Lähdekoodi sivulle Kirjoitusjärjestelmä

{{Lähteetön|Lähes kokonaan|kumpi=0}}
{{Monta kuvaa
|tasaus=right
|suunta=pysty
|kuva1=Writing systems worldwide.png
|kuvateksti1=Valtioiden pääkielten ja eräiden huomattavien vähemmistökielten kirjoitusjärjestelmät.
|leveys1=500
|alateksti = 
{{Lista|
*'''Aakkoselliset:'''
*{{Seloste|#aaa|[[Latinalaiset aakkoset|Latinalainen]]}}
*{{Seloste|#008080|[[Kyrilliset aakkoset|Kyrillinen]]}}
*{{Seloste|#0000FF|[[Kreikkalaiset aakkoset|Kreikkalainen]]}}
*{{Seloste|#00FFFF|[[Georgialaiset kirjaimistot|Georgialainen]]}}
*{{Seloste|#1E90FF|[[Armenialainen kirjaimisto|Armenialainen]]}}
*{{Seloste|#FF00FF|[[Hangul]]/[[Hanja]]}}
*'''Logografiset ja tavukirjoitukset:'''
*{{Seloste|#8B0000|[[Hanzi]]}}
*{{Seloste|#FF0000|[[Kana (kirjoitusjärjestelmä)|Kana]]/[[Kanji]]}}

*'''Abjadit:'''  
*{{Seloste|green|[[Arabialainen kirjaimisto|Arabialainen]]}}
*{{Seloste|#7CFC00|[[Heprealaiset aakkoset|Heprealainen]]}}
*'''Abugidat:'''
*{{Seloste| #FFBF00 |[[Brahmi-kirjoitus|Brahmi-kirjoitus]] (pohjoisintialainen)}}
*{{Seloste|#FF8C00|[[Brahmi-kirjoitus|Brahmi-kirjoitus]] (eteläintialainen)}}
*{{Seloste|#8B4513|[[Etiopialainen kirjaimisto|Etiopialainen]]}}
*{{Seloste|#808000|[[Thaana]]lainen}}
*{{Seloste|#FEF65B|Kanadan alkuperäiskielten tavukirjoitus}}
}}

}}
'''Kirjoitusjärjestelmä''' on [[Symboli|symboleista]] koostuva merkkijärjestelmä, jossa [[Kieli|kieltä]] tallennetaan näkyvin tai kosketeltavin merkein [[Kirjoitus|kirjoitukseksi]] siten, että merkeillä säilyy jokin järjestelmällinen suhde puhutun tai [[Viittomakielet|viitotun kielen]] yksiköihin.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Coulmas, Florian|Nimeke=Writing systems: An introduction to their linguistic analysis|Vuosi=2003|Sivu=1|Julkaisija=Cambridge University Press}}</ref> Kirjoitusjärjestelmiin ei lueta esimerkiksi [[Liikennemerkki|liikennemerkkejä]], koska vaikka nekin edellyttävät tulkintakonventioita, niillä ei ole yhteyttä nimenomaan johonkin tiettyyn kieleen vaan saman merkin voi tulkita eri kielillä samaa merkitseväksi (esim. suomeksi ’seis’, englanniksi ’stop’).<ref name=":0">Nieminen, Tommi: Kirjoittaminen ja kirjoitusjärjestelmät. Teoksessa Mari Honko & Sanna Mustonen (toim.): ''Tunne kieli: Matka maailman kieliin ja kielitietoisuuteen''. Finn Lectura, Helsinki 2018. 95–116.</ref>

Kirjoitusta on tässä mielessä ollut olemassa noin viisi tuhatta vuotta: varhaisimman tunnetun oikean kirjoitusjärjestelmän katsotaan saaneen alkunsa [[Sumer|Sumerissa]] n. 3200&nbsp;eaa.<ref name=":0" />

Kirjoitusjärjestelmiä luokitellaan ensi sijassa sen perusteella, mitä puhutun tai viitotun kielen perusyksikköä kirjoituksen kukin perusyksikkö ([[glyyfi]]) vastaa: muotoa (puheääni, viittoma) vai [[Merkitys|merkitystä]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Coulmas, Florian|Nimeke=Writing systems: An introduction to their linguistic analysis|Vuosi=2003|Sivu=18|Julkaisija=Cambridge University Press}}</ref>

