Lähdekoodi sivulle Biodiesel

{{Korjattava/päivitys|Tiedot useiden vuosien takaa}}
{{Polttoaineet}}
[[Tiedosto:Bequer-B100-SOJA-SOYBEAM.jpg|thumb|200px|Uuden sukupolven biodieseliä]]
[[Tiedosto:Biodiesel.JPG|thumb|200px|Perinteistä transesteröityä biodieseliä]]
[[Tiedosto:Biodiesel_3.jpg|thumb|200px|Vanhemmat dieselmoottorit ovat suosittuja biodieselkäyttöön]]
[[Tiedosto:Diesel prices.jpg|thumb|200px|Joissakin maissa biodiesel on halvempaa kuin perinteinen diesel]]
'''Biodiesel''' on erilaisista [[Biomassa|biomassoista]] jalostettu [[Fossiilinen polttoaine|fossiilista]] [[dieselöljy]]ä vastaava [[polttoaine]]. Euroopassa yleisin liikenteen [[biopolttoaine]] on biodiesel ja maailmassa [[bioetanoli]]. 

Vuonna 2006 biodieseliä valmistettiin Euroopassa 6&nbsp;miljoonaa tonnia. EU:n ympäristötavoitteiden mukaan biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista tulisi olla vähintään 5,75&nbsp;% vuonna 2010, 10&nbsp;% 2020 ja 25&nbsp;% 2030.

== Yleistä biodieselistä ==
=== Biodieselstandardi ===

Biodiesel on uusiutuvista luonnon raaka-aineista jalostettu dieseliä vastaava polttoaine. FAME (eng. ''Fatty Acid Methyl Ester'', [[rasvahappometyyliesteri]])-tyyppisille biodieseleille on olemassa kansainvälisesti määritelty standardi. FAME-biodieselin kansainvälinen standardi, EN 14214<ref name="cen">[http://www.cen.eu/cenorm/index.htm European_Committee_for_Standardization CEN] {{Wayback|1=http://www.cen.eu/cenorm/index.htm |päiväys=20070314003618 }}</ref>, hyväksyttiin [[European_Committee_for_Standardization|CEN]]:ssä (European Committee of Standardization) 14.  helmikuuta vuonna 2003. Standardi astui Suomessa voimaan 8. maaliskuuta 2004.<ref>[http://sales.sfs.fi/index.jsp?setLang=1 SFS-standardisointi]</ref>

=== Biodieselnimike ===

Yleisesti ottaen nimityksellä ''biodiesel'' viitataan kaikkiin dieseliä vastaaviin [[Setaaniluku|setaaniluvun]] mukaan määriteltyihin eloperäisiin polttoaineisiin, joten biodieselistä puhuttaessa voi kyse olla hyvin erilaisista aineista, jotka on valmistettu erilaisilla prosesseilla erilaisista raaka-aineista. Perinteisesti biodiesel on [[esteri]], ja esimerkiksi amerikkalaisen standardin mukaan vain tätä voi kutsua biodieseliksi. Toinen uudempi vaihtoehto on toisen sukupolven diesel eli [[alkaani]], kuten esimerkiksi NExBTL, joka muistuttaa enemmän petrodieseliä kemiallisesti ja jonka laatu on petrodieseliä parempi<sup>Kts. tarkennus kappaleessa: Teollinen tuotanto suomessa</sup>{{Lähde}}

FAME-tyyppisissä EN 14214 -standardia vastaavissa biodieseleissä tulee olla esteripitoisuus vähintään 96,5&nbsp;massaprosenttia.<ref name="cen" /> FAME-tyyppisiin biodieseleihin luokitellaan eläin- ja kasviperäisistä öljyistä transesteröintiprosessilla valmistetut biodieselit, joissa on käytetty [[metanoli]]a esterin muodostamiseksi. [[Metanoli]] valmistetaan [[maakaasu]]sta, joten metyyliesterit eivät ole täysin biopolttoaineita.{{Lähde}}

Euroopassa käytetyistä biodieseleistä perinteisin biodiesel on [[rypsiöljy]]stä ja [[metanolista]] valmistettu [[esteri]], RME (rypsimetyyliesteri). RME:n ohella rypsiöljystä on mahdollista valmistaa biodieseliä myös [[etanoli]]lla, jolloin tuote on rypsiöljyn-etyyliesteri, REE (rypsietyyliesteri). Rypsiöljypohjaiset biodieselit ovat Euroopassa tyypillinen tuote, kun taas soijapavuista valmistettu biodiesel on vastaavasti muun muassa Yhdysvalloissa laajasti valmistettu. Käytettävä raaka-aine riippuu pitkälti paikallisista olosuhteista ja viljelytottumuksista. Jos puhutaan jalostamattomista kasviöljyistä ([[triglyseridi]]seoksista), ei tulisi käyttää termiä biodiesel vaan pikemminkin pitäisi puhua bioöljystä. Biodieselillä tarkoitetaan kasviöljyistä puhuttaessa kasviöljyjen transestereitä, joiden ominaisuudet vastaavat kansainvälistä biodieselstandardia. Kasviöljyt ovat biodieseliä viskoottisempia ja setaaniluku on diesel-polttoaineita korkeampi.{{Lähde}}

