Lähdekoodi sivulle Berliini

{{hyvä}}
{{Kaupunki2
| virallinen_nimi        = Berliini
| muu_nimi               =
| alkuperäinen_nimi      = Berlin
| lempinimi              = 
| motto                  = 
| kuva_taivaanranta      = Berlin Montage 4.jpg
| kuvakoko               =
| kuvateksti             = 
| kuva_lippu             = Flag of Berlin.svg
| lippu_koko             = 100px
| kuva_vaakuna           = DEU Berlin COA.svg
| vaakuna_koko           = 50px
| kilpi_koko             =
| kaupungin_logo         =
| kaupungin_logon_koko   =
| kuva_kartta            = 
| kartta_koko            = 180
| kartta_kuvateksti      = 
| pushpin_map            = Saksa
| pushpin_label_position = bottom
| aluetyyppi             = Valtio
| alueen_nimi            = {{Saksa}}
| aluetyyppi1            = [[Saksan osavaltiot|Osavaltio]]
| alueen_nimi1           = Berliini
| aluetyyppi2            = Alueet
| alueen_nimi2           = 12&nbsp;hallintoaluetta
| aluetyyppi3            = 
| alueen_nimi3           = 
| aluetyyppi4            = 
| alueen_nimi4           = 
| hallinnon_tyyppi       = 
| johtajan_arvonimi      = Pormestari
| johtajan_nimi          = [[Franziska Giffey]] ([[Saksan sosiaalidemokraattinen puolue|SPD]])
| johtajan_arvonimi1     =
| johtajan_nimi1         = 
| johtajan_arvonimi2     =
| johtajan_nimi2         =
| johtajan_arvonimi3     =
| johtajan_nimi3         =
| johtajan_arvonimi4     =
| johtajan_nimi4         =
| perustettu_nimeke      = 
| perustettu_päivämäärä  = 
| perustettu_nimeke2     = 
| perustettu_päivämäärä2 = 
| perustettu_nimeke3     = 
| perustettu_päivämäärä3 = 
| pinta-ala_huom         =
| pinta-ala_yhteensä     = 892
| pinta-ala_maa          =
| pinta-ala_vesi         =
| pinta-ala_veden_osuus% = 
| pinta-ala_metro        = 
| väkiluku_vuosi         = 2016
| väkiluku_huom          =
| asutustyyppi           = 
| väkiluku_yhteensä      = 3&nbsp;574&nbsp;830<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.statistik-berlin-brandenburg.de/publikationen/stat_berichte/2018/SB_A01-07-00_2016m12_BE.pdf | Nimeke = Bevölkerungsentwicklung und Bevölkerungsstand in Berlin Dezember 2016 | Julkaisija = Amt für Statistik Berlin-Brandenburg | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 10.4.2018 | Kieli = {{de}}}}</ref>
| väestötiheys           = 
| väkiluku_metropoli     = 
| väestötiheys_metro     = 
| aikavyöhyke            = CET
| utc_ero                = +1
| aikavyöhyke_kesäaika   = CEST
| utc_ero_kesäaika       = +2
| latd                   = 52
| latm                   = 31
| lats                   = 24
| latNS                  = N
| longd                  = 013
| longm                  = 24
| longs                  = 41
| longEW                 = E
| coord_region           = DE-BE
| coord_display          = inline,title
| korkeus_merenpinnasta  = 34–115
| postinumero_tyyppi     = Postinumero
| postinumero            = 10001–14199
| suuntanumero           = 030
| kotisivu               = [http://www.berlin.de/ Berlin.de]
| huomautukset           = Lähteet: <ref name="kleinestatistik">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.statistik-berlin-brandenburg.de/produkte/kleinestatistik/kBEst_m-engl.pdf | Nimeke = Die kleine Berlin-Statistik 2008 | Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Amt für Statistik Berlin-Brandenburg | Viitattu = 3.7.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref> = Pinta-ala; <ref name="bevölkerungsstand">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.statistik-berlin-brandenburg.de/Publikationen/Otab/2009/ot_a01-01-00_124_200809_be.pdf| Nimeke = Bevölkerungsstand Berlin | Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Amt für Statistik Berlin-Brandenburg | Viitattu = 3.7.2009 | Kieli = {{de}}}}</ref> = Väkiluku
}}

'''Berliini'''<ref>[https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/saksan-osavaltiot/ Saksan osavaltiot] kielitoimistonohjepankki.fi</ref> ({{k-de|Berlin}} {{Audio-IPA|De-Berlin-2.ogg|[bɛɐˈliːn]}}) on [[Saksa]]n [[pääkaupunki]] ja yksi Saksan [[Saksan osavaltiot|osavaltioista]]. Noin 3,6 miljoonalla asukkaallaan se on myös Saksan suurin ja [[Euroopan unioni]]n suurin kaupunki.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.citymayors.com/features/euro_cities1.html | Nimeke = Europe’s largest cities | Julkaisija = City Mayors Statistics | Ajankohta = 2010 | Viitattu = 23.12.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref> Löyhemmin määritelty Berliinin [[metropolialue]] jatkuu kauas ympäristöön, ja sillä asuu alueen määritelmästä riippuen noin 4,6–6,2 miljoonaa ihmistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stadtentwicklung.berlin.de/planen/bevoelkerungsprognose/de/metropolregion/ergebnisse.shtml | Nimeke = Ergebnisse der Bevölkerungsprognosen für die Metropolregion | Julkaisija = Senatsverwaltung für Stadtentwicklung und Umwelt | Viitattu = 23.12.2015 | Kieli = {{de}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20160304073228/http://www.stadtentwicklung.berlin.de/planen/bevoelkerungsprognose/de/metropolregion/ergebnisse.shtml | arkistoitu = 4.3.2016 }}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Paffhausen, Jürgen | Otsikko = Bevölkerungsentwicklung in der europäischen Metropolregion Berlin-Brandenburg 1990 bis 2005 | Julkaisu = Zeitschrift für amtliche Statistik Berlin Brandenburg | Ajankohta = 2007 | Numero = 1 | Sivut = 34–38 | www = https://www.statistik-berlin-brandenburg.de/Produkte/Zeitschrift/2007/HZS_0701.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 23.12.2015}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Statistics_on_European_cities | Nimeke = Statistics on European cities | Julkaisija = Eurostat | Viitattu = 23.12.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref>

1200-luvun alussa perustettu Berliini kohosi vuonna 1701 [[Preussi]]n ja vuonna 1871 yhdistyneen [[Saksan valtakunta|Saksan valtakunnan]] pääkaupungiksi. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen kaupunki jaettiin [[Saksan miehitysvyöhykkeet|miehityssektoreihin]], joista [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]], [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]] ja [[Ranska]]n hallitsemista muodostui [[Länsi-Berliini]] ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] hallitsemasta [[Itä-Berliini]]. Saksan liittotasavalta oli nimennyt [[Bonn]]in ainoastaan väliaikaiseksi pääkaupungikseen tavoitteenaan sama kuin [[Saksan demokraattinen tasavalta|Saksan demokraattisen tasavallan]] julistuksella, eli molempien pääkaupunkina olisi ollut sama kaupunki, koko Berliini, mutta sen ylin päätösvalta pysyi edelleen neljällä miehitysvallalla. Ne luopuivat oikeuksistaan vuonna 1990, kun [[Saksan jälleenyhdistyminen|Saksa jälleenyhdistyi]] ja Berliinistä tuli jälleen Saksan pääkaupunki ja yksi Euroopan vilkkaimmin kehittyvistä metropoleista.

Kansainvälisesti tunnettuine kulttuurilaitoksineen, yliopistoineen ja tapahtumineen Berliini on yksi [[Eurooppa|Euroopan]] merkittävimmistä tiede- ja kulttuurikeskuksista. EU:n runsasväkisimmän ja taloudellisesti vahvimman<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.gtai.de/en/invest/business-location-germany/market-germany-europe-s-economic-hub|nimeke=Market Germany - Europe’s Economic Hub|julkaisu=www.gtai.de|viitattu=2022-08-27|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> jäsenmaan pääkaupunkina se on myös vaikutusvaltainen poliittinen keskus ja tärkeä liikenteen solmukohta. Lisäksi kaupunki tunnetaan vilkkaasta yöelämästään ja kansainvälisestä ja vapaamielisestä ilmapiiristään, joka houkuttelee varsinkin nuoria muuttajia.

Berliini on maailman tärkeimpiä kaupunkeja politiikan, kulttuurin, tieteen ja median saralla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.germany.info/Vertretung/usa/en/04__W__t__G/03/01/03/Feature__3.html|nimeke=Berlin: Europe's Party Capital|tekijä=German Missions in the United States|julkaisu=http://www.germany.info|julkaisija=German Mission in the USA|viitattu=28.08.2022|arkisto=https://web.archive.org/web/20120112204045/https://www.germany.info/Vertretung/usa/en/04__W__t__G/03/01/03/Feature__3.html|arkistoitu=12.1.2012}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.cnn.com/2010/BUSINESS/04/10/cities.dominate.world/index.html|nimeke=Revealed: Cities that rule the world -- and those on the rise - CNN.com|julkaisu=www.cnn.com|viitattu=2022-08-27|ietf-kielikoodi=en}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.nytimes.com/2008/06/22/travel/22iht-22berlin.13882912.html|nimeke=Berlin, the big canvas|tekijä=Sam Sifton|julkaisu=The New York Times|ajankohta=2008-06-22|viitattu=2022-08-27|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mori-m-foundation.or.jp/english/research/project/6/pdf/GPCI2009_English.pdf|nimeke=Global Power City Index 2009|tekijä=institute for urban stragegies the mori memorial foundation|julkaisu=institute for urban stragegies the mori memorial foundation|julkaisija=institute for urban stragegies the mori memorial foundation|viitattu=28.08.2022}}</ref>

== Maantiede ==
[[Tiedosto:Havel-Park-Lake-Babelsberg-Downtown-Potsdam-Green.jpg|thumb|[[Havel]]joki Berliinin naapurikunnan [[Potsdam]]in kohdalla.]]
Berliini sijaitsee itäisessä Saksassa noin 70&nbsp;kilometriä [[Puola]]n rajalta. Kaupunki on kokonaan [[Brandenburg]]in osavaltion ympäröimä ja muodostaa täten [[enklaavi]]n. Alueen suurin pituus itä–länsi-suunnassa on 45 kilometriä ja pohjois–etelä-suunnassa 38 kilometriä.<ref name="Zahlen">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.berlin.de/berlin-im-ueberblick/zahlenfakten/index.de.html | Nimeke = Zahlen und Fakten | Julkaisu = Berlin.de | Viitattu = 23.12.2015 | Kieli = {{de}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20130108160558/http://www.berlin.de/berlin-im-ueberblick/zahlenfakten/index.de.html | arkistoitu = 8.1.2013 }}</ref>

Alue on [[Veiksel-jääkausi|jääkauden]] muovaamaa, ja runsaine metsineen ja järvineen se muistuttaa jossakin määrin suomalaisia olosuhteita. Pinta-alasta on vettä 6,7&nbsp;%, metsää 18,3&nbsp;%, virkistysalueita 11,9&nbsp;% ja maatalouskäytössä 4,2&nbsp;%.<ref name="Zahlen"/> Kaupunki on syntynyt [[Spree]]joen varteen, joka keskustan halkaistuaan yhdistyy kaupungin länsiosassa [[Havel]]iin. Jälkimmäinen joki on Berliinin seudulla pikemminkin sarja järviä, joista suurimmat ovat [[Müggelsee]] ja [[Großer Wannsee]]. Maasto on varsin tasaista; korkeimmat huiput ovat Großer Müggelberg (115,4&nbsp;m) sekä toisen maailmansodan raunioista kasattu [[Teufelsberg]] (120,1&nbsp;m).

=== Ilmasto ===
Berliinin seudun ilmasto on meri- ja mannerilmaston välimuoto, väli-ilmasto. Talvet ovat yleensä pääosin pimeitä, sateisia ja lumettomia. Yleensä kuitenkin lumipeite peittää maan muutamien päivien ajan kerrallaan useasti talven aikana. Talvi on suomalaisittain lyhyt, muistuttaen Etelä-Suomen pimeää loppusyksyä. Talvi vaihtuu nopeasti heleän vihreään kukkivaan kevääseen maaliskuun lopulla. Puut tulevat lehteen yleensä huhtikuun aikana. Keväisin sää on yleensä selkeä ja vähätuulinen. Toukokuu voidaan jo lämpötilojen puolesta laskea suomalaisittain kesäkuukaudeksi. Lämpimimmät kesäkuukaudet ovat heinä- ja elokuu, jolloin hellepäiviä on tavallisesti jopa yksi kolmasosa päivistä. Yli 35 asteen päivälämpötilat ovat lähes jokavuotisia, ja loppukesäiset ukkosmyrskyt ja rankkasateet ovat voimakkuudeltaan aivan eri mittakaavaa kuin suomalaiset vastineensa.
Tyypillisesti syyskuussa lämpötilojen laskun huomaa ensimmäistä kertaa, kun hellejaksot loppuvat kokonaan. Lokakuussa sää alkaa muuttua tavallisesti syksyisesti pilvisemmäksi ja epävakaisemmaksi lämpötilojen laskiessa edelleen. Puiden [[Ruska|ruska-aikaa]] on loka-marraskuu. Joulu-tammikuu ovat kaikista kuukausista epävakaisimmat, ja silloin esiintyy navakoita tuulia ja runsaasti sadepäiviä.
{{Ilmastotaulukko
| Taulukko = 
| Lämpötilataulukko = 
| Sadantataulukko = 
| Sadantataulukon korkeus = 200
| Sijainti genetiivissä = Berliinin
| Lähde = {{Verkkoviite | Osoite = http://www.worldweather.org/016/c00059.htm | Nimeke = Weather Information for Berlin | Julkaisu = World Weather Information Service | Julkaisija = World Meteorological Organization | Viitattu = 3.7.2009 }}
| Otsikko  = 
| kltammi  = 2.9
| klhelmi  = 4.2
| klmaalis = 8.5
| klhuhti  = 13.2
| kltouko  = 18.9
| klkesä   = 21.6
| klheinä  = 23.7
| klelo    = 23.6
| klsyys   = 18.8
| klloka   = 13.4
| klmarras = 7.1
| kljoulu  = 4.4
| mltammi  = -1.9
| mlhelmi  = -1.5
| mlmaalis = 1.3
| mlhuhti  = 4.2
| mltouko  = 9.0
| mlkesä   = 12.3
| mlheinä  = 14.3
| mlelo    = 14.1
| mlsyys   = 10.6
| mlloka   = 6.4
| mlmarras = 2.2
| mljoulu  = -0.4
| ketammi  = 
| kehelmi  = 
| kemaalis = 
| kehuhti  = 
| ketouko  = 
| kekesä   = 
| keheinä  = 
| keelo    = 
| kesyys   = 
| keloka   = 
| kemarras = 
| kejoulu  = 
| satammi  = 42.3
| sahelmi  = 33.3
| samaalis = 40.5
| sahuhti  = 37.1
| satouko  = 53.8
| sakesä   = 68.7
| saheinä  = 55.5
| saelo    = 58.2
| sasyys   = 45.1
| saloka   = 37.3
| samarras = 43.6
| sajoulu  = 55.3
| pptammi  = 
| pphelmi  = 
| ppmaalis = 
| pphuhti  = 
| pptouko  = 
| ppkesä   = 
| ppheinä  = 
| ppelo    = 
| ppsyys   = 
| pploka   = 
| ppmarras = 
| ppjoulu  = 
| vltammi  = 
| vlhelmi  = 
| vlmaalis = 
| vlhuhti  = 
| vltouko  = 
| vlkesä   = 
| vlheinä  = 
| vlelo    = 
| vlsyys   = 
| vlloka   = 
| vlmarras = 
| vljoulu  = 
| sptammi  = 10.0
| sphelmi  = 8.0
| spmaalis = 9.1
| sphuhti  = 7.8
| sptouko  = 8.9
| spkesä   = 9.8
| spheinä  = 8.4
| spelo    = 7.9
| spsyys   = 7.8
| sploka   = 7.6
| spmarras = 9.6
| spjoulu  = 11.4
}}

=== Hallinnollinen jako ===

Berliini jakautuu 12 hallintoalueeseen ({{k-de|Bezirk}}), joilla on oma, paikallisvaaleissa valittu hallintonsa ja rajoitettu itsemääräämisoikeus ([[Berliini#Osavaltio ja kaupunki|ks. alla]]). Niillä on kullakin niin suuri asukasmäärä, että ne olisivat itsenäisinäkin suurkaupunkeja. Nykyinen hallintoaluejako syntyi vuonna 2001, jolloin hallintoalueiden määrä lähes puolitettiin. Hallintoalueet on edelleen jaettu kaupunginosiin ({{k-de|Ortsteil}}), joita on yhteensä 96. Näistäkin muutamalla on yli 100&nbsp;000 asukasta. Toisin kuin puhtaasti hallinnollisilla päätöksillä luodut hallintoalueet, kaupunginosat ovat yleensä pitkän ajan saatossa muodostuneita alueita, joilla on oma historiansa ja oma luonteensa. Siksi kaupunginosajako on arkielämässä hallintoaluejakoa tärkeämpi, vaikkei kaupunginosilla varsinaista hallinnollista merkitystä olekaan.

[[Tiedosto:Berlin Subdivisions.svg|thumb|450px|Berliinin hallintoalueet ja kaupunginosat.]]