== Luokittelu ==
Hierarkkisen perusjaon voi tehdä sen mukaan, edustaako kukin glyyfi kielessä jotakin sen ilmaisemaa merkitystä vai sen ääntämystä puheessa: näin syntyy eronteko glottografisiin ja fonografisiin järjestelmiin. Glottografisista tunnetaan vain yksi olemassa oleva tyyppi, logografinen eli ”'''sanakirjoitus'''”, jota paremmin voisi kutsua morfeemikirjoitukseksi, koska merkitty kielen yksikkö on tyypillisesti yksittäinen [[morfeemi]]. Fonografiset järjestelmät puolestaan voi edelleen jakaa sen mukaan, merkitseekö glyyfi [[Tavu|tavua]] ([[tavukirjoitus]] eli syllabiset kirjoitusjärjestelmät), [[Äänne|äännettä]] ([[Aakkoset|aakkosto]]) vai äänteen osaa.<ref name=":0" /><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Sampson, Geoffrey|Nimeke=Writing systems: A linguistic introduction|Vuosi=1985|Sivu=32|Julkaisija=Stanford University Press}}</ref>

Toisaalta hierarkia unohtaen kirjoitusjärjestelmät voi luokitella myös suoraan erilaisten esiintyvien tyyppien mukaan, jolloin varsinaisen aakkoston ohella on otettava huomioon todellisuudessa esiintyvät huonosti hierarkiaan sopivat kirjoitusjärjestelmät: '''abjad''' eli konsonanttiaakkosto, jossa vokaaleja ei merkitä lainkaan tai niiden merkintä on valinnaista, ja '''abugida''' eli järjestelmä, jossa perusmerkki luetaan konsonantiksi ja sitä seuraavaksi inherentiksi vokaaliksi, paitsi milloin jokin muu vokaali on nimenomaisesti (usein [[Tarke|tarkkeella]]) osoitettu.<ref name=":0" /><ref>Daniels, Peter&nbsp;T.: Writing systems. Teoksessa Peter Aronoff & Janie Rees-Miller (toim.): ''The handbook of linguistics''. Blackwell, Malden (Mass.) 2001. 43–80.</ref>

Kirjoitusjärjestelmissä on usein piirteitä kahdesta tai kolmesta ryhmästä, mikä tekee yksiselitteisen jaottelun vaikeaksi. Vanhimmat kirjoitusmuodot olivat lähinnä sanakirjoitusjärjestelmiä, jotka perustuivat [[Kuvakirjoitus|kuvakirjoitukseen]] ja [[Ideogrammi|ideogrammeihin]].

=== Sanakirjoitus ===
Sanakirjoituksen perusyksikkö on [[logogrammi]], kirjoitusmerkki, joka esittää kokonaista kieliopillista sanaa. Kun kukin kirjoitusmerkki vastaa yhtä sanaa (tai tarkemmin [[morfeemi]]a), tarvitaan erilaisia logogrammeja suuri määrä. Kirjoitusmerkkien suuri määrä ja niiden opiskelun hankaluus onkin sanakirjoituksen heikkous aakkosjärjestelmiin verrattuna. 

Koska symbolin merkitys on riippumaton kielestä, saatetaan samaa kirjoitusta periaatteessa käyttää ymmärrettävästi useissa eri kielissä. Käytännössä tämä toimii hyvin vain toisilleen läheistä sukua olevissa kielissä. Vaikka esimerkiksi [[japanin kieli|japanin kielessä]] käytetään kiinalaisesta kirjoituksesta periytynyttä kirjoitusta, jossa suurimmalla osalla merkeistä on sama tai läheinen merkitys, kiina ja japani ovat kielinä niin erilaisia, ettei japanilainen kykene lukemaan pitkiä kiinalaisia tekstejä opettelematta kiinan kieliopin perusteita. Lyhyiden tekstien, kuten sanomalehtiotsikoiden, lukeminen kuitenkin onnistuu paremmin.

Vaikka useimmat kirjoitusjärjestelmät eivät ole logografisia, on useimmissa kielissä jotain logogrammeja, kuten numerot (1, 2, 3 jne.). Logogrammit samastetaan joskus ideogrammeiksi eli jotain käsitettä edustaviksi symboleiksi, mutta kielitieteilijät välttävät tällaista käyttöä, sillä kiinalaisissa kirjaimissa on yleensä sekä semanttinen että sanan lausumista selventävä [[fonetiikka|foneettinen]] elementti, joten ne esittävät enemmänkin sanaa kuin sen takana olevaa käsitettä.

Tärkein ja lähes ainoa nykyisin käytössä oleva logografinen eli sanakirjoitusjärjestelmä on [[kiinan kirjoitusjärjestelmä]]. Sitä on käytetty pienin muutoksin [[kiinan kieli|kiinassa]], [[japanin kieli|japanissa]], [[korean kieli|koreassa]], [[vietnamin kieli|vietnamissa]] ja eräissä muissa itäaasialaisissa kielissä.

