Lähdekoodi sivulle Hyödyke

{{Kapitalismi}}
{{Talous}}
'''Hyödyke''' tarkoittaa [[taloustiede|taloustieteessä]] asiaa, joka tuottaa [[hyöty]]ä [[kulutus|kuluttajalle]]. Hyödyke voi olla esimerkiksi tavara tai tuote, jonka voi ostaa kaupasta. Vaihtoehtoisesti hyödyke voi olla aineeton, kuten [[palvelu]],<ref>Taloussanasto 1993, s. 59.</ref> digitaalisessa muodossa oleva tieto tai jonkin aineellisen hyödykkeen tuotanto-oikeus.

Teoreettisesti suuremman hyödykemäärän kuluttamisen ajatellaan lisäävän hyötyä. Laskevan [[rajahyöty|rajahyödyn]] mukaan lisäyksikkö kulutettua tavaraa tuottaa kuitenkin vähemmän hyötyä kuin edellinen. Esimerkiksi nälkäiselle ensimmäinen voileipä tuottaa suuremman lisähyödyn kuin kymmenes.

== Ominaisuudet ==

Tavallisesti hyödykkeet ovat [[niukkuus|niukkoja]], koska inhimilliset tarpeet ovat rajattomia mutta [[tuotannontekijä]]t kunakin hetkenä rajallisia<ref>Taloussanasto 1993, s. 151.</ref>. Niukan hyödykkeen hinta määräytyy vapailla markkinoilla [[kysyntä ja tarjonta| kysynnän ja tarjonnan]] mukaan. Ilmaishyödykkeet eivät ole niukkoja, hyödykkeitä joita on saatavilla rajatta kutsutaan runsaiksi. Esimerkiksi jätettä on tarjolla enemmän kuin sille on kysyntää. Kun hyödykkeen käyttöä voidaan rajata, sanotaan sitä yksityiseksi hyödykkeeksi. Hyödykkeestä voidaan tehdä myös keinotekoisesti niukka. Tästä ovat esimerkkejä tietokoneohjelmien lisensointi ja musiikkitiedostojen kopioinnin rajoitus. 

[[Julkishyödyke|Julkishyödykkeet]] ovat hyödykkeitä, joiden kulutus ei estä muita kuluttamasta samaa hyödykettä. Puhdas julkishyödyke on hyödyke, jonka ulkopuolelle ei voida sulkea ketään kun se on tuotettu. Esimerkiksi hengitysilma, vakaa rahan arvo tai maanpuolustus ovat puhtaita julkishyödykkeitä <ref>Taloustieteen oppikirja 2013, s. 115.</ref>.

[[Meriittihyödyke|Meriittihyödykkeet]] ovat hyödykkeitä, joiden kulutuksella on positiivisia [[ulkoisvaikutus|ulkoisvaikutuksia]]. Näin ollen yksilöiden valitsema kulutustaso voi olla alhaisempi kuin sosiaalisesti optimaalinen{{selvennä|mitä se tarkoittaa?}} kulutuksen taso. Tehokkuuden kasvattamiseksi yhteiskunta voi lisätä tällaisen hyödykkeen kulutusta säädöksillä, tukiaisilla  tai tarjoamalla sen ilmaiseksi. Esimerkiksi koulutus ja terveydenhuolto ajatellaan tavallisesti meriittihyödykkeiksi. 

[[Yhteisresurssi]] on hyödyke, jonka käyttöä ei voida rajoittaa tai sitä ei ole rajoitettu. Se poikkeaa julkishyödykkeestä siten, että se on rajallinen eli niukka ja altis liialliselle kulutukselle. Esimerkiksi yhteiskäytössä olevat kalavedet ja laitumet ovat tyypillisiä yhteisresursseja. Niitä käytetään taloudellisesta näkökulmasta usein liikaa, koska kuluttajat eivät sisäistä kulutuksensa täyttä [[sosiaalinen kustannus|sosiaalista kustannusta]]. Samasta syystä kaupunkien tiet ruuhkautuvat, koska niiden käyttö on ilmaista eikä käyttäjien tarvitse maksaa aiheuttamastaan ruuhkasta.

[[Välttämättömyyshyödyke]] on yleisessä kielenkäytössä käytetty termi, jolla kuvataan hyödykettä jota on pakko ostaa vaikka hinta nousee: hinta ei vaikuta kysyntään.