{| {{Wikitable}} class="sortable"
|-
!Hallintoalue!! Väkiluku<br />2010<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.statistik-berlin.de//Publikationen/OTab/2011/OT_A01-01-00_124_201011_BE.pdf|Nimeke=Bevölkerungsstand in Berlin am 30. November 2010 nach Bezirken|Viitattu=27.6.2011}}</ref> !! Pinta-ala<br />(km²)<ref>[http://www.statistik-berlin.de/kbst/kbst-2006_d.pdf Die kleine Berlin-Statistik 2006 (PDF, 1,9 Mt)] Die Bezirke von Berlin 2005, sivut 56-57. Luettu 25.3.2007.</ref> !! Väestötiheys<br />(as/km²)
|-
| [[Mitte (hallintoalue)|Mitte]] || 333&nbsp;172 || 39,47 || <span style="display:none">0</span>8&nbsp;218
|-
| [[Friedrichshain-Kreuzberg]] || 269 924 || 20,16 || 13&nbsp;065
|-
| [[Pankow (hallintoalue)|Pankow]] || 370 488 || 103,07 || <span style="display:none">0</span>3&nbsp;449
|-
| [[Charlottenburg-Wilmersdorf]] || 320 322 || 64,72 || <span style="display:none">0</span>4&nbsp;870
|-
| [[Spandau (hallintoalue)|Spandau]] || 225 963 || 91,92 || <span style="display:none">0</span>2&nbsp;444
|-
| [[Steglitz-Zehlendorf]] || 295 806 || 102,50 || <span style="display:none">0</span>2&nbsp;812
|-
| [[Tempelhof-Schöneberg]] || 336 282 || 53,10 || <span style="display:none">0</span>6&nbsp;263
|-
| [[Neukölln (hallintoalue)|Neukölln]] || 311 824 || 44,93 || <span style="display:none">0</span>6&nbsp;806
|-
| [[Treptow-Köpenick]] || 242 574 || 168,42 || <span style="display:none">0</span>1&nbsp;399
|-
| [[Marzahn-Hellersdorf]] || 249 956 || 61,78 || <span style="display:none">0</span>4&nbsp;048
|-
| [[Lichtenberg (hallintoalue)|Lichtenberg]] || 261 417 || 52,29 || <span style="display:none">0</span>4&nbsp;963
|-
| [[Reinickendorf (hallintoalue)|Reinickendorf]] || 241 490 || 89,48 || <span style="display:none">0</span>2&nbsp;726
|}

Ennen vuotta 2001 hallintoalueita oli vuoden 1920 kuntaliitoksista saakka ollut 20. Berliinin kahtiajaon aikana (1945–1990) niistä 12 kuului [[Länsi-Berliini]]in ja kahdeksan [[Itä-Berliini]]in seuraavasti:

<div style="column-width:15em">
* [[Kreuzberg]]
* [[Neukölln (hallintoalue)|Neukölln]]
* [[Schöneberg]]
* Steglitz
* [[Tempelhof]]
* [[Zehlendorf]]
* [[Charlottenburg]]
* [[Spandau (hallintoalue)|Spandau]]
* [[Tiergarten]]
* Wilmersdorf
* [[Reinickendorf (hallintoalue)|Reinickendorf]]
* [[Wedding]]
* [[Friedrichshain]]
* [[Köpenick]]
* [[Lichtenberg (hallintoalue)|Lichtenberg]]
* [[Mitte (hallintoalue)|Mitte]]
* [[Pankow (hallintoalue)|Pankow]]
* [[Prenzlauer Berg]]
* Treptow
* [[Weißensee]]
</div>

== Historia ==
===Varhaista historiaa===
[[Tiedosto:Memhardt Grundriß der Beyden Churf. Residentz Stätte Berlin und Cölln 1652 (1888).jpg|thumb|Berliini ja Cölln vuonna 1652 (itä ylhäällä).]]
[[Arkeologia|Arkeologisten]] kaivausten perustella Berliini ja sen sisarkaupunki [[Cölln]] ovat syntyneet noin 1100- ja 1200-lukujen vaihteessa. Nämä kaksi asutuskeskusta sijaitsivat vastapäätä toisiaan Spreejoen kapeikossa: Berliini joen itäpuolella, Cölln sen keskellä olevalla saarella eli [[Spreeinsel]]illä. Berliinin kaupungin virallinen ikä lasketaan vuonna 1237 päivätystä asiakirjasta, jossa tosin mainitaan vain Cölln – itse Berliinistä ensimmäinen maininta on vuodelta 1244. Vanhastaan [[slaavit|slaavilainen]] keskus [[Spandau]] ylempänä Spreejoen varrella sai [[kaupunkioikeudet]] vuonna 1232 ja Berliini ilmeisesti samoihin aikoihin. Kaupungit menestyivät suhteellisen hyvin kauppakaupunkeina 1200–1300-luvuilla ja solmivat liiton vuonna 1307. Vuonna 1360 Berliini-Cölln liittyi [[hansaliitto]]on.<ref name= "medieval trading">[http://www.berlin.de/berlin-im-ueberblick/geschichte/handelsstadt.en.html The medieval trading center] Berliinin viralliset sivut. Luettu 16.6.2008</ref> Berliini ja Cölln kävivät hansakaupunkina kauppaa koko [[Itämeri|Itämeren]] alueella ja olivat suhteellisen riippumattomia [[Brandenburgin markkreivikunta|Brandenburgia]] hallinneista ruhtinaista.<ref name= "medieval trading"/><ref name="saarinen">{{Kirjaviite | Tekijä= Hannes Saarinen | Nimeke= Berliini − kulttuuria ja historiaa. | Julkaisija= Kustannusosakeyhtiö Otava | Vuosi= 1991 | Tunniste= ISBN 951-1-11391-7}}</ref>

Vuosina 1415–1417 Saksan kuningas [[Sigismund Luxemburgilainen|Sigismund]] läänitti Mark Brandenburgin [[linnakreivi]] [[Fredrik I (Brandenburg)|Fredrikille]], josta tuli Brandenburgin vaaliruhtinas. Fredrik kuului [[Hohenzollern]]ien sukuun, joka pysyi vallassa aina vuoteen 1918 saakka. Kun Berliinissä ja Cöllnissä syttyi sisäisiä levottomuuksia käsityöläisten ja patriisisukujen välillä, uusi vaaliruhtinas käytti tilaisuutta hyväkseen ja alisti kaupungit valtaansa vuonna 1442.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Rainer Postel|Osoite=http://www.hartford-hwp.com/archives/60/039.html|Nimeke=The Hanseatic League and its Decline|Julkaisija=Hartford Web Publishing|Selite=Bundeswehr Universität|Ajankohta=20.11.1996|Luettu=16.6.2008|Kieli={{en}}}}</ref> Fredrik yhdisti Berliinin ja Cöllnin kaupungit ja teki niistä hovin residenssikaupungin, joten liittymä joutui luopumaan vapaan [[hansakaupunki|hansakaupungin]] statuksestaan. Vaaliruhtinaan linna rakennettiin Spreeinselille keskelle Cöllniä.<ref name="saarinen"/><ref name= "electors"/>

[[Uskonpuhdistus|Uskonpuhdistuksen]] aikaan Berliinissä omaksuttiin [[luterilaisuus|luterilainen]] uskonoppi vuonna 1539.<ref name= "electors">[http://www.berlin.de/berlin-im-ueberblick/geschichte/residenzstadt.en.html The electors’ residence] Berliinin viralliset sivut. Luettu 12.10.2007</ref>

[[Kolmikymmenvuotinen sota|Kolmikymmenvuotisen sodan]] aikana (1618–1648) Berliini ja Cölln kärsivät pahoin. Kaupunki ryöstettiin moneen kertaan, ja jopa puolet sen 12&nbsp;000 asukkaasta sai surmansa. Sodan jälkeen, ”Suuren vaaliruhtinaan” [[Fredrik Vilhelm (Brandenburg)|Fredrik Vilhelmin]] hallituskaudella, kaupunki kuitenkin elpyi nopeasti ja alkoi kasvaa voimakkaasti. Fredrik Vilhelm linnoitti Berliinin ja Cöllnin ja perusti liittokaupungin länsipuolelle kolme tytärkaupunkia: Friedrichswerderin, Friedrichsstadtin ja Dorotheenstadtin. Näiden uusien kaupunkien läpi suuri vaaliruhtinas rakennutti lehmusbulevardi [[Unter den Linden]]in.<ref>[http://www.berlin.de/tourismus/sehenswuerdigkeiten.en/29391.html www.berlin.de] {{Wayback|1=http://www.berlin.de/tourismus/sehenswuerdigkeiten.en/29391.html |päiväys=20080531234355 }}</ref>

===Preussin kuningaskunnan keskus===

[[Tiedosto:Cruikshank_Napoleon's_Entrance_into_Berlin.jpg|thumb|[[Napoleon I|Napoleon]] marssii [[Brandenburgin portti|Brandenburgin portille]] (1806).]]
Vuonna 1701 Brandenburgin vaaliruhtinas [[Fredrik I (Preussi)|Fredrik I]] kruunattiin [[Preussi]]n kuninkaaksi, ja Brandenburgin vaaliruhtinaskunta muuttui Preussin kuningaskunnaksi. Fredrik I yhdisti Berliinin, Cöllnin, Friedrichswerderin, Friedrichsstadtin ja Dorotheenstadtin ja loi näin uuden Suur-Berliinin, josta tuli Preussin kuningaskunnan pääkaupunki. 1700-luvun alkupuoliskolla Berliini-Cöllnin vanhat puolustusmuurit purettiin ja uusi kaupunki ympäröitiin tullimuurilla ja tulliporteilla. Edustavin näistä oli uusklassinen [[Brandenburgin portti]], josta on myöhemmin muodostunut yksi Berliinin tunnetuimmista symboleista ja nähtävyyksistä.<ref>[http://berlin.barwick.de/sights/famous-places/brandenburg-gate.html http://berlin.barwick.de]</ref>

1700-luvun aikana Preussi kohosi yhdeksi Euroopan mahtivaltioista, ja Berliini kasvoi [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] toiseksi suurimmaksi kaupungiksi heti [[Wien]]in jälkeen.<ref name = "royal">[http://www.berlin.de/berlin-im-ueberblick/geschichte/koenigliche_hauptstadt.en.html The royal capital] Luettu 12.10.2007</ref> Suurten rakennushankkeiden avulla Berliinistä muokattiin Preussille edustuskelpoinen pääkaupunki.<ref>[http://www.berlin.de/berlin-im-ueberblick/geschichte/koenigliche_hauptstadt.de.html Berlin.de: Die königliche Hauptstadt] Luettu 14. lokakuuta 2007</ref> Fredrik I rakennutti vanhan [[Berliner Stadtschloss|kuninkaanlinnan]] uudelleen upeaksi barokkipalatsiksi. Unter den Lindenistä tuli kaupungin paraatikatu, jonka varrelle nousi kuninkaallisia palatseja ja muhkeita julkisia rakennuksia.<ref name="saarinen"/>

Vuonna 1806 [[Napoleon I|Napoleonin]] sotajoukot valloittivat Preussin ja Berliinin. Napoleon piti kaupungissa näyttävän paraatin ja kuljetutti Brandenburgin portin nelivaljakkopatsaan [[Pariisi]]in. Seitsemän vuotta myöhemmin, Napoleonin luhistuttua, nelivaljakko palautettiin Berliiniin.<ref>[http://www.stadtentwicklung.berlin.de/denkmal/denkmale_in_berlin/en/unter_den_linden/brandenburger_tor.shtml Brandenburger Tor] {{Wayback|1=http://www.stadtentwicklung.berlin.de/denkmal/denkmale_in_berlin/en/unter_den_linden/brandenburger_tor.shtml |päiväys=20040407190232 }} Luettu 14.6.2008</ref>

1800-luku oli Berliinissä voimakkaan kasvun aikaa, vuosisadan aikana kaupungin väkiluku yli kymmenkertaistui. Ensimmäinen rautatieyhteys Berliinin ja [[Potsdam]]in välille rakennettiin vuonna 1838.<ref name = "royal"/> Berliini koki voimakkaan ja nopean teollistumisen. Kasvun taustalla olivat erityisesti tekstiilituotanto sekä kone- ja rautateollisuus. Vuosisadan puolivälistä eteenpäin sähkö- ja kemianteollisuus voimistuivat.

===Saksan keisarikunnan pääkaupunki===
[[Tiedosto:Paul Hoeniger Spittelmarkt 1912.jpg|thumb|Berliinin [[Spittelmarkt]] vuonna 1912. Paul Hoenigerin maalaus.]]
Berliinistä tuli uuden [[Saksan keisarikunta|Saksan keisarikunnan]] pääkaupunki vuonna 1871.<ref name = "imperial">[http://www.berlin.de/berlin-im-ueberblick/geschichte/kaiserliche_hauptstadt.en.html The imperial capital] Luettu 12.10.2007</ref> Valtakunnan keskuspankin sijoittaminen Berliiniin toi pääkaupunkiin mukanaan myös rahoittajat. Berliinin kulttuurielämä kasvoi entisestään, ja Berliinistä alettiin puhua esimerkiksi Euroopan teatterimetropolina. Berliinin voimakas kasvu aiheutti myös sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Väestön ja liikenteen kasvun vuoksi vuonna 1896 alettiin rakentaa [[Berliinin metro|metroa]] sekä [[Berliinin S-Bahn|paikallisjunayhteyksiä]] esikaupunkialueille. Keskustan lähistölle alettiin rakentaa vuokra-asuntoja, jotta työläisille olisi mahdollista vuokrata edullisia asuntoja.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Saarinen, Hannes| Nimike=Berliini: kulttuuria ja historiaa | Sivu = 165 | Selite= | Julkaisija=Otava | Vuosi= 1999| Tunniste= ISBN 951-1-15696-9}}</ref>

[[Ensimmäinen maailmansota]] johti Berliinissä nälänhätään.<ref name = "imperial"/> Talvella 1916–1917 ruoka-avun tarpeessa oli 150&nbsp;000 ihmistä. Kaupungissa puhkesi lakkoja. Kun sota päättyi vuonna 1918, keisari [[Vilhelm II (Saksa)|Vilhelm II]] erosi.<ref name = "imperial"/>

===Weimarin tasavallan pääkaupunkina===
Sosialisti [[Philipp Scheidemann]] ja kommunisti [[Karl Liebknecht]] julistivat [[Lokakuun vallankumous|lokakuun vallankumouksen]] jälkeen kaupungin tasavallaksi. Seuraavina kuukausina kaupungissa käytiin lukuisia katutaisteluita eri ryhmittymien välillä. Joulukuussa 1918 Berliinissä perustettiin [[Saksan kommunistinen puolue]] (''Kommunistische Partei Deutschlands'', KPD). Tammikuussa 1919 puolue yritti kaapata vallan niin sanotussa [[spartakistikapina]]ssa, joka epäonnistui. 15. tammikuuta 1919 Karl Liebknecht ja [[Rosa Luxemburg]] surmattiin.<ref name = "Weimar">[http://www.berlin.de/berlin-im-ueberblick/geschichte/weimarer_republik.en.html The cosmopolitan city of the Weimar Republic] Luettu 12.10.2007</ref> 

Vuotta myöhemmin, maaliskuussa 1920, oikeistolaisen [[Deutsche Vaterlandspartei]]n perustaja [[Wolfgang Kapp]] puolestaan yritti kaataa hallituksen. Berliinin kasarmiväki liittyi hänen joukkoihinsa ja valtasi hallitusrakennuksen. [[Weimarin tasavalta|Weimarin tasavallan]] hallitus oli jo tuolloin jättänyt Berliinin. Yleislakko kuitenkin esti vallankaappauksen onnistumisen.<ref name = "Weimar"/>

1. lokakuuta 1920 perustettiin Suur-Berliini, jossa Berliiniin liitettiin seitsemän muuta kaupunkia, 59 kylää ja 27 kartanoaluetta. Tuolloin Suur-Berliinissä oli 3&nbsp;804&nbsp;048 asukasta.<ref name = "Weimar"/>

1920-luvun ensi vuosien taloudellisen hätätilan parannuttua vuodesta 1924 alkaen alkoi Berliinin kultakausi. Berliinistä tuli yksi Euroopan suurimmista teollisuuskaupungeista ja kulttuurikeskuksista. Paikallisjunaliikennekin sähköistettiin vuonna 1924, jolloin otettiin myös käyttöön [[Tempelhofin lentoasema]].<ref name = "Weimar"/> Uusi infrastruktuuri oli tarpeen neljän miljoonan asukkaan tarpeisiin. Lyhyt kukoistuskausi päättyi maailmanlaajuiseen talouskriisiin vuonna 1929. Samana vuonna [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|kansallissosialistinen puolue]] sai ensimmäiset paikkansa kaupungin parlamentissa.<ref name = "Weimar"/> 
[[Tiedosto:Berlin36-2.jpg|thumb|[[Kesäolympialaiset 1936|Berliinin olympialaiset]] vuonna 1936 olivat otollinen propagandatilaisuus natsihallinnolle.]]

=== Kolmannen valtakunnan keskus ===
Vuonna 1933 valtaan nousseen kansallissosialistisen puolueen johtaja [[Adolf Hitler]] halusi rakentaa Berliinistä uuden pääkaupunkinsa, [[Welthauptstadt Germania]]n. Suuri osa kaupungista oli tarkoitus purkaa ja rakentaa uudelleen. Rakennustöiden myötä kodittomiksi jääneille olisi hankittu asuintilaa karkottamalla [[juutalaiset]] kaupungista. Läheisin [[keskitysleiri]] oli 35 kilometrin päässä [[Oranienburg]]in pikkukaupungissa sijaitseva [[Sachsenhausenin keskitysleiri|Oranienburg/Sachsenhausen]].<ref>[http://www.jewishvirtuallibrary.org/jsource/Holocaust/Sach.html http://www.jewishvirtuallibrary.org]</ref>

Rakennusprojektit keskeytyivät [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] vuoksi. [[liittoutuneet|Länsiliittoutuneet]] pommittivat Berliiniä 363 kertaa vuosina 1940–1945.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Frederick Taylor | Nimeke =Dresden: Tuesday 13 February 1945 | Vuosi = 2005 | Kappale = | Sivu = 216| Selite = | Julkaisija = Paperback, Lontoo| Tunniste = ISBN 0-7475-7084-1}} </ref> Marraskuusta 1943 maaliskuuhun 1944 kaupunkiin kohdistettiin oma pommituskampanjansa. Berliini toimi viimeisenä sotanäyttämönä Euroopassa, kun [[puna-armeija]]n joukot saavuttivat sen huhtikuussa 1945. Kaupungista käytiin ankara [[Berliinin taistelu|taistelu]], ja muun muassa [[valtiopäivätalo (Saksa)|valtiopäivätalo]] raunioitui.<ref name = "N-S Era">[http://www.berlin.de/berlin-im-ueberblick/geschichte/nationalsozialsmus.en.html Berlin in the National Socialist era] Luettu 12.10.2007</ref>

=== Jaettu Berliini ===
[[Tiedosto:Berlinermauer.jpg|thumb|left|[[Berliinin muuri]] (1961–1989) ei itse asiassa ollut pelkkä muuri, vaan siihen kuului myös leveä ”kuoleman kaistale” [[Miina|miinoineen]], [[piikkilanka]]esteineen ja vartiotorneineen.]]
Toisen maailmansodan jälkeen Saksa jaettiin [[Saksan ja Itävallan miehitysvyöhykkeet|neljään miehitysvyöhykkeeseen]], joita hallinnoivat [[Neuvostoliitto]], [[Yhdysvallat]], [[Yhdistynyt kuningaskunta]] ja [[Ranska]]. Neuvostoliiton vyöhykkeen sisään jäänyt Berliini jaettiin myös neljään osaan näiden valtioiden kesken: länsivallat hallinnoivat [[Länsi-Berliini]]ä, Neuvostoliitto [[Itä-Berliini]]ä. Neuvostoliitto irtisanoutui käytännössä miehitysvaltojen yhteishallinnosta vuonna 1948, sillä se ei tunnustanut [[Saksan sosiaalidemokraattinen puolue|sosiaalidemokraatti]] [[Ernst Reuter]]in valintaa pormestariksi ja asetti omalle vyöhykkeelleen oman pormestarinsa. Kesäkuusta 1948 toukokuuhun 1949 Neuvostoliitto piti Länsi-Berliiniä piiritystilassa katkaisemalla kaikki maayhteydet ja rajoittamalla myös sähkön ja kaasun saantia. Tästä [[Berliinin saarto|Berliinin saarrosta]] kaupunki selviytyi länsiliittoutuneiden järjestämän massiivisen [[Ilmasilta|ilmasillan]] ansiosta.<ref>[http://www.dhm.de/lemo/html/Nachkriegsjahre/EntstehungZweierDeutscherStaaten/berlinBlockadeUndLuftbrueckeBody.html Berlin-Blockade und Luftbrücke] Saksan historiallisen museon "Lebendiges virtuelles Museum Online". Viitattu 27.4.2008.</ref>

Tilanne muuttui entistäkin ongelmallisemmaksi, kun Saksan länsivyöhykkeistä muodostettiin vuonna 1949 [[Länsi-Saksa|Saksan liittotasavalta]] ja Neuvostoliiton vyöhykkeestä [[Saksan demokraattinen tasavalta]] (DDR). DDR piti Berliiniä pääkaupunkinaan; käytännössä pääkaupunkina tosin toimi vain Itä-Berliini. Saksan liittotasavalta puolestaan piti Berliiniä omana osavaltionaan, jollainen kaupungin länsiosa käytännössä olikin. Myös voittajavaltojen kesken Berliinin oikeudellinen status oli kiistanalainen. Länsiliittoutuneiden tulkinnan mukaan koko Berliinissä ylintä valtaa käytti neljä miehitysvaltaa eikä kumpikaan Saksa; Neuvostoliitto puolestaan katsoi, että Itä-Berliini kuului DDR:n alaisuuteen ja että miehitystila jatkui ainoastaan Länsi-Berliinissä.<ref>[http://www.dhm.de/lemo/html/DasGeteilteDeutschland/KontinuitaetUndWandel/NeueOstpolitik/viermaechteAbkommenUeberBerlin.html Saksan historiallisen museon "Lebendiges virtuelles Museum Online"]</ref>

[[Tiedosto:West and East Germans at the Brandenburg Gate in 1989.jpg|pienoiskuva|Itä- ja länsisaksalaisia Berliinin muurilla 9. marraskuuta 1989. Taustalla [[Brandenburgin portti]].]]