==== Sanakirjoitusjärjestelmiä ====
* [[Chữ Nôm]] ([[vietnamin kieli|vietnam]], ei enää käytössä)
* [[Hanja]] ([[korean kieli|korea]])
* [[Kanji]] ([[japanin kieli|japani]])
* [[Kiinan kirjoitusjärjestelmä]] (Hanzi)
* [[Muinainen Egypti|Muinaisen Egyptin]] [[hieroglyfi]]t
* [[Naxin kirjoitusjärjestelmä]] ([[naxin kieli|naxi]])
* [[Jürchenin kirjoitusjärjestelmä]] ([[jürchenin kieli|jürchen]])
* [[Kitaanin kirjoitusjärjestelmä]] ([[kitaanin kieli|kitaani]])
* [[Mayan kirjoitusjärjestelmä]] ([[mayan kieli|maya]])
* [[Tanguutin kirjoitusjärjestelmä]] ([[tanguutin kieli|tanguutti]])

=== Tavukirjoitus ===
{{Pääartikkeli|[[Tavukirjoitus]]}}
Syllabisessa eli tavukirjoituksessa kirjoitusmerkit vastaavat [[tavu]]ja, joista sanat koostuvat. Varsinaisessa tavukirjoituksessa ei ole järjestelmällistä samankaltaisuutta sellaisten kirjoitusmerkkien välillä, joiden edustamat tavut sisältävät samoja äänteitä: esimerkiksi tavuja ''ke'', ''ka'' ja ''ko'' edustavien merkkien välillä ei ole yhdennäköisyyttä, joka edustaisi äännettä {{IPA|[k]}}. Tämä erottaa tavukirjoituksen abugida-tyyppisestä aakkoskirjoituksesta, jossa yksi merkki tyypillisesti edustaa tavua, mutta jossa läheisiä äänteitä sisältävien tavujen merkit ovat samankaltaisia. 

Tavukirjoitus soveltuu parhaiten kieliin, joiden tavutus on suhteellisen yksinkertaista, kuten japanin kieleen. Kielissä, joiden tavurakenne on mutkikas, kuten [[englannin kieli|englannin]], tavukirjoituksen käyttö olisi vaikeaa. Japanin kielessä tavukirjoitusmerkkejä tarvittaisiin vain 50–60, mutta englannissa useita tuhansia. Tavukirjoitusta käyttäneitä kieliä ovat muun muassa [[mykeneläinen kulttuuri|mykeneläinen]] kreikka ([[lineaari-B-kirjoitus]]){{lähde}} ja eräät intiaanikielet, kuten [[cherokeen kieli]]. Monet Lähi-idän muinaiskielet käyttivät nuolenpääkirjoituksen muotoja, jotka olivat muunlaisilla elementeillä täydennettyä tavukirjoitusta.

Lähes kaikki spontaanisti syntyneet tai luodut kirjoitusjärjestelmät,{{selvennä|Millainen on "spontaanisti syntynyt tai luotu" järjestelmä?|30.9.2010}} kuten cherokeen järjestelmä, ovat tavukirjoitusjärjestelmiä. Korean kielen [[hangul]]-järjestelmässä puolestaan äännemerkeistä muodostetaan tavumerkkejä.

==== Tavukirjoitusjärjestelmiä ====
* [[Cherokeelainen kirjaimisto]] ([[cherokeen kieli|cherokee]])
* [[Creen kirjoitus]] ([[creen kieli|cree]])
* [[Hiragana]] ([[japanin kieli|japani]])
* [[Katakana]] ([[japanin kieli|japani]])
* [[Yiläinen kirjaimisto]] ([[yin kieli|yi]])

{{Anchor|Äännekirjoitus|Aakkoskirjoitus}}

=== Äänne- eli aakkoskirjoitus ===
[[Aakkosto]] on joukko [[kirjain|kirjaimia]], joista kukin vastaa karkeasti puhutun kielen [[foneemi]]a. Täydellisesti [[fonetiikka|foneettisessa]] aakkostossa foneemit ja kirjaimet vastaavat toisiaan yksikäsitteisesti: kirjoittaja voi päätellä sanan kirjoitusasun sen äänneasusta, ja lukija voi päätellä sanan äänneasun sen kirjoitusasusta. Kaikissa kielissä on yleisiä sääntöjä kirjaimen ja foneemin suhteesta, mutta kielestä riippuen sääntöjä noudatetaan enemmän tai vähemmän epäsäännöllisesti. Mitä mutkikkaampi ja epäsäännöllisempi kirjainten ja foneemien yhteys on, sen vaikeampi kirjoitusjärjestelmä on oppia.  Nykyisin kielitieteilijät pyrkivätkin tekemään uusista aakkostoista täysin foneettisia käyttäen pohjana yleensä jotain tieteellistä [[tarkekirjoitus]]järjestelmää, kuten [[kansainvälinen foneettinen aakkosto|kansainvälistä foneettista aakkostoa]]. 