=== Raaka-aineet ===

Erilaisia vaihtoehtoja biopolttoaineen raaka-aineiksi ovat esimerkiksi [[rypsi]], [[rapsi]], [[sinappi]], [[vehnä]], [[maissi]], [[peruna]], [[hamppu]], [[sokerijuurikas]], [[kookos]]pähkinät, [[soijapapu|soija]], [[öljyjatropa]] ja [[öljypalmu]]n hedelmät sekä kierrätysöljyt (esimerkiksi ravintoloiden paistorasvat) ja [[mäntyöljy]] (selluteollisuuden sivutuote). Raaka-aineista öljykasveja (muun muassa rypsi, rapsi, sinappi, soijapapu ja auringonkukka) käytetään bioöljyn valmistamiseen ja hiilihydraattipitoisia kasveja (muun muassa peruna, viljakasvit ja sokerikasvit) pääsääntöisesti bioetanolin valmistamiseen. Puuta tislaamalla saadaan valmistettua muun muassa metanolia, minkä lisäksi puu soveltuu synteettisten biopolttoaineiden valmistamiseen, joita kutsutaan myös toisen sukupolven biopolttoaineiksi. Merilevät voidaan tulevaisuudessa olla huomattava biomassan lähde ja sitä kautta levistä voi tulla merkittävä synteettisten polttoaineiden raaka-aine. Alkuperäinen biodiesel tehtiin [[Hamppu|hampusta]].{{Lähde}}

=== Puu raaka-aineena===
Neste Oilin kaavailema biodieselin vuosituotantokapasiteetti on 340&nbsp;000 tonnia. Pääraaka-aine on [[palmuöljy]], jota tuotetaan Indonesiasta ja Malesiasta. Neste on liittynyt [[RSPO]]-järjestöön, joka varmistaa, että Nesteelle myydään vain jo raivatulla viljelysmaalla tuotettua palmuöljyä. Palmuöljystä valmistetaan [[palmuöljydiesel]]iä.{{Lähde}}

Puu ja muut biomassat ovat sen vaihtoehtoja. UPM suunnittelee 300&nbsp;000 tonnia biopolttoaineita ja muita nestemäisiä bioöljyjä valmistavan tehtaan rakentamista Raumalle tai Kuusankoskelle (UPM Biofuels Oy). Euroopassa 65&nbsp;miljoonaa tonnia biodieseliä vastaa 25&nbsp;% polttoaineista, joka saataisiin 650&nbsp;miljoonaa m<sup>3</sup> puuta. Vastaavasti Suomessa 25&nbsp;% saataisiin 1,3&nbsp;miljoonaa tonnia biodieseliä ja 13&nbsp;miljoonaa kuutiometriä puuta. Suomen vuosittainen puuvaranto on pari miljardia kuutiota ja vuosikasvu 93&nbsp;miljoonaa m<sup>3</sup>, josta käytetään kaksi kolmasosaa sekä risut ja kannot 15&nbsp;miljoonaa m<sup>3</sup> (teoriassa 45&nbsp;miljoonaa ). Biologia rajoittaa käyttöä. Suomi kuluttaa dieseliä vuosittain 2,5&nbsp;miljoonaa tonnia ja kaikkia liikennepolttoaineita 4,3 miljoonaa tonnia. Siitä 5,75&nbsp;% on 300&nbsp;000&nbsp;tn.{{Lähde}}

==EU-tuotanto==
Euroopassa valmistettiin biodieseliä 3,2&nbsp;miljoonaa&nbsp;tn (2005) ja 6&nbsp;miljoonaa tonnia (2006). Neste Oilin mukaan Euroopassa yleisin liikenteen biopolttoaine on biodiesel ja maailmassa bioetanoli.<ref name="neste1" /> Biogasmax on EU:n biokaasuprojekti.<ref>[http://www.biogasmax.eu/the-project/a-european-project-for-sustainable-development/ Biogasmax-projekti EU] {{Wayback|1=http://www.biogasmax.eu/the-project/a-european-project-for-sustainable-development/ |päiväys=20070927212641 }}</ref>

{| class="wikitable" style="float: right; margin-left: 10px"
! colspan="5" align=center style="background: #D8BFD8;" | Biodieselin tuotanto EU-maissa (tuhatta tonnia)<ref name="neste1"/>
|-
! align=right style="background: #D8BFD8;" |Sija
! align=right style="background: #D8BFD8;" | Maa
! align=right style="background: #D8BFD8;" | 2006
! align=right style="background: #D8BFD8;" | 2005
|-
| align=right | 1 || {{GER}} || align=right | 2681 || align=right | 1669
|-
| align=right | 2 || {{ITA}} || align=right | 857 || align=right | 396
|-
| align=right | 3 || {{FRA}} || align=right | 775 || align=right | 492
|-
| align=right | 4 || {{Britannia}} || align=right | 445 || align=right | 51
|-
| align=right | 5 || {{ESP}} || align=right | 224 || align=right | 73
|-
| align=right | 6 || {{CZE}} || align=right | 203 || align=right | 133
|-
| align=right | 7 || {{POL}} || align=right | 150 || align=right | 100
|-
| align=right | 8 || {{POR}} || align=right | 146 || align=right | 1
|-
| align=right | 9 || {{AUT}} || align=right | 134 || align=right | 85
|-
! style="background: #D8BFD8;" | Koko EU
| align=right style="background: #D8BFD8;" | yhteensä ||align=right style="background: #D8BFD8;" | '''6069 10<sup>3</sup> tonnia''' || align=right style="background: #D8BFD8;" | '''3184 10<sup>3</sup> tonnia'''
|}

== Teollinen tuotanto Suomessa ==

Nesteen kehittämä biodiesel, NExBTL (Neste Biomass to Liquid), on [[parafiini]]sta seosta, jota voidaan valmistaa kaikentyyppisistä eloperäisistä biomassoista. Laitoksella tullaan ilmeisesti prosessoimaan muun muassa kasviöljyjä ja eläinperäisiä rasvoja, sekä puupohjaista biovahaa, mikäli yhteistyöhanke Stora Enson kanssa onnistuu. Maaliskuussa 2007 Stora Enso solmi yhteistyösopimuksen Nesteen kanssa puupohjaisen biovahan valmistamiseksi Nesteen biodieselin raaka-aineeksi.<ref>[http://www.nesteoil.fi/default.asp?path=35,52,88,100,592,7441,7845 Neste Oil ja Stora Enso yhteistyöhön biopolttoaineiden kehittämisessä] Neste Oil Oyj16.03.2007</ref> Nesteen biodiesel on maaöljypohjaista dieseliä paljon korkealaatuisempaa, koska se on kemiallisesti puhtaampaa, täysin rikitöntä ja sen jähmepiste on alempi. Tuotetta tullaan käyttämään sekoitettuna tavalliseen dieseliin. Nesteen biodiesel valmistetaan hydraamalla kasviöljy suoraan hiilivedyksi korkeassa lämpötilassa.<ref>[http://www.nesteoil.fi/default.asp?path=35,52,107,2999,6751,7271 hae artikkelin nimi]Neste Oil</ref><ref>[https://web.archive.org/web/20050227093739/http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=683998 Fortumin diesel Biodiesel] Tekniikka ja talous</ref>

