Lähdekoodi sivulle Eduskunta

{{Tämä artikkeli|käsittelee Suomen eduskuntaa. Eduskunniksi voidaan kutsua myös muiden maiden [[Parlamentti|parlamentteja]].}}
{{Parlamentti
| nimi            = Eduskunta
| logo            = Logo of the Parliament of Finland.svg
| kuva            = Eduskuntatalo 20211025.jpg
| kuvateksti      = Arkkitehti [[J. S. Sirén]]in suunnittelema [[Eduskuntatalo]] vihittiin käyttöön 7. maaliskuuta 1931.
| tyyppi          = [[yksikamarijärjestelmä|yksikamarinen]]
| johtajatyyppi1  = [[Eduskunnan puhemies|Puhemies]]
| johtaja1        = [[Jussi Halla-aho]] (ps.)
| johtajatyyppi2  = [[Luettelo eduskunnan puhemiehistä#Luettelo Suomen eduskunnan varapuhemiehistä|Varapuhemiehet]]
| johtaja2        = {{Lista|
* [[Paula Risikko]] (kok.)
* [[Tarja Filatov]] (sd.)
}}
| johtajatyyppi3  = [[Eduskunnan pääsihteeri|Pääsihteeri]]
| johtaja3        = [[Antti Pelttari]]
| johtajatyyppi4  = [[Eduskuntaryhmän puheenjohtaja|Ryhmä&shy;puheenjohtajat]]
| johtaja4        = {{Lista|
* [[Matias Marttinen]] (kok.)
* [[Jani Mäkelä]] (ps.)
* [[Tytti Tuppurainen]] (sd.)
* [[Antti Kurvinen]] (kesk.)
* [[Atte Harjanne]] (vihr.)
* [[Jussi Saramo]] (vas.)
* [[Otto Andersson (kansanedustaja)|Otto Andersson]] (r.)
* [[Peter Östman]] (kd.)
* [[Harry Harkimo]] (liik.)

* [[Timo Vornanen]] (tv.)
}}
| edustajia        = '''200'''
| istumajärjestys  = Eduskunta_2023.svg
| puolueet         = '''[[Orpon hallitus|Hallitus]] (109)'''
{{Lista|
* {{color box|#006288}} [[Kansallinen Kokoomus|Kokoomus]] (48)
* {{color box|#FFDE55}} [[Perussuomalaiset]] (46)
* {{color box|#FFE8B6}} [[Suomen ruotsalainen kansanpuolue|RKP]] (9) + [[Mats Löfström|Ahvenanmaan edustaja]] (1)
* {{color box|#2B67C9}} [[Suomen Kristillisdemokraatit|Kristillisdemokraatit]] (5)
}}

'''Oppositio (91)'''
{{Lista|
* {{color box|#F54B4B}} [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|Sosiaalidemokraatit]] (43)
* {{color box|#01954B}} [[Suomen Keskusta|Keskusta]] (22)
* {{color box|#61BF1A}} [[Vihreä liitto|Vihreät]] (13)
* {{color box|#BF1E24}} [[Vasemmistoliitto]] (11)
* {{color box|#B41F79}} [[Liike Nyt]] (1)
* {{color box|#000000}} [[Timo Vornanen]] (1)
}}
| valintatapa      = [[suhteellinen vaalitapa]], [[D’Hondtin menetelmä]]
| vaalit           = [[Eduskuntavaalit 2023|2. huhtikuuta 2023]]
| seuraavat_vaalit = [[Eduskuntavaalit 2027|18. huhtikuuta 2027]]
| paikka           = [[Eduskuntatalo]], [[Helsinki]]
| linkki           = https://www.eduskunta.fi
}}
{{Suomen politiikka}}
'''Eduskunta''' ({{k-sv|riksdagen}} eli valtiopäivät) on [[Suomi|Suomen]] [[parlamentti]] eli valtion [[lainsäädäntövalta]]a ja [[budjetti]]valtaa käyttävä [[lainsäädäntöelin|elin]]. Lisäksi eduskunta valvoo hallituksen toimintaa ja osallistuu [[Euroopan unioni]]n päätöksentekoon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/Sivut/default.aspx | Nimeke = Näin eduskunta toimii | Sivusto = Eduskunta | Viitattu = 26.4.2019}}</ref>

Kansanedustuslaitosta tarkoittava sana ”eduskunta” otettiin käyttöön vuoden 1906 eduskuntauudistuksessa. Eduskuntasanastossa sen määritellään tarkoittavan nimenomaan Suomen parlamenttia, mutta sanalla voidaan viitata myös yleisesti kansanedustuslaitoksiin tai parlamentteihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietopalvelulta-kysyttya/Sivut/mista-tulee-sana-eduskunta.aspx | Nimeke = Mistä tulee sana eduskunta? | Sivusto = Eduskunta | Ajankohta = 2.6.2017 | Viitattu = 26.4.2019}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/eduskunta | Nimeke = Eduskunta | Julkaisu = Kielitoimiston sanakirja | Ajankohta = 2020 | Viitattu = 8.1.2021}}</ref>

== Yleistä ==

[[Suomen perustuslaki|Suomen perustuslain]] mukaan valtiovalta kuuluu [[Suomi|Suomessa]] kansalle, ”jota edustaa [[Suomen valtiopäivät|valtiopäiville]] kokoontunut eduskunta” (PL 2&nbsp;§). Eduskunta koostuu 200 [[Suomen kansanedustaja|kansanedustajasta]], jotka valitaan neljän vuoden välein [[eduskuntavaalit|eduskuntavaaleilla]] (PL 24–25&nbsp;§). Hallitusvaltaa käyttävän [[Suomen valtioneuvosto|valtioneuvoston]] tulee – [[parlamentarismi|parlamentaaristen]] periaatteiden mukaisesti – ”nauttia eduskunnan luottamusta” (PL 3&nbsp;§).

Eduskunnan istuntosalissa on vain 199 paikkaa, koska [[eduskunnan puhemies|puhemies]] ei äänestä eikä pidä puheenvuoroja. Eduskunnan vuotuista työjaksoa nimitetään valtiopäiviksi. Eduskunta kokoontuu valtiopäiville säätämään lakeja, joita noudattaen [[yhteiskunta|yhteiskunnassa]] toimitaan. [[Tuomioistuin|Tuomioistuimet]] arvioivat yksittäistapauksissa, onko lakeja noudatettu.

Kansanedustajat jakautuvat [[puolue]]ensa mukaisiin ryhmiin. Näitä ryhmiä kutsutaan [[eduskuntaryhmä|eduskuntaryhmiksi]]. Jokainen ryhmä valitsee kansanedustajiensa keskuudesta ryhmälleen puheenjohtajan. Eduskuntavaalit määräävät eduskunnan voimasuhteet.

Eduskunta valitsee valtioneuvoston eli [[hallitus|hallituksen]]. Vaalien voittajapuolueen puheenjohtaja ryhtyy hallitustunnustelijaksi neuvottelemaan siitä, mitkä puolueet pääsevät hallitukseen. Lopullinen hallitus on neuvottelujen tulos, eikä välttämättä suoraan heijasta vaalien tulosta. Hallituksen ulkopuolelle jääneitä eduskuntaryhmiä kutsutaan [[oppositio]]ksi, jonka rooli on kritisoida ja kyseenalaistaa hallituksen politiikkaa esittämällä sille vaihtoehtoja ja vaatimalla ministereiltä perusteluja hallituksen ratkaisuille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/eduskuntaryhmat/Sivut/default.aspx | Nimeke = Eduskuntaryhmät | Sivusto = Eduskunta | Viitattu = 16.10.2020}}</ref> Eduskunta siis valvoo ja arvioi hallituksen toimintaa.