Vuoteen 1961 saakka Länsi- ja Itä-Berliinin välillä saattoi liikkua vapaasti, vaikka [[Saksojen välinen raja]] oli muualla tiukasti vartioitu. Koska Länsi-Berliinin kautta pakeni länteen yhä enemmän itäberliiniläisiä ja itäsaksalaisia, DDR rakensi vuonna 1961 [[Berliinin muuri]]n, jolla se eristi Länsi-Berliinin Itä-Berliinistä ja DDR:stä. Berliinin muuri jakoi kaupungin kahtia vuoteen 1989 asti, jolloin DDR poisti kansalaistensa matkustusrajoitukset. [[Berliinin muurin murtuminen]] oli valtava symbolinen tapahtuma ja lähtölaukaus Euroopan sosialististen valtiojärjestelmien romahtamiselle. Muurin purkamisvuonna 1990 neljä miehitysvaltaa luovuttivat hallintaoikeutensa Berliiniin [[Saksan jälleenyhdistyminen|yhdistyneelle Saksalle]] niin kutsutussa kaksi plus neljä -sopimuksessa (virallisesti englanniksi Treaty on the Final Settlement with Respect to Germany).<ref>[http://usa.usembassy.de/etexts/2plusfour8994e.htm]</ref>

=== Yhdistyneen Saksan pääkaupunki ===
Saksojen yhdistymisen seurauksena myös Berliinistä tuli jälleen yksi kaupunki. [[Saksan liittopäivät]] [[Pääkaupunkipäätös|päätti]] 20. kesäkuuta 1991 vain 18 äänen erolla siirtyä [[Bonn]]ista Berliiniin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mitmischen.de/wissen/geschichte-des-parlamentarismus-in-deutschland/historische-debatten/historische-debatte-bonn-oder-berlin|nimeke=Historische Debatte: Bonn oder Berlin?|julkaisu=mitmischen.de|ajankohta=2024|viitattu=2024-09-25|ietf-kielikoodi=de}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.smh.com.au/traveller/inspiration/bonn-the-town-that-became-germanys-postwar-capital-20180313-h0xe7o.html|nimeke=Bonn: The town that became Germany's post-war capital|tekijä=Stewart, Alison|julkaisu=The Sydney Morning Herald|ajankohta=2018-03-13|viitattu=2024-09-25|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Saksan liittopäivät ja hallitus pääsivät muuttamaan Bonnista Berliiniin kuitenkin vasta vuonna 1999.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Michael Adler|Osoite=http://www.indianexpress.com/res/web/pIe/ie/daily/19990704/ige04019.html|Nimeke=Germany makes capital move|Julkaisija=Indian Express|Ajankohta=4.7.1999|Luettu=17.6.2008|Kieli={{en}}}}</ref> Yhdistymisen jälkeen Berliiniä on rakennettu ja kunnostettu paljon, minkä vuoksi kaupunkia kutsuttu jopa ”Euroopan suurimmaksi rakennustyömaaksi”.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Sami Hyrskylahti|Osoite=http://www.ylioppilaslehti.fi/1996/09/20/neljannen-valtakunnan-paakaupunki/|Nimeke=Neljännen valtakunnan pääkaupunki|Ajankohta=20.9.1996|Julkaisija=Ylioppilaslehti|Luettu=17.6.2008}}</ref> Kaupungin talous ei kuitenkaan kohentunut toivotulla tavalla, vaan kaupunki on ollut [[konkurssi]]n partaalla.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Risto K. Tähtinen|Osoite=https://www.ts.fi/teemat/1074056616|Nimeke=Berliini ei tule valmiiksi koskaan|Julkaisu=Turun Sanomat|Ajankohta=17.7.2005|Luettu=22.12.2023}}</ref> 2010-luvulla talouskasvu on kuitenkin kiihtynyt ja Berliinin talouden kasvu on ollut useina vuosina Saksan osavaltiosta nopeinta. Kasvua on ollut erityisesti digitaalisilla aloilla ja palvelusektorilla.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Berlin.de|Osoite=https://www.berlin.de/sen/web/presse/pressemitteilungen/2019/pressemitteilung.797906.php|Nimeke=Berlin bundesweit auf Platz 1 beim Wirtschaftswachstum|Julkaisija=Berlin.de|Ajankohta=29.3.2019|Luettu=19.9.2020}}</ref>

== Väestö ==
[[Tiedosto:800px-PeopleMyfest.jpg|thumb|MyFest-katujuhlan osanottajia [[Kreuzberg]]issa vuonna 2005.]]

Joulukuussa 2020 Berliinin väkiluku oli 3&nbsp;664&nbsp;088 asukasta.<ref>[https://www.statistik-berlin-brandenburg.de/bevoelkerung/demografie/bevoelkerungsstand Bevölkerung am 31.12. in Berlin und Brandenburg] {{Wayback|1=https://www.statistik-berlin-brandenburg.de/bevoelkerung/demografie/bevoelkerungsstand |päiväys=20220227222620 }}
www.statistik-berlin-brandenburg.de, Luettu 9.6.2022</ref> Berliinillä on pitkät perinteet maahanmuuttokaupunkina, ja sen väestö on etniseltä taustaltaan hyvin kirjava. Muita leimallisia piirteitä ovat nykyään muun muassa maallistuneisuus.<ref name="Berlin.de1">[http://www.berlin.de/imperia/md/content/rbm-skzl/fifawm/factsheetwmenglisch.pdf Berlin.de] {{Wayback|1=http://www.berlin.de/imperia/md/content/rbm-skzl/fifawm/factsheetwmenglisch.pdf |päiväys=20080819192751 }} Berlin – Basic Information. (PDF) {{en}}</ref><ref>[http://www.cityvacations.com/berlin/ Berlin City and Travel Guide]</ref><ref>[http://www.cdrpc.org/Census2000/DP_RenCo_BerlinT.html Town of Berlin 2000 Census Demographic Profile] {{Wayback|1=http://www.cdrpc.org/Census2000/DP_RenCo_BerlinT.html |päiväys=20050215141056 }}</ref><ref>[http://www.ottawa.diplo.de/Vertretung/ottawa/en/01/Deutschland__Urlaubsland/seite__rainbow.html Saksan Kanadan suurlähetystön sivut]</ref> Kaupunki houkuttelee myös runsaasti taiteilijoita sekä vaihtoehtoelämää ja individualistisia arvoja arvostavia ihmisiä liberaalilla elämäntyylillään, modernilla [[zeitgeist]]illa ja alhaisella elinkustannusten tasolla.<ref>[http://travel2.nytimes.com/2005/03/13/travel/13berlin.html?ex=1150862400&en=aa7cfc51a1aa6cbc&ei=5070 For Young Artists, All Roads Now Lead to a Happening Berlin]</ref><ref>[http://www.msnbc.msn.com/id/14755857/site/newsweek/ Poor But Sexy]</ref> 

===Väkiluvun kehitys===
Berliinin historiallisen väkiluvun kehitysAluksi Berliinin väkiluku kehittyi hitaasti, eikä kaupunki ollut Saksan mittakaavassa kovinkaan merkittävä. Vuonna 1500 Berliinin ja Cöllnin väkiluku oli vain 12&nbsp;000, ja 1600-luvulla se vielä puoliintui muun muassa [[kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodan]] seurauksena. Vaaliruhtinas [[Fredrik Vilhelm (Brandenburg)|Fredrik Vilhelm]] kuitenkin aloitti aktiivisen maahanmuuttopolitiikan ja kutsui kaupunkiin muun muassa runsaasti ranskalaisia [[hugenotit|hugenotteja]], joita vainottiin kotimaassaan uskonsa takia. Väkiluku kääntyi voimakkaaseen kasvuun ja nousi vuoteen 1709 mennessä noin 55&nbsp;000 henkeen. Myöhemmin [[teollistuminen]] sekä Berliinin nousu yhdistyneen [[Saksan keisarikunta|Saksan keisarikunnan]] pääkaupungiksi kiihdyttivät kasvua entisestään, ja vuonna 1877 ylitettiin jo miljoonan asukkaan raja. 

{{Avattava
| taustaväri = #FCEC3B
| tekstinväri = #000000
| otsikko = Berliinin historiallisen väkiluvun kehitys
| sijoitus = right
| leveys = 50%
}}
{|
|-
| valign="top" |
 
{| class="wikitable sortable"
 
|-
! Vuosi
! Väkiluku
|-
| 1250 || style="text-align:right;"| 1 200
|-
| 1307 || style="text-align:right;"| 7 000
|-
| 1400 || style="text-align:right;"| 8 500
|-
| 1576 || style="text-align:right;"| 12 000
|-
| 1600 || style="text-align:right;"| 9 000
|-
| 1631 || style="text-align:right;"| 8 100
|-
| 1648 || style="text-align:right;"| 6 000
|-
| 1685 || style="text-align:right;"| 17 500
|-
| 1709 || style="text-align:right;"| 57 000
|-
| 1750 || style="text-align:right;"| 113 289
|-
| 1775 || style="text-align:right;"| 136 137
|-
| 1800 || style="text-align:right;"| 172 132
|-
| 1825 || style="text-align:right;"| 219 968
|-
| 1840  || style="text-align:right;" | 322 626
|-
| 1846  || style="text-align:right;" | 408 500
|-
| 1849  || style="text-align:right;" | 418 733
|}
| valign="top" |
{| class="wikitable sortable"
|-
! Vuosi
! Väkiluku
|-
| 1852  || style="text-align:right;" | 426 600
|-
| 1855  || style="text-align:right;" | 442 500
|-
| 1858  || style="text-align:right;" | 463 600
|-
| 1861  || style="text-align:right;" | 524 900
|-
| 1864  || style="text-align:right;" | 632 700
|-
| 1867  || style="text-align:right;" | 702 400
|-
| 1871  || style="text-align:right;" | 826 341
|-
| 1875  || style="text-align:right;" | 969 050
|-
| 1880  || style="text-align:right;" | 1 122 330
|-
| 1885  || style="text-align:right;" | 1 315 287
|-
| 1890  || style="text-align:right;" | 1 578 794
|-
| 1895  || style="text-align:right;" | 1 678 924
|-
| 1900  || style="text-align:right;" | 1 888 848
|-
| 1905  || style="text-align:right;" | 2 042 402
|-
| 1910  || style="text-align:right;" | 2 071 257
|-
| 1916  || style="text-align:right;" | 1 712 679
|}
| valign="top" |
{| class="wikitable sortable"
|-
! Vuosi
! Väkiluku
|-
| 1917  || style="text-align:right;" | 1 681 916
|-
| 1919  || style="text-align:right;" | 1 902 509
|-
| 1925  || style="text-align:right;" | 4 024 286
|-
| 1933  || style="text-align:right;" | 4 242 501
|-
| 1939  || style="text-align:right;" | 4 338 756
|-
| 1945  || style="text-align:right;" | 2 807 405
|-
| 1946  || style="text-align:right;" | 3 170 832
|-
| 1950 || style="text-align:right;" | 3 336 026
|-
| 1960 || style="text-align:right;" | 3 274 016
|-
| 1970 || style="text-align:right;" | 3 208 719
|-
| 1980 || style="text-align:right;" | 3 048 759
|-
| 1990 || style="text-align:right;" | 3 433 695
|-
| 2000 || style="text-align:right;" | 3 382 169
|-
| 2005 || style="text-align:right;" | 3 394 000
|-
| 2010 || style="text-align:right;" | 3 460 725
|-
| 2013 || style="text-align:right;" | 3 517 424
|-
| 2016 || style="text-align:right;" | 3 670 622
|}
|}
{{AvattavaLoppu}}

[[Tiedosto:Berlin population2.svg|thumb|left|Berliinin väkiluvun kehitys vuosina 1880–2016.]]

Vuonna 1920 toteutettu suuri kuntaliitos, jossa lukuisia naapurikaupunkeja ja -kuntia liitettiin Berliiniin, nosti väkiluvun kertaheitolla 3,8 miljoonaan ja Berliinin Manner-Euroopan suurimmaksi kaupungiksi. Ylimmillään väkiluku kävi vuonna 1943 noin 4,3 miljoonassa, mutta toisen maailmansodan seurauksena se laski väliaikaisesti 2,8 miljoonaan. Sodan jälkeen, Berliinin jakauduttua kahtia, Itä-Berliini menetti jatkuvasti asukkaita Länsi-Berliinille, kunnes Berliinin muuri rakennettiin vuonna 1961. Tämän jälkeen Länsi-Berliiniin väkilukua kasvattivat muun muassa Etelä-Euroopasta ja [[Turkki|Turkista]] tulleet maahanmuuttajat. Itä-Berliiniin puolestaan saapui vierastyöläisiä [[Vietnam]]ista. Muurin murtuminen vuonna 1989 lisäsi väestön vaihtuvuutta. Vaikka sen jälkeen yli miljoona ihmistä on muuttanut kaupungista pois, uudet tulokkaat – muun muassa Itä-Euroopasta saapuneet, osittain [[saksalaiset|saksalaistaustaisetkin]] ihmiset – ovat pitäneet väkiluvun suhteellisen vakaana 3,4 miljoonan tietämissä.<ref>[http://www.berlin.de/berlin-im-ueberblick/geschichte/index.de.html Geschichte] Berliinin kaupungin kotisivut. Luettu 18.8.2007.</ref><ref>Baedeker Berlin – Potsdam, s. 17.</ref>

Suurimman osan 1990-lukua ja 2000-vuosikymmentä syntyvyys oli alhaisempaa kuin kuolleisuus, ja ainoastaan muuttovoitto esti kaupungin väkilukua laskemasta. Vuosina 2007 ja 2008 syntyi taas enemmän ihmisiä kuin kuoli.<ref>[http://www.tagesspiegel.de/berlin/familie/familie/Babyboom-Neugeborene-Geburtenanstieg;art20470,2852736 Berlin ist gut zum Kinderkriegen] [[Der Tagesspiegel]] 21.7.2009. Viitattu 28.7.2009.</ref> Varsinkin 2010-luvulla kaupungin väestönkasvu on voimistunut, mikä on pahentanut kaupungin asuntopulaa. Senaatin arvion mukaan kaupungin väkiluku nousisi noin 3,9 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä ja kasvu painottuisi kaupungin itäisiin kaupunginosiin.<ref>[https://www.rbb24.de/politik/beitrag/2020/02/bevoelkerungswachstum-berlin-fast-4-millionen-menschen-im-jahr-2.html Senat sieht Ende des Bevölkerungsbooms in Berlin]</ref>

=== Väestön koostumus ===
{| class="wikitable"; align=right
|+
! Kansakunta || Asukasluku 2020<ref>[https://www.statistik-berlin-brandenburg.de/publikationen/stat_berichte/2020/SB_A01-05-00_2020h01_BE.pdf Einwohnerinnen und Einwohner im Land Berlin am 30. Juni 2020], Amt für Statistik Berlin-Brandenburg</ref>

|-
|{{Saksa}} ||align="right" |{{formatnum:2984036}}
|-
|{{Turkki}} ||align="right" |{{formatnum:98814}}
|-
|{{Puola}} ||align="right" |{{formatnum:55593}}
|-
|{{Syyria}} ||align="right" |{{formatnum:40574}}
|-
|{{Puola}}|| align="right" | 44&nbsp;400
|-
|{{Italia}} ||align="right" |{{formatnum:31355}}
|-
|{{Serbia}}||align="right" |23&nbsp;370
|-
|{{Venäjä}}||align="right" |14&nbsp;615, 
|-
|{{Italia}}||align="right" |14&nbsp;446, 

|-
|{{Yhdysvallat}}||align="right" |13&nbsp;761
|-
|{{Ranska}}||align="right" |12&nbsp;611
|-
|{{Vietnam}}||align="right" |11&nbsp;615
|-
| {{Kroatia}}||align="right" | 11&nbsp;029
|-
|{{Bosnia ja Hertsegovina}}||align="right" |10&nbsp;576
|-
| {{Yhdistynyt kuningaskunta}}||align="right" |9&nbsp;797
|-
| {{Kreikka}}||align="right" |9&nbsp;749
|-
| {{Itävalta}}||align="right" | 8&nbsp;813
|-
| {{Ukraina}}||align="right" |8&nbsp;709
|-
|{{Libanon}}||align="right" |7&nbsp;691
|-
| {{Espanja}}||align="right" |6&nbsp;637
|-
|{{Bulgaria}}||align="right" | 6&nbsp;621

|-
| {{Kiina}}||align="right" |6&nbsp;013 
|-
|{{Thaimaa}}<ref>[http://www.statistik-berlin-brandenburg.de/Publikationen/Stat_Berichte/2008/SB_A1-6_h2-07_BEneu.pdf Melderechtlich registrierte Ausländer in Berlin]</ref>||align="right" | 5&nbsp;878
|}

