osuus oli 56,3 prosenttia, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän alueella 57,7 prosenttia ja Oulussa 67,3 prosenttia.<ref name="kirkkoonkuuluvuus2023" />

== Kirkosta eroamisen suunta ==
{{Kaavio|width=600|height=300|type=line|xType=date|yType=number|xAxisTitle=vuosiluku|yAxisTitle=luterilaisten osuus väestöstä (%)|x=1860,1870,1880,1890,1900,1910,1920,1930,1940,1950,1960,1970,1980,1990,2000,2010,2020|y=97.7,98.0,98.0,98.1,98.1,98.2,98.1,96.4,95.9,95.0,92.4,92.4,90.3,87.8,85.1,78.2,67.6}}
Sitoutuminen kirkon jäsenyyteen on 2000-luvulla laskenut. Luterilaisen kirkon mukaan jäsenyyteensä heikosti sitoutuneiden osuus oli noussut 13 prosentista vuonna 2003 aina 26 prosenttiin vuonna 2011. Tällä tarkoitettiin niitä kirkon jäseniä, jotka pitivät eroamistaan todennäköisenä tai jotka olivat eroamista harkinneet mutta eivät olleet siitä täysin varmoja.<ref name=haastettu/>

Joulukuussa 2014 tehdyn kyselyn mukaan noin joka seitsemäs kirkon jäsen harkitsee kirkosta eroamista. Eroa harkitsevissa nousivat esiin nuoret, työttömät ja lapsiperheet.<ref name=is2014>[http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014120618893093_uu.shtml Näistä syistä kirkosta erotaan] Iltasanomat.fi 6.12.2014</ref>

[[Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys|Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen]] lähetysjohtaja Pekka Huhtinen ennusti 2011, että kirkon jäsenosuus laskee alle 50 prosentin vuoteen 2030 mennessä.<ref>{{Verkkoviite | nimeke = Miten kirkko tekee lähetystyötä vuonna 2030? | osoite = http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/5421-miten-kirkko-tekee-lahetystyota-vuonna-2030 | julkaisu = Kotimaa | ajankohta =11.06.2011 | viitattu =10.12.2014 }}</ref>

Teologian tohtori Juha Kauppinen arvioi 2013, että vuonna 2035 luterilaiseen kirkkoon kuuluu enää vähemmistö suomalaisista.<ref>{{Verkkoviite | nimeke = Juha Kauppinen: Kirkolta on viesti kadoksissa | tekijä = Taura-Jokinen, Erja | osoite = http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kotimaa/3960/juha_kauppinen_kirkolta_on_viesti_kadoksissa | julkaisu = Seurakuntalainen | ajankohta =3.12.2013 | viitattu =10.12.2014 }}</ref>

[[Vapaa-ajattelijain liitto]] on ennustanut 2014, että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenosuus laskee alle 50 prosentin väestöstä 2040 mennessä, jos kirkon jäsenmäärän lasku jatkuisi nykyisellä noin 1&nbsp;prosenttiyksikön tasolla vuodessa. Liiton mukaan raja voidaan saavuttaa jo 2030-luvun alkupuolella, jos erotahti kiihtyisi nykyisestä. Liiton mukaan asian lykkääntyminen vuoden 2050 tienoille on epätodennäköistä. Liitto ennustaa, että pääosa suomalaisista tulee olemaan uskontokuntaan kuulumattomia.<ref>{{Verkkoviite | nimeke = Milloin kirkkoon kuuluu alle 50% suomalaisista? | julkaisija = Vapaa-ajattelijain Liitto | osoite = http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2014/10/26/milloin-kirkkoon-kuuluu-alle-50-suomalaisista/ | ajankohta = 26.10.2014 | viitattu = 10.12.2014 }}</ref>