Valtioneuvosto valmistelee ja esittää valmistelemansa uudet lakiesitykset ja valtion vuosittaisen [[talousarvio]]n eduskunnan hyväksyttäväksi. Eduskunta voi joko hyväksyä hallituksen esityksen sellaisenaan, muuttaa sitä tai hylätä sen kokonaan.

Myös kansanedustajilla on [[aloiteoikeus]], mutta yksittäisen edustajan esitys menee harvoin läpi. Usein edustajien omien lakialoitteiden motiivina onkin jonkin tärkeäksi koetun asian nostaminen eduskunnan asialistalle ja julkiseen keskusteluun. Jos lakialoitteen on allekirjoittanut yli 100 kansanedustajaa, sen menestymisen mahdollisuudet kasvavat merkittävästi.

Vuonna 2000 voimaan tulleen [[Suomen perustuslaki|perustuslain]] 39&nbsp;§:n mukaan kansanedustajalla on oikeus tehdä:

1) [[lakialoite]], joka sisältää ehdotuksen lain säätämisestä;

2) talousarvioaloite, joka sisältää ehdotuksen talousarvioon tai lisätalousarvioon otettavasta määrärahasta tai muusta päätöksestä; sekä

3) toimenpidealoite, joka sisältää ehdotuksen lainvalmisteluun tai muuhun toimenpiteeseen ryhtymisestä.

Tällaisten aloitteiden lisäksi edustajat voivat tehdä myös muita [[valtiopäivätoimi]]a. Niitä ovat [[kirjallinen kysymys|kirjalliset kysymykset]], [[suullinen kysymys|suulliset kysymykset]], [[keskustelualoite|keskustelualoitteet]] ja [[välikysymys|välikysymykset]].

Kansanedustajan tehtävä on luottamustoimi, joten siihen ei liity työsuhdetta.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://yle.fi/a/74-20026913 | nimeke = Voiko täysistuntoon pukeutua lenkkareihin ja legginsseihin? Näitä viittä asiaa et ehkä tiennyt kansanedustajan työstä | tekijä = Paukkeri, Marica | julkaisu = Yle Uutiset | ajankohta = 13.4.2023 | viitattu = 26.9.2024}}</ref> Kansanedustajien palkkioista päättää vuonna 1999 perustettu eduskunnan ulkopuolisista jäsenistä koostuva palkkiotoimikunta.<ref name=":0">{{Verkkoviite | osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/kansanedustajien-palkkioiden-kehitys/Sivut/default.aspx | nimeke = Kansanedustajien palkkioiden kehitys -tietopaketti | julkaisu = www.eduskunta.fi | viitattu = 26.9.2024}}</ref>

=== Vieraslistat ===

Eduskunnassa käyneiden nimiluettelot ovat olleet aiemmin julkisesti saatavilla vuoden ajan. Sittemmin [[Eduskunnan kansliatoimikunta|kansliatoimikunta]] päätti ensin salata ne, mutta kun [[korkein hallinto-oikeus]] tuomitsi joulukuussa 2016 eduskunnan vieraslistat julkisiksi, ne määrättiin hävitettäväksi päivittäin. Asian veivät korkeimpaan hallinto-oikeuteen [[Avoin ministeriö]] ja [[Svenska Yle]], jotka halusivat tiedot [[lobbaus|lobbareista]].<ref name=Ylesyys>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9826591 | Nimeke = KHO tuomitsi eduskunnan vieraslistat julkisiksi | Tekijä = Konttinen, Matti | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 11.9.2017 | Viitattu = 13.10.2017}}</ref> Päivittäiset listat saa käyttöön vain erityisen anomuksen perusteella. Avoimuutta ajava järjestö [[Open Knowledge Finland]] aikoo kerätä listat ja jakaa niitä järjestöön rekisteröityneille tiedotusvälineille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9881570 | Nimeke = Kansalaisjärjestö ryhtyy keräämään eduskunnan vieraslistat päivittäin | Tekijä = Säävälä, Hilkka | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 13.10.2017 | Viitattu = 13.10.2017}}</ref> Vieraslistat on pyydettävä eduskunnasta samana päivänä, ja ainakin toistaiseksi ne saa vain paperisina. Tästäkin Svenska Yle ja Avoin ministeriö ovat tehneet korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituksen.<ref name=Ylesyys/>

== Eduskuntavaalit ==

[[Eduskuntavaalit]] järjestetään normaalisti neljän vuoden välein 200 kansanedustajan valitsemiseksi. [[Äänioikeus]] on kaikilla 18-vuotiailla ja sitä vanhemmilla Suomen kansalaisilla. Ehdokkaan tulee olla 18-vuotias tai sitä vanhempi Suomen kansalainen, joka ei ole vajaavaltainen. Vaaleissa Suomi on jaettu [[Suomen vaalipiirit|vaalipiireihin]]. Paikkojen jaossa käytetään [[d’Hondtin menetelmä]]ä. Viimeksi eduskuntavaalit pidettiin 2. huhtikuuta 2023.

On myös mahdollista hajottaa eduskunta ja järjestää ennenaikaiset eduskuntavaalit. Näin on viimeksi tehty [[Eduskuntavaalit 1975|vuonna 1975]].

== Eduskunnan hajottaminen ==

=== Taustaa ===

Vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain, kuten jo 1991 muutetun [[vuoden 1919 hallitusmuoto|hallitusmuodon]], mukaan [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentti]] voi [[Suomen pääministeri|pääministeri]]n perustellusta aloitteesta eduskunnan puhemiestä ja eduskuntaryhmiä kuultuaan sekä eduskunnan ollessa koolla [[parlamentin hajottaminen|hajottaa eduskunnan]] ja määrätä toimitettavaksi ennenaikaiset eduskuntavaalit. 

[[Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys|Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksen]] mukaan [[Venäjän keisari]]lla oli rajoittamaton oikeus hajottaa eduskunta ja määrätä uudet vaalit toimitettavaksi. Vuoteen 1911 saakka vaalit pidettiinkin tämän vuoksi joka vuosi. Keisarin luovuttua vallastaan katsottiin tämän oikeuden siirtyneen [[Venäjän väliaikainen hallitus|Venäjän hallitukselle]], joka määräsi [[eduskuntavaalit 1917]].

[[Suomen itsenäistyminen|Suomen itsenäistymisen]] jälkeen hajotusoikeus siirtyi [[valtionpäämies|valtionpäämiehelle]], ja [[Suomen valtionhoitaja|valtionhoitaja]] määräsikin pidettäviksi [[eduskuntavaalit 1919]], jotka olivat itsenäisyyden ajan ensimmäiset. Valtiopäiväjärjestyksen ja 1919 säädetyn [[vuoden 1919 hallitusmuoto|hallitusmuodon]] mukaan (vuoteen 1991 saakka) presidentin hajotusoikeus oli myös rajoittamaton.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://finlex.fi/fi/laki/alkup/1928/19280007 | Nimeke = Valtiopäiväjärjestys | Julkaisu = Finlex | Viitattu = 15.8.2008}}</ref> Presidentti on Suomessa hajottanut eduskunnan seitsemän kertaa, viimeksi 1975.