Neste Oil aloitti tuotannon vuonna [[2007]] 170&nbsp;000 tonnin vuosikapasiteetilla Porvoon jalostamolla. Vuoden [[2008]] lopulla Nesteellä valmistuu Porvooseen toinen samankokoinen laitos. Neste solmi myös yhteistyösopimuksen öljy-yhtiö Totalin kanssa biodiesel-laitoksen rakentamisesta myös Ranskaan, mutta sopimus purettiin vuonna 2007.<ref>[http://www.nesteoil.fi/default.asp?path=35;52;88;100;592;2430;4657 Neste Oil ja Total aiesopimukseen yhteisestä biodiesel-tuotannosta] Neste Oil Oyj 8.7.2005</ref><ref>[http://www.nesteoil.fi/default.asp?path=35,52,88,100,592,7441,7580 Neste Oilin biodieselhanke Ranskassa keskeytetty] Neste Oil Oyj 6.2.2007</ref>

Nesteen toisen sukupolven [[NExBTL]]-diesel ei ole virallisesti "biodiesel", koska sitä ei ole valmistettu perinteisellä transesteröintimenetelmällä, vaan Neste kutsuu sitä englanniksi termillä "renewable diesel" eli uusiutuva diesel.{{Lähde}}

UPM investoi 150 MEUR Lappeenrannassa sijaitsevaan biojalostamoon, joka valmistaa vetykäsittelyteknologiaa käyttäen puupohjaisia uusiutuvia biopolttoaineita. Uuden biojalostamon pääraaka-aine on raakamäntyöljy, joka on selluntuotannon tähde. Kesällä 2012 alkoivat Lappeenrannan biojalostamon rakennustyöt ja se valmistui vuonna 2014. Laitoksen vuosittainen tuotantokapasiteetti on 100&nbsp;000 tonnia, joka vastaa 120 miljoonaa litraa biopolttoainetta. Päätuote, UPM BioVerno, on uusiutuva diesel liikennekäyttöön.{{Lähde}}