Berliinin asukkaat edustavat nykyään yhteensä 195 eri kansalaisuutta.<ref>[http://www.statistik-berlin-brandenburg.de/pms/2008/08-09-02.pdf Anzahl der Ausländer in Berlin steigt weiter im Juni 2008]</ref> Ulkomaiden kansalaisia oli heinäkuussa 2008 noin 473&nbsp;000 eli 14,1&nbsp;prosenttia kaupungin väestöstä.<ref>[http://www.morgenpost.de/berlin/article872055/Jeder_siebte_Berliner_ist_ein_Auslaender.html Morgenpost.de] {{Wayback|1=http://www.morgenpost.de/berlin/article872055/Jeder_siebte_Berliner_ist_ein_Auslaender.html |päiväys=20130730110656 }}</ref> Tämän päälle tulevat Saksan kansalaisuuden saaneet ulkomaalaistaustaiset henkilöt, joiden tarkkaa määrää on vaikea arvioida, koska heitä on jo monessa polvessa, eikä ole selvää määritelmää sille, missä vaiheessa ihminen lakkaa olemasta ”ulkomaalaistaustainen” ja muuttuu ”oikeaksi” saksalaiseksi. Vuonna 2006 Saksan kansalaisuuden sai yhteensä 8&nbsp;186 ulkomaalaista berliiniläistä.<ref>[http://www.statistik-berlin-brandenburg.de/Publikationen/Stat_Berichte/2007/SB_110_7_2006J06.pdf Einbürgerungen in Berlin 2006] PDF, sivu 7. Amt für Statistik Berlin-Brandenburg. Luettu 18.8.2007.</ref> Vuonna 2007 suurin yksittäinen ulkomaalaisten ryhmä olivat Turkin kansalaiset, joita oli 113&nbsp;779, ja Berliiniä kutsutaankin usein ”suurimmaksi turkkilaiskaupungiksi Turkin ulkopuolella”.  Korkein ulkomaalaisten osuus on [[Mitte hallintoalue|Mitten]] hallintoalueella 28,3&nbsp;% ulkomaan kansalaisia.<ref>[http://www.statistik-berlin.de/kbst/kbst-2006_d.pdf Die kleine Berlin-Statistik 2006], sivut 56–57 PDF, 1,93 Mt. Berliinin tilastokeskus. Luettu 18.8.2007.</ref> Vuonna 2006 26&nbsp;prosentilla väestöstä arvioitiin olevan ulkomaalaistausta, ja noin puolella näistä oli Saksan kansalaisuus joko Saksassa syntymisen tai hankitun kansalaisuuden takia. Noin 40&nbsp;prosentilla kaupungin alle 18-vuotiaista oli ulkomaalaistausta, mikä tarkoittaa, että he joko ovat syntyneet ulkomailla tai vähintään toinen vanhemmista on ulkomaalaistaustainen.<ref>[http://www.taz.de/index.php?id=archivseite&dig=2006/08/16/a0215 TAZ: Migranten dürfen auch in die Statistik, Article from 2006-08-16]</ref> Saksan noin miljoonasta [[laiton siirtolaisuus|laittomasta siirtolaisesta]] peräti neljänneksen eli noin 250&nbsp;000 hengen arvioidaan asuvan Berliinissä.<ref>[http://www.dw-world.de/dw/article/0,,4056861,00.html Spotlight Berlin: Illegal Immigrants and the Health Care Dilemma]</ref> 

Berliini on ollut suosittu muuttokohde myös monille sosiaalisille erikoisryhmille. Saksojen jaon aikana Länsi-Berliinin asukkaiden ei tarvinnut palvella Länsi-Saksan armeijassa, minkä johdosta monet länsisaksalaiset nuoret miehet muuttivat sinne. Vapaamielisen ilmapiirinsä takia Berliini houkuttelee myös esimerkiksi [[Seksuaalivähemmistöt|seksuaalivähemmistöihin]] kuuluvia.

=== Uskonnolliset yhteisöt ===
Berliini on hyvin maallistunut kaupunki: 59&nbsp;% asukkaista ei kuulu mihinkään kirkkokuntaan (2010). [[Luterilaisuus|Luterilaisia]] on 22,3&nbsp;%, [[katolinen kirkko|katolisia]] 9,1&nbsp;% ja muihin kristillisiin kirkkokuntiin kuuluvia 2,7&nbsp;%. [[Islam|Muslimien]] osuus on 6,2&nbsp;%, muiden uskontojen 0,6&nbsp;%.<ref>[http://www.statistik-berlin.de/pms2000/sg09/2005/05-04-26.html Weniger als die Hälfte aller Berliner ist religiös gebunden] {{Wayback|1=http://www.statistik-berlin.de/pms2000/sg09/2005/05-04-26.html |päiväys=20090111032849 }} Berliinin tilastokeskus, tilastot vuodelta 2004. Luettu 18.8.2007.</ref> Entisen Itäblokin maista tulevan siirtolaisuuden vuoksi Saksan ja etenkin Berliinin juutalaisyhteisö on nykyään maailman nopeimmin kasvava.<ref>[https://web.archive.org/web/20060517232139/http://www.germany.info/relaunch/info/publications/infocus/JewishLife/generalfigures.htm www.germany.info]</ref><ref>[http://www.jewish-theatre.com/visitor/article_display.aspx?articleID=540 www.jewish-theatre.com] {{Wayback|1=http://www.jewish-theatre.com/visitor/article_display.aspx?articleID=540 |päiväys=20080111183146 }}</ref>

=== Kieli ===
Berliinin ja Brandenburgin alueella puhuttu ''Berlinisch'' tai ''Berlinerisch'' ei oikeastaan ole [[Saksan kieli|saksan kielen]] [[murre]] vaan kehittyvä ja vaikutteille altis suurkaupungin kieli. Vuosisatojen ajan Berliiniin saapunut muuttovirta on jättänyt kieleen jälkensä. Kaupungille ominaiset ilmaisut, äänteet ja sanonnat kertovat usein juuri kaupunkiin asettuneiden muuttajien alkuperästä. Esimerkiksi sana ''ich'' ’minä’ sopii hyvin suomalaiseen suuhun: se lausutaan berlinischiksi [ɪk] eikä [ɪç].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Saarinen, Hannes| Nimike=Berliini: kulttuuria ja historiaa | Sivu = 13-14 | Selite= | Julkaisija=Otava | Vuosi= 1999| Tunniste= ISBN 951-1-15696-9}}</ref>

== Politiikka ==
=== Pääkaupunki ===
[[Tiedosto:Berlin reichstag CP.jpg|thumb|[[Berliinin valtiopäivätalo]] on [[Saksan liittopäivät|Saksan liittopäivien]] eli parlamentin kokoontumispaikka.]]
Saksan pääkaupunkina Berliini on yksi Euroopan vaikutusvaltaisimmista poliittisista keskuksista. Toisen maailmansodan jälkeen menettämänsä pääkaupunkiaseman Berliini sai muodollisesti takaisin jo [[Saksan jälleenyhdistyminen|Saksan yhdistyessä]] vuonna 1990, mutta vasta seuraavana vuonna varmistui, että keskeiset valtiovallan elimet siirrettäisiin myös konkreettisesti [[Bonn]]ista Berliiniin. [[Saksan liittopresidentti|Liittopresidentin]] virasto muutti Berliiniin vuonna 1994, ja [[Saksan liittopäivät|liittopäivät]], pääosa hallituksesta sekä osavaltioita edustava [[Saksan liittoneuvosto|liittoneuvosto]] seurasivat perässä vuosina 1999–2000. Muuttoprojekti sai virallisen päätöksensä hallitusta johtavan [[Saksan liittokansleri|liittokanslerin]] asetuttua vastavalmistuneeseen virastoonsa vuonna 2001. [[Liittovaltio]]na Saksa on kuitenkin vähemmän keskusjohtoinen maa kuin esimerkiksi Suomi, ja suuri osa ministeriöistä ja muista valtion virastoista sijaitsee edelleen Bonnissa ja muissa kaupungeissa, eikä niitä kaikkia ole tarkoituskaan siirtää Berliiniin.<ref>[http://www.berlin.de/berlin-im-ueberblick/geschichte/neuesberlin.de.html Das neue Berlin] Berliinin viralliset sivut. Luettu 19.8.2007.</ref><ref>[http://www.dhm.de/lemo/html/WegeInDieGegenwart/FolgenDerDeutschenEinheit/hauptstadtdebatte.html Hauptstadtdebatte] Saksan historiallisen museon „Lebendiges Virtuelles Museum Online“. Luettu 19.8.2007. {{de}}</ref>

=== Osavaltio ja kaupunki ===
[[Tiedosto:Berlin Rotes Rathaus 2.jpg|thumb|left|Berliinin hallitus eli senaatti toimii [[Punainen raatihuone|Punaisessa raatihuoneessa]].]]
Berliini on oma [[Saksan osavaltiot|osavaltionsa]] ({{k-de|Bundesland}}) ja [[kaupunkivaltio]] ({{k-de|Stadtstaat}}), mistä johtuen sillä on varsin laajat oikeudet päättää omista asioistaan liittovaltion hallituksesta riippumatta. 

Berliinin lainsäädäntöelin eli [[Berliinin edustajainhuone|edustajainhuone]] ({{k-de|Abgeordnetenhaus}}) pitää majaansa entisessä Preussin maapäivien rakennuksessa. Osavaltion hallituksen muodostaa Berliinin senaatti, joka koostuu pormestarista ja enintään kahdeksasta muusta senaattorista.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.berlin.de/berlin-im-ueberblick/politik/verwaltung.de.html|Nimeke=Parlament, Landesregierung und Bezirke|Julkaisija=Berliinin viralliset sivut|Viitattu=19.8.2007|Kieli={{de}}|arkisto=https://web.archive.org/web/20070822013539/http://www.berlin.de/berlin-im-ueberblick/politik/verwaltung.de.html|arkistoitu=22.8.2007}}</ref>

Toisin kuin suomalaisissa kaupungeissa, myös Berliinin 12 hallintoalueella (''Bezirk'') on jonkin verran itsenäistä päätäntävaltaa. Niillä on omat parlamenttinsa (''Bezirksverordnetenversammlung''), jotka valitaan paikallisvaaleissa. 

Näissä vaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki alueella asuvat EU:n kansalaiset, myös muut kuin saksalaiset, ja äänikynnys on vain kolme prosenttia. Hallintoalueen hallituksena toimii ”hallintoaluevirasto” (''Bezirksamt''), joka koostuu hallintoalueen pormestarista (''Bezirksbürgermeister'') ja valtuutetuista (''Bezirksstadtrat'').<ref>[http://www.berlin.de/berlin-im-ueberblick/politik/bezirke.de.html Berliner Bezirke] {{Wayback|1=http://www.berlin.de/berlin-im-ueberblick/politik/bezirke.de.html |päiväys=20070814111840 }} Berliinin viralliset sivut. Luettu 19.8.2007.</ref>

Vuodesta 2021 lähtien pormestarina on toiminut [[Saksan sosiaalidemokraattinen puolue|SPD:n]] eli sosiaalidemokraattien Franziska Giffey. 

=== Berliinin ystävyyskaupungit ===

Berliinin ensimmäinen ystävyyskaupunkisuhde solmittiin Länsi-Berliinin ja [[Los Angeles]]in välillä vuonna [[1967]], ja kaupungilla on nykyään 17 virallista ystävyyskaupunkia.<ref>[http://www.berlin.de/rbmskzl/staedteverbindungen/staedtepartnerschaft_ueberblick.de.html Berlin.de: Städtepartnerschaften] {{Wayback|1=http://www.berlin.de/rbmskzl/staedteverbindungen/staedtepartnerschaft_ueberblick.de.html |päiväys=20100908235902 }}</ref> Myös Itä-Berliini loi ystävyyskaupunkisuhteita, mutta nämä lopetettiin Berliinin yhdistyessä. Berliinillä on ystävyyskaupunkien lisäksi yhteistyötoimintaa ainakin [[Kööpenhamina]]n, [[Helsinki|Helsingin]], [[Johannesburg]]in, [[Shanghai]]n, [[Soul (kaupunki)|Soulin]], [[Sofia]]n, [[Sydney]]n ja [[Wien]]in kanssa. 

{| class="wikitable"
|- valign="top"
|
* 1967 {{Yhdysvaltain lippu}} '''[[Los Angeles]]''', [[Yhdysvallat]]
* 1987 {{Ranskan lippu}} '''[[Pariisi]]''', [[Ranska]]
* 1988 {{Espanjan lippu}} '''[[Madrid]]''', [[Espanja]]
* 1989 {{Turkin lippu}} '''[[Istanbul]]''', [[Turkki]]
* 1991 {{Puolan lippu}} '''[[Varsova]]''', [[Puola]]
* 1991 {{Venäjän lippu}} '''[[Moskova]]''', [[Venäjä]]
|valign="top"|
* 1991 {{Unkarin lippu}} '''[[Budapest]]''', [[Unkari]]
* 1992 {{Belgian lippu}} '''[[Bryssel]]''', [[Belgia]]
* 1993 {{Indonesian lippu}} '''[[Jakarta]]''', [[Indonesia]]
* 1993 {{Uzbekistanin lippu}} '''[[Taškent]]''', [[Uzbekistan]]
* 1993 {{Meksikon lippu}} '''[[México]]''', [[Meksiko]]
* 1994 {{Kiinan lippu}} '''[[Peking]]''', [[Kiina]]
|valign="top"|
* 1994 {{Japanin lippu}} '''[[Tokio]]''', [[Japani]]
* 1994 {{Argentiinan lippu}} '''[[Buenos Aires]]''', [[Argentiina]]
* 1995 {{Tšekin lippu}} '''[[Praha]]''', [[Tšekki]]
* 2000 {{Namibian lippu}} '''[[Windhoek]]''', [[Namibia]]
* 2000 {{Yhdistyneen kuningaskunnan lippu}} '''[[Lontoo]]''', [[Yhdistynyt kuningaskunta]]
|}

== Liikenne ==
=== Julkinen liikenne ===
[[Tiedosto:S- und U-Bahn-Linien Berlin.svg|thumb|Berliinin kaupunkijuna- ja metrolinjoista muodostuu tiivis verkosto, joka tarjoaa runsaasti vaihtoyhteyksiä etenkin kehäradan sisäpuolella (2019).]]
Berliinin julkinen liikenne hoidetaan metrojunilla, kaupunkijunilla, raitiovaunuilla, busseilla ja lautoilla. Päävastuun liikenteen pyörittämisestä kantaa kaupungin omistama liikelaitos [[Berliner Verkehrsbetriebe]] (BVG); ainoastaan kaupunkijunaliikenne on erillisen, [[Deutsche Bahn]]in omistaman yhtiön vastuulla. Berliinin ja Brandenburgin alueella toimivat joukkoliikenneyhtiöt muodostavat [[Verkehrsverbund Berlin-Brandenburg]] (VBB) -nimisen yhteisön, jossa voi kaikkialla matkustaa samalla lipulla.

Berliinin joukkoliikenteen tukirangan muodostavat [[Berliinin S-Bahn|S-Bahn]] eli kaupunkirata ja [[Berliinin metro|U-Bahn]] eli metro. Pääasiassa maanpinnan alapuolella liikennöivä metro avattiin vuonna 1902. Nykyään 144,9&nbsp;kilometriä pitkällä metroverkolla on yhdeksän linjaa ja 170 asemaa. Pääasiassa maanpäällisen kaupunkiradan puolestaan katsotaan syntyneen vuonna 1924, jolloin useita vuosikymmeniä aiemmin rakennettua rataverkkoa alettiin sähköistää. Nimensä mukaisesti kaupunkirata sijoittuu lähes kokonaan Berliinin rajojen sisäpuolelle; kauemmas ympäristöön ajavat erilliset lähijunat ([[RegionalBahn]]). Kaupunkiradan 331&nbsp;kilometriä pitkä verkko käsittää 15 linjaa ja 165 asemaa. Kaupunkiradalla kulkee joka arkipäivä 1,3 miljoonaa matkustajaa ja metrolla 1,4 miljoonaa, vuositasolla luvut ovat 375,8 ja 457,9 miljoonaa.<ref>[http://www.s-bahn-berlin.de/unternehmen/firmenprofil/zahlenundfakten.htm Zahlen und Fakten] (S-Bahnin viralliset sivut), [http://www.bvg.de/index.php/de/Bvg/Index/folder/359/name/Die+U-Bahn Die Flotte der U-Bahn] (BVG:n viralliset sivut). Luettu 15.8.2007.</ref>

[[Tiedosto:BikeGirlBerlin.jpg|thumb|left|Pyöräilijä]]

Kolmatta raideliikenteen muotoa Berliinissä edustaa [[Berliinin raitioliikenne|raitiotie]] (Straßenbahn eli Tram), joka aloitti liikennöimisen hevoskäyttöisenä vuonna 1865. Vaikka Länsi-Berliinin raitiotieverkko purettiin 1960-luvulla, Itä-Berliinin puolella säilynyt, nykyään 187,7&nbsp;kilometriä pitkä verkko kuuluu edelleen maailman suurimpiin. Sillä liikkuu joka päivä 560&nbsp;000 matkustajaa (vuodessa 171 miljoonaa).<ref>[http://www.bvg.de/index.php/de/Bvg/Index/folder/358/name/Die+Stra%DFenbahn Die Flotte der Straßenbahn], [http://www.bvg.de/index.php/de/Bvg/Detail/folder/351/id/1577/nb/1/name/Die+Geschichte+des+Berliner+Stra%26szlig%3Benbahn-Verkehrs Geschichte des Berliner Straßenbahnverkehrs] BVG:n viralliset sivut. Luettu 15.8.2007.</ref> Tiheästi liikennöidyistä päälinjoista käytetään nimitystä MetroTram. Raitiotieverkkoa on laajennettu muutaman kilometrin verran entisen Länsi-Berliinin puolelle.<ref>[http://www.bvg.de/index.php/de/Common/Document/field/file/id/1395/filename/TramMetro_aktuell.pdf Straßenbahnnetz] Raitiotieverkon kartta. Luettu 11.6.2008.</ref> Verkkoa suunnitellaan edelleen laajennettavan erityisesti reuna-alueilla.<ref>[http://www.stadtentwicklung.berlin.de/planen/stadtentwicklungsplanung/de/verkehr/download/6-Strassenbahnnetz.pdf Straßenbahnnetz Planung 2015] {{Wayback|1=http://www.stadtentwicklung.berlin.de/planen/stadtentwicklungsplanung/de/verkehr/download/6-Strassenbahnnetz.pdf |päiväys=20081203025501 }} Vuoteen 2015 ulottuva laajennussuunnitelma (kartta). Luettu 11.6.2008.</ref>

Raitiotietä suuremmat matkustajamäärät (350 miljoonaa vuodessa<ref>[http://www.bvg.de/index.php/de/Bvg/Index/folder/205/name/Bus Die Berliner Busse] BVG:n viralliset sivut. Luettu 15.8.2007.</ref>) on kuitenkin bussilinjoilla. Bussiliikennettä Berliinissä on ollut vuodesta 1847 lähtien, aluksi kulkuneuvot olivat hevoskäyttöisiä. Raitiotielinjojen tapaan erotellaan tavalliset bussilinjat ja tiheästi, enimmäkseen viiden minuutin välein liikennöidyt MetroBus-linjat. Muita bussikategorioita ovat pikabussit (ExpressBus), jotka pysähtyvät vain valituilla pysäkeillä, sekä yöbussit (Nachtbus). Jälkimmäiset on tarkoitettu etenkin arkiöinä liikkuvia varten; viikonloppuisin ja ennen juhlapyhiä lähes kaikki kaupunkirata-, metro-, MetroTram- ja MetroBus-linjat ajavat läpi yön, joskin harvennetulla vuorovälillä.