[[Eduskuntavaalit 1939|Eduskuntavaaleissa 1939]] valitun eduskunnan toimikautta pidennettiin [[jatkosota|jatkosodan]] vuoksi poikkeuslailla, ensin kahdella vuodella heinäkuun alkuun 1944<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://finlex.fi/fi/laki/smur/1941/19410764 | Nimeke = Laki edustajanvaalien siirtämisestä 764/1941 | Julkaisu = Finlex}}</ref> ja sitten vielä heinäkuun alkuun 1945<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://finlex.fi/fi/laki/smur/1943/19430950 | Nimeke = Laki edustajanvaalien siirtämisestä 950/1943 | Julkaisu = Finlex}}</ref> ja näin poikkeuksellisen pitkään istuneen eduskunnan kokoonpanosta käytetäänkin nimitystä [[luettelo vaalikauden 1939 kansanedustajista|pitkä parlamentti]]. Kuitenkin vaaleja lopulta aikaistettiin niin, että [[eduskuntavaalit 1945]] pidettiin jo maaliskuussa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://finlex.fi/fi/laki/smur/1944/19440861 | Nimeke = Laki vuonna 1945 toimitettavista edustajanvaaleista | Julkaisu = Finlex}}</ref> huolimatta pohjoisimmassa Suomessa käydystä [[Lapin sota|Lapin sodasta]]. Tämä on ainoa kerta, kun vaalit on järjestetty ennenaikaisesti ilman presidentin määräämää hajotusta.

=== Eduskunnan hajotukset ===

{| class="wikitable sortable"
|-
! Hajotusajankohta <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Vaarnas, Kalle | Nimeke=Otavan Suuri Ensyklopedia | Selite=Osa 2 (Cid–Harvey) | Sivu = 932 | Luku=Eduskunta | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1977 | Isbn=951-1-04170-3 }}</ref>
!Hajotuksen määrääjä 
! Syy hajotukseen 
! Hajotusvaalit 
|-
| 6. huhtikuuta 1908
|  rowspan=5| keisari [[Nikolai II]]
| [[epäluottamuslause]]<br><small>eduskunnan [[Suomen senaatti|senaatille]] antama Venäjän [[Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma|duuman]] tehtyä Suomen valtiollisia oloja koskevan välikysymyksen</small>
| [[eduskuntavaalit 1908]], 1.–2. heinäkuuta
|-
| 22. helmikuuta 1909
| uuden esittelyjärjestyksen arvostelu<br><small>puhemies [[P. E. Svinhufvud]]in huomautus laittomista toimenpiteistä valtiopäivien avajaispuheessa</small>
| [[eduskuntavaalit 1909]], 1. ja 3. toukokuuta
|-
| 18.&nbsp;marraskuuta&nbsp;1909
| [[sotilasmiljoonat|asevelvollisuuskorvaukset]]<br><small>eduskunta oli torjunut Venäjän vaatimuksista huolimatta</small>
| [[eduskuntavaalit 1910]], 1.–2. helmikuuta
|-
| 8. lokakuuta 1910
| [[Sotilasmiljoonat|asevelvollisuuskorvaukset]] ja [[yhdenvertaisuuslaki]]<br><small>puhemies P. E. Svinhufvudin kieltäytyminen esittelemästä eduskunnalle Venäjän lakiin perustuvina esityksinä</small>
| [[eduskuntavaalit 1911]], 2.–3. tammikuuta
|-
| 1913<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vaalit.fi/material/attachments/vaalit/vaalit/eduskuntavaalit/dMKwA8P95/TaulukkoEKV.pdf | Nimeke = Taulukko: Eduskuntavaalit 1907- | Sivusto = Vaalit | Julkaisija = Oikeusministeriö | Tiedostomuoto = PDF | Selite = ajankohdat, äänestysprosentit; arkistoitu 13.7.2017 | viitattu = 8.1.2021 | arkisto = https://web.archive.org/web/20170713125121/http://www.vaalit.fi/material/attachments/vaalit/vaalit/eduskuntavaalit/dMKwA8P95/TaulukkoEKV.pdf | arkistoitu = 13.7.2017 }}</ref>
|
| [[eduskuntavaalit 1913]], 1.–2. elokuuta
|-
| 2. elokuuta 1917
| [[Aleksandr Kerenski]]<br><small>(Venäjän väliaikainen hallituksen pääministeri)</small>
| [[valtalaki]]<br><small>eduskunta oli hyväksynyt valtalain</small>
| [[eduskuntavaalit 1917]], 1.–2. lokakuuta
|-
| 23.&nbsp;joulukuuta&nbsp;1918<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://lib.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=bu25607125609390&cmd=download | Nimeke = Valtaistuin vapaana – Kysymys korkeimman vallan käytöstä 1917-1919 | Tekijä = Sihvonen, Riitta | Sivusto = Eduskunta | Tiedostomuoto = PDF | Selite = Liite: Kronologinen luettelo eräistä keskeisistä tapahtumista maaliskuusta 1917 heinäkuuhun 1919; arkistoitu 12.5.2014 | Viitattu = 23.1.2012 | arkisto = https://web.archive.org/web/20140512231232/http://lib.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=bu25607125609390&cmd=download | arkistoitu = 12.5.2014 }}</ref>
| {{LajiteltavaNimi|Gustaf|Mannerheim}} <br><small>(valtionhoitaja)</small>
| vajaalukuisuus<br><small>[[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosialidemokraattisten]] kansanedustajien valtaenemmistön esteet osallistua eduskuntatyöhön [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] jälkeen ([[tynkäeduskunta]])</small>
| [[eduskuntavaalit 1919]], 1. ja 3. maaliskuuta
|-
| 18. tammikuuta 1924
| {{LajiteltavaNimi|K. J.|Ståhlberg}} <br><small>(presidentti)</small>
| vajaalukuisuus<br><small>[[Suomen Sosialistinen Työväenpuolue|SSTP:n]] kansanedustajien vangitsemiset ([[suuri kommunistijuttu 1923]])</small>
| [[eduskuntavaalit 1924]], 1.–2. huhtikuuta
|-
| 19. huhtikuuta 1929
|  rowspan=2| {{LajiteltavaNimi|Lauri Kristian|Relander}}
| lakiesitys valtion virkamiesten palkkojen korotuksesta<br><small>eduskunta oli hylännyt</small>
| [[eduskuntavaalit 1929]], 1.–2. heinäkuuta
|-
| 15. heinäkuuta 1930
| [[kommunistilait]]<br><small>eduskunta oli jättänyt lepäämään</small>
| [[eduskuntavaalit 1930]], 1.–2. lokakuuta
|-
| 8. joulukuuta 1953
| {{LajiteltavaNimi|J. K.|Paasikivi}}
| ristiriidat puolueiden välillä (hallituskriisi)
| [[eduskuntavaalit 1954]], 7.–8. maaliskuuta
|-
| 14. marraskuuta 1961
|  rowspan=3|{{LajiteltavaNimi|Urho|Kekkonen}}
| [[puolueettomuus]]aseman uhanalaisuus<br><small>kiristynyt kansainvälinen tilanne ([[noottikriisi]])</small>
| [[eduskuntavaalit 1962]], 4.–5. helmikuuta
|-
| 29. lokakuuta 1971
| kiista maataloustulosta. Ns. korppusota 
|[[eduskuntavaalit 1972]], 2.–3. tammikuuta
|-
| 4. kesäkuuta 1975
| kehitysaluelakia koskenut esitys<br><small>hallitus kokonaisuudessaan ei voinut hyväksyä</small>
| [[eduskuntavaalit 1975]], 21.–22. syyskuuta
|}

== Eduskunnan historia ==

Suomen parlamentti sai nykyisen muotonsa eduskuntauudistuksessa vuonna 1906. Eduskuntauudistuksen taustalla on [[Venäjä]]lle tappiollinen [[Venäjän–Japanin sota]] vuosina 1904–1905. Sota vei Venäjän levottomuuksiin ja [[Venäjän vuoden 1905 vallankumous|suurlakkoon]] sekä johti esimerkiksi Venäjän parlamentin, [[Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma|duuma]]n perustamiseen. Levoton aika johti myös Suomessa [[Vuoden 1905 suurlakko|suurlakkoon]] loka-marraskuussa 1905. Lakolla suomalaiset protestoivat erityisesti [[sortokaudet|sortokautena]] tunnettuihin laittomina pitämiinsä venäläistämistoimiin. Suurlakon seurauksena keisari [[Nikolai II]] antoi [[marraskuun manifesti]]n, johon ensimmäisen sortokauden katsotaan päättyneen. Samassa yhteydessä annettiin lupaus yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvan kansanedustuslaitoksen luomisesta ja monista ihmisoikeuksista. Manifestin saneli sortokauden passiivista vastarintaa johtanut [[Leo Mechelin]], jonka johtama [[Mechelinin senaatti|senaatti]] (hallitus, 1905–1908) toteutti sen sisällön ja siten muodollisesti toi Suomeen [[Liberaali demokratia|liberaalin demokratian]], joskin käytännössä [[Suomen suuriruhtinas|suuriruhtinas]] rajoitti sen toteutumista.

