Keskustelu:Ääni

Wikiprojekti Tiede (Laatu: ?? ; Merkitys: huippu)

	Tämä artikkeli kuuluu Wikipedian tiedeprojektin aihepiiriin. Wikiprojekti pyrkii kehittämään ja ylläpitämään suosittuja tiede-aiheisia artikkeleita.
??	Tälle sivulle ei tehty laatuarviota.
huippu	Tämä artikkeli on arvioitu wikiprojektin aihepiirissä äärimmäisen tärkeäksi artikkeliksi.

(Ensimmäinen keskustelu)

Miten tätä sivua voisi parantaa? Yritin pienentää triangelikuvaa mutta en onnistunut.Wikiman897 (keskustelu) 13. elokuuta 2012 kello 14.58 (EEST)

Ihmisäänelle (en. voice, ruots. rösten, jne.) ainakin pitäisi olla oma artikkelinsa, tai ainakin nykyistä paljon laajempi käsittely tässä artikkelissa. Tiedon pitäisi myös olla lähteistettyä ja hyödyllistä. --Savir (keskustelu) 13. elokuuta 2012 kello 15.11 (EEST)

Kuuloalueen alaraja

Tieto ihmisen kuuloalueen alarajasta (20 Hz) on virheellinen. Aalborgin yliopistossa julkaistussa väitöskirjassa (https://docs.wind-watch.org/Pedersen-human-hearing-low-frequencies.pdf) on hyvä katsaus asiasta tehdyistä tutkimuksista, jotka osoittavat kuuloalueen ylettyvän ainakin kahteen hertsiin asti. On myös tehty ehdotus, että vakioäänekkyyskäyrät, joista on olemassa ISO-standardi (siis "standardi-ihmisen" kuulo) jatkettaisiin kahteen hertsiin asti. Kahden hertsin äänen kuuleminen näyttäisi vaativan jonkin verran yli 120 desibelin äänenpaineen. Käsitys 20 hertsin alarajasta tullee siitä, että standardissa ISO 226:2003 Acoustics — Normal equal-loudness-level contours vakioäänekkyyskäyrät jatkuvat vain 20 hertsiin asti.

Jokainen hyvien ja herkkien umpikuulokkeiden omistaja voi myös helposti kokeilla netistä löytyvien taajuusgeneraatoreiden avulla, että jopa alle 10 hertsin äänet kuuluvat varsin kohtuullisellakin teholla (eli tietokoneen kuulokeliitännästä). Mainittakoon vielä, että olen jo 65-vuotias, mutta siitä huolimatta kuulen jopa alle 10 hertsin ääniä ja subwooferin tuottama 16 hertsin ääni (äänitasomittarin mukaan 85 desibeliä) kuuluu jo melko voimakkaana äänenä.  –Kommentin jätti 2001:14ba:2f8:dd00:40d2:4142:76e0:47d6 (keskustelu)

Kuuloalueen alarajataajuus ei ole mitenkään tarkasti määriteltävissä oleva asia. 20Hz on sellainen pyöreä arvo, jonka alla olevien äänien merkitys on jo vähäistä. Kuuloalueen rajoihin sopisi noin-ilmaisut - etenkin alarajataajuuteen.

Aivan matalimmat taajuudet (muutamat hertsit) aistitaan käsittääkseni muutoin kuin varsinaisin kuuloelimin. Äänenpaineet ovat niin hurjaa tasoa, että ääni tuntuu kehon värinänä. Ikä kait vaikuttaa selvästi lähinnä korkeiden taajuuksien kuulemiseen: "Heinäsirkkojen määrä vähenee vuosi vuodelta"... --Aulis Eskola (keskustelu) 26. helmikuuta 2021 kello 11.29 (EET)

Yllä mainitussa väitöskirjassa sivulla 34 mainitaan tutkimus, jossa on tutkittu infraäänten aistimista muutoin kuin korvilla. Osoittautui, että tällöin tarvittiin noin 20 dB suurempi äänenpaine. Kuurot pystyivät aistimaan 4 hertsin äänen, kun äänenpainetta oli noin 125 dB, kuuleville riitti vajaat 110 dB.--2001:14BA:2FF:F400:B925:BEE5:4073:4E4F 13. maaliskuuta 2021 kello 18.44 (EET)