Lähdekoodi sivulle Kansainvälinen foneettinen aakkosto

{{Ohjaa tänne|IPA}}
[[Tiedosto:IPA-kaavio.png|thumb|320px|Kansainvälinen foneettinen aakkosto (suomennettu kaavio)]]

'''Kansainvälinen foneettinen aakkosto''' (myös ''kansainvälinen foneettinen kirjaimisto'';<ref name="Janhunen 1987"/> {{k-en|International Phonetic Alphabet}}, '''IPA''') on [[Fonetiikka|foneettiseen]] merkitsemiseen tarkoitettu [[kirjaimisto]]. Nimestään huolimatta se ei ole [[Aakkoset|aakkosten]] kokoelma, joka palvelisi jonkin tietyn kielen [[oikeinkirjoitus]]ta ja määrittäisi [[Aakkosjärjestys|aakkosjärjestyksen]], vaan foneettisessa kirjoituksessa pyritään vakioimaan merkintätavat, joiden avulla voidaan esittää minkä tahansa [[Kieli|luonnollisen kielen]] [[Äänne|äänteitä]] ja [[Foneemi|foneemeja]].

Kansainvälinen foneettinen aakkosto on laajimmin käytetty [[tarkekirjoitus]]järjestelmä, mutta kielitieteen piirissä on kehitetty muitakin vastaavanlaisia järjestelmiä. Etenkin [[Uralilaiset kielet|uralilaisten kielten]] tutkimuksessa on perinteisesti käytetty [[Suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus|suomalais-ugrilaista tarkekirjoitusta]].<ref name="Janhunen 1987"/> [[Suomen kieli|Suomen kielen]] kannalta myös kansainvälisen foneettisen aakkoston kirjaimet ovat kuitenkin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta suhteellisen lähellä suomen oikeinkirjoitusta.

== Historia ==
Kansainvälinen fonetiikkayhdistys International Phonetic Association alkoi kehittää foneettista kirjaimistoaan [[Pariisi]]ssa vuonna 1886. Tuolloin yhdistyksen nimi oli foneettisella kirjoituksella merkittynä ''Dhi Fonètik Tîtcerz’ Asóciécon'' (''The Phonetic Teachers’ Association'' ’Fonetiikanopettajien yhdistys’). Työ perustui [[filologi]]en [[Henry Sweet]]in sekä [[Isaac Pitman]]in ja [[Alexander John Ellis]]in ehdotuksiin 1800-luvulta.

Kirjaimiston yli satavuotisen historian aikana sitä on muokattu usein. Suurimmat muutokset kirjaimistoon tehtiin vuonna 1986, minkä jälkeen sitä on edelleen päivitetty vuosina 1993, 1996 ja 2005.

== Merkintätavat ==
Kansainvälistä foneettista aakkostoa voidaan soveltaa erilaisilla kuvailutasoilla ja erilaisilla tarkkuuksilla. Kielen ääntämystä voidaan kuvata lavealla tarkekirjoituksella, jolloin ilmaistaan vain tärkeimmät, kielikohtaisesti kontrastiiviset piirteet; tällöin tarkekirjoitus voi olla lähellä foneemista kuvausta ja se sijoitetaan  [[Vinoviiva|vinoviivojen]] ”/ /” sisään. Vastaavasti joitain tarkoituksia varten voi olla soveliasta käyttää hyvinkin yksityiskohtaista tarkekirjoitusta, jossa pyritään merkitsemään pienimmätkin artikulatoriset piirteet. Tällöin käytetään  [[Hakasulkeet|hakasulkeita]] ”[ ]”.

Kun on tarpeen ilmaista, että tietty kirjainjono ei ole foneettinen tai foneeminen kuvaus vaan jonkin kielen [[Oikeinkirjoitus|oikeinkirjoituksen]] mukainen merkintätapa, on mahdollista sijoittaa sana [[Kulmasulkeet|kulmasulkeiden]] sisään ”⟨ ⟩” (tosin aitojen kulmasulkeiden sijasta käytetään usein suuremmuus- ja pienemmyysmerkkejä ”< >” tai toisinaan [[Kulmalainausmerkki|yksinkertaisia kulmalainausmerkkejä]] ”‹ ›”). Kulmasulkeiden sijasta voidaan kirjoitusasu merkitä myös [[Kursivointi|kursivoimalla]].

== Pääperiaatteet ==
Kansainvälisen foneettisen aakkoston pääperiaatteisiin kuuluu tarjota erillinen symboli jokaiselle puheen segmentille pyrkien välttämään kirjainyhdistelmiä ([[Digrafi|digrafeja]]), kuten suomen <ng> {{IPA|[ŋ]}}, ja monimerkityksisyyttä (vrt. englannin <c> {{IPA|[s]}} ~ {{IPA|[k]}} ~ {{IPA|[ʃ]}}).