== EU kulutus==
{| class="wikitable" style="float: right; margin-left: 10px"
! colspan="6" align="left" style="background: #D8BFD8;"| Biodieselin kulutus (GWh)<ref name="BaroBiofuels2007">[http://www.energies-renouvelables.org/observ-er/stat_baro/observ/baro179_b.pdf Biofuels barometer 2007 – EurObserv’ER] Systèmes solaires Le journal des énergies renouvelables n° 179, s. 63-75, 5/2007</ref><ref name="baro185">[http://www.eurobserv-er.org/pdf/baro185.asp Biofuels barometer 2008 – EurObserv’ER] Systèmes solaires Le journal des énergies renouvelables n° 185, s. 49-66, 6/2008</ref><ref name="baro192">[http://www.eurobserv-er.org/pdf/baro192.asp Biofuels barometer] Euroberv’er – July 2009, no 192 s. 54-77</ref>
|-
! style="background: #D8BFD8;" | #
! style="background: #D8BFD8;" | Maa
! style="background: #D8BFD8;" colspan="1" align= „left“ | 2005
! style="background: #D8BFD8;" colspan="1" align="left" | 2006
! style="background: #D8BFD8;" colspan="1" align= „left“ | 2007
! style="background: #D8BFD8;" colspan="1" align= „left“ | 2008
|-----
| align="right" | 1 || align="left" | {{GER}} || align="right" | 18 003 || align="right" | 29 447 || align="right" | 33 800 || align="right" | 28 819
|-----
| align="right"| 2 || align="left" | {{FRA}} || align="right" | 4003 || align="right" | 6 855 || align="right" | 14 121 || align="right" | 23 501
|-----
| align="right" | 3 || align="left" | {{Britannia}} || align="right" | 292 || align="right" | 1 533 || align="right" | 3 14 7|| align="right" | 8 040
|-----
| align="right" | 4 || align="left" | {{ITA}} || align="right" | 2000 || align="right" | 1 732 || align="right" | 1 580 || align="right" | 6 481
|-----
| align="right" | 5 || align="left" | {{ESP}} || align="right" | 270 || align="right" | 629 || align="right" | 3 012 || align="right" | 6 036
|-----
| align="right" | 6 || align="left" | {{POL}} || align="right" | 152 || align="right" | 491 || align="right" | 291 || align="right" | 3 961
|-----
| align="right" | 7 || align="left" | {{NED}} || align="right" | 0 || align="right" | 172 || align="right" | 2 559 || align="right" | 2 349
|-----
| align="right" | 8 || align="left" | {{AUT}} || align="right" | 920 || align="right" | 3 878 || align="right" | 2 206 || align="right" | 2 171
|-----
| align="right" | 9 || align="left" | {{POR}}|| align="right" | 2 || align="right" | 818 || align="right" | 1 570 || align="right" | 1 545
|-----
| align="right" | 10 || align="left" | {{SWE}} || align="right" | 97 || align="right" | 523 || align="right" | 1 195 || align="right" | 1 511
|-----
| align="right" | 11 || align="left" | {{BEL}} || align="right" | 0 || align="right" | 10 || align="right" | 1 061 || align="right" | 1 002
|-----
| align="right" | 12 || align="left" | {{HUN}} || align="right" | 0 || align="right" | 4 || align="right" | 23 || align="right" | 942
|-----
| align="right" | 13 || align="left" | {{CZE}} || align="right" | 33 || align="right" | 213 || align="right" | 327 || align="right" | 881
|-----
| align="right" | 14 || align="left" | {{GRE}} || align="right" | 32 || align="right" | 540 || align="right" | 945 || align="right" | 880
|-----
| align="right" | 15 || align="left" | {{ROM}} || align="right" | n.a. || align="right" | 32 || align="right" | 465 || align="right" | 700
|-----
| align="right" | 16 || align="left" | {{SLO}} || align="right" | 58 || align="right" | 48 || align="right" | 896 || align="right" | 617
|-----
| align="right" | 17 || align="left" | {{LTU}} || align="right" | 87 || align="right" | 162 || align="right" | 489 || align="right" | 532
|-----
| align="right" | 18 || align="left" | {{LUX}} || align="right" | 7 || align="right" | 6 || align="right" | 484 || align="right" | 482
|-----
| align="right" | 19 || align="left" | {{IRL}} || align="right" | 9 || align="right" | 8 || align="right" | 201 || align="right" | 465
|-----
| align="right" | 20 || align="left" | {{BUL}} || align="right" | n.a. || align="right" | 96 || align="right" | 23 || align="right" | 342
|-----
| align="right" | 21 || align="left" | {{SLO}} || align="right" | 110 || align="right" | 149 || align="right" | 151 || align="right" | 259
|-----
| align="right" | 22 || align="left" | {{CYP}} || align="right" | 0 || align="right" | 0 || align="right" | 9 || align="right" | 165
|-----
| align="right" | 23 || align="left" | {{FIN}} || align="right" | 0 || align="right" | 0 || align="right" | 1 || align="right" | 133
|-----
| align="right" | 24 || align="left" | {{EST}} || align="right" | 0 || align="right" | 7 || align="right" | 6 || align="right" | 32
|-----
| align="right" | 25 || align="left" | {{LAT}} || align="right" | 29 || align="right" | 17 || align="right" | 20 || align="right" | 22
|-----
| align="right" | 24 || align="left" | {{MLT}} || align="right" | 8 || align="right" | 10 || align="right" | 21 || align="right" | 11
|-----
| align="right" | 27 || align="left" | {{DEN}} || align="right" | 0 || align="right" | 0 || align="right" | 0 || align="right" | 0
|-----
! align="right" style="background: #D8BFD8;" | 27 || align=left style="background: #D8BFD8;" | EU (TWh) || align="right" style="background: #D8BFD8;" | '''26,11''' || align="right" style="background: #D8BFD8;" | '''47,38''' || align="right" style="background: #D8BFD8;" | '''68,60''' || align="right" style="background: #D8BFD8;" | '''91,88'''
|-----
| colspan=6 align=left | <small>1 toe = 11,63 MWh, n.a. =not available, ei tiedossa</small>
|}

EU ja ympäristöjärjestöt vaativat läpinäkyvät kestävyyskriteerit biodieselin valmistukseen. Ongelmiin sisältyy [[metsäkato]] Brasiliassa ja metsäkato Indonesiassa [[plantaasi]]en [[palmuöljy]]viljelyn vuoksi.<ref name="baro192"/>

==EU:n tavoitteet ==

{| class="wikitable" style="float: right; margin-left: 10px"
! colspan="5" align=center style="background: #D8BFD8;" | Biopolttoainemäärä<ref name="EU07"/>
|-
! style="background: #D8BFD8;" | Maa
! align=right style="background: #D8BFD8;" | 2005 (%) || align=right style="background: #D8BFD8;" | Tavoite<br>2010 (%)
|-
| align=right | Itävalta || align=right | '''0,93''' || align=right | 5,75
|-
| align=right | Belgia || align=right | 0,00 || align=right | 5,75
|-
| align=right | Kypros || align=right | 0,00 || align=right | 
|-
| align=right | Tšekki || align=right | '''1,00'''<sup>2004</sup> || align=right | 3,27
|-
| align=right | Tanska || align=right | 0,10|| align=right | 
|-
| align=right | Viro || align=right | 0,00 || align=right | 5,75
|-
| align=right | Suomi || align=right | 0,10 || align=right | 
|-
| align=right | Ranska || align=right | '''0,97''' || align=right | 7,00
|-
| align=right | Saksa || align=right | '''3,75''' || align=right | 5,75
|-
| align=right | Kreikka || align=right | 0,00 || align=right | 5,75
|-
| align=right | Unkari || align=right | 0,07 || align=right | 5,75
|-
| align=right | Irlanti || align=right | 0,05 || align=right | 
|-
| align=right | Italia || align=right | 0,51|| align=right | 5,00
|-
| align=right | Latvia || align=right | 0,33 || align=right | 5,75
|-
| align=right | Liettua || align=right | '''0,72''' || align=right | 5,75
|-
| align=right | Luxemburg || align=right | 0,02 || align=right | 5,75
|-
| align=right | Malta || align=right | 0,52 || align=right | 
|-
| align=right | Hollanti || align=right | 0,02 || align=right | 5,75
|-
| align=right | Puola || align=right | 0,48 || align=right | 5,75
|-
| align=right | Portugali || align=right | 0,00 || align=right | 5,75
|-
| align=right | Slovakia || align=right | 0,15 || align=right | 5,75
|-
| align=right | Slovenia || align=right | 0,35 || align=right | 5,00
|-
| align=right | Espanja || align=right | 0,44 || align=right | 
|-
| align=right | Ruotsi || align=right | '''2,23''' || align=right | 5,75
|-
| align=right | Iso-Britannia || align=right | 0,18 || align=right | 3,50
|-
| align=right style="background: #D8BFD8;" | '''EU 25''' || align=right style="background: #D8BFD8;" | '''1,0 %''' || align=right style="background: #D8BFD8;" | 5,45 
|}

