Lähdekoodi sivulle Katariina I (Venäjä)

{{lähteetön}}
{{Kuninkaallinen
| nimi              = Katariina I
| kuva              = Catherine I of Russia by Nattier.jpg
| kuvakoko          = 
| kuvateksti        = Katariina I. [[Jean-Marc Nattier|Jean-Marc Nattier’n]] maalaama muotokuva vuodelta 1717.
| kruunu            = [[Venäjän keisari|Venäjän keisarinna]]
| valtakausi        = 8. helmikuuta 1725 –<br />17. toukokuuta 1727
| kruunajaiset      = 7. toukokuuta 1724 <small>(kruunattiin kanssahallitsijana)</small>
| edeltäjä          = [[Pietari Suuri|Pietari I]]
| seuraaja          = [[Pietari II (Venäjä)|Pietari II]]
| kruunu1           = [[Venäjän keisari]]n puoliso
| valtakausi-tyyppi1= Virkakausi
| valtakausi1       = 22. lokakuuta 1721 –<br />8. helmikuuta 1725
| syntymäaika       = {{Syntymäaika ja ikä|15|4|1684||1}}<ref name="Britannica">Encyclopædia Britannica</ref>
| syntymäpaikka     = [[Jēkabpils|Jakobstadt]], [[Zemgale|Semigallia]], [[Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta]]
| kuolinaika        = {{Kuolinaika ja ikä|15|4|1684|17|5|1727}}
| kuolinpaikka      = [[Pietari (kaupunki)|Pietari]], [[Venäjän keisarikunta]]
| hautapaikka       = [[Pietari-Paavalin katedraali]]
| puoliso           = [[Pietari Suuri|Pietari I]]
| lapset            = {{Lista|
* Anna Petrovna
* [[Elisabet (Venäjä)|Elisabet]]
}}
| koko_nimi         = {{k-pl|Marta Helena Skowrońska}}<br />{{k-ru|Marta Samuilovna Skavronskaya}}
| suku              = [[Romanov (hallitsijasuku)|Romanov]] (avioliiton kautta)
| isä               = Samuel Skowroński
| äiti              = Elisabeth Moritz
| uskonto           = [[Venäjän ortodoksinen kirkko]] {{small|(aiemmin [[luterilaisuus]] ja [[katolinen kirkko]])}}
| allekirjoitus     = Catherine I of Russia signature.svg
}}
[[Tiedosto:Imperial Monogram of Empress Catherine I of Russia.svg|pienoiskuva|230x230px|Katariina I:n keisarillinen [[monogrammi]].]]
'''Katariina I''' ({{k-ru|Екатерина I, Екатерина Алексеевна Михайлова|Jekaterina I, Jekaterina Aleksejevna Mihailova}}, synt. ''Marta Helena Skowrońska Cruse''; [[15. huhtikuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 5. huhtikuuta)</small> [[1684]] [[Tartumaa]], [[Liivinmaa]], [[Ruotsin kuningaskunta]] – [[17. toukokuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 6. toukokuuta)</small> [[1727]] [[Pietari (kaupunki)|Pietari]], [[Venäjän keisarikunta]]) oli [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] hallitsija yhdessä miehensä [[Pietari Suuri|Pietari Suuren]] kanssa vuosina 1724–1725 ja tämän kuoltua nimellisesti yksinvaltias kahden vuoden ajan omaan kuolemaansa asti. 

Vaatimatonta sukujuurta ollut Katariina oli Pietari Suuren toinen puoliso, virallisesti vuodesta 1712, ja tulevan keisarinna [[Elisabet (Venäjä)|Elisabet Petrovnan]] äiti.

==Varhaisvaiheet==
Katariinan syntyperästä ei ole luotettavia dokumentteja, ja tiedot varhaishistoriasta ovat paljolti [[Anekdoottinen todiste|anekdotaalisia]]. Hän oli syntyjään tuolloin [[Ruotsi]]lle kuuluneelta [[Liivinmaa]]lta, nykyisen [[Latvia]]n alueelta. Alkuperäiseltä nimeltään hän oli ''Marta Helena Skowrońska'', todennäköisesti puolalaistaustaisen talonpojan Samuel Skowrońskin tytär tämän toisesta avioliitosta Elisabeth Moritzin kanssa. Vanhempien kuoltua ruttoon noin vuonna 1689, heidän viisi lastaan jäivät orvoiksi. Marta varttui kolmivuotiaasta lähtien<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/biography/Catherine-I|nimeke=Catherine I {{!}} empress of Russia {{!}} Britannica|julkaisu=www.britannica.com|ajankohta=2023-05-13|viitattu=2023-06-10|ietf-kielikoodi=en}}</ref> kasvattina ja piikana luterilaisen papin ja raamatunkääntäjän [[Ernst Glück|Johann Ernst Glück]]in perheessä [[Alūksne|Marienburgissa]] Liivinmaalla. Koulusivistystä hän ei elämänsä aikana saanut ja oli luku- ja kirjoitustaidoton aikuisikään asti.