Liikennevälineiden valikoimaa täydentää kuusi lauttalinjaa, jotka kulkevat Berliinin järvillä ja joilla. Kaksi linjaa liikennöi ympäri vuoden ja loput keväästä syksyyn.

=== Autoilu ja kevyt liikenne ===
[[Tiedosto:Berlin B100 Kaiserdamm.jpg|thumb|left|Kaupunkimoottoritie A100 [[Charlottenburg]]in alueella.]]
Kuten muissakin Saksan suurissa kaupungeissa, yksityisautoilun suosio on Berliinissä verrattain vähäinen – kaupungissa on vain 289 autoa tuhatta asukasta kohti, koko maan keskiarvon ollessa 472.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Berliner meiden das Auto | Osoite = http://www.tagesspiegel.de/wirtschaft/verkehr-berliner-meiden-das-auto/6911702.html | Ajankohta = 23.7.2012 | Julkaisija = Der Tagesspiegel | Luettu = 23.7.2012}}</ref> Auton sijasta berliiniläiset käyttävät paljon julkista liikennettä sekä polkupyörää, sikäli kuin eivät kulje jalan. Pyöräilyn osuus kaupungin koko liikenteestä on 15 prosenttia.<ref name="Tagesspiegel 17.4.2009">{{Verkkoviite | Nimeke = Berliner fahren weniger Auto | Osoite = http://www.tagesspiegel.de/berlin/Verkehr-Verkehr-Mobilitaet;art18614,2775351 | Ajankohta = 17.4.2009 | Julkaisija = Der Tagesspiegel | Luettu = 17.4.2009}}</ref>

Berliinin katuverkon pituus on 5343,2 kilometriä (tammikuu 2006).<ref name="Zahlen"/> Brandenburgin puolella Berliiniä ympäröi kehämäinen moottoritie eli [[Bundesautobahn 10|Autobahn A10]]. Berliinin alueella sijaitsee läntistä keskustaa kiertävä, puolikaaren muotoinen moottoritie A100 sekä joitakin säteittäisiä, A10:n ja A100:n yhdistäviä moottoriteitä, joukossa entinen kilparata [[AVUS]] (nykyinen A115) sekä toukokuussa 2008 valmistunut A113. Kaupunkimoottoriteillä nopeusrajoitus on yleensä 80&nbsp;km/h, muilla läpikulkuväylillä yleensä 50&nbsp;km/h ja paikalliskaduilla yleensä 30&nbsp;km/h. Jälkimmäisen nopeusrajoituksen piiriin kuuluu 73 prosenttia kaikista kaduista.<ref name="Tagesspiegel 17.4.2009"/>

[[Ruuhkamaksu]]ja Berliinissä ei ole, mutta maaliskuussa 2007 säädettiin koko Saksaa koskeva laki, joka toi käyttöön uudentyyppiset, autojen päästöluokituksiin perustuvat ajorajoitukset. Tietyn päästötason alittavat ajoneuvot voidaan varustaa punaisella, keltaisella tai vihreällä tarralla, joka ilmoittaa päästöjen suuruuden. Eräiden muiden saksalaiskaupunkien keskustojen tavoin Berliinin kehäradan sisäpuolelle jäävä alue julistettiin vuoden 2008 alussa niin sanotuksi ympäristövyöhykkeeksi ({{k-de|Umweltzone}}), jonka alueella suuripäästöisten autojen käyttäminen on kiellettyä. Säädös koskee sekä ulkopuolelta alueelle pyrkiviä että sillä asuvia ihmisiä, joita on Berliinin tapauksessa noin 1,1 miljoonaa.<ref>[http://www.umwelt-plakette.de/ Informationsportal zur Umweltplakette / Feinstaubplakette] Viitattu 1.1.2008.</ref>

=== Rautatieliikenne ===
[[Tiedosto:Hauptbahnhof Berlin.jpg|thumb|[[Berliinin päärautatieasema]].]]
Berliini on kansainvälisesti merkittävä rautatieliikenteen solmukohta: vuonna 2006 avattu uusi [[Berliinin päärautatieasema]] on Euroopan suurin risteysasema.<ref>[http://www.hbf-berlin.de/site/berlin__hauptbahnhof/de/start.html Berlin Hauptbahnhof] {{Wayback|1=http://www.hbf-berlin.de/site/berlin__hauptbahnhof/de/start.html |päiväys=20060603213225 }} Deutsche Bahn. Viitattu 6.1.2008.</ref> Kaukoliikennettä palvelevat lisäksi [[Berlin Südkreuzin rautatieasema|Südkreuzin]], Gesundbrunnenin, [[Berlin Ostbahnhof|Ostbahnhofin]] ja Spandaun asemat. Kaikilta näiltä asemilta on suoria yhteyksiä useisiin Euroopan maihin, ja niitä käyttävät myös [[Intercity-Express|ICE]]-luotijunat. Seutuliikennettä ([[RegionalBahn]]ia) palvelee Berliinissä yhteensä 22 asemaa.<ref>[http://www.bvg.de/index.php/de/Bvg/Detail/folder/198/id/664/nb/1/name/Fern-+und+Regionalbahnh%F6fe+der+Deutsche+Bahn Fern- und Regionalbahnhöfe der Deutschen Bahn] BVG:n sivut. Viitattu 6.1.2008.</ref> Berliinin laajin rautatiejärjestelmä on kuitenkin kaupungin sisäisen julkisen liikenteen piiriin laskettava kaupunkirata eli [[Berliinin S-Bahn|S-Bahn]], jonka verkostolla sijaitsee yhteensä 165 asemaa (ks. yllä).

=== Lentoliikenne ===
[[Tiedosto:Berlin Brandenburg Airport at night.jpg|thumb|Berliinin–Brandenburgin lentoasema]]

Berliinissä toimii tällä hetkellä kaksi kaupallista [[lentoasema]]a: [[Tegelin lentoasema|Tegel]] (TXL), joka sijaitsee läntisen keskustan tuntumassa, ja [[Schönefeldin lentoasema|Schönefeld]] (SXF), joka sijaitsee kaupungin eteläisellä rajalla Brandenburgissa. [[Tempelhof]]in kaupunginosassa sijainnut [[Tempelhofin lentoasema]] (THF) suljettiin lokakuussa 2008. Myös Tegelin lentoasema on tarkoitus sulkea ja keskittää lentoliikenne Schönefeldin lentoaseman paikalle nousevaan uuteen, [[Berliinin–Brandenburgin lentoasema]]  nimettyyn suurlentoasemaan.<ref>[http://www.berlin-airport.de/DE/BBI/DasProjekt/zukunftschoenefeld.html Die Zukunft liegt in Schönefeld] {{Wayback|1=http://www.berlin-airport.de/DE/BBI/DasProjekt/zukunftschoenefeld.html |päiväys=20090804002042 }} Viitattu 9.8.2009.</ref>

=== Vesiliikenne ===

Berliinin vesiliikenne ei rajoitu julkisen liikenteen lauttoihin (ks. yllä) ja turisteille kiertoajeluita tarjoaviin sightseeing-lauttoihin, vaan myös rahtikuljetuksia on runsaasti, sillä joet ja kanavat yhdistävät kaupungin sekä [[Pohjanmeri|Pohjan]]- että [[Itämeri|Itämereen]]. Berliinissä on neljä rahtisatamaa: ''Osthafen'' itäisen keskustan tuntumassa [[Friedrichshain-Kreuzberg]]issä, ''Hafen Neukölln'' [[Neukölln]]issä, ''Südhafen'' [[Spandau]]ssa sekä läntisen keskustan tuntumassa, [[Moabit]]issa sijaitseva ''[[Westhafen]]'', joka on näistä suurin. Siihen nähden, että Berliini on sisämaakaupunki, satamien yhteenlaskettu tavaraliikenne on huomattava: noin neljä miljoonaa tonnia vuodessa (vastaa suunnilleen [[Turun satama]]a).<ref>[http://www.behala.de/  Berliner Hafen- und Lagerhausgesellschaft]  Viitattu 6.1.2008.</ref>

== Talous ==
[[Tiedosto:ZalandoHQ.jpg|pienoiskuva|Zalando]]

Vuonna 2021 Berliinin talouden kasvuvauhti oli 5&nbsp;% ja kaupungin yhteenlaskettu [[bruttokansantuote]] oli 163 miljardia euroa.<ref>[https://de.statista.com/statistik/daten/studie/5010/umfrage/entwicklung-des-bruttoinlandsprodukts-von-berlin-seit-1970/ Bruttoinlandsprodukt von Berlin von 1970 bis 2021], Statista</ref> Kaupunki ei kuulukaan Saksan rikkaimpien kaupunkien joukkoon ainakaan asukaskohtaisella bruttokansantuotteella mitattuna.<ref>[http://www.citymayors.com/business/eurocities_gdp.html www.citymayors.com]</ref> 

Kaupungissa ei ole myöskään kuin kahden Forbes Global 2000:n listaaman yrityksen pääkonttorit (Siemens ja Deutsche Bahn), mutta lukuisilla saksalaisilla ja ulkomaisilla yrityksillä on sivukonttori kaupungissa.<ref>[http://berlinofficespace.net/ berlinofficespace.net] {{Wayback|1=http://berlinofficespace.net/ |päiväys=20070212090948 }}</ref> Berliinin taloustilanne on kuitenkin parantunut 2010-luvulla ja Berliinin talouskasvu on [[Finanssikriisi (2007–2009)|vuosien 2007-2009 finanssikriisi]]n jälkeisenä aikana ollut Saksan osavaltioista nopeinta. Vuonna 2019 Berliinin bruttokansantuote asukasta kohden (42 000 euroa) ylitti jo Saksan keskiarvon. Kasvua on ollut varsinkin digitaalisten palvelujen osalta ja palvelusektorilla.<ref>[https://www.welt.de/wirtschaft/article213976472/BIP-pro-Kopf-Ploetzlich-macht-Berlin-Deutschland-staerker.html]</ref> Lokakuussa 2021 kaupungin työttömyysaste oli 9,2&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.statista.com/statistics/1110343/monthly-unemployment-rate-berlin-germany/|nimeke=Monthly unemployment rate Berlin Germany 2020/2021|julkaisu=Statista|viitattu=2022-01-16|ietf-kielikoodi=en}}</ref>

=== Matkailu ===

Vanhojen teollisuudenalojen taannuttua on matkailusta ja luovan talouden työpaikoista tullut kaupungille erityisen tärkeitä. Kaupunki on nykyisin 13 miljoonalla hotellivieraallaan Euroopan unionin kolmanneksi suosituin matkailukohde (2019),<ref>[www.morgenpost.de/berlin/article213551899/Berlin-Tourismus-waechst-2017-nur-wenig.html Berlin-Tourismus 2017 kaum noch gewachsen], Berliner Morgenpost</ref><ref>[http://www.tagesspiegel.de/berlin/Stadtleben-Tourismus;art125,2470131 Der Tagesspiegel: Jedes Jahr ein neuer Rekord]</ref> ja se kuuluu Saksan johtaviin luoviin keskuksiin.<ref>[http://www.businessweek.com/globalbiz/content/oct2007/gb20071010_858418.htm?chan=search BusinessWeek: 'Creative Class' Could Fuel Berlin Boom]</ref> Berliini on [[Wien]]in jälkeen maailman toiseksi suurin konferenssien pitokaupunki.<ref>[http://www.iccaworld.com/npps/story.cfm?ID=1577 ICCA publishes top 20 country and city rankings 2007]</ref> Kaupungissa on myös Euroopan suurin konventiokeskus Estrel Berlin.

=== Teknologiaa===

[[Tiedosto:Adlershof Carl-Scheele-Straße ZPO.jpg|thumb|Berlin-Adlershof]]

Tutkimus- ja kehitystoiminnasta on tullut kaupungille hyvin tärkeää, ja Berliini-Brandenburgin alue luetaankin nykyisin Euroopan unionin kolmen innovatiivisimman alueen joukkoon.<ref>[http://www.tagesspiegel.de/wirtschaft/archiv/20.11.2006/2909018.asp News analysis: innovation index November 2006]</ref><ref>[http://www.tagesspiegel.de/wirtschaft/art271,2149415 Der Tagesspiegel: Berlin hat Innovationskraft]</ref> Nopeasti kasvavia aloja ovat myös tietoliikenne, biologiset tieteet, viestintä- ja informaatioteknologian palvelut, media ja musiikki, mainonta ja suunnittelu, biotekniikka ja ympäristönsuojeluun liittyvät palvelut, kuljetus sekä lääketieteellinen suunnittelu.<ref>[http://www.economist.com/displayStory.cfm?story_id=7953479 www.economist.com]</ref> Berlin-Adlershofin tiede- ja bisnespuisto on Saksan suurin teknologiapuisto ja kuuluu myös maailman 15 suurimman teknologiapuiston joukkoon.<ref>[http://www.adlershof.de/index.php?id=conventindex.php?id=690&L=14 www.adlershof.de]</ref><ref>[http://www.businesslocationcenter.de/imperia/md/content/blc/pppmodule/englisch/ppp_module_iuk_en.pdf www.businesslocationcenter.de] {{Wayback|1=http://www.businesslocationcenter.de/imperia/md/content/blc/pppmodule/englisch/ppp_module_iuk_en.pdf |päiväys=20100524164505 }}</ref> 

=== Berliinin suurimmat työnantajat ===
[[Tiedosto:Siemensturm 05.jpg|thumb|Siemens]]
Vuonna 2020 Berliinin suurimmat työnantajat olivat<ref>[https://news.kununu.com/groesste-arbeitgeber-berlin/ So schneiden die 10 größten Arbeitgeber Berlins ab], 01/06/2022</ref>

{| class="wikitable sortable zebra" style="text-align:right"
|- class="hintergrundfarbe5"
!  !! Yritykset !! Työntekijää<br />Berliinissä 
|-
| 1. || style="text-align:left"| [[Deutsche Bahn]] || 20.770 
|-
| 2. || style="text-align:left"| [[Charité]] || 17.527 
|-
| 3. || style="text-align:left"| Vivantes || 16.136 
|-
| 4. || style="text-align:left"| [[Berliner Verkehrsbetriebe]]  || 14.589 
|-
| 5. || style="text-align:left"| [[Siemens AG]] || 11.600 
|-
| 6. || style="text-align:left"| [[Edeka]]|| 10.625
|-
| 7. || style="text-align:left"| [[Mercedes-Benz Group]] || 10.200 
|-
| 8. || style="text-align:left"| [[Deutsche Post|Deutsche Post DHL]] || 10.000 
|-
| 9. || style="text-align:left"| [[Deutsche Telekom]]|| 8.000 
|-
| 10. || style="text-align:left"| [[Zalando]] || 7.300 
|}

=== Media ===

Berliinissä sijaitsee lukuisia televisio- ja radioasemia, niin alueellisia, kansallisia kuin kansainvälisiäkin.<ref>[http://www.medienboard.de/WebObjects/Medienboard.woa/1/wa/CMSshow/1004207?wosid=hiEOPTbF9prwo7TP5bvOt0 Media Companies in Berlin and Potsdam] {{Wayback|1=http://www.medienboard.de/WebObjects/Medienboard.woa/1/wa/CMSshow/1004207?wosid=hiEOPTbF9prwo7TP5bvOt0 |päiväys=20080624223613 }}, www.medienboard.de, Accessed November 7, 2006</ref> Berliinissä ilmestyy enemmän päivälehtiä kuin missään toisessa saksalaisessa kaupungissa: muun muassa ''Berliner Zeitung'', ''[[Der Tagesspiegel]]'', ''Die Tageszeitung'', ''Berliner Kurier'', ''Berliner Morgenpost'' sekä sanomalehdistä kaikkein tunnetuin ''[[Die Welt]]'', jota luetaan ympäri Saksaa ja joka siirsi päämajansa [[Hampuri]]sta Berliiniin. Koska Berliini on Saksan pääkaupunki, siellä on runsaasti toimittajia ja kirjeenvaihtajia kaikkialta Saksasta ja maailmasta.<ref name="Berlin.de1"/>

== Koulutus ==
Berliinissä toimii neljä yliopistoa ja useita muita oppilaitoksia. Opiskelijoita lasketaan kaupungissa olevan yhteensä 130&nbsp;000.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.peese.tu-berlin.de/faq/ | Nimeke =Frequently Asked Questions | Julkaisija =Process Energy Enfironmental Systems Engineering, TU Berlin | viitattu =15.10.2007 | arkisto =https://web.archive.org/web/20070704221602/http://www.peese.tu-berlin.de/faq/ | arkistoitu =4.7.2007 }}</ref> Kolme suurta yliopistoa ovat kaupungin vanhin [[Humboldt-yliopisto]] (n. 37 000 opiskelijaa)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hu-berlin.de/ueberblick-en/facts/index_html | Nimeke = Facts and Figures | Julkaisija = Humboldt-yliopisto | Ajankohta = 2006/2007 | Viitattu = 15.10.2007 | arkisto = https://web.archive.org/web/20071009184255/http://www.hu-berlin.de/ueberblick-en/facts/index_html | arkistoitu = 9.10.2007 }}</ref>, Berliinin jakamisen jälkeen länsipuolelle perustettu [[Freie Universität Berlin]] (noin  34&nbsp;000 opiskelijaa)<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.fu-berlin.de/en/tour/vorstellung/fu_heute.html | Nimeke = Freie Universität Today: A Short Portrait | Viitattu = 15.10.2007}}</ref> ja teknillinen yliopisto [[Technische Universität Berlin]] (28&nbsp;000 opiskelijaa).<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.tu-berlin.de/menue/ueber_die_tu_berlin/zahlen_fakten/ | Nimeke = Zahlen, fakten | Julkaisija = TU Berlin}}</ref> Taideyliopisto [[Universität der Künste]] on selvästi pienempi (4&nbsp;300 opiskelijaa). Siellä annetaan opetusta sekä musiikissa että näyttömötaiteissa, kuvataiteissa arkkitehtuurissa, mediasuunnittelussa ja muotoilussa.<ref>[http://www.udk-berlin.de/sites/content/topics/colleges/index_eng.html UdK Berlin]</ref> Berliinissä työskentelee yhteensä 62&nbsp;000 tiedemiestä tutkimus- ja kehitystyössä kaupungin yliopistoissa ja tutkimusinstituuteissa.<ref name="Berlin.de1"/>

<gallery mode="packed" heights="120px">
Tiedosto:Berlin - Universität der Künste.jpg|Universität der Künste
Tiedosto:TUBerlin2021.jpg|TU Berlin
Tiedosto:Humboldt University And Bebelplatz.jpg|Humboldt Universität
Tiedosto:Freie Universitaet Berlin (Berlin - Free University) - geo.hlipp.de - 35927.jpg|Freie Universität Berlin
</gallery>


=== Tutkimus ===

[[Tiedosto:2016 Charite Hospital.jpg|thumb|[[Charité]]n päärakennus.]]