Professori [[Miikka Ruokanen]] ennusti 2012, että luterilainen kirkko on [[Helsinki|Helsingissä]] vähemmistökirkko vuonna 2020. Samoin arvioitiin jo suurten seurakuntayhtymien kokouksessa 2009.<ref>{{Verkkoviite | nimeke =Uskon kriisi haastaa luterilaisen kirkon | tekijä = Ruokanen, Miikka | osoite =http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1352523540683 | julkaisu = Helsingin Sanomat | ajankohta =11.11.2012 | viitattu =10.12.2014 }}</ref><ref name="halme">{{Verkkoviite|osoite=http://www.akiliitot.fi/liitteet/00010830/0/akiliitot-00010830-1.pdf |nimeke =Urbaanin uskon haasteet|tekijä=Halme, Lasse |julkaisu=Crux |ajankohta=6/2009 |viitattu=10.12.2014}}</ref>

Kirkon talousvaliokunta ennustaa kirkon jäsenmäärän laskevan vuoteen 2025 mennessä 3,5 miljoonaan.<ref>[https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vauraiden-kaupunkiseurakuntien-odotetaan-osallistuvan-taantuvien-maaseutuseurakuntien-rahoittamiseen/j3cW2mn4 Vauraiden kaupunkiseurakuntien odotetaan osallistuvan taantuvien maaseutuseurakuntien rahoittamiseen,] Kauppalehti 13.4.2017</ref>

Kirkon vuonna 2017 teettämän kustannuspainelaskelman mukaan nykykehityksellä 2030-luvun puolivälin jälkeen vain puolet suomalaisista on evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-9706960 Kuinka kauan kirkko kestää jäsenkatoa? "Vuoden 2025 jälkeen alkaa todella tuntua",] Yle 6.7.2017</ref>

Vuoden 2018 joulukuussa [[Kirkon tutkimuskeskus|Kirkon tutkimuskeskuksen]] tutkija [[Veli-Matti Salminen]] ennakoi nykyisen kaltaisella kehityksellä 20 vuoden kuluttua enää puolen (50&nbsp;%) väestöstä kuuluvan kirkkoon.<ref>[https://www.ilkka.fi/uutiset/kotimaa/kirkko-ennakoi-jasenenmaaransa-tippuvan-pian-70-prosenttiin-yha-useampi-kirkkoon-kuuluvista-vanhemmista-ei-halua-lastaan-kastettavan-1.2824678 Kirkko ennakoi jäsenmääränsä tippuvan pian 70 prosenttiin – edes kirkkoon kuuluvat vanhemmat eivät enää välttämättä halua lastaan kastettavan,] Ilkka 19.12.2018</ref>

== Kirkosta eronneet ==

[[Ateismi]]a ja kirkosta eroamista on [[Suomi|Suomessa]] leimannut [[mies]]- ja [[kaupunki]]valtaisuus. Miehet eroavat kirkosta [[Nainen|naisia]] useammin ja eroaminen on yleisempää kaupungissa kuin [[Maaseutu|maaseudulla]]. [[Uskonto|Uskonnon]] arvostamisen on katsottu säilyneen paremmin maaseudulla kuin suurissa kaupungeissa ja tytöt ovat nuorisotutkimusten mukaan uskonnollisempia kuin pojat.<ref name="Tuovinen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.net:8080/confluence/display/hum/Uskonnottomana+koulumaailmassa+ja+yhteiskunnassa | Nimeke=Uskonnottomana koulumaailmassa ja yhteiskunnassa | Tekijä=Tuovinen, Jussi | Ajankohta=31.8.2009 | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Viitattu=20.10.2009}}<br>* {{Kirjaviite | Tekijä=Virkkunen, Kaisa | Nimeke=Uskonnottomana koulumaailmassa ja yhteiskunnassa | Selite=Pro gradu -työ: Oulun yliopisto, kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö, kasvatustiede | Julkaisupaikka=Oulu | Julkaisija=K. Virkkunen | Vuosi=2008}}</ref><ref>Taira, Teemu: ”Ateismi kieltäytymisen historiana”, teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Niemi, Mari K. (toim.) | Nimeke=Kiitos ei! Kieltäytymisen kulttuurihistoriaa | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-20-7576-8}}</ref>

