Keskustelu:Yhteisöllinen työtila

en tiedä mikä olisi artikkelille sopiva nimi, hub-liike vai jotain muuta. lisäsin artikkelin, jotta joku asiaan vihkiytynyt tiivistäisi hubin olemuksen. --Jjanhone 4. syyskuuta 2010 kello 13.46 (EEST)

Tuosta ei selviä, mitä tuolla toimistolla konkreettisesti tehdään? Auttaisi merkittävyyden määrittelemisessä huomattavasti jos artikkeli olisi laajempi. --Argus 4. syyskuuta 2010 kello 15.09 (EEST)

Olen laittanut viestiä Hub-aktiiveille, toivottavasti he tarttuvat haasteeseen ja pistävät sisältöä artikkeliin. :) --Jjanhone 6. syyskuuta 2010 kello 09.41 (EEST)

Merkittävyys

Piskuisen tyngän aiheena on toistakymmentä vuotta vanha muotitermi jota ei enää käytetä, jos koskaan onkaan käytetty paria hypettäjää lukuunottamatta (nykyään on esim. "yhteisöllisiä toimitiloja" tai "yhteistoimistoja" tms). Määritelmä on muutenkin onneton, artkikkelin sisältö olematon. --Kekkone (keskustelu) 4. heinäkuuta 2022 kello 17.23 (EEST)

Ks myös Hub Turku. Ehdotan, että artikkeli nimetään uudestaan ja linkitetään tähän englanninkieliseen artikkeliin: Coworking. Jjanhone (keskustelu) 4. heinäkuuta 2022 kello 22.11 (EEST)

Miksi - ei hubi sanaa enää käytetä. 90-luvulla käytettiin.--109.240.198.233 4. heinäkuuta 2022 kello 22.39 (EEST)

Ei kannata linkittää. En-wikin artikkelissa kuvataan normaalia toimistohotellia.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 4. heinäkuuta 2022 kello 22.52 (EEST)

Vaasassa on yksi hub, Sustainable Technology Hub, STH [1]. -- Htm (keskustelu) 4. heinäkuuta 2022 kello 23.12 (EEST)

Löytyy noita enemmänkin [2], [3], [4], [5], [6]. Senaattikiinteistöt on vääntäny tuo hupiksi HUPI - Joustava palvelu ja työympäristö. Otin vain ensinmäisiä goolgen hausta. --Linkkerpar™ 4. heinäkuuta 2022 kello 23.25 (EEST)

Vähän eri asioita. Tuossa kakkoslähteessä haastateltu Minna Janhonen esitteli 2011 tämän artikkelin liiketoimintasuunnitelmaa, johon kuuluisivat yhteiskunnalliset yritykset. Muissa lähteissä kyse on käytännössä yrityshotelleista, joissa yhteiskunnallisuus ei ole mikään pointti. Realismia on, että näissä yritysten tilalle on tullut julkinen raha, kuten Senaatin tapauksessa. Eli jos ei yrityksiä saada tiloihin, niin valtion ja kunnan laitoksia. En muista siirryttiinkö sitten pöhisemään ketteristä kehittämisklustereista ja innovaatioalustoista, jotka eivät enää olleet niin tilasidonnaisia.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 4. heinäkuuta 2022 kello 23.39 (EEST)

Mulle on sinänsä ihan sama, millä nimellä artikkeli on, mutta merkittävä se on. Siirtäkää toimistohotelliksi tai yhteistoimistoksi, jos hub teitä ärsyttää. Mutta artikkeli tästä aiheesta pitää olla. Iivarius (keskustelu) 7. heinäkuuta 2022 kello 12.13 (EEST)

Yhteisöllisiä työtiloja on ollut kymmeniä vuosia. Jos joku on niistä tehnyt jonkun muunnoksen, ja keksinyt sille trendinimen, ei se tarkoita, että yhteisöllinen työtila olisi keksitty vasta silloin mitä tämä artikkeli höpöhöpänä väittää. Joihinkin tiloihin on liittynyt yhteistoiminnallisuus, joissain on kyse rakennuksen yksityisen tai julkisen omistajan oman liiketoiminnan tai julkisen palvelun muoto (joka voi olla sidoksissa poliittisten päättäjien ideologioihin tai taustaryhmien tai lähipiirien hyötyyn), joissain tilat vuokranneen yrityksen tms. liiketoimintakonseptista. Joissain toimistohotellissa kullakin tai ainakin osalla käyttäjistä on käytössään ainakin joltain osin kiinteät tilat, joissain jaetut, vaikka esimerkiksi osa palveluista olisi yhteiskäyttöisiä. Usin sitä saa mistä maksaa. Tietosuojavelvoitteet (mm. salassapidettävyys) voivat rajata esimerkiksi sitä, minkä toimialojen toimijat voivat käyttää esimerkiksi yhteisöllisiä tulostuspalveluja tai neuvottelutiloja. Jos ryhdytään luokittelemaan tilan käyttäjien liiketoiminnan mukaan (esimerkiksi yhteiskunnalliset yritykset, järjestöt tms) helposti ajaudutaan käsitteiden sekamelskaan. Voisi olla paikallaan selventää aihepiirin käsitteistöä fiwikiin. Vierasperäiset trendinimet - tyyliin hub-konsepti - eivät kuitenkaan taida olla niitä käytetyimpiä tai yleisimmin ymmärrettyjä yhteisöllisten työtilojen käsitteitä. Grynderit, liikehuoneistojen kiinteistövälittäjät ja kiinteistösijoittajat näillä käsitteillä usein kikkailevat. Yhteisölliset työtilat ovat wikimerkittävä aihepiiri, mutta nimityksiä voisi koota koontiartikkeliin. Siellä sitten hieman toisistaan poikkeavia käsitteitä esiteltäisiin omissa kappaleissaan tai luvuissaan, sinne trenditermeijä ohjattaisiin uudelleenohjauksina. Jokaisesta sillisalaatin aineksesta ei omaa artikkelia tarvita. --Paju (keskustelu) 9. heinäkuuta 2022 kello 14.05 (EEST)

No ehkä menet ja teet toimistohotellin tai yhteistoimiston tai yhteisöllinen työtilan epäpunaiseksi linkiksi? Siihen asti tämä voi toistaiseksi olla olemassa. Iivarius (keskustelu) 10. heinäkuuta 2022 kello 21.48 (EEST)

Toisissa wikeissä on mallia siitä miten tällainen pitäisi kirjoittaa. Aiheena lienee merkittävä ottaen huomioon että suomenkielinen artikkeli on surkea. --Höyhens (keskustelu) 12. heinäkuuta 2022 kello 14.13 (EEST) EDIT Niin ja paremmalla nimellä. --Höyhens (keskustelu) 12. heinäkuuta 2022 kello 14.16 (EEST)