Suomessa kutsuttiin koolle ylimääräiset säätyvaltiopäivät joulukuussa 1905 toteuttamaan eduskuntauudistuksen. Samalla otettiin käsittelyyn muitakin [[demokratia|demokraattisen]] kehityksen kannalta keskeisiä lakeja, eli laki eduskunnan oikeudesta valvoa hallituksen jäsenten virkatointen laillisuutta, laki [[sananvapaus|sanan]]-, [[kokoontumisvapaus|kokoontumis]]- ja [[yhdistymisvapaus|yhdistymisvapaudesta]] sekä [[painovapaus]]laki. Uutta valtiopäiväjärjestystä valmistelemaan asetettiin professori [[Robert Hermanson]]in johtama komitea. Ehdotus esiteltiin keisarille maaliskuussa 1906 ja toukokuussa hallitus antoi säädyille esityksen uudesta valtiopäiväjärjestyksestä ja vaalilaista. Säädyt hyväksyivät lait äänestyksen jälkeen 1. kesäkuuta 1906. Nikolai II vahvisti lait ja määräsi uudistuksen tulemaan voimaan 1. lokakuuta 1906.

Eduskuntauudistuksessa korvattiin tuolloin Euroopan vanhanaikaisimmat, 1600-luvulta periytyvät [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|säätyvaltiopäivät]] aikansa uudenaikaisimmalla [[yksikamarijärjestelmä|yksikamarisella]] eduskunnalla. [[Äänioikeus#Äänioikeuden_lajeja|Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus]] sekä [[suhteellinen vaalitapa]] olivat vielä varsin harvinaisia ja [[naisten äänioikeus]] valtiollisissa vaaleissa toteutui ensimmäisenä maana Euroopassa juuri Suomen eduskuntauudistuksessa. Samalla naiset saivat myös vaalikelpoisuuden ensimmäisenä maailmassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.worldatlas.com/articles/first-15-countries-to-grant-women-s-suffrage.html | Nimeke = Which Country First Gave Women The Right To Vote? | Tekijä = Pariona, Amber | Julkaisu = World Atlas | Ajankohta = 25.4.2017 | Viitattu = 2.3.2018 | Selite = The First Countries to Grant Women's Suffrage | Kieli = {{en}}}}</ref> Äänioikeutettujen suomalaisten määrä kymmenkertaistui 1&nbsp;272&nbsp;873 äänioikeutettuun, kun kaikki naiset ja säätyihin kuulumattomat miehet saivat äänioikeutensa. Äänioikeus- ja vaalikelpoisuusikärajaksi asetettiin 24 vuotta. Alkujaan eduskunnan toimikausi oli kolme vuotta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/historia/tietopaketti-vaalien-siirtamisen-historiasta-suomessa/Sivut/ennenaikaiset-eduskuntavaalit.aspx|nimeke=Ennenaikaiset eduskuntavaalit|julkaisu=Eduskunta|ajankohta=2024|viitattu=2024-03-15}}</ref>

[[Tiedosto:Eduskunta1907.jpg|thumb|Eduskunta koolla [[Helsingin vapaaehtoisen palokunnan talo|VPK:n talossa]] 1907.]]

Suomen [[Eduskuntavaalit 1907|ensimmäiset eduskuntavaalit]] toimitettiin 15. ja 16. maaliskuuta 1907. Ensimmäiseen täysistuntoonsa uudet kansanedustajat kokoontuivat 23. toukokuuta 1907 ja eduskunnan juhlalliset avajaiset pidettiin kaksi päivää myöhemmin. Koska 200 kansanedustajaa eivät mahtuneet [[Säätytalo]]on, täysistunto pidettiin [[Helsingin vapaaehtoisen palokunnan talo|Helsingin vapaaehtoisen palokunnan talossa]], joka sijaitsi [[Ateneumin taidemuseo|Ateneumin]] naapurissa Hakasalmenkadun (nykyisen [[Keskuskatu (Helsinki)|Keskuskadun]]) varrella. Eduskunta kokoontui siellä aina vuoteen 1911 asti, jolloin uudeksi kokoontumispaikaksi tuli [[Heimolan talo]] Vuorikadun ja Hallituskadun (nykyisen Yliopistonkadun) kulmassa. Nämä molemmat rakennukset, joissa eduskunta alkuvuosinaan kokoontui, purettiin 1960-luvulla uusien liiketalojen tieltä.

Eduskunnan valta talousasioissa oli hyvin rajoitettu, koska aloitteidenteko-oikeus niissä oli [[Suomen senaatti|senaatilla]]. [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suuriruhtinaskunnan]] tulot ja varat olivat senaatin vastuulla. Vain siinä tapauksessa, että uusia [[vero]]ja tarvittiin varsinaisten tulojen lisäksi, oli senaatin pyydettävä niitä eduskunnalta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tanner, Väinö | Nimeke = Kuinka se oikein tapahtui. Vuosi 1918 esivaiheineen ja
jälkiselvittelyineen | Vuosi = 1957 | Sivu = 50 | Julkaisija = Tammi}}</ref>

Heimolan talossa eduskunta hyväksyi [[Suomen itsenäistyminen|Suomen itsenäisyysjulistuksen]] 6. joulukuuta 1917. 1919 vahvistettiin [[Vuoden 1919 hallitusmuoto|Suomen hallitusmuoto]], joka määritteli eduskunnan aseman seuraavasti: ''Valtiovalta kuuluu Suomessa kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.'' Sama teksti sisältyy Suomen nykyiseen perustuslakiin. Vuonna 1928 valtiopäiväjärjestystä uudistettiin.

Nykyinen [[Eduskuntatalo]] valmistui ja otettiin käyttöön 1931.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://yle.fi/a/3-5225639 | nimeke = Sata vuotta kansanvaltaa | julkaisu = Yle Uutiset | ajankohta = 23.5.2006 | viitattu = 15.3.2024 }}</ref>

Kansanedustajien palkkio oli alun perin pienimuotoinen korvaus sivutoimisen luottamustoimen hoitamisesta. Tilanne muuttui vuoteen 1939 mennessä siten, että valtiopäivät kestivät jo suurimman osan vuotta ja eduskuntatyöstä tuli ammattimaista. Tällöin säädettiin edustajanpalkkioita koskeva laki.<ref name=":0" />