==== Aakkoskirjoitusjärjestelmiä ====
* [[Aramean kirjaimisto]]
* [[Foinikialainen kirjaimisto]]
* [[Georgialaiset kirjaimistot]]
* [[Glagoliittinen kirjaimisto]]
* [[Goottilainen aakkosto]]
* [[Hangul]] ([[korean kieli|korea]]; myös ominaisuuksiin pohjautuva)
* [[Koptin aakkosto]]
* [[Kreikkalainen kirjaimisto]]
* [[Kyrillinen kirjaimisto]]
* [[Latinalainen kirjaimisto]]
* [[Mantšun aakkosto]]
* [[Meroiittinen aakkosto]]
* [[Mongolian aakkosto]]
* [[Pistekirjoitus]]
* [[Riimukirjoitus]]

==== Abjadit ====
Abjadit olivat varhaisimpia aakkostoja. Niissä jokaiselle [[konsonantti|konsonantille]] on oma kirjaimensa, mutta [[vokaali]]kirjaimet puuttuvat kokonaan, tai niitä käytetään vain poikkeustapauksissa. Käytännössä kaikki tunnetut abjadit periytyvät seemiläiselle kielelle kehitetystä aakkostosta. Muiden muassa [[heprea]]lainen ja [[arabian kieli|arabialainen]] kirjoitus kuuluvat abjadeihin (sana ''abjad'' tulee arabian kielen sanasta, joka tarkoittaa aakkostoa).

* [[Arabialainen kirjaimisto]]
* [[Heprealainen kirjaimisto]]
* [[Samarialainen kirjaimisto]]
* [[Syyrialainen kirjaimisto]]
* [[Ugaritilainen kirjaimisto]]

==== Abugidat ====
Abugida-aakkostoissa perusmerkit edustavat konsonanttia ja sitä seuraavaa perusvokaalia, ja kyseistä konsonanttia seuraavat muut vokaalit esitetään tekemällä kirjaimeen pieni säännöllinen muutos. Abugida-aakkostossa ei esimerkiksi olisi merkkiä konsonantille ''k'', mutta sen sijaan siinä voisi olla merkki tavulle ''ka'' (jossa ''a'' on perusvokaali). Tällöin ''ke'' kirjoitettaisiin muuttamalla ''ka''-tavun kirjoitusmerkkiä tavalla, joka olisi vastaava kuin kirjoitusmerkin ''la'' muuttamisessa merkiksi ''le''. Suurimman ryhmän abugida-aakkostoja muodostavat [[brahmi-kirjoitus|brahmi-kirjoituksesta]] kehittyneet aakkostot, joihin kuuluvat lähes kaikki [[Intia]]n ja [[Kaakkois-Aasia]]n kotoperäiset kirjoitusjärjestelmät.

* [[Bengalilainen kirjaimisto]] ([[bengalin kieli|bengali]], [[assami]])
* [[Brahmi-kirjoitus]]
* [[Devanagari]] ([[hindi]], [[marathin kieli|marathi]], [[nepalin kieli|nepali]])
* [[Gudžaratilainen kirjaimisto]] ([[gudžarati]])
* [[Gurmukhi]] ([[pandžabi]])
* [[Kannadalainen kirjaimisto]] ([[kannada]])
* [[Khmeriläinen kirjaimisto]] ([[khmerin kieli|khmer]])
* [[Limbulainen kirjaimisto]]
* [[Malajalamilainen kirjaimisto]] ([[malajalam]])
* [[Orijalainen kirjaimisto]] ([[orija]])
* [[Phags-pa]] (erityisesti [[mongolin kieli|mongoli]])
* [[Sinhalilainen kirjaimisto]] ([[sinhali]])
* [[Tagalogilainen kirjaimisto]] ([[tagalog]])
* [[Tamililainen kirjaimisto]] ([[tamili]])
* [[Telugulainen kirjaimisto]] ([[telugu]])
* [[Thailainen kirjaimisto]] ([[thain kieli|thai]])
* [[Tiibetiläinen kirjaimisto]] ([[tiibetin kieli|tiibet]])

=== Ominaisuuksiin perustuvat kirjoitusjärjestelmät ===
Kirjoitusjärjestelmät, joissa symbolien muodot jäljittelevät joitain foneettisia ominaisuuksia, kuten ääntöelimistön asemaa foneemia äännettäessä.