Kirkosta erotaan pääasiassa täysi-ikäisenä. Eroajissa on erityisen paljon juuri 18 vuotta täyttäneitä. Alaikäisiä sen sijaan on vähän. Esimerkiksi vuonna 2011 eronneista oli alle 15-vuotiaita lapsia 2&nbsp;% ja 15–17-vuotiaita 1&nbsp;%.<ref name=haastettu/>

Vuonna 2013 evankelis-luterilaisesta kirkosta eronneista yli puolet (53&nbsp;%) oli iältään 20–39-vuotiaita. Myös kirkkoon liittyminen oli vilkasta samassa ikäryhmässä.<ref name="evl2013">{{Verkkoviite | osoite = http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/9D484794D5BE3A17C2257C7C003E9CBF?OpenDocument&lang=FI | nimike = Vahvistetut jäsentilastot 2013: Kolme neljästä suomalaisesta kuuluu kirkkoon | julkaisija =Suomen evankelis-luterilainen kirkko | ajankohta =11.2.2014 | viitattu =17.2.2014 }}</ref> Vuonna 2015 kirkon jäsenosuus oli alimmillaan 30–39-vuotiaiden ikäluokassa (61&nbsp;%). Korkeimmillaan se oli ikäluokissa yli 80-vuotiaat (88&nbsp;%) ja toisaalta 10–19-vuotiaat (85&nbsp;%).<ref>[http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/FFEDB75916EB394AC22576CC003D875E/$FILE/seurakuntien_vaestonmuutokset_2015_.pdf Seurakuntien väestömuutokset 2015] Suomen evankelisluterilainen kirkko</ref>

Piispa [[Seppo Häkkinen]] on tyypitellyt kirkosta eroajat seuraavasti: 1970-luvulle saakka eroajan perustyyppi oli nuori, ammatillisen koulutuksen saanut vasemmistolaismies, joka erosi kirkosta ideologisista syistä. 1980-luvulla rinnalle ilmestyi toinen perustyyppi, nuori tai keski-ikäinen, akateemisen koulutuksen saanut oikeistolainen kaupunkilaismies, joka erosi kirkosta välttääkseen kirkollisveron. 2000-luvun alun perustyyppi oli 18–39-vuotias suuressa kaupungissa asuva mies tai nainen, jolle ei kirkolla ollut henkilökohtaista merkitystä ja joka koki kirkon liian suvaitsemattomaksi.<ref name="häkkinen"/>

== Kirkon toiminta eroamista vastaan ==
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous vastusti kirkosta eroamista helpottanutta muutosta, jossa eroaminen tuli mahdolliseksi ilman henkilökohtaista asiointia. Kirkolliskokouksen mielestä henkilökohtainen asiointi korostaisi uskonnollisen vakaumuksen kokonaisvaltaisuutta ja turvaisi sen, ettei henkilö joutuisi painostuksen kohteeksi.<ref>[http://evl.fi/EVLMateriaalit.nsf/Documents/6F863D2E7FCA5253C22570BF0048B335/$File/uskonnonvapausa.pdf?openElement Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen lausunto opetusministeriölle uskonnonvapauskomitean mietinnöstä] 10.5.2001</ref> Suomen ortodoksinen kirkollishallitus kannatti myös henkilökohtaista asiointia. Perusteet olivat, että henkilökohtainen asiointi tarjoaisi mahdollisuuden harkita asiaa ja eliminoisi kiihotuksen ja painostuksen mahdollisuuden.<ref>[http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2001/liitteet/opm_442_uskonnonvapauslausunnot.pdf?lang=fi Yhteenveto uskonnonvapauskomitean mietinnöstä (KM 2001:1) saaduista lausunnoista]</ref> Muutos toteutui 2003.