Historiansa aikana eduskunta on kokoontunut ainoastaan kerran [[Helsinki|Helsingin]] ulkopuolella. Eduskunta kokoontui täysin salaisesti [[Kauhajoki|Kauhajoella]] [[Sanssin koulu]]ssa [[talvisota|talvisodan]] aikana 1. joulukuuta 1939 – 12. helmikuuta 1940. Pommitusten alettua eduskunta piti kaksi salaista täysistuntoa [[Vallilan työväentalo]]lla Helsingissä.<ref>http://uutisruutu.eduskunta.fi/Resource.phx/pubman/templates/66.htx?id=1802&template=print {{404}}</ref> Istuntojen ulkopuolisessa salaisessa neuvottelussa päätettiin, että eduskunta siirtyy Kauhajoelle, jonne muutto tapahtui välittömästi kello kolme joulukuun 1. päivän vastaisena yönä. Kauhajoki valittiin, koska se sijaitsi kaukana itärajasta eikä siellä ollut Neuvostoliiton pommituksille kiinnostavia kohteita kuten satamaa tai lentokenttää. Kansanedustajilla avustajineen oli vain muutama tunti aikaa koota tavaransa pimeästä eduskuntatalosta, ennen kuin kaksitoistatuntinen junamatka Kauhajoelle alkoi. Kauhajoella eduskunnan tulosta tiedettiin vain tunti ennen junan saapumista kello 14.30. Ensimmäinen istunto pidettiin 5. joulukuuta. Koko Kauhajoella olon ajan eduskunnan toiminta oli niin salaista, etteivät edes kaikki kauhajokelaiset tienneet, mitä pitäjässä tapahtui.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eduskunta.fi/kirjasto/Home/Nayttelyt/kauhajoki.htm | Nimeke = Eduskunta evakossa Kauhajoella 1.12.1939-12.2.1940 | Sivusto = Eduskunta | Selite = Arkistoitu 22.10.2007 | viitattu = 8.1.2021 | arkisto = https://web.archive.org/web/20071022113226/http://www.eduskunta.fi/kirjasto/Home/Nayttelyt/kauhajoki.htm | arkistoitu = 22.10.2007 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/ek100/tapahtumat/kauhajoki.htx | Nimeke = Eduskunta Kauhajoella | Sivusto = Eduskunta | Selite = Arkistoitu 24.5.2013 | viitattu = 8.1.2021 | arkisto = https://web.archive.org/web/20130524133013/http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/ek100/tapahtumat/kauhajoki.htx | arkistoitu = 24.5.2013 }}</ref>

Eduskunnassa järjestettiin 6. toukokuuta 1966 ensimmäistä kertaa kyselytunti, jonka aikana kansanedustajat saivat esittää suullisia kysymyksiä ministereille.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Käki, Matti & Kojo, Pauli & Räty, Ritva | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1967. Kansalaisen vuosikirja | Vuosi = 1966 | Sivu = 40 | Julkaisija = Otava}}</ref>

Vuosina 2006–2008 julkaistiin laaja ''[[Suomen eduskunta 100 vuotta]]'' -niminen 12-osainen kirjasarja eduskunnan historiasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004490564.html | Nimeke = Kansanvallan historiaa 12 osaa | Tekijä = Astikainen, Arto | Julkaisu = hs.fi, Helsingin Sanomien verkkopalvelu | Ajankohta = 14.6.2007 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Sanoma Media Finland Oy | Viitattu = 17.2.2023 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003932272.html | Nimeke = Eduskunnasta laaja kirjasarja | Tekijä = Muilu, Hannele | Julkaisu = hs.fi, Helsingin Sanomien verkkopalvelu | Ajankohta = 8.12.2000 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Sanoma Media Finland Oy | Viitattu = 17.2.2023 }}</ref> Eduskunta vietti satavuotisjuhlaansa 1. kesäkuuta 2006. Juhlien huomatuimmaksi tapaukseksi jäi [[Vihreä liitto|Vihreän liiton]] kansanedustajan [[Heidi Hautala]]n ryhmäpuheenvuoro, jossa tuomittiin voimakkaasti Venäjän demokratiakehityksen saama negatiivinen käänne presidentti [[Vladimir Putin]]in kaudella.{{Lähde}}

Koska kansanedustajien määrä on pysynyt samana mutta väestön määrä on kasvanut, on edustuksellinen suhde on kaksinkertaistunut sadassa vuodessa. 1900-luvun alussa Suomen väestö oli noin 2,7 miljoonaa ihmistä eli yksi edustaja 13&nbsp;500 kansalaista kohden. 2010-luvulla väestöä on noin 5,4 miljoonaa eli yksi edustaja 27&nbsp;000 kansalaista kohden.

[[Eduskuntavaalit 2015|Vuoden 2015 eduskuntavaalien]] jälkeinen uusi eduskunta kokoontui [[Taideyliopiston Sibelius-Akatemia|Sibelius-Akatemian]] konserttisalissa Eduskuntatalon naapurissa 5. syyskuuta 2017 saakka, kunnes Eduskuntatalon peruskorjaus valmistui.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7917894 | Nimeke = Tältä näyttää eduskunnan uusi istuntosali Sibelius-Akatemiassa | Tekijä = Toivonen, Terhi | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 9.4.2015 | Viitattu = 8.1.2021}}</ref> Sibelius-Akatemia on eduskunnan kuudes kokoontumispaikka sen historian aikana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002791672.html | Nimeke = Eduskunnan kuudes kokoontumispaikka | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 12.1.2015 | Viitattu = 12.1.2015}}</ref>

== Täysistunto ja valiokunnat ==

[[Kuva:Parliament new building room.jpg|right|thumb|250px|Kansanedustajien työhuoneet eduskunnan [[Pikkuparlamentti|Pikkuparlamentissa]] ovat kolme neliötä tilavampia kuin vanhan puolen työhuoneet.]]
[[Kuva:Eduskunta istuntosali.jpg|250px|right|thumb|Näkymä istuntosaliin.]]

Näkyvin osa eduskunnan toimintaa ovat täysistunnot, joihin eduskunta kokoontuu istuntokauden aikana neljä kertaa viikossa. Täysistunnoissa eduskunta käsittelee lakiesityksiä ja hallituksen talousarvioesitykset sekä käy tarvittaessa ajankohtaiskeskustelua. Torstaisin täysistunto alkaa suullisella kyselytunnilla, jonka kuluessa edustajat voivat tehdä hallituksen jäsenille kysymyksiä heidän johtamiensa ministeriöiden toimialaan kuuluvista asioista.

Eduskunnan täysistunnoissa puhetta johtaa ''[[eduskunnan puhemies]]'', joka on valtakunnan hierarkiassa toinen heti [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentin]] jälkeen.

Eduskunta jakautuu [[valiokunta|valiokuntiin]], joissa hallituksen ja kansanedustajien laki- ja talousarvioesitysten työstäminen käytännössä tapahtuu. Valiokunta voi asiantuntijoita kuultuaan ja esityksen sisällöstä keskusteltuaan suosittaa esityksen hyväksymistä sellaisenaan, sen hylkäämistä tai ehdottaa esitykseen muutoksia tai kirjoittaa koko esityksen alusta alkaen uusiksi. Eduskunnan valiokunnat ovat [[suuri valiokunta]], [[perustuslakivaliokunta]], [[ulkoasiainvaliokunta]], [[valtiovarainvaliokunta]], [[tarkastusvaliokunta]], [[hallintovaliokunta]], [[lakivaliokunta]], [[liikenne- ja viestintävaliokunta]], [[maa- ja metsätalousvaliokunta]], [[puolustusvaliokunta]], [[sivistysvaliokunta]], [[sosiaali- ja terveysvaliokunta]], [[talousvaliokunta]], [[tiedusteluvalvontavaliokunta]], [[tulevaisuusvaliokunta]], [[työelämä- ja tasa-arvovaliokunta]] sekä [[ympäristövaliokunta]]. Suuressa valiokunnassa on 25 jäsentä ja 13 varajäsentä, valtiovarainvaliokunnassa 21 jäsentä ja 19 varajäsentä, tiedusteluvalvontavaliokunnassa 11 jäsentä ja 2 varajäsentä, sekä tarkastusvaliokunnassa 11 jäsentä ja 6 varajäsentä. Muissa valiokunnissa on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/tervetuloa/valiokunta.htx | Nimeke = Näin työskentelee valiokunta | Sivusto = Eduskunta | Selite = Arkistoitu 13.12.2012 | viitattu = 8.1.2021 | arkisto = https://web.archive.org/web/20121213115352/http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/tervetuloa/valiokunta.htx | arkistoitu = 13.12.2012 }}</ref>