* [[Hangul]] ([[korean kieli|korea]])

== Luettelo kirjoitusjärjestelmien käytöstä ==
{|class="wikitable sortable" style="text-align:left"
|-
! Kirjoitusjärjestelmä
! Tyyppi
! Väestö, joka käyttää aktiivisesti (miljoonissa)
! Kieli, johon liitetään
! Alueet, joissa on käytössä
|-
| '''[[Latinalaiset aakkoset|Latinalainen]]'''<br/>Latina
| [[Aakkoset]]
| yli 6120
| [[latina]] ja [[romaaniset kielet]] ([[italian kieli|italia]], [[ranskan kieli|ranska]], [[arpitaani]], [[oksitaani]], [[katalaani]], [[portugalin kieli|portugali]], [[galego]], [[espanjan kieli|espanja]], [[Raetian kieli|raetia]], [[sardin kieli|sardi]] ja [[romanian kieli|romania]]), [[germaaniset kielet]] ([[englannin kieli|englanti]], [[hollannin kieli|hollanti]], [[saksan kieli|saksa]], [[skandinaaviset kielet]]), [[kiinan kieli|kiina]] ([[pinyin]]), [[austronesialaiset kielet]] ([[indonesian kieli|indonesia]], [[filipino]], [[malaijin kieli|malaiji]], [[polynesialaiset kielet]]), [[länsislaavilaiset kielet]] ([[puolan kieli|puola]], [[tšekin kieli|tšekki]], [[slovakki]], [[kašubi]], [[polabi]] ja [[sorbi]] ), [[nigeriläis-kongolaiset kielet]] ([[swahilin kieli|swahili]], [[joruban kieli|joruba]], ja [[Zulun kieli|zulu]]), [[turkin kieli|turkki]], [[somalin kieli|somali]], [[albanian kieli|albania]], [[vietnamin kieli|vietnam]], [[maltan kieli|malta]], [[suomalais-saamelaiset kielet|suomalais-saamelaiset]] ja [[ugrilaiset kielet]] ([[unkarin kieli|unkari]], [[viron kieli|viro]], [[suomen kieli|suomi]], [[meänkieli]], [[kveeni]], [[karjalan kieli|karjala]], [[liivin kieli|liivi]], [[vepsän kieli|vepsä]], [[inkeroisen kieli|inkeroinen]], [[lyydi]], [[hantin kieli|hanti]], [[mansi]] ja [[saamelaiskielet]]) 
| Maailmanlaajuinen
|-
| '''[[Kiinan kirjoitusjärjestelmä|Kiinalainen]]''' <br/>汉字 <br/>漢字
| Logografinen 
| 1340
| [[kiinan kieli|kiina]] ([[Kiinan kirjoitusjärjestelmä|kiinalainen kirjoitusjärjestelmä]]), [[japanin kieli|japani]] ([[Kanji]]), [[Korean kieli|korea]] ([[Hanja]]) ([[Hanja]] on kielletty Pohjois-Koreassa ja sitä vähennetään yhä enemmän Etelä-Koreassa. Sitä käytetään pääasiassa virallisissa asiakirjoissa, sanomalehdissä, kirjoissa ja merkkejä jotka ovat kiinalaistaustaisia erottamiseksi korealaisista sanoista.) [[Vietnamin kieli|vietnam]] ([[chữ nôm]]), [[Zhuangin kieli|zhhuang]] ([[sawndip]]), [[Okinawan kieli|okinawa]] ([[Okinawalainen kirjaimisto |okinawalainen]]), [[Mulamin kieli|mulam]], [[kantoninkiina]] ([[kirjoitettu  kantoninkiina]])
| [[Kiina]], [[Taiwan]], [[Singapore]], [[Malesia]] ([[Malesian kiinalaiset]]), [[Japani]], [[Etelä-Korea]], [[Indonesia]] ([[Indonesian kiinalaiset]]), [[Hongkong]]
|-
| '''[[Arabialainen kirjaimisto|Persialais-arabialainen]]''' <br/>{{lang|ar|العربية}}
| [[Abjad]]
| 660+
| [[Arabian kieli|arabia]], [[Persian kieli|persia]], [[urdu]], [[Punjabin kieli|punjabi]], [[Paštun kieli|paštu]], [[sindhin kieli|sindhi]], [[Belutšin kieli|belutši]], [[malajalam]] ([[jawi]]), [[acehin kieli|aceh]] ([[jawi]]), [[uiguurin kieli|uiguuri]], [[Kazakin kieli|kazakki]] ([[Kiina]]ssa), [[kurdin kieli|kurdi]], [[azerin kieli|azeri]] ([[Iran]]issa), [[jaavan kieli|jaava]] ([[Pegon kirjaimisto|pegon]]), [[Sundan kieli|sunda]] ([[pegon kirjaimisto]]), muut 