Ensimmäisen sukupolven biodiesel vähentää kasvihuonekaasuja 35–50&nbsp;% ja toisen sukupolven biodiesel 90&nbsp;%. Siksi EU:n ympäristötavoitteissa biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista oli 2&nbsp;% vuonna 2005 ja on 5,75&nbsp;% vuonna 2010, 10&nbsp;% 2020<ref name="EU07">[http://ec.europa.eu/energy/energy_policy/doc/07_biofuels_progress_report_en.pdf Biofuels Progress Report]</ref> ja 25&nbsp;% 2030<ref name="neste1"/> Taulukossa on vuonna 2005 saavutetut tavoitteet ja kansalliset uudet vuoden 2010 tavoitteet. EU-maista vain Saksa ja Ruotsi saavuttivat vuoden 2005 tavoitteen. Ruotsissa uusiutuville polttoaineille on myönnetty täydellinen verohelpotus vuosille 2003–2008. Saksassa biodiesel ja etanoli on vapautettu polttoaineveroista. Miltei kaikki EU-maat pyrkivät vuoden 2010 tavoitteeseen 5,75&nbsp;% biopolttoaineita. Ranska pyrkii siihen jo vuonna 2008. Toistaiseksi vain Tšekki ja Iso-Britannia vastustavat tavoitetta. Suomi on yksi kuudesta maasta, joka ei ole vielä ilmoittanut kantaansa. Vuonna 2006 Suomessa [[Kauppa- ja teollisuusministeriö|KTM]]:n työryhmä myönsi, että Suomi kykenee EU:n tavoitteeseen, mutta suositteli toteuttamaan siitä vain puolet eli 3&nbsp;% (2010). Työryhmän mukaan uudet teknologiat tosin avaisivat merkittäviä vientimarkkinoita.<ref>[http://www.hare.vn.fi/mHankePerusSelaus.asp?h_iId=11108 Liikenteen biopolttoaineiden tuotannon ja käytön edistäminen Suomessa] {{Wayback|1=http://www.hare.vn.fi/mHankePerusSelaus.asp?h_iId=11108 |päiväys=20070927000412 }} Työryhmän mietintö KTM 11/2006, 132 s</ref>

== Biodieselin sovellukset ==
RME-biodieselillä on mahdollista käyttää [[dieselmoottori]]a normaaliin tapaan. Uudemmat dieselautot on usein suunniteltu jo tehtaalla yhteensopiviksi RME-biodieselille, kun taas vanhemmissa polttoaineputkien imupuolet saattavat haurastua vähitellen biodieselin käytöstä. Tämä ongelma koskee kuitenkin vain luonnonkumista valmistettuja [[tiiviste (tekniikka)|tiivisteitä]], joten vaihtamalla ne esimerkiksi muovisiksi (Viton, FKM) ongelma poistuu<ref name="journeyforever">[http://journeytoforever.org/biodiesel.html Biodiesel] 23.4.1999 Keith Addison, Journey to Forever, Non-Government Organization</ref> Nesteen NExBTL ei ole RME-diesel eivätkä RME:n ongelmat koske sitä.{{Lähde}}

Biodieseliä voidaan myös käyttää myös lämmityskattilassa polttoöljyn sijaan. Lämmityskattilaa ei tarvitse vaihtaa, polttimeen tehdään vain pieni muutos palopäähän ja säädetään se RME:lle.<ref>[http://www.oilon.com/ Oilon]</ref>

== Kannattavuus ==
Nykyisin biodieselin valmistus rypsiöljystä alkaa olla kannattavampaa kuin aiemmin. Vuonna 2005 dieselin keskihinta oli Suomessa 97,0&nbsp;snt/l. Dieselöljyn vuosien 2005 ja 2006 keskihinnat ja vuonna [[2006]] 102,2&nbsp;snt/l<ref>[http://www.oil-gas.fi/files/260_HinnatjaverotSuomessa.pdf Hinnat ja verot Suomessa] {{Wayback|1=http://www.oil-gas.fi/files/260_HinnatjaverotSuomessa.pdf |päiväys=20070221160140 }}</ref> [[Öljyhuippu]] voi tulevaisuudessa kannustaa biodieselin käytön lisäämiseen. Rypsiöljyn maailmanmarkkinahinta on vaihdellut välillä 450–550&nbsp;€/tn vuosina 2006 ja 2007. Vuonna 2006 rypsiöljyn hinta oli alhaisempi, kun taas vuonna 2007 hinta on noussut jopa 550&nbsp;euroon tonnilta. Nousu johtuu osaltaan biodieselin tuotannon kasvusta.{{Lähde}}

Metanolin hinta riippuu pitkälti tilattavasta määrästä. Litra metanolia voi maksaa n.&nbsp;10–20&nbsp;€. Jos tilaa vähintään 1&nbsp;m³:n suoraan maahantuojalta tai valmistajalta, metanolin hinta voi olla n. 40–50&nbsp;snt/litra. Näin ollen alkoholipohjaisen biodieselin suurimmat kustannukset tulevat öljyn ja metanolin hinnasta. Kierrätysöljyjen tai jäteöljyjen käyttö tulee huomattavasti huokeammaksi (raaka-aineen hinta voi olla luokkaa 10&nbsp;snt/l). Biodieselin valmistus voisi näillä hinnoilla olla taloudellisesti kannattavaa, haastetta kuitenkin riittää kun myyntihintaan joudutaan vielä lisäämään pakollinen valmistevero sekä huoltovarmuusmaksu yhteensä 39,05&nbsp;snt/litra.<ref>[http://www.tulli.fi/fi/yrityksille/verotus/valmisteverotettavat/energia/verotaulukot.jsp Tulli] {{Wayback|1=http://www.tulli.fi/fi/yrityksille/verotus/valmisteverotettavat/energia/verotaulukot.jsp |päiväys=20110102231830 }}</ref>.