Helsingin seurakuntayhtymä käynnisti 2007 kolmivuotisen ”Usko, toivo, rakkaus” -kampanjan ehkäistäkseen nuorten aikuisten kirkosta eroamista. Kampanja sai julkisuudessa negatiivisen vastaanoton.<ref>[http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/3938-kirkko-kosiskelee-nuoria-nettipapilla-ja-homojulistein Kirkko kosiskelee nuoria nettipapilla ja homojulistein] Uusi Suomi 6.11.2007</ref><ref>[http://www.teologia.fi/opinnaytteet/pro-gradut/594-pro-gradu-tutkielma-helsingin-seurakuntien-usko-toivo-rakkaus-kampanja-lehdistossa Helsingin seurakuntien Usko toivo rakkaus -kampanja lehdistössä] Viitattu 18.2.2014</ref>

Tampereen evankelis-luterilaiset seurakunnat avasivat eroakirkosta.info-nimisen verkkosivuston vuonna 2008. Sivuilla käsitellään kirkkoa, siihen kuulumista ja siitä eroamista. Sivuston osoite on samankaltainen kuin tunnetulla kirkosta eroamaan kehottavalla sivustolla.<ref>[http://blog.leevikokko.com/2008/10/19/aukkoja-pappien-hakukonestrategiassa/ Kokko, Leevi: Aukkoja hämäläispappien hakukonestrategiassa] 19.10.2008</ref>

Luterilainen kirkko avasi liitykirkkoon.fi-nimisen verkko-osoitteen vuonna 2009. Osoitteesta saa tietoa luterilaisesta kirkosta ja siihen liittymisestä sekä voi ilmoittaa halukkuutensa liittyä kirkkoon.<ref>[http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/DCBD40297854CF9CC22575DF0044D6C1?OpenDocument&lang=FI Liitykirkkoon.fi-palvelu avataan] Kirkon tiedotuskeskus 24.6.2009</ref>

== Katso myös ==
* [[Kirkkoon liittyminen Suomessa]]

== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Häkkinen, Seppo | Nimeke = Ihanne ja todellisuus. Jäsenyyteen sitoutuminen Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1960-luvulta 2000-luvulle | Vuosi = 2010 | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Kirkon tutkimuskeskus | ISBN = 978-951-693-297-5 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Siipi, Jouko | Nimeke=[[Luopumisen aika|Luopumisen aika: Kirkosta eroaminen sosiaalisena ilmiönä]] | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1965}}

== Aiheesta muualla ==
*[https://dvv.fi/uskontokunnan-jasenyys Uskontokunnasta eroaminen ja liittyminen] Digi- ja väestötietovirasto
* [https://www.suomi.fi/kansalaiselle/palvelut/110d1e6f-8a84-4d08-a4a4-4d32534f6009 Uskontokunnasta eroamisen tai liittymisen rekisteröinti] Suomi.fi (toimintaohjeet ja lomakkeet)
* [http://www.eroakirkosta.fi/ Eroakirkosta.fi] Vakaumusten tasa-arvo VATA ry
* [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030453 Uskonnonvapauslaki (6.6.2003/453)] 4 § Liittymis- ja eroamismenettely
* [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/kumotut/1922/19220267 Vanha uskonnonvapauslaki, kumottu (10.11.1922/267)] 5 §
* [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kirkosta_eroaminen_32511.html#media=32518 Päivärinta: Kirkosta eroaminen] 10.11.2003, Yle Elävä arkisto.
* [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/a-talk_pako_kirkosta_32583.html#media=32589 A-talk: Pako kirkosta] 20.3.2008, Yle Elävä arkisto.

[[Luokka:27.71 Kristinusko Suomessa]]
[[Luokka:Sekularismi]]
[[Luokka:Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallinto]]
[[Luokka:Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historia]]
[[Luokka:Uskonnottomuus Suomessa]]
[[Luokka:Suomen ortodoksinen kirkko]]