Hemioroarktinen vyöhyke
Hemioroarktinen vyöhyke on tunturien kasvillisuusvyöhyke, joka sijaitsee tunturipaljakan alapuolella ja boreaalisen vyöhykkeen yläpuolella.[1]
Vyöhykkeelle on tyypillistä pienet metsäsaarekkeet, puuryhmät ja erilliset harvassa kasvavat vaivaiskoivut.[1] Suomessa metsänraja sijaitsee usein joko hemioroarktisessa vyöhykkeessä tai boreaalisen vyöhykkeen yläosassa. Hemioroarktisella alueella kasvaa pääasiassa erilaisia varpukankaita. Vähälumisilla paikoilla kankaat ovat variksenmarja- ja runsaslumisilla mustikkavaltaisia.[2] Vaikka hemioroarktiselta alueelta puuttuu jo useita metsälajeja, niin sen yleisilme on kuitenkin edelleen boreaalinen. Vyöhykkeellä kasvaa kuitenkin jo myös joitakin tunturilajeja.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Norokorpi et al.: Tunturit. Raunio, Anne & Schulman, Anna & Kontula, Tytti (toim.): Suomen luontotyyppien uhanalaisuus: Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristökeskus, 2008. ISBN 978-952-11-3029-8. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 12.1.2013).
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Tunturit elinympäristönä ympäristo.fi. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 15.1.2013.
- ↑ Norokorpi, et al, s. 472.
- ↑ Norokorpi, et al, s. 493.