Rypsiöljyn tapaan myös metanolin hinta nousee RME-biodieselin tuotannon kasvaessa. Metanolia on mahdollista valmistaa myös itse (esim. puusta kuivatislaamalla) tai synteettisellä menetelmällä, jossa puuta kaasutetaan [[happi|hapen]] kanssa, jolloin tuotteena muodostuu [[hiilimonoksidi]]a. Hiilimonoksidia on mahdollista prosessoida, siten että tuotetaan metanolia.{{Lähde}}

RME:n hinta on pääasiassa riippuvainen seuraavista muuttujista: rypsisiemenen hinta, rypsin hinta, rypsiöljyn hinta, rypsipuristeen hinta, maaöljyn hinta, metanolin hinta.{{Lähde}}

== Biodiesel polttoaineena ==
Monessa EU-25 -maassa voi vuonna 2007 ostaa biodieseliä huoltoasemalta seoksena tai 100&nbsp;% biodieselinä. Huoltoasemat myyvät biodieseliä eri seossuhteissa eri maissa. Biodieseliä myydään tai autonvalmistaja on voinut hyväksyä biodieselin jollekin seuraavista seossuhteista:

{| class="wikitable"
|-
! % biodieselin massaosuus dieselpolttoaineessa
! biodieselin myyntinimike, numero ilmoittaa seossuhteen
! standardoitu
! kokemukset käytöstä
! takuut
! myynti
|-
| 5 % || B5 || standardoitu seossuhde, EN 590<ref name="ufop">[http://www.ufop.de ufop.de]</ref> || ||  ||on myynnissä mm. Saksassa{{Lähde}}
|-
| 10 % || B10 || ei standardoitu seossuhde || on kokemuksia käytöstä || jotkut autonvalmistajat ovat myöntäneet takuita ||  myynti?<ref name="ufop"/>
|-
| 20 % || B20 || ei standardoitu seossuhde || on kokemuksia käytöstä || jotkut autonvalmistajat ovat myöntäneet takuita || polttoainetta on myynnissä<ref>[http://www.thesilvergroup.co.uk/ the silver group.uk] {{Wayback|1=http://www.thesilvergroup.co.uk/ |päiväys=20070303105418 }}</ref>
|-
| 30 % || B30 || ei standardoitu seossuhde || on kokemuksia käytöstä || jotkut autonvalmistajat ovat myöntäneet takuita || myynti?<ref name="ufop"/>
|-
| 50 % || B50 || ei standardoitu seossuhde || on kokemuksia käytöstä || takuista ei tietoa || polttoainetta on myynnissä<ref>[http://www.bioroute.co.uk/prices.htm bioroute prices.uk] {{Wayback|1=http://www.bioroute.co.uk/prices.htm |päiväys=20070329023702 }}</ref>
|- 
|100 % || B100 || standardoitu seossuhde, EN 14214 ||  ||  || on myynnissä mm. Ruotsissa<ref>[http://www.miljofordon.org/ miljofordon.org]</ref>
|-
|}

Esimerkiksi Saksassa, Britanniassa, Ruotsissa ja Itävallassa voi vuonna 2007 ostaa biodieseliä suoraan pumpulta niin kuin tavallistakin dieseliä. Saksassa biodiesel on hinnaltaan edullisempaa kuin tavallinen diesel.{{Lähde}}

Neste Oil on tehnyt aiesopimuksen uuden biodieselin kokeilusta vuosina 2007–2010 700:ssa pääkaupunkiseudun bussissa<ref name="neste1">Parempaa laatua, Refine 2007, no 1, 23(julkaisija Neste Oil)</ref>.

=== Puhtaan rypsiöljyn käyttö dieselautossa ===
Vuoden 2005 alkupuolella normaalin rypsiöljyn käyttäminen dieselautoissa on tullut ajankohtaiseksi, koska dieselin hinta (95&nbsp;snt/l) on noussut rypsiöljyn hintaa korkeammaksi. Ekolaihon mukaan kesällä ongelmaton suhde polttoaineelle on 42–50&nbsp;% rypsiöljyä ja loput dieseliä ja pahimpien pakkasten aikaan 10&nbsp;% rypsiöljyä käynnistysongelmien välttämiseksi. Kun moottori on lämmennyt, on periaatteessa mahdollisuus käyttää 100&nbsp;% rypsiöljyä. Muun muassa saksalainen Elsbett valmistaa muunnossarjoja, joiden kaksoistankkimenetelmällä ja esilämmittimellä auto voidaan käynnistää dieselillä ja sen lämmettyä vaihtaa katkaisimesta käyttämään rypsiöljyä. Tämä menetelmä on suositeltavampi uudempiin autoihin, mutta vanhemmat dieselit ilman [[yhteispaineruiskutus]]ta toimivat myös pelkällä tankkiin kaadetulla rypsiöljyllä ilman ylimääräisiä laitteita, sillä vaaraa hienojakoisten suuttimien tukkeutumisesta ei ole.{{Lähde}}

=== Biodieselin pakkasenkestävyys ===
Perinteisen transesteröidyn biodieselin käyttö on kylmillä keleillä ongelmallista sen huonon pakkaskestävyyden vuoksi. Laadusta riippuen biodiesel alkaa jähmettyä kun lämpö laskee alle –5&nbsp;°C:n. Pakkasenkestävyyteen voi vaikuttaa tietyillä lisäaineilla tai seossuhteella. Erään suosituksen mukaan pahimpien pakkasten aikaan 10&nbsp;% RME:tä ja loput dieseliä olisi toimiva seos käynnistysongelmien välttämiseksi.<ref>[http://www.ekolaiho.fi ekolaiho] {{Wayback|1=http://www.ekolaiho.fi/ |päiväys=20140517061132 }}</ref>

