Keskustelu:Hannu Koskinen (professori)

Lähteistämisestä

@Käyttäjä:Paju Yleinen käytäntö sekä tiedemaailmassa että Wikipediassa on että teoksen lähteeksi käytetään teoksen tietoja joissa on mukana ISBN tai ISSN, joilla pääsee kirjastojen tietokantaan. Lähdeviitteitä kirjastojen tietokantaan ei siten käytetä. --Weird1e (keskustelu) 23. lokakuuta 2017 kello 03.45 (EEST)

Niin vielä että teokset luetellaan omana osionaan eikä tekstissä, ellei ole muuten syytä kertoa, esim. väitöskirjasta jotain eri mainintaa.--Weird1e (keskustelu) 23. lokakuuta 2017 kello 03.46 (EEST)

• Kuten varmaan huomasit, artikkeli syntyi "leikkimielisen" luonnontieteilijöihin keskittyneen artikkeliviikkokilpailun osana viime metreillä. Osa lähteistä on sittemmin päivitetty viitemallineelle, osaa ei. Kaksi samannimisen Limeksen julkaiseman oppikirjan painosta on toistaiseksi siirtämättä viitemallineeksi; uudemmassa taisi Finnassa olla joku ISBN:n virheellisyyteen viittaava merkintä, jota yösydämellä en aikonut selvitellä. Voi olla etten selvittelekään. Artikkelissa ei ole pyritty "kattavaan" tai tieteelliseen julkaisuluetteloon.
• Läheskään aina ei julkaisujen ISBN/ISSN-numeroita näe edes opinnäytteissä, wikipedian artikkeleista puhumattakaan. Käytäntö vaihtelee uskoakseni tieteenaloittain melkoisesti, muutaman koulun ja maan käytäntöjä olen nähnyt. Tieteelliset artikkelien, kokouspaperien ja muiden julkaisujen laatiminen on toki tempoltaan ja huolellisuudeltaan ja ohjeistukseltaan eri asia kuin wikipedian välillä vauhdikkaat viikkokisat, joita ainakin minä teen harrasteena ja välillä paljon väsyneempänä ja "kevyemmin rantein" kuin tieteellistä kirjoittamista. Hyvin lähteistestetyt artikkelit auttavat toki opiskelussa ja tieteen tekemisessä wikipediaa pitemmälle "oikeiden lähteiden" luo.
• Tieteilijöistä olen pyrkinyt lähteistämään wikipedia-artikkeliin erityisesti syntymä-ajan ja paikan, koko nimen (jos löytyy) ja väitöskirjan koko nimen, vuoden ja yliopiston, jonne väitös on tehty. Näitä olen pyrkinyt lisäämään myös wikidataan lähteistäen. Nämä ovat henkilön yksilöimisen ja auktoriteettitunnistamisen kannalta keskeisiä tietoja. Mielellään lisäilen ainakin väikkäreihin myös noita ISBN tai ISSN-numeroita (wikipediaan), jos löydän helposti.
• Ainakin englannin- ja saksankielisessä wikipediassa näkee kasvavasti varsin kattavien keskeisten julkaisujen, myös tieteellisten artikkelien ja kirjojen lisäämistä henkilöartikkeleihin ja Wikidataan. Koska henkilön ja julkaisujen näkyminen wikipedioissa ja -datassa katsotaan joissain mittaristoissa jo "tiedepisteitä" tuoviksi (yliopistolle, henkilölle), olisi tosiaan hyvä, että viitemallineita ja täsmällisempiä, yksilöiviä ja kiinnostavia tahoja auttavia julkaisutietoja sisällytettäisiin lähteisiin.
• Julkaisu/teosluettelokin on hyvä lähteistää, sillä se on usein ote suuremmasta joukosta. Erityisesti ulkomaisiin opinnäytteisiin on hyvä säilyttää myös joku linkki. Läheskään kaikki tieteilijöistä kiinnostaneet eivät ole tieteentekijöitä tai korkeakouluissa opiskelleita/-via; ja osaa hakea sarjoja tms. ISSN-numeron perusteella.
• Toisaalta on huomattava, että wikipedia palvelee ja on tarkoitettu myös yleistiedon lähteeksi. Siksi pyrin ainakin toisinaan etsimään ja lisäilemään joitain yleistajuisia linkkejä artikkeleihin tai lyhyihin esitelmiin tai haastatteluihin (myös videoihin) Aiheesta muualla -kohtaan. Tässä tapauksessa, kun artikkelin 1. versio juuri ehti viikkokilpailuun, ei artikkelia oltu kirjoitettu kovin valmiiksi hiekkalaatikolla; Aiheesta muualla -kohtaa en vielä ehtinyt paljoa ajatella.
• "Proffatalkoita" käynnistettäessä olen havainnut, että luokkaa 10-30 prosentilla suomalaisista professoreista oli lähtötilanteessa erilaisia julkaisutietoja kirjattu (auktoriteettitunnisiin) ainakin jossain kansalliskirjastossa tms miten sattuu. Usean kansalliskirjaston tms tahon samasta henkilöstä tai julkaisusta tekemiä erillisiä tunnisteita ei ole osattu yhdistää keskenään ollenkaan tai oikein. Jos on samannimisiä suomalaisia henkilöitä, näitä on näkynyt "iloisesti" - surullista kyllä - yhdistetyn pelkän nimen ja maan perusteella (Monesti on mennyt pieleen.) Innokkaimpien wikipedistien ">95%" automatisoidut kokeilut esim. tuhansien kunnallisvaaliehdokkuuden tallentamiseksi Wikidataan on tuonut sinne (ainakin joitain) vastaavia vääriä linkityksiä ehdokkaiden kanssa samannimisiin tieteilijöihin.
• Olisi hienoa, jos fi-wikipediaan saataisiin mukaan kattavasti myös ulkomaille muuttaneita ja siellä uraa luoneita suomalaisiatieteilijöitä - ainakin proffaksi päätyneitä ja siten ainakin "wikimerkittäviä". Näitähän ei ole mukana esimerkiksi Professoriliiton julkaisemassa, vuoteen 2007 loppuvassa varsin kattavassa matrikkelissa (tosin muutamien professorien uupumisen olen siitäkin paikallistanut). --Paju (keskustelu) 23. lokakuuta 2017 kello 04.45 (EEST)