{{Kesken|investointihyödykkeet ja tuotantohyödykkeet puuttuvat}}

===Ominaisuustaulukko===
{| id="Payoff matrix style="background:white; float: none; clear:right; text-align:center;" align=none cellspacing=0 cellpadding=8 width=70%
|-
|style="width:20%;                                                     "| 
|style="width:40%;                      border-bottom: solid black 1px;"| Yksityinen
|style="width:40%;                      border-bottom: solid black 1px;"| Julkinen
|-
|style="border-right:  solid black 1px;                                "| Niukka
|style="border-right:  solid black 1px; border-bottom: solid black 1px; background:{{{ULc|white}}}; font-size:120%; "| '''Yksityiset hyödykkeet'''<br />ruoka, vaatteet, autot, tietokoneet
|style="border-right:  solid black 1px; border-bottom: solid black 1px; background:{{{URc|white}}}; font-size:120%; "| '''Yhteisresurssit''' <br />ilma, kalat meressä, metsämarjat, valtaamattomat mineraalivarat
|-
|style="border-right:  solid black 1px;                                "| Runsas
|style="border-right:  solid black 1px; border-bottom: solid black 1px; background:{{{DLc|white}}}; font-size:120%; "| '''Keinotekoisesti niukat hyödykkeet'''<br />satelliitti-TV, matkapuhelinverkko, mobiili-Internet, tietokoneohjelmat, musiikki
|style="border-right:  solid black 1px; border-bottom: solid black 1px; background:{{{DRc|white}}}; font-size:120%; "| '''Julkishyödykkeet'''<br />yleisradiolähetykset, maanpuolustus
|-
|}

== Hyödykkeiden keskinäinen suhde ==
===Substituuttihyödykkeet===
Kaksi hyödykettä voivat olla substituutteja toisilleen, jolloin kuluttaja voi korvata ne toisillaan. Täydellisten substituuttien tapauksessa kuluttajalle ei ole merkitystä kumpaa hyödykettä kulutetaan. Voi ja margariini, tai Coca-Cola ja Pepsi, ovat useimmille ihmiselle enemmän tai vähemmän täydellisiä toistensa substituutteja.<ref>Taloussanasto 1993, s. 222.</ref>

===Komplementtihyödykkeet===
Jos hyödykkeet ovat komplementteja, ne täydentävät toisiaan: esimerkkinä autot ja bensiini.<ref>Taloussanasto 1993, s. 95.</ref> Täydellisen komplementin tapauksessa hyödykkeitä on aina kulutettava tietyssä suhteessa.

===Määrittäminen===
Hyödykkeiden korvaavuuden astetta voidaan mitata hyödykkeiden [[jousto|ristijoustolla]]. Substituuttien ristijousto on positiivinen ja komplementtien ristijousto on negatiivinen. Täydellisillä substituuteilla tai komplementeilla ristijouston itseisarvo on ääretön. Riippumattomilla hyödykkeillä ristijousto on nolla.

== Kysyntäjousto ==
Hyödykkeet voidaan jakaa myös sen perusteella, miten niiden kulutus riippuu tuloista ja hyödykkeen hinnasta. Taloustieteessä tätä riippuvuutta mitataan [[jousto|kysyntäjoustolla]].

===Kysynnän hintajousto===
{{Pääartikkeli|[[Kysynnän hintajousto]]}}
Yleisemmin tarkasteltu jousto on hyödykkeen kysynnän hintajousto. Kysynnän hintajousto tarkoittaa prosentuaalista muutosta kulutuksen määrässä, kun hinta muuttuu yhden prosentin.

*''E''=0, täydellisen joustamattomuus. Hinnan muutokset eivät vaikuta kysyntään.
*''E''<1, joustamaton. Hinnan muutos on suhteessa suurempi kuin kysynnän muutos.
*''E''=1, yksikköjoustava. Yhden prosentin muutos hinnassa muuttaa kysyntää saman verran.
*''E''>1, joustava. Hinnan muutos on suhteessa pienempi kuin kysynnän muutos.
*''E''=∞. Täydellinen elastisuus. Mikä tahansa pieni muutos hinnassa aiheuttaa kysynnän laskun nollaan.

[[Giffenin hyödyke]] on taas sellainen hyödyke, jonka kysyntä kasvaa sen hinnan noustessa. Toisin sanoen sen kysynnän hintajousto on positiivinen. Muilla hyödykkeillä hintajousto on negatiivinen.

===Kysynnän tulojousto===

*'''Normaalihyödykkeen''' kysyntä nousee tulojen noustessa eli sen kysynnän tulojousto on positiivinen.
* '''Inferiorisen hyödykkeen''' kysyntä laskee, kun tulot kasvavat<ref>Taloussanasto 1993, s. 61.</ref> eli sen kysynnän tulojousto on negatiivinen.

Lisäksi voidaan määritellä:

*'''Välttämättömyyshyödyke''', jonka osuus kulutuksesta laskee tulojen noustessa eli sen kysynnän tulojousto on pienempi kuin 1.
*'''Ylellisyyshyödyke''', jonka osuus kulutuksesta nousee tulojen noustessa eli sen kysynnän tulojousto on suurempi kuin 1.

==Katso myös==
* [[Veblenin hyödyke]]
* [[Kulutustavara]]

==Lähteet==
*Pohjola, Matti. Taloustieteen oppikirja. 7.-9. painos, 2013. Helsinki, Sanoma Pro Oy. ISBN 978-952-63-1556-0
*{{Kirjaviite | Tekijä =  | Nimeke = Taloussanasto. Yritys- ja kansantaloutta suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi | Vuosi = 1993 | Selite = 5. täysin uudistetun painoksen 1. korjattu lisäpainos | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Taloustieto Oy| Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 951-628-175-3 }}
===Viitteet===
{{Viitteet}}

[[Luokka:Mikrotaloustiede]]
[[Luokka:Taloustieteen käsitteet]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]