| [[Lähi-itä]] [[Pohjois-Afrikka]], [[Pakistan]], [[Kiina]] ([[Xinjiang]]), [[Intia]] (muutamissa osavaltioissa), [[Brunei]] (myös latinalainen), [[Malesia]], [[Indonesia]] (uskonnollisissa tapahtumissa)
|-
| '''[[Devanagari]]''' <br/>देवनागरी
| [[Abugida]]
| 600+
| [[angika]], [[Awadhin kieli|awadhi]], [[bhili]], [[bhojpuri]], [[Bodon kieli|bodo]], [[Chhattisgarhin kieli|chhattisgarhi]], [[Dogrin kieli|dogri]], [[Haryanvin kieli|haryanvi]], [[hindi]], [[Kashmirin kieli|kashmiri]], [[Konkanin kieli|konkani]], [[Magahin kieli|magahi]], [[Maithilin kieli|maithili]], [[marathin kieli|marathi]], [[mundari]], [[Nepalin kieli|nepali]], [[newari]], [[Palin kieli|pali]], [[radžastani]], [[sanskrit]], [[Santalin kieli|santali]], [[sindhin kieli|sindhi]], muut 
| [[Intia]] ja  [[Nepal]]
|-
| [[Itänagarilainen kirjaimisto|Itänagarilainen]]<br/>পূৰ্বী নাগৰী
পূর্ব নাগরী
| [[Abugida]]
| 300<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.omniglot.com/writing/bengali.htm|nimeke=Bengali alphabet, pronunciation and language|tekijä=|julkaisu=www.omniglot.com|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
| [[sanskrit]], [[Bengalin kieli|bengali]], [[assamin kieli|assam]], [[kokborok]], [[bishnupriya manipuri]], [[khasi]],[[manipurin kieli|manipuri]], [[hajong]], [[Chakman kieli|chakma]], [[Maithili kieli|maithili]] (historiallinen käyttö), [[angika]] (historiallinen käyttö), [[sylheti]], muut
| [[Bangladesh]] ja [[Intia]] ([[Länsi-Bengali]], [[Bihar]], [[Mizoram]], [[Jharkhand]], [[Tripura]], [[Assam]], [[Manipur]], [[Meghalaya]], [[Andamaanit ja Nikobaarit]])
|-
| '''[[Kyrillinen kirjaimisto|Kyrillinen]]''' <br/>Кириллица
| [[Aakkoset]]
| 250
| [[Bulgarian kieli|bulgaria]], [[venäjän kieli|venäjä]], [[serbian kieli|serbia]], [[ukrainan kieli|ukraina]], [[makedonian kieli|makedonia]]
| [[Venäjä]], [[Itä-Eurooppa]], [[Keski-Aasia]] ja [[Mongolia]]
|-
| '''[[Kana (kirjoitusjärjestelmä)|Kana]]''' <br/>かな <br/>カナ
| Syllabinen
| 120
| [[Japanin kieli|japani]], [[Okinawan kieli|okinawan]], [[Ainun kieli|ainu]], [[Palaun kieli|palau]], muut japanilaiset kielet
| [[Japani]]
|-
| '''[[Jaavalainen kirjaimisto|Jaavalainen]]''' <br/>ꦗꦮ
| [[Abugida]]
| 80
| [[Jaavan kieli|jaava]], [[Cirebonin  kieli|cirebon]], [[Maduran kieli|madura]], [[Sundan kieli|sunda]]
| [[Indonesia]] ([[Keski-Jaava]], [[Itä-Jaava]], [[Yogyakarta]], [[Cirebon]], [[Indramayu]]), jaavalainen diaspora
|-
| '''[[Hangul|Chosŏn'gŭl/Hangul]]''' <br/>한글 <br/>조선글
| Aakkoset  
| 78.7
| [[Korean kieli|korea]], [[cia-cia]], [[Jejun kieli|jeju]]
| [[Pohjois-Korea]], [[Etelä-Korea]] ja [[Yanbianin korealaisten autonominen prefektuuri]] Kiinassa, [[Indonesia]] ([[Bau-Bau]])
|-
| '''[[Telugulainen kirjaimisto|Telugulainen]]'''<br/>తెలుగు
| [[Abugida]]
| 74
| [[Telugun kieli|telugu]], [[sanskrit]], [[Gondin kieli|gondi]]
| [[Andhra Pradesh]], [[Telangana]], [[Puducherry]] (Intia)