Berliinillä on pitkä perinne lääketieteen ja lääketieteellisen teknologian keskuksena.<ref>[http://www.tagesspiegel.de/magazin/wissen/Elitewettbewerb-Universitaeten;art304,2400973 Der Tagesspiegel: Berlin leuchtet]</ref> Lääketieteen historiaan ovat vaikuttaneet monet berliiniläiset tiedemiehet, kuten [[patologia]]a merkittävästi kehittänyt ja [[leukemia]]n löytänyt [[Rudolf Virchow]] sekä mikrobiologian uranuurtajana tunnettu [[Robert Koch]].<ref>[http://www.charite.de/ch/neuro/lokales/charite/geschichte.html Charitén omat sivut] {{Wayback|1=http://www.charite.de/ch/neuro/lokales/charite/geschichte.html |päiväys=20120207193234 }}</ref> 

Charitén sairaalakompleksi on nykyään Euroopan suurin yliopistollinen sairaala. Se on perustettu jo vuonna 1710, joten se on myös yksi Euroopan vanhimmista yhä toiminnassa olevista sairaaloista. Sairaalassa on 3&nbsp;300 vuodepaikkaa, opiskelijoita noin 8&nbsp;000 ja henkilökuntaa noin 14&nbsp;000, ja lisäksi sillä on yli 60 leikkaussalia ja yli miljardin euron vuosivaihto.<ref>[http://www.anselleurope.com/medical/index.cfm?Include=testimonials&lang=EN&I=4166 AnsellEurope: Charité] {{Wayback|1=http://www.anselleurope.com/medical/index.cfm?Include=testimonials&lang=EN&I=4166 |päiväys=20100828145454 }}</ref> Charité on Berliinin vapaan yliopiston ja Humboldtin Berliinin yliopiston yhteinen instituutio, mukaan lukien laaja valikoima instituutteja ja lääketieteellisiä pätevyyskeskuksia. Niiden joukossa on saksalainen sydänkeskus, joka on yksi maineikkaimmista elinsiirtokeskuksista, Max-Delbrück-Center molekyylilääkettä varten ja Max-Planck-Institute molekyyligenetiikkaa varten. Tämän lisäksi monet teollisuusyritysten tutkimusosastot, kuten Siemens ja Bayer Pharma, täydentävät tieteellistä tutkimusta ja osaamista.

=== Nobel-palkinnon saajat ===
[[Tiedosto:Erwin Schrödinger (1933).jpg|thumb|upright|[[Erwin Schrödinger]], 1933]]

{|class="wikitable"
|-valign="top"
|
* 1901 [[Jacobus Henricus van ’t Hoff]]  
* 1901 [[Emil Adolf von Behring]] 
* 1902 [[Emil Fischer]] 
* 1902 [[Theodor Mommsen]] 
* 1905 [[Adolf von Baeyer]] 
* 1905 [[Robert Koch]] 
* 1907 [[Albert Abraham Michelson]] 
* 1907 [[Eduard Buchner]] 
* 1908 [[Paul Ehrlich]] 
* 1909 [[Karl Ferdinand Braun]] 
* 1910 [[Otto Wallach]] 
* 1910 [[Albrecht Kossel]] 
* 1910 [[Paul Heyse]] 
* 1911 [[Wilhelm Wien]] 
* 1914 [[Max von Laue]] 
* 1915 [[Richard Willstätter]] 
* 1918 [[Fritz Haber]] 
* 1918 [[Max Planck]] 
* 1920 [[Walther Nernst]] 
* 1921 [[Albert Einstein]] 
* 1925 [[Gustav Ludwig Hertz]] 
* 1925 [[James Franck]] 
||
* 1925 [[Richard Adolf Zsigmondy]] 
* 1928 [[Adolf Otto Reinhold Windaus]] 
* 1929 [[Hans von Euler-Chelpin]] 
* 1931 [[Otto Heinrich Warburg]] 
* 1932 [[Werner Heisenberg]] 
* 1933 [[Erwin Schrödinger]] 
* 1935 [[Hans Spemann]] 
* 1936 [[Peter Debye]]
* 1939 [[Adolf Butenandt]] 
* 1944 [[Otto Hahn]] 
* 1950 [[Kurt Alder]] 
* 1950 [[Otto Diels]] 
* 1953 [[Fritz Albert Lipmann]] 
* 1953 [[Hans Adolf Krebs]] 
* 1954 [[Max Born]] 
* 1956 [[Walther Bothe]] 
* 1986 [[Ernst Ruska]]
* 1991 [[Bert Sakmann]] 
* 1994 [[Reinhard Selten]] 
* 2007 [[Gerhard Ertl]] 
* 2009 [[Herta Müller]] 
* 2020 [[Emmanuelle Charpentier]] 
|}

== Arkkitehtuuri ja kaupunkikuva ==

=== Kaupungin rakenne ===
;Moninapaisuus 
[[Tiedosto:Berlin - Aerial view - 2016.jpg|thumb|Berliinin keskustaa (2016)]]
Berliinin nykyisten rajojen sisäpuolella on monia alueita, jotka olivat jo keskiajalla itsenäisiä kyliä tai kaupunkeja. Jotkut niistä ovat jopa vanhempia kuin Berliini itse, esimerkiksi [[Spandau]] tai [[Köpenick]]. Muun muassa tästä syystä sekä [[Berliinin muuri]]n aikaisesta jaosta johtuen Berliinillä ei ole yhtä ylivoimaista keskustaa, jota ympäröisivät pelkät lähiöt, vaan sillä on useampia pitkän ajan saatossa muodostuneita, seudulliselta vetovoimaltaan eritasoisia keskustoja. Keskustatoiminnot, kuten palvelut ja työpaikat, jakautuvat melko laajalle alueelle, ja liikennejärjestelmä on pitkälti verkostomainen, niin että tarve varsinaisessa keskustassa asioimiselle on monille vähäinen.<ref>[http://www.stadtentwicklung.berlin.de/planen/stadtentwicklungsplanung/de/zentren/download/SVBerichtEZH070807.pdf Bericht zur Zentren-und Einzelhandelsentwicklung und zur Förderung der städtischen Zentren] {{Wayback|1=http://www.stadtentwicklung.berlin.de/planen/stadtentwicklungsplanung/de/zentren/download/SVBerichtEZH070807.pdf |päiväys=20140323014538 }} Berliinin kaupunki. PDF, erit. sivut 11-12. Luettu 24.5.2012.</ref><ref>[http://www.stadtentwicklung.berlin.de/planen/basisdaten_stadtentwicklung/atlas/de/arbeitsplaetze.shtml Arbeitsplätze] {{Wayback|1=http://www.stadtentwicklung.berlin.de/planen/basisdaten_stadtentwicklung/atlas/de/arbeitsplaetze.shtml |päiväys=20120525170336 }} Atlas zur Stadtentwicklung. Berliinin kaupunki. Luettu 24.5.2012.</ref> 

Varsinaisia keskustoja Berliinillä ajatellaan usein olevan kaksi. Toinen on läntinen keskusta (”City West”) [[Zoologischer Gartenin rautatieasema]]n, [[Kurfürstendamm]]in, [[Breitscheidplatz]]in ja [[Tauentzienstraße]]n ympärillä [[Charlottenburg]]in ja [[Schöneberg]]in kaupunginosissa.<ref>[http://www.berlin.de/ba-charlottenburg-wilmersdorf/bezirk/lexikon/geschichtecharlottenburg.html 300 Jahre Charlottenburg in 12 Kapiteln: Von Charlottes Hof zur Berliner City] Berliinin kaupunki. Luettu 24.5.2012.</ref> Toinen on itäinen tai historiallinen keskusta [[Mitte (kaupunginosa)|Mitten]] kaupunginosassa, erityisesti [[Unter den Linden]]in, [[Friedrichstraße]]n, [[Hackescher Markt]]in ja [[Alexanderplatz]]in ympärillä. Palvelutasoltaan ja kaupunkikuvaltaan keskustamaisia alueita on kuitenkin myös monissa muissa kaupunginosissa, esimerkiksi kauppakatu Schloßstraßen varrella Steglitzistä tai Karl-Marx-Straßen varrella [[Neukölln (kaupunginosa)|Neuköllnissä]].

;Kantakaupunki ja esikaupunkialueet 
Alue, jota suomeksi voisi kutsua kantakaupungiksi (saksaksi yleensä ''Innenstadt''), kattaa kehäradan sisäpuolisen alueen sekä paikoitellen useita kilometrejä sen ympärille ulottuvan vyöhykkeen (esimerkiksi [[Wedding]] ja [[Friedenau]] sijaitsevat kehäradan ulkopuolella).<ref name="Flächennutzung">[http://www.stadtentwicklung.berlin.de/planen/basisdaten_stadtentwicklung/atlas/de/flaechennutzung.shtml Flächennutzung] {{Wayback|1=http://www.stadtentwicklung.berlin.de/planen/basisdaten_stadtentwicklung/atlas/de/flaechennutzung.shtml |päiväys=20120525171418 }} Atlas zur Stadtentwicklung. Berliinin kaupunki. Luettu 24.5.2012.</ref> Määritelmästä riippuen alue on halkaisijaltaan 10–15 kilometriä. Berliinin–Brandenburgin tilastokeskuksen ''Innenstadtiksi'' määrittelemällä alueella asuu noin 1,2 miljoonaa ihmistä.<ref>[http://www.statistik-berlin-brandenburg.de/publikationen/stat_berichte/2011/sb_a1-5_hj02-10_be.pdf Melderechtlich registrierte Einwohner im Land Berlin am 31. Dezember 2010] Statistik Berlin Brandenburg. PDF, sivut 22–28, erit. s. 28. Luettu 24.5.2012.</ref> Alueelle ovat tunnusomaisia 1800-luvun eli ''Gründerzeit''-kauden ja [[Vilhelm II (Saksa)|vilhelmiinisen]] ajan tiiviit umpikorttelit. Kivijalkakaupat ja runsaat muut palvelut tekevät alueesta eläväisen. Talot ovat yleensä noin 5-kerroksisia; keskikaupunkia kohti mentäessä kerrosluku nousee hieman, mutta selvästi ympäristöään korkeammat tornit ovat harvassa. Alkuperäisen luonteensa hyvin säilyttäneitä alueita on muun muassa [[Prenzlauer Berg]]issä, [[Friedrichshain]]issa, [[Kreuzberg]]issa, [[Neukölln (kaupunginosa)|Neuköllnissä]], [[Schöneberg]]issä, Wilmersdorfissa ja [[Charlottenburg]]issa. Toisessa maailmansodassa tuhoutuneita alueita jälleenrakennettaessa etenkin Itä-Berliiniin syntyi kuitenkin myös aiemmasta kaupunkikuvasta täysin poikkeavia alueita, kuten [[Karl-Marx-Allee]]n ympäristö.

<gallery mode="packed">
Kudamm Leibnizstr listed residence.jpg|[[Charlottenburg]]
Berlin Schoeneberg Akazienstrasse - panoramio.jpg|[[Schöneberg]]
Bikinihaus Berlin-1210760.jpg|Breitscheidtplatz
Alt Wittenau 31.PNG|Kaupunkihuvila Wittenaussa
Berlin - Frankfurter Tor.jpg|Karl-Marx-Allee
</gallery>

Vilhelmiinisen Berliinin liepeille rakennettiin 1900-luvun alkupuolella paljon ''Siedlungeja'' (uudisrakennusalueita), jotka ovat väljempiä ja vähemmän vilkkaita (esimerkiksi kuuluisa ''[[Hufeisensiedlung]]'' Britzissä). Kaupungin reuna-alueita kohti mentäessä rakentaminen muuttuu matalammaksi ja kylämäisemmäksi mutta on silti tiivistä, niin että raja asutuksen ja maaseudun välillä on jyrkkä. Reuna-alueiden ilmettä hallitsevat pientalot, erityisesti kaupunkihuvilat (''Stadtvilla'', yleensä noin 2–3-kerroksisia, yhden tai useampia huoneistoja käsittäviä taloja omalla tontilla). Monet näistä alueista ovat varsin kalliita, esimerkiksi [[Zehlendorf]] tai [[Dahlem]]. Paikoitellen reuna-alueilla sijaitsee myös korkeampia kerrostalolähiöitä.<ref name="Flächennutzung"/> Tällaisia rakennettiin etenkin DDR:n aikana Itä-Berliiniin (esimerkiksi Marzahn, Hellersdorf, Hohenschönhausen), mutta muutamia samantapaisia alueita on myös lännessä, kuten Märkisches Viertel.

=== Kuuluisat monumentit ===
Historiastaan johtuen Berliini on kaupunkikuvaltaan hyvin hajanainen ja vaihteleva. Paljon vanhaa rakennuskantaa tuhoutui toisessa maailmansodassa mutta myös rauhanaikaisissa uudistushankkeissa. Kaupungissa näkyvät monen eri aikakauden ja yhteiskuntajärjestelmän arkkitehtoniset ihanteet rinta rinnan. Berliini ei ole erityisen kauniin kaupungin maineessa, mutta monet arvostavat nimenomaan sen monipuolisuutta ja värikkyyttä.<ref>[http://www.hs.fi/matkailu/artikkeli/Berliini++on+karhea+sekasorto/HS20040821SI1ME01zeg Berliini on karhea sekasorto] {{Wayback|1=http://www.hs.fi/matkailu/artikkeli/Berliini++on+karhea+sekasorto/HS20040821SI1ME01zeg |päiväys=20070930070411 }} Helsingin Sanomien matkailusivut, 21.8.2004. Luettu 31.12.2006.</ref>

;Yksittäiset keskiajan ja renessanssin monumentit 
[[Tiedosto:Zitadelle Spandau - Berlin - 2014.jpg|thumb|Zitadelle Spandau]]
Kaikkein vanhimmasta Berliinistä ei ole säilynyt paljoa. Kaupungin keskiaikainen ydin, [[Nikolaiviertel]] (Nikolaikortteli), tuhoutui toisessa maailmansodassa lähes kokonaan maan tasalle. Tämä Itä-Berliinin puolelle jäänyt alue jälleenrakennettiin vasta 1980-luvulla. Kadut noudattavat edelleen keskiaikaista asemakaavaa, ja rakennukset on tehty muistuttamaan keskiaikaisia taloja, mutta monet niistä on DDR-tyylin mukaisesti koottu betonielementeistä, joten ne tarjoavat vain viitteellisen illuusion alkuperäisestä tyylistä. Alueen keskipiste on noin vuonna 1230 rakennettu [[Nikolaikirche]] (Nikolaikirkko), josta säilyi sodassa vain ulkoseinät ja joka on nyt restauroitu tuhoa edeltäneeseen [[uusgotiikka|uusgoottilaiseen]] asuunsa.<ref>[http://www.berlin.de/orte/sehenswuerdigkeiten/nikolaiviertel/ Nikolaiviertel] {{Wayback|1=http://www.berlin.de/orte/sehenswuerdigkeiten/nikolaiviertel/ |päiväys=20080610102754 }} Kaupungin viralliset sivut. Luettu 15.6. 2008 {{de}}, [http://www.berlin-tourist-information.de/cgi-bin/sehenswertes.pl?id=13393&sprache=english Berlin Tourismus Marketing]. Luettu 31.12.2006. {{en}}</ref>

Muihin keskiaikaisiin monumentteihin kuuluu esimerkiksi [[St. Marienkirche]], joka sekin ajoittuu 1200-luvulle. Keskiajalla, 1400-luvulla, rakennettiin myös [[Berliner Stadtschloss|kaupunkilinnan]] ensimmäinen versio. Linna tosin ehti kokea monta perusteellista muodonmuutosta ennen kuin se tuhottiin vuonna 1950. Berliinin vanhin säilynyt linna on [[renessanssi|varhaisrenessanssi]]a edustava, [[Grunewald (metsä)|Grunewaldin]] metsässä sijaitseva metsästyslinna [[Jagdschloss Grunewald]] (1542–1543). Berliinin vanhin säilynyt asuinrakennus tunnetaan nimellä [[Ribbeckhaus]], ja se ajoittuu vuodelle 1624.<ref>[http://www.berlin.de/orte/sehenswuerdigkeiten/ribbeckhaus/ Ribbeckhaus] {{Wayback|1=http://www.berlin.de/orte/sehenswuerdigkeiten/ribbeckhaus/ |päiväys=20080223145406 }} Berliinin kaupungin kotisivut. Viitattu 8.3.2008. {{de}}</ref>

Myös monilla keskustan ulkopuolisilla kaupunginosilla, jotka aikoinaan olivat itsenäisiä kaupunkeja, on keskiajalle ulottuva historia. Esimerkiksi [[Spandau]]lla on oma vanhakaupunkinsa. Keskiaikaisen asemakaavan ohella jäljellä ovat kuitenkin vielä Nikolaikirche (1300–1400-luku),<ref>[http://www.berlin.de/orte/sehenswuerdigkeiten/nikolaikirche-spandau/ Berliinin kaupungin sivut] {{Wayback|1=http://www.berlin.de/orte/sehenswuerdigkeiten/nikolaikirche-spandau/ |päiväys=20090125005909 }} Viitattu 20.12.2008.</ref> niin sanottu goottilainen talo (''Gotisches Haus'', 1400-luku),<ref>[http://www.berlin.de/ba-spandau/derbezirk/sehenswert/swk/gotischeshaus.html Berliinin kaupungin sivut] {{Wayback|1=http://www.berlin.de/ba-spandau/derbezirk/sehenswert/swk/gotischeshaus.html |päiväys=20081015063619 }} Viitattu 20.12.2008.</ref> osia kaupunginmuurista (1300-luku) sekä ennen kaikkea [[Spandaun linnake]] (''Spandauer Zitadelle''), joka ajoittuu pääosin 1500-luvulle. Linnaketta pidetään renessanssiaikaisen sotilasarkkitehtuurin merkkiteoksena. Sen vanhimmat säilyneet osat ovat peräisin 1200-luvulta.<ref>[http://www.zitadelle-spandau.de/index.html Spandaun linnakkeen viralliset sivut] {{Wayback|1=http://www.zitadelle-spandau.de/index.html |päiväys=20061231073230 }} Viitattu 20.12.2008. {{de}}</ref>