Seitsentoistavuotiaana [[Suuri Pohjan sota|Suuren Pohjan sodan]] aikaan vuonna 1702 Marta avioitui ruotsalaisen [[Rakuuna (sotilas)|rakuunan]], trumpetisti Johan Crusen kanssa,<ref name=":0">{{Lehtiviite|Otsikko=Catherine I.|Julkaisu=Encyclopædia Britannica|Ajankohta=1911|Vuosikerta=|www=https://en.wikisource.org/wiki/1911_Encyclop%C3%A6dia_Britannica/Catherine_I.}}</ref> mutta liitto kesti tuskin viikkoa, kun ruotsalaisjoukot vetäytyivät jo pois Marienburgista. Venäläisten vallattua kaupungin marsalkka [[Boris Šeremetev]]in johdolla, 400 ihmistä sen asukkaista siirrettiin muualle. Sekä armeijan tulkiksi lupautunut pastori Glück että muut Marienburgin linnoituksen asukkaat vietiin [[Moskova]]an, jonne Glück perusti kaupungin ensimmäisen lyseon. Marsalkka Šeremetev oli iskenyt silmänsä jo Marieburgissa Martaan ja otti hänet väkivalloin itselleen. Pari kuukautta myöhemmin Marta otettiin "suojatiksi" ruhtinas [[Aleksandr Danilovitš Menšikov|Aleksandr Menšikovin]] talouteen, joka oli Pietari Suuren läheinen ystävä. Ruhtinas Menšikovista ja Martasta tuli läheiset ja pitkäaikaiset liittolaiset.<ref name=":1" /> 

==Katariina ja Pietari==

Pietari oli eronnut ensimmäisestä vaimostaan [[Jevdokija Lopuhina|Jevdokija (Eudoxia) Lopuhina]]sta ja sulkenut tämän luostariin vuonna 1698. Vuonna 1703 Menšikov esitteli suojattinsa Martan Pietarille, ja tästä tuli hänen rakastajattarensa.<ref name=":1" /> Vuonna 1704 syntyi ensimmäinen lapsi Pietari ja vuonna 1705 syntyi toinen lapsi Pavel, molemmat kuolivat ennen vuotta 1707. Vuonna 1703<ref name=":1" /> tai 1705 (tai 1706-1707) Marta kääntyi [[Venäjän ortodoksinen kirkko|ortodoksiksi]] ja otti nimen ''Jekaterina Aleksejevna'' (Katariina) sekä muutti asumaan Preobraženskojen palatsiin Pietarin sisaren suuriruhtinatar Natalja Aleksejevnan luokse, joka opetti häntä lukemaan. Pietari ja Katariina avioituivat salaisesti loppuvuodesta 1707, ja uudelleen juhlallisesti ja virallisesti vuonna 1712.
[[Tiedosto:Anna Petrovna and Elizaveta Petrovna.jpg|vasen|pienoiskuva|200x200px|Suuriruhtinattaret Anna Petrovna ja Jelisaveta Petrovna, Louis Caravaque 1717 ]]
Ainoastaan Katariina pystyi rauhoittamaan Pietarin raivokohtauksia ja hänet kutsuttiin paikalle, aina kun niitä sattui. Katariina ja Pietari saivat ainakin kahdeksan lasta, joista vain kaksi vanhinta tytärtä Anna (1708–1728) ja Jelisaveta (1709–1762) varttuivat aikuisikään. Suuriruhtinatar Jelisaveta Petrovnasta tuli myöhemmin [[Elisabet (Venäjä)|Venäjän keisarinna Elisabet]]. Suuriruhtinatar [[Anna Petrovna]] avioitui vuonna 1725 [[Holstein-Gottorp|Holstein-Gottorpin]] herttuan [[Kaarle Fredrik|Kaarle Fredrikin]] kanssa ja sai pojan, josta tuli keisari [[Pietari III (Venäjä)|Pietari III]].