Ennen valiokuntakäsittelyä hallituksen ja kansanedustajien lakiesityksistä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu. Valiokuntakäsittelyn jälkeen esitykset palaavat täysistuntoon ensimmäiseen käsittelyyn valiokunnan kirjoittaman mietinnön kera. Ensimmäisessä käsittelyssä käydään yleiskeskustelu ja lakiesitykseen voidaan esittää muutoksia. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä päätetään lain sisällöstä eli käytännössä äänestetään valiokunnan mietinnön ja sen kanssa ristiriidassa olevien esitysten välillä. Jos jokin muutosesitys menee läpi, se kierrätetään vielä eduskunnan suuren valiokunnan kautta, josta esitys palaa jatkettuun ensimmäiseen käsittelyyn. Toisessa käsittelyssä ei keskustella, vaan ensimmäisen käsittelyn tuloksena oleva laki voidaan vain joko hyväksyä tai hylätä.

== Istumajärjestys ==

Ehdotukset eduskuntaryhmien keskinäisestä istumajärjestyksestä täysistuntosalissa tekee [[puhemiesneuvosto]]. Jos istumajärjestyksestä syntyy erimielisyyttä ryhmien välillä, siitä äänestetään.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietopalvelulta-kysyttya/Sivut/miten-eduskunnan-istumajarjestys-maaraytyy.aspx | Nimeke = Miten eduskunnan istumajärjestys määräytyy? | Ajankohta = 4.5.2019 | Sivusto = Eduskunta | Viitattu = 7.5.2019}}</ref>

Eduskuntaryhmien istumajärjestys täysistuntosalissa on perinteisesti perustunut [[Vasemmisto–oikeisto-ulottuvuus|vasemmisto–oikeisto-ulottuvuuteen]] niin, että [[vasemmisto]] on istunut edestä puhemiehen paikalta katsoen vasemmalla ja [[oikeisto]] oikealla. Poikkeuksena on ollut ruotsalainen eduskuntaryhmä, joka on istunut oikeassa reunassa tulkkipalvelujen helpottamiseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10762980 | Nimeke = Eduskunnan täysistuntorutiinit pyörähtävät käyntiin | Sivusto = Yle Uutiset | Ajankohta = 2.5.2019 | Viitattu = 7.5.2019}}</ref> Vuonna 2019 alkavalle istuntokaudelle RKP sijoitettiin omasta pyynnöstään keskemmälle salia ja perussuomalaiset vastoin haluaan salin oikeaan reunaan. Ryhmänjohtajat perustelivat muutosta [[Euroopan parlamentti|Euroopan parlamentin]] mallilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.suomenmaa.fi/uutiset/eduskunta-hyvaksyi-istumajarjestyksen-muutoksen-rkp-siirtyy-salissa-keskemmalle-perussuomalaiset-oikeaan-laitaan/ | Nimeke = Eduskunta hyväksyi istumajärjestyksen muutoksen: RKP siirtyy salissa keskemmälle, perussuomalaiset oikeaan laitaan | Julkaisu = Suomenmaa | Ajankohta = 7.5.2019 | Viitattu = 7.5.2019}}</ref>

== Hallituksen luottamus ==

Lainsäädännöstä ja valtion tulo- ja menoarviosta päättämisen lisäksi eduskunta voi todeta hallituksen tai yksittäisen ministerin menettäneen eduskunnan luottamuksen, jolloin hallitus tai kyseinen ministeri joutuu eroamaan. Tämä vaatii vähintään 20 kansanedustajan allekirjoittaman [[välikysymys|välikysymyksen]], jonka pohjalta käytävän keskustelun jälkeen eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/hallituksenvalvonta/Sivut/default.aspx | Nimeke = Hallituksen valvonta | Sivusto = Eduskunta}}</ref>

Kun enemmistö eduskunnan jäsenistä eli kansanedustajista kuuluu hallituspuolueisiin, puhutaan enemmistöhallituksesta. Enemmistöhallituksen aikana hallituksen hajottaminen on vaikeaa, koska hallituspuolueet ovat sitoutuneet hallituksen ja sen ministereiden politiikkaan. Hallituspuolueiden yksittäiset kansanedustajat eivät ryhmäkurin vuoksi mielellään vastusta enemmistön kantaa. Näin ollen enemmistöhallitus yleensä saa luottamuslauseen. Kuitenkin jos esimerkiksi yksittäinen ministeri on syyllistynyt moraalisesti arveluttavaan tai peräti rikolliseen tekoon, hallitus ja oppositio voivat olla yhtä mieltä epäluottamuksesta kyseistä ministeriä kohtaan.

== Kritiikki ==

Eduskunnan 100-vuotisjuhlien rahankäyttö nosti kohun. [[Eduskunnan tilintarkastajat]] ihmettelivät ylisuuria ylityökorvauksia eduskunnassa vuonna 2009. Tilintarkastajilta yritettiin salata tietoja. Konsulttien mukaan eduskunnalla ei ole toimintastrategiaa, eikä sitä johda kukaan. Silloinen eduskunnan puhemies [[Sauli Niinistö]] ajoi mallia, jossa johto annetaan yksiin käsiin.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Eduskunnan hallinto syynättävänä | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 6.4.2009 | Sivut = A2}}</ref>

Eduskunta on Suomessa poikkeuksellinen elin, sillä sitä ei valvo kukaan. Siellä tapahtuviin epäselvyyksiin eivät voi puuttua [[syyttäjä|yleinen syyttäjä]] tai korkeimmat oikeusvalvojat, [[oikeuskansleri]] tai [[eduskunnan oikeusasiamies]]. Esimerkiksi [[eduskunnan kansliatoimikunta]]a on arvosteltu siitä, että tämä eduskunnan taloutta valvova instanssi näyttää suojaavan kansanedustajia [[yksityisoikeus|siviilioikeudellisilta]] vaateilta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002562169.html | Nimeke = Maan tapa oli valvonnan laiminlyönti | Tekijä = Raeste, Juha-Pekka | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 27.9.2012 | Viitattu = 1.9.2014}}</ref> Asia oli julkisuudessa, kun eduskunnan urheilukerholta [[kavallus|kavallettiin]] rahaa. Rikoksesta tuomittu [[varainhoitaja]] ei kyennyt maksamaan korvauksia ja myös vastuunalaiset henkilöt, jotka olivat kansanedustajia, välttivät [[korvausvastuu]]nsa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002562147.html | Nimeke = Eduskunnalta kavallettujen varojen takaisinperintä vanhenee lähiaikoina | Tekijä = Raeste, Juha-Pekka | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 27.9.2012 | Viitattu = 1.9.2014}}</ref>