|-
| '''[[Tamililainen kirjaimisto|Tamililainen]]'''<br/>தமிழ்
| [[Abugida]]
| 70
| [[Tamili|tamil]], [[kanikkaran]], [[Badagan kieli|badaga]], [[Irulan kieli|irula]], [[Panijan kieli|panija]], [[sanskrit]], [[Saurashtran kieli|saurashtra]]
| [[Tamil Nadu]] (Intia), [[Puducherry]] (Intia), [[Sri Lanka]], [[Singapore]], [[Malesia]], [[Mauritius]]
|-
| '''[[Gudžaratilainen kirjaimisto|Gudžaratilainen]]''' <br/> ગુજરાતી
| [[Abugida]]
| 48
| [[Gujaratin kieli|gujarati]], [[Kutšin kieli|kutši]], [[avestan]], [[bhili]], [[bhilori]], [[gamit]], [[Chowdharyn kieli|chowdhary]], [[Kuknan kieli|kukna]], [[bhili]], [[varli]], [[vasavin kieli|vasavi]]
| [[Intia]], [[Pakistan]]
|-
| '''[[Kannadalainen kirjaimisto|Kannadalainen]]''' <br/>ಕನ್ನಡ
| [[Abugida]]
| 45<ref>[http://updateox.com/india/26-populated-cities-karnataka-population-sex-ratio-literacy]</ref>
| [[kannada]], [[Tulun kieli|tulu]], [[Kodagun kieli|kodagu]], [[Badagan kieli|badaga]], [[Bearyn kieli|beary]], [[Sankethin kieli|sanketi]], [[konkani]], [[sanskrit]]
| [[Karnataka]] (Intia)
|-
| '''[[Burmalainen kirjaimisto|Burmalainen]]''' <br/>မြန်မာ
| [[Abugida]]
| 39
| [[burman kieli|burma]], [[Palin kieli|pali]], [[sanskrit]]
| [[Myanmar]]
|-
| '''[[Malajalamilainen kirjaimisto|Malajalamilainen]]''' <br/>മലയാളം
| [[Abugida]]
| 38
| [[malayalam]], [[sanskrit]], [[Panijan kieli|panija]], [[Betta Kurumban kieli|betta kurumba]], [[ravula kieli|ravula]]
| [[Kerala]], [[Puducherry]] (Intia)
|-
| '''[[Thailainen kirjaimisto|Thailainen]]''' <br/>ไทย
| [[Abugida]]
| 38
| [[Thain kieli|thai]], [[pohjoisthain kieli|pohjoisthai]], [[eteläthain kieli|eteläthai]], [[pohjoiskhmerin kieli|pohjoiskhmer]], ja [[Isan kieli|isan]], [[kelantan-pattani malaiji]], [[Palin kieli|pali]], [[sanskrit]], muut
| [[Thaimaa]]
|-
| '''[[Sundalainen kirjaimisto|Sundalainen]]''' <br/>ᮞᮥᮔ᮪ᮓ
| [[Abugida]]
| 38
| [[Sundan kieli|sunda]], [[Bantenin kieli|banten]], [[Baduyn kieli|baduy]]
| [[Länsi-Jaava]] ja [[Banten]] ([[Indonesia]])
|-
| '''[[Gurmukhi]]''' <br/>ਗੁਰਮੁਖੀ
| [[Abugida]]
| 22
| [[Punjabin kieli|punjabi]], [[sant bhasha]], [[Sindhin kieli|sindhi]]
| [[Punjab (Intia)|Punjab]] (Intia)
|-
| '''[[Laolainen kirjaimisto|Laolainen]]'''<br/>ລາວ
| [[Abugida]]
| 22
| [[Laon kieli|lao]], [[Isann kieli|isan]], muut
| [[Laos]]
|-
| '''[[Orijalainen kirjaimisto|Orijalainen]]''' <br/>ଉତ୍କଳ
| [[Abugida]]
| 21
| [[orija]], muut
| [[Odisha]] (Intia)
|-
| '''[[Etiopialainen kirjaimisto|Etiopialainen]]''' <br/>ግዕዝ
| [[Abugida]]
| 18
| [[Etiopian seemiläiset kielet]], [[bilin]], [[Me'en kieli|meʻen]], [[Oromon kieli|oromo]], [[anuak kieli|anuak]]
| [[Etiopia]], [[Eritrea]]
|-
| '''[[Sinhalilainen kirjaimisto|Sinhalilainen]]'''<br/>සිංහල
| [[Abugida]]
| 14,4
| [[Sinhalan kieli|sinhala]], [[Veddan kieli|vedda]]
| [[Sri Lanka]]
|-
| '''[[Heprealainen kirjaimisto|Heprealainen]]''' <br/>עברית
| [[Abjad]]
| 14
| [[heprea]], [[jiddiš]] ja muut [[juutalaiskielet]]
| [[Israel]]
|-
|'''[[Armenialainen kirjaimisto|Armenialainen]]''' <br/>Հայոց
| [[Aakkoset]]
| 12