;Barokkinen ja uusklassinen kuninkaiden ja keisarien pääkaupunki
[[Tiedosto:Gendarmenmarkt Festival of Lights 2007 cropped.jpg|thumb|[[Gendarmenmarkt]]. Taustalla Saksalainen tuomiokirkko (''[[Deutscher Dom]]''), oikealla [[Berliinin konserttitalo|konserttitalo]].]]
Berliinin nykyistä keskustaa leimaa vahvimmin 1700- ja 1800-lukujen arkkitehtuuri, joka edusti aluksi [[Barokin arkkitehtuuri|barokki]]a ja myöhemmin [[uusklassinen arkkitehtuuri|uusklassismia]] sekä muita [[historismi]]n muotoja. Näiden tyylien mukaisesti Preussin kuninkaat ja Saksan keisarit rakensivat Berliinistä komean pääkaupunkinsa, jonka piti ilmentää heidän mahtiaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Saarinen, Hannes| Nimike=Berliini: kulttuuria ja historiaa | Sivu = 42–44 | Selite= | Julkaisija=Otava | Vuosi= 1999| Tunniste= ISBN 951-1-15696-9}}</ref> Barokkia edustavista huomattavista rakennuksista voidaan mainita esimerkiksi läntisessä Berliinissä sijaitseva [[Charlottenburgin linna]], jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 1695. Varsinainen keskusta muodostui kuitenkin paraatikatu [[Unter den Linden]]in ympärille, jonka varrella sijaitsevat monet Berliinin tunnetuista nähtävyyksistä. Katu alkaa lännessä [[Pariser Platz]] -aukiolta ja [[Brandenburgin portti|Brandenburgin portilta]] (1788–1791), joka on kaupungin symboli. Portin vieressä on [[Berliinin valtiopäivätalo|valtiopäivätalo]] (1894). Idempänä kadun varrella sijaitsevat muun muassa [[Berliinin valtionkirjasto|valtionkirjaston]] päärakennus (1914), [[Fredrik Suuren ratsastajapatsas]] sekä [[Bebelplatz]]in aukio, jota ympäröivät muun muassa [[Humboldt-yliopiston päärakennus]] (1748–1766) ja [[Staatsoper Unter den Linden|kuninkaallinen ooppera]] (1742). Aukion itäpuolella on muita merkittäviä rakennuksia, kuten alun perin sotilaiden vartiotuvaksi rakennettu [[Neue Wache]] (1818) ja kadun varren vanhin säilynyt rakennus, [[Zeughaus]] (1695–1730), jossa sijaitsee nykyään [[Saksan historiallinen museo]]. Tämän itäpuolella on [[Museosaari]] (''Museuminsel''), joka on saanut nimensä siellä sijaitsevasta valtavasta museokompleksista (1830–1930) ja jolla kohoaa myös [[Berliinin tuomiokirkko]] (1895–1905). Hieman siitä itään sijaitsee muun muassa [[Berliinin raatihuone|Punainen raatihuone]] (1869). Unter den Lindenin eteläpuolella puolestaan on kaupungin kauneimpana aukiona pidetty [[Gendarmenmarkt]] kaksoiskirkkoineen (1600- ja 1700-lukujen vaihde).<ref>[http://www.berlin-tourist-information.de/cgi-bin/sehenswertes.pl?id=13345&sprache=english  www.berlin-tourist-information.de]</ref>

Keskustaan liittyy myös sen länsipuolella oleva [[Großer Tiergarten|Tiergartenin]] puisto, jossa on Saksan yhdistymissotien 1861–1871 muistoksi rakennettu voitonpylväs [[Siegessäule]] ja [[Bellevuen linna]] (1786). Tiergartenin länsipuolinen alue, joka muodostaa nykyisen Länsi-Berliinin keskustan, oli pitkään syrjäseutua, mutta sen kehitys alkoi toden teolla keisariajalla. Muun muassa sinne rakennettiin vuosina 1906–1907 [[Kaufhaus des Westens|KaDeWe]], joka on edelleen Manner-Euroopan suurin tavaratalo.<ref>[http://www.berlin-life.com/berlin/KaDeWe www.berlin-life.com]</ref>

Suuri osa Berliinin asuinalueista sai nykyisen muotonsa 1800-luvun rakennusbuumin (''Gründerzeit'') ja vuosisadan vaihteen aikana, jolloin tärkeimmät arkkitehtoniset tyylisuunnat olivat [[historismi]] ja [[jugend]]. Hyviä esimerkkejä ovat [[Prenzlauer Berg]]in, [[Kreuzberg]]in ja [[Schöneberg]]in kaupunginosat.

;Weimarin tasavallan sosiaalinen asuntotuotanto 
[[Tiedosto:Berlin Hufeisensiedlung UAV 04-2017.jpg|thumb|Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluu muun muassa kuvassa näkyvä, Britzin kaupunginosassa sijaitseva ''[[Hufeisensiedlung]]''.]]
[[Weimarin tasavalta|Weimarin tasavallan]] aikana panostettiin köyhälistön asuinolojen parantamiseen. Muun muassa arkkitehtuurikoulu [[Bauhaus]]in ideat vaikuttivat voimakkaasti. Kuusi tuona aikana rakennettua berliiniläistä asuinaluetta lisättiin vuonna 2008 [[Unesco]]n [[maailmanperintöluettelo]]on esimerkkeinä kansainvälisestikin suuntaa antaneesta uudentyyppisestä arkkitehtuurista sekä kaupunki- ja puutarhasuunnittelusta.<ref>[http://whc.unesco.org/en/list/1239 UNESCO World Heritage Centre] Viitattu 14.7.2008.</ref> 

Weimarin tasavallan aikana rakennetuista maamerkeistä voidaan mainita myös esimerkiksi [[Berliinin radiotorni]] (''Funkturm'').

;Natsiajan kesken jääneet suurhankkeet 
[[Natsi-Saksa]]n aikana Berliinissä ryhdyttiin ennennäkemättömän suuriin rakennushankkeisiin, joista tosin ehdittiin toteuttaa vain pieni osa. [[Adolf Hitler]] ja [[Albert Speer]] suunnittelivat Berliinin uudelleenrakentamista uudeksi ”maailmanpääkaupungiksi”, ''[[Welthauptstadt Germania]]ksi''. Toisen maailmansodan aikana ehdittiin jo purkaa ja raivata tyhjäksi valtiopäivätalon ympäristö, jonne oli tarkoitus rakentaa suunnaton ''Große Halle'' (tai ''Halle des Volkes''). Saksan tappio vuonna 1945 keskeytti nämä suunnitelmat alkuunsa, ja harvoista valmistuneista rakennuksista moni – kuten [[uusi valtakunnankanslia]] – tuhottiin sodan jälkeen. Jäljellä ovat vielä muun muassa Saksan finanssiministeriön käytössä oleva [[Detlev-Rohwedder-Haus]], jossa sijaitsi natsi-Saksan ilmavoimien hallinto, lisäksi [[Kesäolympialaiset 1936|Berliinin olympialaisia]] vuonna 1936 varten rakennettu [[Berliinin Olympiastadion|Olympiastadion]] ja [[Tempelhofin lentoasema]]n terminaali, joka oli valmistuessaan Euroopan pisin rakennus. Maininnan arvoinen on myös edelleen lähellä Tempelhofin lentoasemaa sijaitseva [[Schwerbelastungskörper]], valtava betonista valettu sylinteri, jonka avulla oli tarkoitus mitata, kestääkö kaupungin maaperä Hitlerin ja Speerin suunnittelemien massiivisten rakennusten painon.

Berliini tuhoutui suurilta osiltaan ensin [[Berliinin taistelu|toisen maailmansodan lopputaisteluissa]] ja myöhemmin Berliinin jaossa. Vanha keskusta jäi muurin halkaisemaksi, ja esimerkiksi 1920–1930-lukujen liikekeskusta [[Potsdamer Platz]] tuhottiin kokonaan muurin tieltä. Molemmilla kaupunginpuoliskoilla alkoi mittava uudisrakentaminen. 

[[Tiedosto:Sunrise Berlin 2014.jpg|thumb|Funkturm (vasemmalla) - [[Berliinin televisiotorni|Televisiotorni]] (oikealla)]]

;Sosialistinen Itä-Berliini

Itä-Berliinille rakennettiin 1950–1960-luvuilla uusi keskusta tuhoutuneen [[Alexanderplatz]]in ympärille. Entisestä Frankfurter Alleesta muokattiin leveä paraatikatu Stalin-Allee (nykyisin [[Karl-Marx-Allee]]), ja se reunustettiin neuvostotyyliin rakennetuilla rakennuksilla. Tällä kadulla Itä-Saksa piti mahtipontisia voitonparaatejaan, ja sen varrella sijaitsevat asunnot oli tarkoitettu puoluevirkailijoille sekä ansioituneille kansalaisille.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Saarinen, Hannes| Nimike=Berliini: kulttuuria ja historiaa | Sivu = 143–145 | Selite= | Julkaisija=Otava | Vuosi= 1999| Tunniste= ISBN 951-1-15696-9}}</ref> Alexanderplatzin alueen ja koko Berliinin maamerkiksi kohosi 365 metriä korkea televisiotorni, [[Berliinin televisiotorni|''Fernsehturm'']]. Myös Itä-Berliinin puolelle jäänyttä historiallista keskustaa rakennettiin uudelleen: [[Berliner Stadtschloss|Hohenzollernien kuninkaanlinna]], joka oli vaurioitunut pahasti pommituksissa, räjäytettiin 1950-luvulla ”preussilaisen militarismin” symbolina, ja paikalle rakennettiin Saksan demokraattisen tasavallan parlamenttitalo [[Tasavallan palatsi (Berliini)|Tasavallan palatsi]] (''Palast der Republik'') jonka edustalla oli [[Karl Marx|Marxin]] ja [[Friedrich Engels|Engelsin]] kaksoispatsas. Palatsissa toimi [[Volkskammer]], Saksan demokraattisen tasavallan parlamentti. Vuonna 2003 [[Saksan liittopäivät]] päätti, että rakennus tuhotaan asbestin takia ja tilalle rakennetaan uusi kulttuurikeskus, Humboldt-Forum, jonka sisätilat ovat modernit mutta jonka julkisivusta tulee kuninkaanlinnan tarkka kopio. 

;Modernistinen Länsi-Berliini

Länsi-Berliinin keskusta muodostui kauppakatu [[Kurfürstendamm]]in ympärille. Sen maamerkki on sodassa tuhoutunut [[Keisari Vilhelmin muistokirkko]] (''Kaiser-Wilhelm-Gedächtniskirche''), jonka rauniot on jätetty pystyyn muistuttamaan sodan mielettömyydestä modernistisen uuden kirkkorakennuksen vierelle.<ref>[http://www.aviewoncities.com/berlin/gedachtniskirche.htm www.aviewoncities.com]</ref> Lähelle rakennettiin myös tornitalo [[Europa-Center]], joka niin ikään kuuluu Länsi-Berliinin maamerkkeihin.

Jaon aikaisen Länsi-Berliinin arkkitehtuurin merkkipaaluihin kuuluvat esimerkiksi [[Hansaviertel]]in asuinalue (jonka suunnitteluun osallistui muun muassa [[Alvar Aalto]]), [[Kulturforum]]in kokonaisuus, johon liittyvät [[Berliinin filharmonia]] ja monet muut kulttuurirakennukset, kuten [[Neue Nationalgalerie|Uusi kansallisgalleria]] (1960-luku), sekä [[Berliinin kongressihalli]]. Nämä kaikki sijaitsevat [[Großer Tiergarten|Tiergartenin]] kupeessa. Lännempänä [[Charlottenburg]]issa sijaitsee toinen kongressikeskus, [[Internationales Congress Centrum|ICC]], joka kuuluu maailman suurimpiin ja jota niin ikään pidetään yhtenä sotienjälkeisen länsisaksalaisen arkkitehtuurin merkkiteoksena.

;Postmoderni yhdistynyt Berliini 
[[Tiedosto:Siegessaeule Aussicht 10-13 img3 Potsdamer Platz.jpg|thumb|[[Potsdamer Platz]] (2013).]]
Yhdistynyt Berliini on muurin purkamisen jälkeen ollut vilkkaan uudisrakentamisen kohteena. Muurin häviäminen merkitsi valtavan rakentamattoman vyöhykkeen ilmestymistä keskelle miljoonakaupunkia. Uuden Berliinin rakentaminen on ollut mahtava taloudellinen ja symbolinen projekti, jolla on haluttu rakentaa yhdistyneelle Saksalle eurooppalaisen suurvalta-asemansa mukainen pääkaupunki.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Saarinen, Hannes| Nimike=Berliini: kulttuuria ja historiaa | Sivu = 241–256 | Selite= | Julkaisija=Otava | Vuosi= 1999| Tunniste= ISBN 951-1-15696-9}}</ref> Suurin osa Saksan liittotasavallan hallinnosta on muuttanut [[Bonn]]ista Berliiniin, ja restauroidun valtiopäivätalon ympäristöön on noussut uusi hallintokaupunginosa, näkyvimpänä uusi [[Bundeskanzleramt (rakennus Berliinissä)|liittokanslerinvirasto]] (2001). Myös esimerkiksi [[Berliinin pohjoismaiset suurlähetystöt|pohjoismaisten suurlähetystöjen]] yhteinen rakennus (1999) Tiergartenin eteläpuolella on tullut tunnetuksi arkkitehtuurinsa takia. [[Potsdamer Platz]]ille on kohonnut pilvenpiirtäjiä ja vuonna 2000 valmistunut näyttävä [[Sony Center]]. Tiergartenin pohjoispuolelle valmistui vuonna 2006 uusi [[Berliinin päärautatieasema]], joka on Euroopan suurin risteysasema. Yhdistyneen Berliinin nähtävyyksiin kuuluvat myös [[Berliinin juutalaismuseo|juutalaismuseon]] uudisrakennus (1999) ja Brandenburgin portin vieressä entisellä muurivyöhykkeellä paljastettu [[Euroopan murhattujen juutalaisten muistomerkki|Holokaust-muistomerkki]] (2005). Tulevien vuosien suuriin hankkeisiin kuuluu kuninkaanlinnan kopion rakentaminen puretun Tasavallan palatsin tilalle.

Yhdistynyttä Berliiniä rakentamaan kutsuttiin [[postmodernismi]]n suuret mestarit [[James Stirling (arkkitehti)|James Stirling]] Lontoosta, [[Hans Hollein]] Wienistä, [[Rob Krier]] Luxembourgista, [[Arata Isozaki]] Tokiosta ja [[Richard Meier]] New Yorkista. Saksaan haluttiin vaikutteita kaikkialta maailmasta, ja heidän arveltiin innoittavan saksalaisia arkkitehteja.<ref>[http://www.goethe.de/kue/arc/thm/ein/en14438.htm www.goethe.de]</ref>

Berliiniin mahtuu siis monen aikakauden arkkitehtuuria, mutta nykyään Saksa keskittyy ekologiseen rakentamiseen. Berliinissä panostetaan [[aurinkoenergia]]n käyttämiseen ja luontoa vähemmän kuormittavien materiaalien käyttämiseen arkkitehtuurissa.<ref>[http://www.ytv.fi/dynasty/kokous/200792-14-12100.PDF www.ytv.fi]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>

===Kaupunkiluonto ja virkistysalueet===

Miljoonakaupungiksi Berliini on poikkeuksellisen vihreä. Kaupungin yleisilmeeseen vaikuttaa jo se, että suurin osa kaduista on puurivistöjen reunustamia, myös keskusta- tai kantakaupunkimaisilla alueilla, lähinnä joitakin [[Mitte (kaupunginosa)|Mitten]] osia lukuun ottamatta. Lisäksi rakennetun kaupungin alueella on yli 2&nbsp;500 puistoa ja muuta virkistysaluetta, jotka kattavat yhteensä 11,5&nbsp;% pinta-alasta.<ref name="viheralueet">[http://www.berlin.de/berlin-im-ueberblick/leben/gruenesberlin.de.html Grünes Berlin] {{Wayback|1=http://www.berlin.de/berlin-im-ueberblick/leben/gruenesberlin.de.html |päiväys=20070214075710 }} – Kaupungin viralliset sivut. Luettu 8.12.2006.</ref> Näistä puistoista suurin ja tunnetuin on kaupungin sydämessä sijaitseva [[Großer Tiergarten|Tiergarten]] (sananmukaisesti ”Eläintarha” tai ”Eläinpuisto”). Se on saanut nimensä siitä, että se perustettiin 1500-luvulla alun perin Brandenburgin vaaliruhtinaiden metsästysalueeksi.

