Lähdekoodi sivulle Hiilidioksidiekvivalentti

{{Hiilidioksidi}}
'''Hiilidioksidiekvivalentti''' (lyhenne '''CO<sub>2</sub>-ekv.''' tai '''CO<sub>2</sub>e''') on [[ilmastotiede|ilmastotieteessä]] käytetty [[suure]], joka kuvaa ihmisen tuottamien [[kasvihuonekaasu]]jen ilmastovaikutusta<ref>Heljo, Juhani, Eero Nippala & Harri Nuuttila: Rakennusten energiankulutus ja CO<sub>2</sub>-ekv.-päästöt Suomessa. Ympäristöklusterin tutkimusohjelma. Rakennuskannan ekotehokkaampi energiankäyttö (EKOREM) -projektin loppuraportti. Tampereen teknillinen yliopisto. Rakentamistalouden laitos. Raportti 2005:4.
https://www.tut.fi/index.cfm?MainSel=11820&Sel=12849&Show=17313&siteid=129 {{Vanhentunut linkki}}</ref>. Ilmastovaikutuksella tarkoitetaan tässä [[kasvihuonekaasu|kasvihuonekaasujen]] yhteenlaskettua globaalia [[ilmastopakote]]tta eli [[ilmaston lämpeneminen|ilmastoa lämmittävää]] vaikutusta. [[Lämmityspotentiaali|Lämmityspotentiaalin]] lukuarvo ilmaistaan GWP-kertoimena (eng. ''global warming potential'') useimmiten 100 vuoden (GWP100) tai 20 vuoden (GWP20) ajalle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmakeha-abc?term=L%C3%A4mmityspotentiaali|nimeke=Ilmakehä-ABC - Ilmatieteen laitos|tekijä=https://www.ilmatieteenlaitos.fi|julkaisu=www.ilmatieteenlaitos.fi|viitattu=2024-01-22|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> 

Päästöistä puhuttaessa hiilidioksidiekvivalentit ilmaistaan massana (esim. kiloa tai tonnia vuodessa) siten, että muiden kasvihuonekaasujen vaikutus on muunnettu vastaamaan hiilidioksidin ilmastovaikutusta eli globaalia lämmityspotentiaalia sadan vuoden tarkastelujaksolla. Hiilidioksidille on annettu GWP-arvo 1, ja muiden kasvihuonekaasujen GWP-arvot on määritetty vertaamalla niiden yhden kilogramman päästön aiheuttamaa säteilypakotetta hiilidioksidin vastaavaan [[Säteilypakote|säteilypakotteeseen]].<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.stat.fi/julkaisu/cktlew2c03aln0a515eyjyxe8|nimeke=Kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnissa alkaa uusi kausi - Tilastokeskus|julkaisu=www.stat.fi|ajankohta=2022-05-25|viitattu=2024-01-22|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> IPCC:n neljännen arvioraportin mukaan metaanipäästöt kerrottiin tällöin kertoimella 25 ja typpioksiduulipäästöt kertoimella 298<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://lipasto.vtt.fi/liisa/co2ekvs.htm|nimeke=LIPASTO|julkaisu=lipasto.vtt.fi|viitattu=2022-04-29}}</ref>. Viidennen arviointiraportin mukaiset kertoimet taas ovat metaani 28 ja typpioksiduuli 265.<ref name=":0" /> 

Puunpolton aiheuttamat hiilidioksidipäästöt muodostavat kuitenkin poikkeuksen: niitä ei huomioida, koska niiden ei oleteta
lisäävän ilmakehän hiilidioksidimäärää pitkällä aikavälillä.{{Lähde}}

=== Ilmakehän hiilidioksipitoisuus ===
Ilmakehän pitoisuuksista puhuttaessa hiilidioksidiekvivalentit ilmaistaan pitoisuuksina (miljoonasosina = parts per million = ppm). Ilmakehän tällä hetkellä sisältämien kasvihuonekaasujen yhteismäärä on noin 450 miljoonasosaa hiilidioksidiekvivalenttia.{{Lähde}} Hiilidioksidin osuus on noin 380 miljoonasosaa. {{Lähde}} Ilmakehän pitkäikäisten kasvihuonekaasujen yhteenlaskettu ilmastoa lämmittävä vaikutus vastaa siten noin 450 miljoonasosan hiilidioksidipitoisuutta. {{Lähde}}

==Lähteet==
{{Viitteet}}

{{Tynkä/Tiede}}

[[Luokka:Kasvihuonekaasut]]
[[Luokka:Ilmastonmuutos]]