Kansainvälistä foneettista aakkostoa on kuvattu ''selektiiviseksi'' kirjaimistoksi, sillä se pyrkii tarjoamaan nimenomaisen kirjaimen jokaiselle ihmiskielissä esiintyvälle ''kontrastiiviselle'' (eli ''foneemiselle'', ks. [[fonologia]]) äänteelle. Äänteet voivat erota toisistaan äärettömän monella tavalla, minkä takia erilaisia äänteitä on periaatteessa rajattomasti, mutta kansainvälinen foneettinen aakkosto ei tarjoa varta vastista merkkiä sellaiselle piirteelle, jota ei missään luonnollisessa kielessä käytetä erottamaan sanoja toisistaan. Ääntämyksen piirteitä voidaan kuitenkin tarvittaessa merkitä hyvinkin yksityiskohtaisesti lisäämällä kantamerkkeihin [[Tarke|tarkkeita]], ja kielestä riippuen tarkkeita voidaan tarvita foneemistenkin erojen merkitsemiseen (on esimerkiksi kieliä, joissa on kontrastiivisia apikaalisia dentaalisia ja laminaalisia alveolaarisia klusiileja). Myös suprasegmentaalisille piirteille on omat merkkinsä.

== Symbolit ==
{{IPA vokaalikaavio}}
'''[[Konsonantit]]'''
{{IPA konsonantit}}
Äänteiden symbolit ovat enimmäkseen peräisin [[Latinalainen kirjaimisto|latinalaisesta]] ja [[Kreikkalainen kirjaimisto|kreikkalaisesta]] kirjaimistosta. Jotkin symbolit on otettu kirjaimistoista sellaisinaan {{IPA|[t], [c]; [β], [θ]}}, toiset muokattuina {{IPA|[ɦ], [ʒ]; [ɣ], [ɸ]}}. Muutamat on muokattu välimerkeistä, kuten [[glottaaliklusiili]]n symboli {{IPA|[ʔ]}} latinalaisesta [[Kysymysmerkki|kysymysmerkistä]], kun taas soinnillisen faryngaalisen frikatiivin symboli {{IPA|[ʕ]}} on peräisin arabialaisesta kirjaimesta ﻉ.

Latinalaisesta kirjaimistosta otetut merkit ovat yleisesti ottaen lähellä niiden ääntämystä eurooppalaisissa kielissä (merkittävinä poikkeuksina englannin ja ranskan kielet). Tärkeimmät erot suomeen ovat erillinen symboli [[Äng-äänne|äng-äänteelle]] {{IPA|[ŋ]}} sekä [[vokaali]]en osalta <[[ö]]>-kirjaimen äännearvoa vastaava {{IPA|[ø]}}, <[[ä]]>-kirjaimen äännearvoa vastaava {{IPA|[æ]}} ja <[[a]]>-kirjaimen äännearvoa vastaava {{IPA|[ɑ]}} (niin sanottu [[latinalainen alfa]]). On huomattava, että foneettisen kirjaimiston mukainen merkintä {{IPA|[a]}} tarkoittaa laveaa väljää etuvokaalia, joka on äännearvoltaan melkein sama kuin {{IPA|[æ]}} ja käytännössä vastaa suomen <ä>-kirjainta (tosin merkintää {{IPA|[a]}} voidaan epätäsmällisesti käyttää mistä tahansa laveasta väljästä vokaalista, etenkin kuvattaessa sellaisia kieliä, joissa etu- ja takavokaalin ero ei ole kontrastiivinen). Myös joissain suomen [[Vierassana|vierassanoissa]] esiintyville suhuäänteille on määritetty erityiset symbolit (<[[š]]> {{IPA|[ʃ]}} ja <[[ž]]> {{IPA|[ʒ]}}).

== Lähteet ==
{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finnlectura.fi/verkkosuomi/Fonologia/sivu110.htm#Kansainvälinen_foneettinen_aakkosto_IPA | Nimeke = IPA Finnlectura-sivustolla | Tekijä =  | Tiedostomuoto =  | Selite =  | Julkaisu =  | Ajankohta =  | Julkaisupaikka =  | Julkaisija =  | Viitattu = 11.9.2011 | Kieli =  | arkisto = https://web.archive.org/web/20111105174341/http://www.finnlectura.fi/verkkosuomi/Fonologia/sivu110.htm#Kansainvälinen_foneettinen_aakkosto_IPA | arkistoitu = 5.11.2011 }}

=== Viitteet ===
{{Viitteet|viitteet=
<ref name="Janhunen 1987">{{Lehtiviite | Tekijä = Juha Janhunen | Otsikko = Tarkekirjoituksen yksinkertaistamisesta ja yhdenmukaistamisesta: Siperian kielten tutkimuksen ongelmia | Julkaisu = Virittäjä | Ajankohta = 1987 | Vuosikerta = 91 | Numero = 1 | Sivut = 71–75 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kotikielen Seura | Selite = Helsingin yliopistossa 2. lokakuuta 1986 pidetty väittelynalkajaisesitelmä. | Tunniste = | www = http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/1987_71.pdf | www-teksti = Nettiversio | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 25.9.2013 }}</ref>
}}

== Aiheesta muualla ==
{{Wikisanakirja|Liite:Ääntäminen}}
{{Wikisanakirja|Liite:Suomen kielen ääntäminen}}
{{Commonscat|International Phonetic Alphabet}}
* [http://www.langsci.ucl.ac.uk/ipa/ International Phonetic Association kotisivu] {{Wayback|1=http://www.langsci.ucl.ac.uk/ipa/ |päiväys=20100502080218 }}
* [https://jkorpela.fi/suomi/fon.html Suomen kielen ääntämyksen kuvaus IPA-merkein] {{en}}

[[Luokka:Fonetiikka]]
[[Luokka:Aakkostot]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]