Summa summarum: Jos julkaisulla on ISBN tai ISSN, se riittää lähteeksi. Turhaa lähteistystä pitää välttää, koska artikkelista tulee muuten vain sotkuinen eikä siitä ole apua kenellekään. Teokset-otsikko on vakiintunut käytäntö, jonka alle julkaisut lisätään. Siitä näkee nopeasti ja selkeästi tarpeelliset tiedot. Monisanaisuus syö selkeyttä. --Weird1e (keskustelu) 23. lokakuuta 2017 kello 04.52 (EEST)

Tuokin on kanta. Selkeä rakenne on hyvä, kiitos siitä! Teoslistan lähteettömyys on huono juttu. Ainakin väitöskirjoihin on hyvä säilyttää myös lähde, mistä tiedot ovat peräisin, koska tämä on tarpeen esimerkiksi wikidataan tietoja lisättäessä. Teos- ja artikkeliluetteloja voi luoda monella tapaa; joku raporttisarjan ISBN-numerolla varustettu teos - paljon viitatuista artikkeleista puhumattakaan - voi olla paljon merkittävämpi kuin kirjaksi painettujen oppimateriaalien luetteleminen. Artikkelin manuaalisessa muokkaamisessa Wikidataa täytellään vasta artikkelin generoimisen jälkeen, usein samoja lähteitä hyödyntäen. (- Voisi varmaan selvitellä kävisivätkö ISSN/ISSB-tiedot "lähteeksi" sinnekin tai lähdeviitteen korvaavaksi kentäksi.) Automaattisemmassa artikkelimuokkauksessa tieto kulkee toisinpäin; en ehtinyt kokeilla tieteilijä-artikkelille juurikaan menneellä viikolla, vaikka joissain tapauksissa kirjasin tietoja ensin Wikidataan ja jonkun tietoelementin sain luettua tieteilijämallineeseen (mutta en heti osannut linkittää automaattisesti esim. organisaationimen suomennukseen, jos wikidatasta tuleva aineisto tupsahti toisella kielellä kuin suomeksi). Finnasta löytyi kuluneenkin kisaviikon aikana virheitä. Ainakin yksi lis.työ oli merkitty henkilön 2. graduksi jne. Muiden kansalliskirjastojen linkitysten / tietojen oikeellisuuteen palaan mahd. rauhallisemmassa yhteydessä. --Paju (keskustelu) 23. lokakuuta 2017 kello 05.37 (EEST)

Nyt käyttäjä:Weird1e:n pikapikaa tekemässä typistetyssä teosluettelossa on tyylillistä vaihtelua sulkujen, pilkkujen yms käytössä sekä ainakin yksi virheellinen ISBN, josta (virheellisyydestä) oli Finnassakin merkintä. Voisitkohan hän korjata sen tai palauttaa lähdeviitteen/t? Mistä teoslista on peräisin? --Paju (keskustelu) 23. lokakuuta 2017 kello 05.58 (EEST)

ISBN on sitä varten että sillä pääsee alkulähteelle, jos epäilee onko teosta olemassa, ja Fennnica-tietokanta sisältää kaikki Suomessa julkaistut teokset, ellet vielä tunne sitä. Olen vuosia ollut Wikipedian "asiakas" ennen kuin aloin itse muokata ja tiedän, ettei kirjojen tiedoille merkitä viitteitä mistä tiedot ovat peräisin. Eikä käytäntä ole muuttunut missään vaiheessa. Sama käytäntö on muualla cv:ssä ja tutkimusten lähdeluetteloissa: tekijä, nimeke, julkaisija, vuosi ISBN. Teoksessa Johdatus plasmafysiikkaan on virheellinen ISBN, jonka korjattu ISBN on ilmoitettu Fennicassa ja sen lisäsin luetteloon. --Weird1e (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 03.48 (EEST)

Tässä vielä linkki Fennicaan, ellei se ole tuttu. Väitöskirjatkin löytyvät sieltä, tai ainakin itse olen ne löytänyt. --Weird1e (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 03.52 (EEST)