== Kansanedustajat puolueittain ja vaaleittain ==

{| class="prettytable" 
|- bgcolor="cccccc" align=center
| rowspan=3 |'''Vaalit'''
| colspan=21 |'''Puolue'''
|- bgcolor="cccccc" align=center
|<small>a</small>
|<small>b</small>
|<small>c</small>
|<small>d</small>
|<small>e</small>
|<small>f</small>
|<small>g</small>
|<small>h</small>
|<small>i</small>
|<small>j</small>
|<small>k</small>
|<small>l</small>
|<small>m</small>
|<small>n</small>
|<small>o</small>
|<small>p</small>
|<small>q</small>
|<small>r</small>
|<small>s</small>
|<small>t</small>
|<small>u</small>
|- bgcolor="cccccc" align=center
|<small>STP<br>[[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]</small>
|<small>[[Suomalainen puolue|SP]]<br>[[Kansallinen Kokoomus|Kok.]]</small>
|<small>[[Nuorsuomalainen Puolue|NSP]]<br>[[Kansallinen Edistyspuolue|Ed.]]<br>[[Suomen Kansanpuolue|KP]]<br>[[Liberaalit|LKP]]</small>
|<small>[[Suomen ruotsalainen kansanpuolue|RKP]]</small>
|<small>SML<br>ML<br>KePu<br>[[Suomen Keskusta|Kesk.]]</small>
|<small>[[Suomen Kristillisen Työväen Liitto|SKrTL]]</small>
|<small>[[Suomen Sosialistinen Työväenpuolue|SSTP]]<br>[[Sosialistinen työväen ja pienviljelijöiden vaalijärjestö|STPV]]<br>[[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL]]<br>[[Vasemmistoliitto|Vas.]]</small>
|<small>[[Suomen pienviljelijäin puolue|SPP]]<br>[[Pienviljelijäin puolue|PMP]]</small>
|<small>[[Ruotsalainen vapaamielinen puolue|SV]]</small>
|<small>[[Isänmaallinen kansanliike|IKL]]</small>
|<small>[[Kansanpuolue (1932)|KP]]</small>
|<small>[[Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto|TPSL]]</small>
|<small>[[Vapaamielisten Liitto|VL]]</small>
|<small>SPP<br>[[Suomen Maaseudun Puolue|SMP]]<br>[[Perussuomalaiset|PS]]</small>
|<small>SKL<br>[[Suomen Kristillisdemokraatit|KD]]</small>
|<small>[[Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolue|SKYP]]</small>
|<small>SPK<br>PKP<br>[[Perustuslaillinen oikeistopuolue|POP]]</small>
|<small>[[Vihreä liitto|Vihreät]]</small>
|<small>[[Nuorsuomalaiset|Nuors.]]</small>
|<small>Vihreät<br>EPV<br>[[Kirjava ”Puolue” – Elonkehän Puolesta|KiPu]]</small>
|<small>muut</small>
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1907|1907]]'''
|80
|59
|26
|24
|9
|2
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1908|1908]]'''
|83
|55
|26
|24
|10
|2
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1909|1909]]'''
|84
|48
|29
|25
|13
|1
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1910|1910]]'''
|86
|42
|28
|26
|17
|1
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1911|1911]]'''
|86
|43
|28
|26
|16
|1
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1913|1913]]'''
|90
|38
|29
|25
|18
|<small>–</small>
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1916|1916]]'''
|103
|33
|23
|21
|19
|1
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1917|1917]]'''
|92
|32
|24
|21
|26
|<small>–</small>
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|5
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1919|1919]]'''
|80
|28
|26
|22
|42
|2
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1922|1922]]'''
|53
|35
|15
|25
|45
|
|27
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1924|1924]]'''
|60
|38
|17
|23
|44
|
|18
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1927|1927]]'''
|60
|34
|10
|24
|52
|
|20
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1929|1929]]'''
|59
|28
|7
|23
|60
|
|23
|<small>–</small>
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1930|1930]]'''
|66
|42
|11
|20
|59
|
|
|1
|1
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1933|1933]]'''
|78
|18
|11
|21
|53
|
|
|3
|
|14
|2
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1936|1936]]'''
|83
|20
|7
|21
|53
|
|
|1
|
|14
|1
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1939|1939]]'''
|85
|25
|6
|18
|56
|
|
|2
|<small>–</small>
|8
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1945|1945]]'''
|50
|28
|9
|14
|49
|
|49
|<small>–</small>
|1
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1948|1948]]'''
|54
|33
|5
|13
|56
|
|38
|<small>–</small>
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|1
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1951|1951]]'''
|53
|28
|10
|14
|51
|
|43
|<small>–</small>
|
|
|
|
|<small>–</small>
|
|
|
|
|
|
|
|1
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1954|1954]]'''
|54
|24
|13
|12
|53
|
|43
|<small>–</small>
|
|
|
|
|<small>–</small>
|
|
|
|
|
|
|
|1
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1958|1958]]'''
|48
|29
|8
|13
|48
|
|50
|
|
|
|
|3
|<small>–</small>
|
|<small>–</small>
|
|
|
|
|
|1
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1962|1962]]'''
|38
|32
|13
|13
|53
|
|47
|
|
|
|
|2
|1
|<small>–</small>
|
|
|
|
|
|
|1
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1966|1966]]'''
|55
|26
|9
|11
|49
|
|41
|
|
|
|
|7
|
|1
|<small>–</small>
|
|
|
|
|
|1
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1970|1970]]'''
|52
|37
|8
|11
|36
|
|36
|
|
|
|
|<small>–</small>
|
|18
|1
|
|
|
|
|
|1
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1972|1972]]'''
|55
|34
|7
|9
|35
|
|37
|
|
|
|
|<small>–</small>
|
|18
|4
|
|
|
|
|
|1
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1975|1975]]'''
|54
|35
|9
|9
|39
|
|40
|
|
|
|
|
|
|2
|9
|1
|1
|
|
|
|1
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1979|1979]]'''
|52
|47
|4
|9
|36
|
|35
|
|
|
|
|
|
|7
|9
|<small>–</small>
|<small>–</small>
|
|
||
|1
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1983|1983]]'''
|57
|44
|
|10
|38
|
|27
|
|
|
|
|
|
|17
|3
|<small>–</small>
|1
|2
|
|
|1
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1987|1987]]'''
|56
|53
|<small>–</small>
|12
|40
|
|16
|
|
|
|
|
|
|9
|5
|
|<small>–</small>
|4
|
|
|5
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1991|1991]]'''
|48
|40
|1
|11
|55
|
|19
|
|
|
|
|
|
|7
|8
|
|<small>–</small>
|10
|
|<small>–</small>
|1
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1995|1995]]'''
|63
|39
|<small>–</small>
|11
|44
|
|22
|
|
|
|
|
|
|1
|7
|
|
|9
|2
|1
|1
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 1999|1999]]'''
|51
|46
|<small>–</small>
|11
|48
|
|20
|
|
|
|
|
|
|1
|10
|
|
|11
|<small>–</small>
|<small>–</small>
|2
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 2003|2003]]'''
|53
|40
|<small>–</small>
|8
|55
|
|19
|
|
|
|
|
|
|3
|7
|
|
|14
|
|<small>–</small>
|1
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 2007|2007]]'''
|45
|50
|<small>–</small>
|9
|51
|
|17
|
|
|
|
|
|
|5
|7
|
|
|15
|
|
|1
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 2011|2011]]'''
|42
|44
|
|9
|35
|
|14
|
|
|
|
|
|
|39
|6
|
|
|10
|
|
|1
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 2015|2015]]'''
|34
|37
|
|9
|49
|
|12
|
|
|
|
|
|
|38
|5
|
|
|15
|
|
|1
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 2019|2019]]'''
|40
|38
|
|9
|31
|
|16
|
|
|
|
|
|
|39
|5
|
|
|20
|
|
|2
|- bgcolor="efefef" align=center
|'''[[Eduskuntavaalit 2023|2023]]'''
|43
|48
|
|9
|23
|
|11
|
|
|
|
|
|
|46
|5
|
|
|13
|
|
|2
|- bgcolor="cccccc" align=center
|<small></small>
|<small>[[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]</small>
|<small>[[Kansallinen Kokoomus|Kok.]]</small>
|<small></small>
|<small>[[Suomen ruotsalainen kansanpuolue|RKP]]</small>
|<small>[[Suomen Keskusta|Kesk.]]</small>
|<small></small>
|<small>[[Vasemmistoliitto|Vas.]]</small>
|<small></small>
|<small></small>
|<small></small>
|<small></small>
|<small></small>
|<small></small>
|<small>[[Perussuomalaiset|PS]]</small>
|<small>[[Suomen Kristillisdemokraatit|KD]]</small>
|<small></small>
|<small></small>
|<small>[[Vihreä liitto|Vihreät]]</small>
|<small></small>
|<small></small>
|<small>Muut</small>
|- bgcolor="cccccc" align=left
|colspan=22|
{{Monta palstaa}}
*<small><sup>a</sup> Suomen Työväenpuolue 1899-1903, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 1903–
*<sup>b</sup> Suomalainen puolue 1907–1917, Kansallinen Kokoomuspuolue 1919–1951, Kansallinen Kokoomus 1951-
*<sup>c</sup> Nuorsuomalainen Puolue 1907–1917, Kansallinen Edistyspuolue 1917–1948, Suomen kansanpuolue 1951–1962, Liberaalinen kansanpuolue 1966–1979, 1983–1999; (Liberaalit 2003–)
*<sup>d</sup> Ruotsalainen kansanpuolue 1907–2010, Suomen ruotsalainen kansanpuolue 2010-
*<sup>e</sup> Suomen Maalaisväestön Liitto 1906-1908, Maalaisliitto 1908–1965, Keskustapuolue 1965–1988, Suomen Keskusta 1988–
*<sup>f</sup> Suomen Kristillisen Työväen Liitto 1906–1922
*<sup>g</sup> Suomen sosialistinen työväenpuolue 1920-1923, Sosialistinen Työväen ja Pienviljelijöiden Vaaliliitto 1924–1930, Suomen Kansan Demokraattinen Liitto 1944–(1990), Vasemmistoliitto 1990–
*<sup>h</sup> Suomen pienviljelijäin puolue 1929–1936, Pienviljelijäin ja maalaiskansan puolue 1939, (Pienviljelijäin puolue 1945–1954)
*<sup>i</sup> Ruotsalainen vasemmisto 1931-1947, Ruotsalainen vapaamielinen liitto 1947-1951
*<sup>j</sup> Isänmaallinen kansanliike 1932–1944
*<sup>k</sup> Kansanpuolue
*<sup>l</sup> (sosialidemokraattinen oppositio 1958-1959) Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto 1959–1972, Työväen ja Pienviljelijäin Sosialistinen Liitto 1972-1973</small>
{{Monta palstaa-katko}}
*<small><sup>m</sup> Vapaamielisten Liitto 1951–1962
*<sup>n</sup> Suomen Pientalonpoikien Puolue 1958–1966, Suomen Maaseudun Puolue 1966–(2003), Perussuomalaiset 1995–
*<sup>o</sup> Suomen Kristillinen Liitto 1958-2003, Suomen Kristillisdemokraatit 2003–
*<sup>p</sup> Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolue 1972–1982, Kansalaisvallan Liitto 1982-1983
*<sup>q</sup> Suomen Perustuslaillinen Kansanpuolue 1973–1976, Perustuslaillinen Kansanpuolue 1976-1980, Perustuslaillinen oikeistopuolue 1980-1992, Perustuslaillinen Oikeisto 1992-(2006)
*<sup>r</sup> (vihreät valitsijayhdistykset 1983–1987) Vihreä liitto 1987–
*<sup>s</sup> Nuorsuomalainen puolue 1994-1997, Nuorsuomalaiset 1997-1999
*<sup>t</sup> Vihreät 1988-1992, Ekologinen Puolue Vihreät 1992-1999, Kirjava "puolue" – Elonkehän puolesta 1999–2003
*<sup>u</sup> [[Kansanpuolue (maalaisten)|Kansanpuolue]] 1917-1918, [[Demokraattinen Vaihtoehto]] 1986-(1990), [[Remonttiryhmä]] 1998-2001, [[Liike Nyt]] 2019–, ruotsalaiseen eduskuntaryhmään kuuluva [[Ahvenanmaan vaalipiiri]]n edustaja 1948–</small>
{{Monta palstaa-loppu}}
|- bgcolor="cccccc" align=left
|align=left colspan=22 |<small>Lähde: Suomen virallinen tilasto/Tilastokeskus/Oikeusministeriö (ks. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Eduskuntavaalit erilliset vaaliartikkelit])</small>
|}