| [[Armenian kieli|armenia]], [[lomavren]]
| [[Armenia]]
|-
| '''[[Khmeriläinen kirjaimisto|Khmeriläinen]]''' <br/>ខ្មែរ
| [[Abugida]]
| 11,4
| [[Khmerin kieli|khmer]], [[Palin kieli|pali]], muut
| [[Kambodža]]
|-
| '''[[Kreikkalainen kirjaimisto|Kreikkalainen]]''' <br/>Ελληνικό
| [[Aakkoset]]
| 11
| [[kreikan kieli|kreikka]], matematiikka, muut
| [[Kreikka]], [[Kypros]], Etelä-[[Albania]]
|-
| '''[[Batakilainen kirjaimisto|Batakilainen]]'''
ᯅᯖᯂ᯲
| [[Abugida]]
| 8,5
| [[batak-kielet]]
| [[Pohjois-Sumatra]] ([[Indonesia]])
|-
| '''[[Lontaralainen kirjaimisto|Lontaralainen]]''' <br/>ᨒᨚᨈᨑ
| [[Abugida]]
| 7,6
| [[Bugin kieli|bugi]], [[Makassarin kieli|makassar]], [[mandar]]
| [[Indonesia]] ([[Etelä-Sulawesi]] ja [[Länsi-Sulawesi]])
|-
| '''[[Balilaiset aakkoset|Balilainen]]'''
ᬩᬮᬶ
| [[Abugida]]
| 6
| [[Balin kieli|bali]] ja [[sasak]] (motifoitu)
| [[Indonesia]] ([[Bali]] ja [[Lombok]], [[Itäinen Nusa Tenggara]])
|-
| '''[[Tiibetiläinen kirjaimisto|Tiibetiläinen]]''' <br/>བོད་
| [[Abugida]]
| 5
| [[Tiibetin kieli|tiibet]], [[dzongkha]], [[Ladakhin kieli|ladakhi]], [[Sikkimin kieli|sikkim]], [[Baltin kieli|balti]], [[tamang]], [[Šerpan kieli|serpa]], [[helambunšerpa]], [[Tshanglan kieli|tshangla]]
| [[Tiibetin autonominen alue]] Kiinassa, [[Bhutan]] ja [[Intia]] ([[Jammu ja Kashmir]], [[Sikkim]], [[Assam]] ja [[Arunachal Pradesh]])
|-
| '''[[Georgialaiset kirjaimistot|Georgialainen]]''' <br/>ქართული
| [[Aakkoset]]
| 4,5
| [[Georgian kieli|georgia]] ja [[kartvelilaiset kielet]]
| [[Georgia]]
|-
| '''[[Yiläinen kirjaimisto|Yiläinen]]''' <br/>ꆈꌠ
| Syllabinen
| 4
| [[Nuosun kieli|nuosu Yi]] ja muut [[yi-kielet]]
| [[Liangshanin yiden autonominen prefektuuri]] ja [[Chuxiongin yiden autonominen prefektuuri]] Kiinassa
|-
|'''[[Mongolin kirjaimisto|Mongolialainen]]''' <br/>{{MongolUnicode|ᠮᠣᠩᠭᠣᠯ}}
| [[Aakkoset]]
| 2
| [[Mongolian kieli|mongolia]], [[mantšun kieli|mantšu]], [[Evenkin kieli|evenki]] 
| Kiina ([[Sisä-Mongolia]])
|-
| '''[[Tifinagh]]''' <br/>ⵜⵉⴼⵉⵏⴰⵖ
| [[Abjad]]
| 1
| [[berberikielet]]
| [[Pohjois-Afrikka]]
|-
| '''[[Tai Leläinen kirjaimisto|Tai Le]]''' <br/>ᥖᥭᥰᥘᥫᥴ
| [[Abugida]]
| 0,72
| [[tai nüa]]
| [[Yunnan]] ([[Kiina]])
|-
| '''[[Uusi Tai Lueläinen kirjaimisto|Uusi Tai Lue]]''' <br/>ᦑᦟᦹᧉ
| [[Abugida]]
| 0,55
| [[tai lü]]
| [[Yunnan]] ([[Kiina]])
|-
| '''[[Syyrialainen kirjaimisto|Syyrialainen]]''' <br/>ܣܘܪܝܬ 
| [[Abjad]]
| 0,4
| [[syyrian kieli|syyria]], [[aramean kieli|aramea]], [[uusaramean kieli|uusaramea]], [[malajalaminsyyria]]
| [[Länsi-Aasia]]
|-
| '''[[Thaana]]''' <br/>ދިވެހި
| [[Abugida]]
| 0,35
| [[Divehin kieli|divehi]]
| [[Malediivit]]
|-
| '''[[Inuktitutin tavumerkit|Inuktitut]]''' <br/>ᐃᓄᒃᑎᑐᑦ
| [[Abugida]]
| 0,035
| [[inuktitut]] ja muut [[inuittikielet]]
| [[Kanada]]  
|-
| '''[[Cherokeelainen kirjaimisto|Cherokeelainen]]''' <br/>ᏣᎳᎩ
| Syllabinen
| 0,02
| [[Cherokeen kieli|cherokee]]
| [[Yhdysvallat]]
|-
|}

== Katso myös ==
* [[Merkistö]]

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}

[[Luokka:Kirjoitusjärjestelmät|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]