Jos sataprosenttisen biodieselin kanssa on käynnistyksessä ilmennyt ongelmia, voi olla tarpeellista käyttää muunnossarjaa. Muunnossarjoihin kuuluu kaksoistankki ja esilämmitin. Niiden avulla auto voidaan ensin käynnistää dieselillä ja sen lämmettyä vaihtaa katkaisimesta käyttämään biodieseliä. Muunnossarjoja valmistaa muun muassa saksalainen Elsbett.{{Lähde}}

Toisin kuin RME, Nesteen NExBTL on pakkasenkestävää. Valmistusprosessiin kuuluu isomerointi, joka antaa sille hyvän pakkasenkestävyyden, joka voidaan säätää valmistusprosessissa välille –30&nbsp;°C:sta&nbsp;–5 °C:seen.{{Lähde}}

== Biodieselin verotus Suomessa ==
Biopolttoainetilanne on jatkuvassa muutostilassa ja useat Euroopan maat ovat jo tehneet biokomponentteja suosivia veroporrastuksia. Suomessa näin ei ole tehty. Suomen tieliikenteessä käyttäjän tulee maksaa polttoaineena käytettävästä öljystä dieselpolttoaineen [[valmistevero]] (biodieselin tuottajan on hakeuduttava valmisteverovelvolliseksi) ja lisäksi vuotuinen ajoneuvokohtainen [[käyttövoimavero]]. Koska biodieselin CN-nimikenumero on 3824, ja koska biodiesel ei ole [[mineraaliöljy]] (esteri-pohjainen ei ole [[hiilivety]]kään), on biodieselin käyttö lämmityksessä sekä konekäytössä valmisteverovapaata. Lämmityskäytössä sekä konekäytössä biodieseliä ei tarvitse värjätä eikä merkitä, eikä sitä myöskään tarvitse ilmoittaa tullin valmisteverotukseen. Tullin vuonna 2006 ilmoittamien tietojen mukaan biodieselille ei toisaalta ole edes löytynyt sopivaa väriainetta, perinteiset diesel-väriaineet eivät ole yhteensopivia biodieselin kanssa. Valmistajan ei tarvitse ilmoittautua rekisteröimättömäksi elinkeinonharjoittajaksi. Ajoneuvokäytössä biodiesel kuuluu lain mukaan korkeasti [[rikki]]ä sisältäviin diesellaatuihin (vaikka se ei sisällä rikkiä), koska se ei kuulu luokkaan 2710.{{Lähde}}

==Kritiikki==
[[Palmuöljy]] on maailmankaupassa merkittävin kasvirasva. Sen tuotannosta on 90&nbsp;% [[Malesia]]ssa ja [[Indonesia]]ssa. Kummassakin maassa kaadetaan [[sademetsä]]ä ja viedään [[alkuperäiskansa|alkuperäiskansojen]] maita palmuöljyviljelmien tieltä. Työntekijöiden oikeudet on rajalliset. [[Torjunta-aine]]et ovat ympäristölle haitallisia. Laitokset [[saastunut vesi|saastuttavat vettä]]. Öljyviljelmät aiheuttivat 90&nbsp;% Malesian [[metsäkato|metsäkadoista]] 1985–2000. Kansainvälisten ympäristöjärjestöjen mukaan tuhotut sademetsät sitoisivat enemmän hiiltä kuin biodieselin käytön etu on.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11185697|nimeke=Tutkijan väite: Nesteen biodiesel lisää reippaasti ilmastopäästöjä – Neste pitää raaka-ainettaan jätteenä|julkaisu=Yle|ajankohta=1.3.2020}}</ref> Suomalainen Neste Oil on luvannut solmia sopimuksia kestävän palmuöljyntuottajien kanssa.<ref>Annukka Berg, Biopolttoaineiden epäekologinen versio, Palmuöljyplantaasit kiihdyttävät ilmastonmuutosta, Teoksessa: Suuri harppaus, miten kehitysmaiden talouskasvu vaikuttaa ympäristöön, Antti Kivimäki ja Heikki Ikonen, Edita 2006</ref>

[[European Union of Ethanol Producers]] (UEPA) mielestä on tärkeää saada kansainväliset säädökset, joissa huomioidaan ulkoiset ympäristöön kohdistuvat vaikutukset. Heidän mielestään vastuullinen ympäristötoiminta on varmistettava EU:n ulkopuolella raaka-aineiden tuotannossa ja varmistettava etteivät massiiviset viljelmät tuhoa alkuperäistä metsää tai luontoa, kuten Etelä-Amerikassa. Euroopan [[maatalous]] ja [[biopolttoaine]]teollisuus pelkäävät, että perinteinen öljyteollisuus lisää tuotantoa halvimmissa maissa ympäristönäkökohtia huomioimatta. He uskovat, että Eurooppa voi saavuttaa omalla tuotannollaan 10&nbsp;% tavoitteen, mutta pelkäävät valvomattoman ulkomaisen tuonnin ja tuotantomaiden salaisten tukien rajoittavan eurooppalaista tuotantoa. Heidän mielestään biopolttoaineiden kehitys on mielekästä vain, jos se ei vaikuta negatiivisesti ympäristöön ja ravintokasveihin.<ref>[http://www.energies-renouvelables.org/observ-er/stat_baro/observ/baro179_b.pdf Biofuels barometer 2007 – EurObserv’ER Systèmes solaires Le journal des énergies renouvelables n° 179] s. 63–75, 5/2007 s. 75</ref>