== Nykyiset eduskuntaryhmät ==
* [[Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä]] (kok): 48 kansanedustajaa
* [[Perussuomalaisten eduskuntaryhmä]] (ps): 45 kansanedustajaa
* [[Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä]] (sd): 43 kansanedustajaa
* [[Keskustan eduskuntaryhmä]] (kesk): 23 kansanedustajaa
* [[Vihreä eduskuntaryhmä]] (vihr): 13 kansanedustajaa
* [[Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä]] (vas): 11 kansanedustajaa
* [[Ruotsalainen eduskuntaryhmä]] (r): 10 kansanedustajaa
* [[Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä]] (kd): 5 kansanedustajaa
* [[Liike Nyt -eduskuntaryhmä]] (liik): 1 kansanedustaja
* [[Timo Vornanen|Eduskuntaryhmä Timo Vornanen]] (tv): 1 kansanedustaja

== Postimerkkejä ==
Eduskunnan 50-vuotisjuhlan johdosta julkaistiin oliivinvihreä 30 markan postimerkki 23. toukokuuta 1957. Postimerkin käypäisyysaika oli 23. toukokuuta 1955 – 31. toukokuuta 1994. <ref>LAPE 2004, s. 232.</ref>

== Katso myös ==
* [[Eduskuntapuolue]]
* [[Eduskunnan kirjasto]]
* [[Eduskunnan tilintarkastajat]]
* [[Jaa, ei, tyhjiä, poissa]]
* [[Kansainvälisten asiain foorumi]]
* [[Luettelo kansanedustajista]]
* [[Luettelo vaalikauden 2023–2027 kansanedustajista]]

== Lähteet ==
* [https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/historia/Sivut/default.aspx Eduskunnan lyhyt historia - autonomian ajalta EU-Suomen parlamentiksi] ''Eduskunta''

=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite |Tekijä=Raunio, Tapio; Wiberg, Matti (toim.) |Vuosi=2014 |Nimeke=Eduskunta. Kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla |Julkaisija= Gaudeamus |Tunniste=ISBN  978-952-495-332-0 }}
* {{Kirjaviite |Tekijä=Jyränki, Antero; Nousiainen, Jaakko |Vuosi=2006 |Nimeke=Eduskunnan muuttuva asema |Selite=Suomen eduskunta 100 vuotta-sarja 2. |Julkaisija=Suomen eduskunta & Edita: Edita Prima |Julkaisupaikka=Helsinki |Tunniste=ISBN 951-37-4542-2 }}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi|Parliament of Finland}}
* [https://www.eduskunta.fi/ Eduskunnan virallinen sivusto].
* [https://web.archive.org/web/20141213090138/https://www.otakantaa.fi/fi-FI/Tietopankki/Paatoksenteko/Eduskunta(27562) Otakantaa.fi: tietoa eduskunnasta ja sen toiminnasta] (arkistoitu 13.12.2014).
* [https://avoindata.eduskunta.fi/#/fi/digitoidut/ Digitoidut valtiopäiväasiakirjat 1907–2000].
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/763365?page=6 Kansa kirjoittaa eduskunnalle], Seura, 07.12.1938, nro 49, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://seco.cs.aalto.fi/projects/semparl/ Parlamenttisampo - eduskunta semanttisessa webissä]
{{Eduskunta}}
{{Euroopan parlamentit}}
{{Artikkelit Suomesta}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}

[[Luokka:Eduskunta|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]