Helsingin metron opastinjärjestelmä
Helsingin metron opastinjärjestelmä on Helsingin metrossa käytettävä rautatieopastimien järjestelmä. Opastimilla annetaan metrojunien kuljettajille liikkumisluvat sekä tieto metrojunan käyttämällä kulkutiellä olevista rajoituksista. Opastinjärjestelmän tärkeimmät opastimet ovat pääopastimet, joilla annetaan kuljettajalle määräyksiä, sekä esiopastimet joilla annetaan kuljettajalle ennakkotieto seuraavan pääopastimen opasteesta.
Pääopastimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
[1] Pääopastimet ovat liikennettä ohjaavia opastimia, joilla annettavia opasteita kuljettajan on aina noudatettava. Pääopastimia käytetään suojaamaan risteäviä raiteita, sekä jakamaan rata lyhyempiin osiin eli suojaväleihin. Pääopastimet on nimetty kirjaintunnuksin, joista ensimmäinen ilmoittaa opastinta ohjaavan alueasetinlaitteen ja raiteen. Jälkimmäinen on juokseva järjestyskirjain ja ilmaisee opastimen sijainnin.
Opastimella annettava opaste asetetaan asetinlaitteelta käsin. Perusopaste on seis-opaste. Tiettyjen kulkutie-ehtojen todeuduttua opastimella voidaan antaa jokin ajon salliva opaste.
Pääopastimet on varustettu raiteen välissä sijaitsevalla pakkopysäytyslaitteen magneetilla, joka on toiminnassa kun opastin näyttää opastetta Seis (Po 0), tai poikkeusopastetta (Pk 0).
Opastimen suojaamaan kulkutiehen kuuluu yleensä myös kulkutien päättävän, seis-opastetta näyttävän opastimen takana oleva turva-alue eli ohiajovara. Ohiajovaralla ei saa olla toista junaa ja sillä olevat vaihteet on oltava lukittu siten, ettei seis-asentoisen opastimen ohitse joutuva juna riko ratalaitteita tai aiheuta törmäysvaaraa. Ohiajovaran pituus mitoitetaan tapauskohtaisesti, yleensä se kuitenkin on niin pitkä, että täyttä vauhtia kulkeva metrojuna pysähtyy kaikissa keliolosuhteissa pakkojarrutuksen voimasta ennen ohiajovaran päättymistä.
| Opaste | Opasteen tarkoitus | |
|
Seis | Opastinta ei saa ohittaa ilman liikenteenohjaajan lupaa, ja junan on pysähdyttävä ennen opastinta. Opastimen kohdalla olevan pakkopysäytyslaitteen magneetti on toiminnassa.
Myös pimeä tai epäselvä opastin tulkitaan aina Seis-opasteeksi, ellei sen päälle ole asetettu pätemättömyysmerkkiä. Vanha merkintä Po0. |
|
Aja | Juna saa käyttää edessä olevalla kulkutiellä raiteen suurinta sallittua nopeutta. Raide on vapaa seuraavalle pääopastimelle saakka. Vaihteista aiheutuvia nopeusrajoituksia ei ole.
Vanha merkintä Po1. |
|
Aja 35 | Suurin sallittu nopeus opastimen jälkeisellä osuudella on 35 km/h, ellei kiintein nopeusrajoitusmerkein muuta osoiteta. Kulkutiellä on poikkeavalle raiteelle asetettu vaihde tai jyrkkä kaarre. Nopeusrajoitus päättyy seuraavalle pääopastimelle tai seuraavaan nopeusrajoitusmerkkiin. Erillisin nopeusmerkein osoitetut nopeusrajoitukset vaihteissa ovat voimassa.
Vanha merkintä Po2. |
|
Kytkentäopaste | Kulkutie on turvattu varatulle tai päättyvälle raiteelle. Nopeusrajoitus 20 km/h. Opaste annetaan ajettaessa kääntöraiteelle tai järjestely- ja vaihtotyössä.
Vanha merkintä Po3. |
|
Poikkeusopaste | Liikenteenohjaaja voi tietyillä edellytyksillä antaa poikkeusopasteen, mikäli opastimeen ei normaaleilla asetinlaitteen kulkutie-ehdoilla voida asettaa ajon sallivaa opastetta (ns. junakulkutien turvaaminen rajoitetuin ehdoin). Junan on pysähdyttävä opastimen eteen, jonka jälkeen juna saa ajaa seuraavalle pääopastimelle kuljettajan vastuulla. Suurin sallittu nopeus 35 km/h, elleivät nopeusmerkit tai muut olosuhteet edellytä pienempää nopeusrajoitusta. Korotetut (yli 35 km/h) nopeusrajoitusmerkit eivät ole voimassa.
Opaste annetaan tyypillisesti tilanteessa, jossa raiteen vapaanaoloilmaisussa on häiriöitä, tai kulkutie ei ole kaikilta osin turvattu, esimerkiksi ohiajovaran osalta. Vanha merkintä Pk0. |
Esiopastimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
[1] Esiopastimet ovat opastinjärjestelmää täydentäviä opastimia, joilla ilmoitetaan kuljettajalle seuraavan pääopastimen opaste ennakolta. Opasteita on vain kaksi, ja ne kertovat kuljettajalle pitääkö tämän varautua pysähtymään seuraavalla pääopastimella vai saadaanko seuraava pääopastin ohittaa normaalinopeudella. Esiopastinta ei kuitenkaan voi pitää jarrutuksen aloituskohdan merkkinä, sillä matka pääopastimelle vaihtelee paikasta riippuen. Esiopastimen kirjaintunnus on seuraavan pääopastimen kirjaintunnus E-etuliitteellä sekä järjestysnumerolla, jos esiopastimia on useita.
| Opaste | Opasteen tarkoitus | |
|
Odota seis tai rajoitus | Seuraava pääopastin näyttää opasteita Seis tai Aja 35, tai kytkentäopastetta. Kuljettajan on varauduttava pysäyttämään juna seuraavalle pääopastimelle.
Vanha merkintä Eo0. |
|
Odota aja | Seuraava pääopastin näyttää Aja-opastetta. Seuraava pääopastin voidaan ohittaa raiteen suurimmalla sallitulla nopeudella.
Vanha merkintä Eo1. |
Muut opastimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
[1] Hätäopaste on ainut valo-opaste, joka ei ole pää- eikä esiopastin. Jos hätäopastin liittyy pääopastimeen, hätäopastimen kirjaintunnus on pääopastimen kirjaintunnus H-etuliitteellä. Hätäopastimia on sijoitettu normaalin liikennöintisuunnan mukaan ennen ja jälkeen asemalaitureiden, ja ne aktivoituvat automaattisesti joko laiturilla vedetystä hätäpysäytyskahvasta tai jos palo- tai savuovien aukiolosta ei ole varmuutta. Liikenteenohjaaja voi aktivoida hätäopasteen myös käsin.
| Opaste | Opasteen tarkoitus | |
|
Hätäopaste | Juna on pysäytettävä hätäjarrutuksella, ja kuljettajan tulee ottaa yhteys liikenteenohjaukseen.
Vanha merkintä To2. |