Greenpeace kampanjoi Neste Oilin palmuöljystä valmistettua biodieseliä vastaan syksyllä 2007. Rainbow Warrior pysäytti 30&nbsp;000 tonnin palmuöljykuljetuksen lähdön Indonesiasta. 10&nbsp;000 tonnin kuljetus Porvoon jalostamolle oli mielenosoituksen kohteena. Greenpeacen mukaan Neste Oil on ensimmäinen yritys, joka valmistaa biodieseliä palmuöljystä. Neste Oil on Suomen suurin palmuöljyn käyttäjä ja sen kasvusuunnitelmat ovat valtavat. Neste Oil ostaa palmuöljyn maailman suurimmalta palmuöljyntuottajalta IOI:lta, joka laajentaa toimintaansa Indonesiassa. Greenpeace väittää, että palmuöljydieselin runsas käyttö tuhoaa sademetsiä ja lisää ilmastopäästöjä vastoin alkuperäistä päämäärää.<ref>Miksi juuri Neste Oil, Greenpeace? Taloussanomat 28.11.2007, s.3</ref> Neste on kuitenkin liittynyt RSPO-järjestöön, joka Nesteen mukaan varmistaa, ettei sademetsää kaadeta Nesteen aiheuttaman kysynnän takia. Ainoastaan jo raivattuja alueita saa käyttää. Neste väittää, että sen käyttämän palmuöljyn alkuperä tiedetään plantaasin tarkkuudella. Neste ei kuitenkaan ole julkistanut näiden plantaasien sijainteja eikä kertonut kaikkien palmuöljyntuottajiensa nimiä. Ympäristöjärjestöt ovat julkaisseet raportteja, jotka osoittavat Neste Oilin palmuöljyntuottaja IOI Groupin tehneen laittomia hakkuita, raivanneen sademetsää ja aiheuttaneen sosiaalisia ongelmia.<ref>{{verkkoviite|Osoite=http://www.maanystavat.fi/?cat=1&aid=10&lang=fi&mstr=1|Nimeke=Raportti: Nesteen palmuöljytuottaja sikailee Indonesiassa|Julkaisija=Maan Ystävät|Ajankohta=15.3.2010}}</ref>

Keskusteltuaan asiantuntijoiden, asiakkaiden ja Greenpeacen kanssa, ruotsalainen huoltoasemaketju OKQ8 perui syksyllä 2007 Neste Oilin palmuöljypohjaisen biodieselin tuonnin markkinoille. Yhtiön mukaan palmuöljyn tuotanto on liian suuri riski Indonesian sademetsille.<ref>{{verkkoviite|Osoite=http://www.nyteknik.se/nyheter/energi_miljo/bioenergi/article47044.ece|Nimeke=OKQ8 säger nej till palmolja|Julkaisija=NyTeknik|Ajankohta=31.10.2007|viitattu=11.2.2011|arkisto=https://web.archive.org/web/20160304202532/http://www.nyteknik.se/nyheter/energi_miljo/bioenergi/article47044.ece|arkistoitu=4.3.2016}}</ref>

Kymmenen Greenpeacen aktivistia vastusti biodieselin myyntiä lukitsemalla 7. toukokuuta 2008 [[Eläintarha (Helsinki)|Eläintarhan]] Nesteen biodieseltankkien pumput lukoilla niin, ettei tankkauspistooleja voinut käyttää.<ref>{{verkkoviite|Osoite=https://www.hs.fi/autot/art-2000002652088.html|Nimeke=Greenpeace lukitsi Eläintarhan Nesteen biodieselpumput|Julkaisija=Helsingin Sanomat|Ajankohta=7.5.2008}}</ref>

==Lähteet==
{{viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat}}
*[http://www.upm.com/FI/UPM/Liiketoiminnot/Biopolttoaineet/biojalostamoinvestointi/lyhyesti-investoinnista/Pages/default.aspx UPM Biopolttoaineet] {{Wayback|1=http://www.upm.com/FI/UPM/Liiketoiminnot/Biopolttoaineet/biojalostamoinvestointi/lyhyesti-investoinnista/Pages/default.aspx |päiväys=20120207070430 }} UPM investoi 150 mEUR Lappeenrannan biojalostamoon – mäntyöljypohjainen uusiutuva diesel
*[http://www.nesteoil.fi Neste Oil] Neste Oil aloittaa biodieselin tuotannon Porvoossa toukokuussa 2007
*[https://web.archive.org/web/20050227093739/http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=683998 Fortumin diesel]
*[http://www.biodiesel.org Biodiesel.org]
*[http://www.wwf.fi/ymparisto/metsat/sademetsat/palmuoljy.html Palmuöljy biodieselin raaka-aineena – WWF]
*[http://journeytoforever.org/biodiesel.html Journeytoforever] Kaikkea biodieseliin liittyvää (myös valmistusohjeita), englanniksi.
*[http://www.eere.energy.gov/afdc/ Alternative fuels data center] Yhdysvaltojen energiaministeriö, vaihtoehtoisten polttoaineiden tietopankki, tietoa englanniksi
*[http://www.biodieselcommunity.org/ Collaborative Biodiesel Tutorial] Tietoa englanniksi, mm. miten tehdä biodieseliä.
*[http://www.ebb-eu.org/biodiesel.php European Biodiesel Board] {{Wayback|1=http://www.ebb-eu.org/biodiesel.php |päiväys=20140723130352 }} tietoa biodieselin tuotannosta ja käytöstä Euroopassa
*[https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/07/27/sinappidiesel-kotimainen-biopolttoaine Ylen Elävä arkisto: Sinappidiesel – kotimainen biopolttoaine (1999, 2009)]
*[https://yle.fi/uutiset/3-9420916 Suomalaisten kinkkurasvoilla neljä kertaa maapallon ympäri] Yle, 2017

{{Energiantuotanto}}
{{Liikenne ja kestävä kehitys}}

[[Luokka:Biopolttoaineet]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]