Katariina seurasi miestään [[Venäjän–Turkin sota (1710–1711)|Turkin sodan]] [[Venäjän–Turkin sota (1710–1711)#Prutin sotaretki|Prutin sotaretkelle]] vuonna 1711.<ref name=":0" /> Hän vaikutti ratkaisevasti lopputulokseen osallistumalla rauhanneuvotteluihin, ehdottamalla seurueen naisten jalokivien luovuttamista lahjuksena turkkilaisille, minkä ansiosta Pietarin tappiota seuranneet rauhanehdot jäivät kohtuullisiksi. Tämän katsotaan nostaneen huomattavasti Katariinan arvostusta ja vaikuttaneen siihen, että Pietari virallisesti nai Katariinan samana vuonna 1712, kun siirsi pääkaupungin [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]in, perusti erityisesti naisille tarkoitetun [[Pyhän Katariinan ritarikunta|Pyhän Katariinan kunniamerkkiritarikunnan]] vuonna 1714 ja lopulta kruunautti hänet keisarinnaksi vuonna 1724.

Tsaritsa Katariina asettui ruhtinas [[Aleksandr Danilovitš Menšikov|Aleksandr Menšikovin]] omistamaan Tsarskoje Selon kylään (nykyisin [[Puškin (kaupunki)|Puškin]]), ja sinne rakennettu keisarillinen kesäpalatsi nimettiin myöhemmin [[Katariinan palatsi]]ksi. 

==Hallituskausi==
Toukokuussa 1724 Pietari kruunautti Katariinan kanssahallitsijakseen [[Uspenskin katedraali (Moskova)|Moskovan Uspenskin katedraalissa]].<ref name=":0" /> Kuollessaan alkuvuodesta 1725 Pietari ei ollut jättänyt määräyksiä kruununperimyksestä, ja syntyneessä sekavassa tilanteessa ruhtinas [[Aleksandr Danilovitš Menšikov|Aleksandr Menšikov]] järjesti nopeasti läheisensä Katariinan julistamisen muodolliseksi hallitsijaksi. Todellista valtaa Venäjällä tuli kuitenkin käyttämään Menšikov ja 1726 perustettu Korkein salaneuvosto<!--?termi--> (''Верховный тайный совет, Verhovnyi tainyi sovet''), johon kuului 6–7 jäsentä. 

Katariina kuoli 43-vuotiaana [[Tuberkuloosi|tuberkuloosiin]] toukokuussa 1727. Häntä seurasi valtaistuimella Pietari Suuren ja hänen ensimmäisen puolisonsa pojanpoika [[Pietari II (Venäjä)|Pietari II]], joka oli vasta 12-vuotias ja kuoli kolme vuotta myöhemmin.

==Lähteet==
{{Viitteet}}

==Aiheesta muualla==
*[http://www.petersburg-info.de/html/katharina_i.html Katharina I.] {{Wayback|1=http://www.petersburg-info.de/html/katharina_i.html |päiväys=20100429001551 }} www.petersburg-info.de {{de}}

==Kirjallisuutta==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Troyat, Henri| Nimeke = Pietari Suuri| Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Porvoo–Helsinki| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö|Vuosi= 1987| Tunniste = ISBN 951-0-09987-2 }}


{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=[[Kuva:Lesser coat of arms of the Russian Empire.svg|60px|Venäjän vaakuna]]
|Edeltäjä=[[Pietari Suuri]]
|Seuraaja=[[Pietari II (Venäjä)|Pietari II]]
|Titteli=Venäjän keisarinna
|Kommentti=1725–1727}}
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=[[Kuva:Flag of Russia.svg|60px|Venäjän lippu]]
|Edeltäjä=[[Eudoxia Feodorovna Lopuhina|Eudoxia Lopuhina]]
|Seuraaja=[[Katariina Suuri|Katariina Aleksejevna]]
|Titteli=Venäjän keisarikunnan hallitsijan puoliso
|Kommentti=1712–1725}}
{{Venäjän keisarit}}
{{Venäjän hallitsijat ja valtionpäämiehet}}
{{Suomen hallitsijat ja valtionpäämiehet}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
[[Luokka:Venäjän hallitsevat keisarinnat]]
[[Luokka:Venäjän keisarinnat]]
[[Luokka:Romanov-suku]]
[[Luokka:Vuonna 1684 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1727 kuolleet]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]