Fredrik (Itävallan arkkiherttua)
Friedrich (Fredrik) Maria Albrecht (4. kesäkuuta 1856 Gross-Seelowitz, Määri – 30. joulukuuta 1936 Magyaróvár, Unkari)[1] oli Itävalta-Unkarin arkkiherttua ja sotamarsalkka, joka toimi Itävalta-Unkarin armeijan ylipäällikkönä ensimmäisen maailmansodan alkupuoliskolla vuosina 1914–1916.
Suku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fredrikin vanhemmat olivat arkkiherttua Kaarle Ferdinand ja arkkiherttuatar Elisabet Franziska.[2] Hänen isoisänsä oli Napoleonin sotien kuulu sotapäällikkö, arkkiherttua Kaarle. Hänen kasvatti-isänsä oli lähes yhtä kuuluisa sotamarsalkka ja arkkiherttua Albrekt, joka jätti hänelle kuollessaan vuonna 1895 perinnöksi valtavan kiinteistö- ja maaomaisuuden – josta merkittävimmän osan muodosti Teschenin herttuakunta – sekä arvokkaan taidekokoelman, minkä myötä Fredrikistä tuli Habsburgin hallitsijasuvun rikkain jäsen.[1] Fredrik oli keisari Frans Joosef I:n pikkuserkku.
Fredrikin veljiä olivat amiraali, arkkiherttua Kaarle Stefan ja sotamarsalkka, arkkiherttua Eugen.[2] Fredrikin puoliso vuodesta 1878 oli prinsessa Isabella de Croy.[3]
Sotilasura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fredrikistä tuli vuonna 1880 eversti ja 1894 feldzeugmeister. Hänet nimitettiin syyskuussa 1889 viidennen armeijakunnan komentajaksi ja huhtikuussa 1905 joukkojen yleistarkastajaksi.[3] Vuonna 1907 hänestä tehtiin Itävallan asevoimien komentaja. Hyvin vanhoillisia näkemyksiä edustaneena Fredrik joutui useasti erimielisyyksiin uudistushenkisemmän kruununprinssi Frans Ferdinandin kanssa. Frans Ferdinandin murhan jälkeen, muutamaa viikkoa ennen maailmansodan syttymistä Fredrik nimettiin 11. heinäkuuta 1914 koko Itävalta-Unkarin armeijan ylipäälliköksi.[2] Samoihin aikoihin hänet myös nimitettiin armeijan ylitarkastajaksi ja joulukuussa hän sai sotamarsalkan arvon.[3] Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kukaan sai Itävallassa marsalkan arvon sitten arkkiherttua Albrektin.[1]
Fredrik jätti kaikki tärkeimmät päätökset yleisesikunnan päällikkönä toimineen Franz Conrad von Hötzendorfin tehtäviksi. Maan armeijan huono menestys herätti kritiikkiä, ja lopulta uusi keisari Kaarle I syrjäytti Fredrikin.[2] Tultuaan keisariksi Kaarle otti itse ylipäällikkyyden joulukuussa 1916, mutta Fredrik jatkoi vielä apulaisylipäällikkönä, kunnes keisari erotti hänet 17. helmikuuta 1917 julkaistulla päiväkäskyllä.[1] Fredrik ei sen jälkeen enää osallistunut sodanjohtoon millään tavoin, mutta erosi muodollisesti armeijasta vasta sodan päätyttyä marraskuussa 1918. Keisarikunnan romahtaessa Fredrik menetti suuren osan maaomaisuudestaan. Hän sai kuitenkin takaisin joitain maitaan Unkarissa vuonna 1921 ja asettui sinne viettämään eläkepäiviään.[2] Hänen vaimonsa toivoi heidän poikansa Albrechtin kruunaamista Unkarin kuninkaaksi, mutta näillä suunnitelmilla ei ollut toteutumisen mahdollisuuksia.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Erzherzog Friedrich (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) Austro-Hungarian Land Forces 1848-1918. Viitattu 9.1.2014.
- ↑ a b c d e Archduke Friedrich (englanniksi) Firstworldwar.com. Viitattu 21.7.2013.
- ↑ a b c Nordisk familjebok, täydennysosa (1923), s. 1036 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 21.7.2013.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fredrik (Itävallan arkkiherttua) Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||
