Goldman-ympäristöpalkinto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Goldman-ympäristöpalkinto on Goldman-säätiön myöntämä palkinto. Se jaetaan vuosittain kuuden eri mantereen ympäristöaktivistille.[1] Palkintoa kutsutaan toisinaan englanniksi lempinimellä Green Nobel eli "vihreä Nobel".[2] Palkinto sisältää rahallisen tunnustuksen, joka oli vuonna 2019 suuruudeltaan 200 000 Yhdysvaltain dollaria.[3]

Palkinto perustettiin vuonna 1989 ja jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1990.[3][4] Vuoden 2018 palkitut olivat Manny Calonzo, Francia Márquez, Nguy Thi Khanh, LeeAnne Walters, Makoma Lekalakala ja Liz McDaid sekä Claire Nouvian.[5][4]

Kalastaja ja maantieteilijä Tero Mustonen sai vuonna 2023 ensimmäisenä suomalaisena palkinnon.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Founder of Goldman Environmental Prize dies USA Today. Viitattu 2.4.2019. (englanniksi)
  2. Indian activist Ramesh Agrawal wins "green Nobel" for fight against... Reuters. 29.4.2014. Arkistoitu 1.4.2019. Viitattu 1.4.2019. (englanniksi)
  3. a b Michael Casey: Lawyer fighting palm oil among 6 to win environmental prize AP News, apnews.com. 29.4.2019. Viitattu 30.12.2019. (englanniksi)
  4. a b Recipient List The Goldman Environmental Prize, goldmanprize.org. Arkistoitu 1.4.2022. Viitattu 30.12.2019. (englanniksi)
  5. Goldman environmental prize: top awards dominated by women for first time The Guardian. Viitattu 2.4.2019. (englanniksi)
  6. Heli Saavalainen: Työ luonnon hyväksi toi ”vihreän Nobelin” HS.fi. 24.4.2023. Viitattu 24.4.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]