<gallery mode="packed">
Tiger berlin-3.jpg|Tierpark
Berlin-Friedenau Blankenbergstraße.jpg|[[Friedenau]]
Berlin-Spandau Neukladower Allee 12 LDL 09046206.JPG|Kladow
Berlin Tiergarten Siegessäule Luftansicht.jpg|[[Großer Tiergarten|Tiergartenin]] länsipääty ilmasta.
IvoGorillaBerlin.jpg|[[Zoologischer Garten Berlin|Zoologischer Garten]]
</gallery>

Koskematon luonto on Berliinissä – kuten saksalaiskaupungeissa yleensä – pidetty tiukemmin erillään rakennetusta kaupungista kuin Suomessa. Puuttuvien ”lähimetsien” asian ajavat rakennetut puistot. Yhdyskuntarakenteen tiiviinä pitämisen ansiosta kaupungin reuna-alueille on kuitenkin voitu jättää laajoja yhtenäisiä metsäalueita täysin virkistyskäyttöön. Nämä metsät kattavat 18&nbsp;prosenttia kaupungin pinta-alasta.<ref name="viheralueet"/> Tunnetuin niistä on kaupungin länsilaidan [[Grunewald (metsä)|Grunewald]], jossa sijaitsee myös yksi Berliinin suurimmista järvistä, [[Großer Wannsee|Wannsee]]. Wannseen vajaat 1,3 kilometriä pitkää uimarantaa sanotaan Euroopan suurimmaksi sisävesiuimarannaksi.<ref>[https://www.berlin.de/en/sports-leisure/swimming-pools/7650579-7642368-strandbad-wannsee.en.html Strandbad Wannsee] Wannsee, Berlin.de Kaupungin viralliset sivut. Luettu 12.8.2022. {{Kielisymbolit|de|en|fr|it}}</ref>

Erikoisasema puistojen joukossa on Lounais-Berliinissä sijaitsevalla [[Berliinin kasvitieteellinen puutarha|Kasvitieteellisellä puutarhalla]], joka 43 hehtaarin koollaan ja noin 22&nbsp;000 kasvilajillaan kuuluu maailman suurimpiin.<ref>[http://www.botanischer-garten-berlin.de/ Kasvitieteellisen puutarhan kotisivut] Luettu 8.12.2006.</ref>

Eläintarhoja Berliinillä on kaksi. Vuonna 1844 avattu, Länsi-Berliinin keskustan tuntumassa sijaitseva [[Zoologischer Garten Berlin|Zoologischer Garten]] on maailman lajirikkain eläintarha (noin 1&nbsp;400 lajia ja 14&nbsp;000 eläintä).<ref>[http://www.zoo-berlin.de/ Zoologischer Gartenin kotisivut] Luettu 7.12.2006.</ref> Kaupungin jaon aikana Itä-Berliiniin perustetussa [[Tierpark Berlin|Tierparkissa]] on vähemmän eläimiä, mutta se on suunniteltu toimimaan samalla myös puistona. Se on pinta-alaltaan Euroopan laajin maisemaeläintarha (160&nbsp;ha).<ref>[http://www.tierpark-berlin.de/ Tierparkin kotisivut] Luettu 8.12.2006</ref>

== Kulttuuri ==

=== Teatteri ja musiikki ===
[[Tiedosto:Berlin-Charlottenburg Theater des Westens 05-2014.jpg|thumb|Theater des Westens.]]

Berliinissä lasketaan olevan 52 teatteria, joilla oli vuonna 2005 yhteensä 9&nbsp;729 esitystä.<ref name="Zahlen"/> Suuriin, tunnettuihin teattereihin kuuluvat muun muassa [[Berliner Ensemble]], [[Volksbühne]], [[Deutsches Theater Berlin]], [[Friedrichstadt-Palast]] ja [[Theater des Westens]]. Myös Potsdamer Platzilla avattu uusi musikaaliteatteri on saanut paljon huomiota osakseen.

[[Tiedosto:Berlin Philharmonie asv2018-05 img1.jpg|thumb|left|Berliinin filharmonia.]]

Oopperataloja Berliinissä on kolme. Vanhin niistä, entinen kuninkaallinen hoviooppera ja nykyinen Valtionooppera ([[Staatsoper Unter den Linden]]), on perustettu vuonna 1742. Valtionoopperan rakennuksen korjaustöiden vuoksi oopperaesitykset pidetään lokakuun 2010 ja vuoden 2013 välillä Schiller Theaterissa Charlottenburgin kaupunginosassa. Valtionoopperan rinnalle tuli vuonna 1912 ''[[Deutsche Oper Berlin]]'' sekä vuonna 1947 vielä[[Komische Oper Berlin]]. Oopperoiden keskinäisen rahanjaon parantamiseksi ne liitettiin vuonna 2004 yhdessä Valtionbaletin (Staatsballett Berlin) kanssa Berliinin oopperasäätiöön (Stiftung Oper in Berlin). Säätiön ulkopuolella toimii vielä kolme itsenäistä oopperayhdistystä.<ref name="kulttuuri">[http://www.berlin.de/berlin-im-ueberblick/kultur/kulturlandschaft.de.html Vielfalt der Berliner Kulturlandschaft] {{Wayback|1=http://www.berlin.de/berlin-im-ueberblick/kultur/kulturlandschaft.de.html |päiväys=20070214011350 }} Kaupungin viralliset sivut. Luettu 9.12.2006.</ref>

Orkestereita ja kuoroja Berliinissä on niin ikään runsaasti: sinfoniaorkestereita on seitsemän, kamariorkestereita noin 15 ja kuoroja noin 850.<ref name="kulttuuri"/> Tunnetuimpiin orkestereihin kuuluvat [[Berliinin filharmonikot]],Staatskapelle Berlin ja [[Konzerthausorchester Berlin]]. Niiden esiintymispaikkoina toimivat etenkin [[Berliinin konserttitalo]] ja [[Berliinin filharmonia]].

Klubeja ja muita elävän musiikin esittämiseen erikoistuneita paikkoja on noin 250.<ref>[http://www.berlin.de/sen/waf/register/musikwirtschaft.html Musikwirtschaft in Berlin] {{Wayback|1=http://www.berlin.de/sen/waf/register/musikwirtschaft.html |päiväys=20070101195626 }} Kaupungin viralliset sivut. Luettu 9.12.2006.</ref> Musiikkialan tapahtumista esimerkiksi maailmankuulu elektronisen musiikin festivaali [[Love Parade]] on kerännyt parhaimmillaan 1,5 miljoonaa osanottajaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/1/hi/entertainment/5184500.stm | Nimeke =Berlin sees return of Love Parade | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =16.7.2006 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =BBC | Viitattu = 31.3.2008 | Kieli ={{en}} }}</ref>

=== Elokuva ===
[[Tiedosto:Babberlin2016.jpg|pienoiskuva|upright|[[Babylon Berlin]] (Filmstudio Babelsberg)]]

Berliinissä toimii useita satoja elokuva- ja televisiotuotantoyhtiöitä, jotka tuottavat joka vuosi yli 300 elokuvaa.<ref>[http://www.berlin.de/imperia/md/content/rbm-skzl/fifawm/factsheetwmenglisch.pdf factsheetwmenglisch] {{Wayback|1=http://www.berlin.de/imperia/md/content/rbm-skzl/fifawm/factsheetwmenglisch.pdf |päiväys=20080819192751 }}</ref>  Tärkeisiin kuvauspaikkoihin kuuluu muun muassa [[Potsdam]]issa sijaitseva, vuonna 1911 perustettu [[Filmstudio Babelsberg]]. Vuodesta 1951 järjestetyt [[Berliinin elokuvajuhlat]] ovat Berliinin juhlaviikkojen (''Berliner Festspiele'') kansainvälisesti tunnetuin osa ja yksi maailman tärkeimmistä filmifestivaaleista.<ref>[http://www.berlin.de/berlin-im-ueberblick/kultur/filmstadt.de.html Filmstadt Berlin] {{Wayback|1=http://www.berlin.de/berlin-im-ueberblick/kultur/filmstadt.de.html |päiväys=20070214080354 }}, [http://www.berlin.de/berlin-im-ueberblick/kultur/filmfestspiele_international.de.html Internationale Filmfestspiele] {{Wayback|1=http://www.berlin.de/berlin-im-ueberblick/kultur/filmfestspiele_international.de.html |päiväys=20070208032000 }} Kaupungin viralliset sivut. Luettu 9.12.2006.</ref>

=== Kuvataide ===
Vaikka Berliini ei ole toiminut saksalaislähtöisten tyylisuuntien, kuten [[ekspressionismi]]n tai [[uusasiallisuus|uusasiallisuuden]], varsinaisena syntysijana, kaupunki on ollut perinteisesti vilkas ja merkittävä kuvataiteen saralla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Saarinen, Hannes| Nimike=Berliini: kulttuuria ja historiaa | Sivu = 44-48 | Selite= | Julkaisija=Otava | Vuosi= 1999| Tunniste= ISBN 951-1-15696-9}}</ref> Suurten taidemuseoiden lisäksi Berliinissä on useita pieniä gallerioita ja museoita, kuten esimerkiksi merkittävän naistaiteilijan [[Käthe Kollwitz]]in töitä sisältävä Käthe-Kollwitz-Museum Berlin. Katujen varsilla ja puistoissa on runsaasti julkisia veistoksia; yksi kuuluisimmasta on ''Alter Fritz'' eli [[Fredrik Suuren ratsastajapatsas]] Unter den Lindenillä.<ref>http://www.aviewoncities.com/berlin/reiterdenkmal.htm {{Wayback|1=http://www.aviewoncities.com/berlin/reiterdenkmal.htm |päiväys=20200515155730 }} Statue of Frederick the Great] Luettu 11.6.2008</ref>

Taidemuseoista maalaustaidetta 1200-luvulta lähtien esittelee muun muassa [[Potsdamer Platz]]in lähellä sijaitseva [[Gemäldegalerie]]. [[Alte Nationalgalerie]] ja Galerie der Romantik antavat hyvän käsityksen saksalaisesta 1700–1800-luvun taiteesta.<ref>[http://www.smb.spk-berlin.de/gdr/s.html Galerie der Romantik] Luettu 11.6.2008</ref> ''[[Neue Nationalgalerie]]'' sisältää läpileikkauksen saksalaisten ja myös ulkomaisten [[Modernismi|modernistien]] taiteesta. Nykytaidetta tarjoaa paikalliseen taiteeseen keskittynyt Berlinische Galerie<ref>{{verkkoviite | Osoite = https://www.berlin.de/en/museums/3109283-3104050-berlinische-galerie.en.html | Nimeke = Berlinische Galerie | Julkaisija = berlin.de | Viitattu = 25.8.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref>. 

Berliini on toiminut perinteikkäänä ja elinvoimaisena Saksan [[Underground]]-taiteen keskuksena 1920-luvulta lähtien. Kaupungissa on vuoden mittaan lukuisia paikallisten ja muualta tulleiden taiteilijoiden järjestämiä [[performanssi|performansseja]] ja [[happening]]eja.<ref>[https://web.archive.org/web/20021229094420/http://www.germany.info/relaunch/culture/life/Urban_underground.html German Embassy Washington D.C.: Urban underground] Luettu 11.6.2008</ref>

<gallery mode="packed" heights="130px">
Streetartberlin2021.jpg|Seinämaalaus
Hamburger Bahnhof, Berlin, Eingangsbereich-49290.jpg|Hamburger Bahnhof
Artexhibitionberlin.jpg|Galerie König
Berlin Neue Nationalgalerie asv2021-11 img1.jpg|Neue Nationalgalerie
Botticelli - Venus - Gemäldegalerie, Berlin.jpg|Gemäldegalerie ([[Venuksen syntymä (Botticelli)|Venus]])</gallery>

===Museot===
[[Tiedosto:Alte Nationalgalerie abends.jpg|thumb|Alte Nationalgalerie]]

Berliinissä sijaitsee useita kansainvälisesti merkittäviä [[museo]]ita. Erityisen kuuluisa on kaupungin keskustassa sijaitseva [[Museosaari]] (Museumsinsel), joka on vuodesta 1999 lähtien kuulunut [[maailmanperintöluettelo|Unescon maailmanperintöluetteloon]]. Saaren vanhin museo on vuonna 1830 perustettu Vanha museo (Altes Museum). Sitä seurasivat vuonna 1859 Uusi museo (Neues Museum), vuonna 1876 [[Alte Nationalgalerie|Vanha kansallisgalleria]] (Alte Nationalgalerie), vuonna 1904 Bode-museo Bode-Museum) ja vuonna 1930 [[Pergamon-museo]] (Pergamon-Museum). Lukuun ottamatta Vanhaa kansallisgalleriaa, joka on erikoistunut 1800-luvun maalaus- ja veistostaiteeseen, nämä museot esittelevät pääasiassa arkeologisia kokoelmia, joihin kuuluu esineitä muun muassa [[muinainen Egypti|muinaisesta Egyptistä]], [[Mesopotamia]]sta, [[antiikin Kreikka|Kreikasta]], [[Rooman valtakunta|Roomasta]] ja [[Bysantin valtakunta|Bysantista]]. Eniten kävijöitä vetää Pergamon-museo, jonka tunnettuihin vetonauloihin kuuluvat muun muassa [[Pergamon]]ista löydetty monumentaalinen [[Pergamonin alttari|alttari]], [[Miletoksen portti]] ja [[Babylon]]in kaupunginmuuriin kuulunut [[Ištarin portti]].<ref>[http://www.smb.spk-berlin.de/smb/standorte/index.php?lang=de&p=2&objID=3313&n=1&PHPSESSID=0d8c177642202a5c54253ed8d620377f Staatliche Museen zu Berlin] {{Wayback|1=http://www.smb.spk-berlin.de/smb/standorte/index.php?lang=de&p=2&objID=3313&n=1&PHPSESSID=0d8c177642202a5c54253ed8d620377f |päiväys=20070219023604 }} Luettu 7.12.2006.</ref> Altes Museumin suojissa on muun muassa kuningatar [[Nefertitin rintakuva]].

Myös muualla Berliinissä on lukuisia merkittäviä museoita mitä erilaisimmilta aloilta, kuten maalaustaidetta esittelevät [[Gemäldegalerie]] ja [[Neue Nationalgalerie]]. Saksan historiallinen museo ([[Deutsches Historisches Museum]]) [[Unter den Linden]]illä esittelee maan historiaa yli 2&nbsp;000 vuoden ajanjaksolta. Tuoreempaan historiaan keskittyy esimerkiksi [[Checkpoint Charlie]]n vieressä sijaitseva Muurimuseo (Mauermuseum – Haus am Checkpoint Charlie). Vuonna 1999 avattu [[Berliinin juutalaismuseo]] (Jüdisches Museum Berlin), joka kertoo juutalaisten kohtaloista Saksassa, on herättänyt huomiota myös arkkitehtuurinsa takia. [[Dahlem]]in kaupunginosassa sijaitsee merkittävä museokeskittymä, johon kuuluu muun muassa intialaisen taiteen, itäaasialaisen taiteen ja etnologinen museo. [[Deutsches Technikmuseum Berlin]] kuuluu maailman suurimpiin tekniikan museoihin. Lisäksi monet linnat, kuten [[Charlottenburgin linna]], ja muut historialliset rakennukset toimivat museoina.

Berliinissä on myös pieniä, erikoisaloihin keskittyneitä museoita, kuten kirjainmuseo, [[Trabant |Trabi]]-museo, nukketeatterimuseo ja kävijämäärällä mitattuna kymmenen suosituimman museon joukkoon kuuluva DDR-museo<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.berlin.de/museum/a-bis-z/ | Nimeke = Museen von A bis Z | Julkaisija = berlin.de | Viitattu = 25.8.2020 | Kieli = {{de}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.berlin.de/museum/ | Nimeke = Museumsführer Berlin | Julkaisija = berlin.de | Viitattu = 25.8.2020 | Kieli = {{de}}}}</ref>. Yhteensä kaupungissa on yli 170 erilaista museota ja noin 300 [[taidegalleria]]a.<ref>[http://www.berlin.de/berlin-im-ueberblick/kultur/museen.de.html Berliinin viralliset kotisivut] {{Wayback|1=http://www.berlin.de/berlin-im-ueberblick/kultur/museen.de.html |päiväys=20070213083820 }} Luettu 7.12.2006.</ref> Berliinissä järjestettiin vuonna 1997 ensimmäinen [[Museoiden yö]] -tapahtuma (''Lange Nacht der Museen''), josta on myöhemmin otettu mallia eri puolilla maailmaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.lange-nacht-der-museen.de/de/ueber-die-lange-nacht/ | Nimeke=20 Jahre Lange Nacht der Museen | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Lange Nacht der Museen | Viitattu=24.8.2017 | Kieli={{de}} | arkisto=https://web.archive.org/web/20180904054911/https://www.lange-nacht-der-museen.de/de/ueber-die-lange-nacht/ | arkistoitu=4.9.2018 }}</ref>

=== Ruokakulttuuri ===
[[Tiedosto:10BerlinerPfannis.jpg|pienoiskuva|Berliininmunkki]]

Perinteiseen berliiniläiseen keittiöön kuuluu joitakin omia erikoisuuksia, vaikka kaiken kaikkiaan se on osa pohjoissaksalaista keittiötä. Pääosassa on liha, erityisesti [[sianliha|sian]]- ja [[naudanliha]], mutta koska Berliinin seudulla on runsaasti vesistöjä, siellä on syöty myös paljon kalaa, esimerkiksi [[karppi]]a, [[kuha]]a ja [[ankerias]]ta. Perinteisistä vihanneksista voidaan mainita muun muassa [[kaali]]t, [[hernekasvit]] sekä erilaiset [[juures|juurekset]]. Tyypillisiä berliiniläisiä ruokia ovat esimerkiksi Kasseler (savustettua sianlihaa) ja Bockwurst (lähinnä sianlihaa sisältävä makkaratyyppi). Perinneruoilla ei kuitenkaan ole käytännössä kovin vahvaa asemaa, vaan ruokailutottumukset ovat Berliinissä melko kansainväliset, mihin vaikuttaa jo kaupungin maahanmuuttajaväestön suuruuskin. Etnisten ravintoloiden kirjo on huomattava, ja niitä on paljon, koska ulkona syöminen on Berliinissä tavallista muulloinkin kuin juhlapäivinä.<ref>Baedeker Berlin – Potsdam, s. 86–87</ref>

Mukaan otettavaa pikaruokaa tarjoavia liikkeitä ja kojuja Berliinissä on tiheään. Suosituimmaksi pikaruoaksi nousi 1940-luvun lopulla paikallinen erikoisuus [[Currywurst]] (tomaattipohjaisen [[curry]]kastikkeen kera tarjoiltuja, paistettuja tai friteerattuja makkaranpaloja). Viime vuosikymmeninä vähintäänkin yhtä suurta suosiota on saavuttanut [[kebab]] eli saksalaisittain ''Döner'', jonka paikallista varianttia myydään yleensä mukaan otettavaksi turkkilaisen leivän (ei [[pita]]-leivän) sisällä. Berliiniläinen ''Döner'' on tullut laajalti tunnetuksi, ja nykyään paikallisia kebabvartaita viedään jopa Turkkiin.<ref>Baedeker Berlin – Potsdam, s. 98–99</ref>

Berliiniläisistä leivonnaisista tunnetuin on [[berliininmunkki]], jota tosin kaupungissa itsessään ei kutsuta tällä nimellä vaan nimellä ''Pfannkuchen''.

=== Urheilu ===

[[Tiedosto:Berliner Olympiastadion night.jpg|thumb|left|[[Berliinin olympiastadion]].]]

Berliini oli [[Kesäolympialaiset 1936|vuoden 1936 kesäolympialaisten]] isäntäkaupunki. Sen jälkeen se painui poliittisista syistä paitsioon. Kylmän sodan aikana arvokisojen myöntäminen Länsi-Berliinille olisi todennäköisesti johtanut Neuvostoliiton johtaman itäblokin boikottiin.<ref name="holopainen1">{{Lehtiviite | Tekijä=Holopainen, Pekka | Otsikko=Helsinki 5 – Berliini 0 | Julkaisu=Ilta-Sanomat | Ajankohta=15.8.2009 | Numero= | Sivut=43}}</ref>

1970-luvulla liennytyksen hengessä kaupunki sai isännöidä muutamia vuoden [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1974|1974]] jalkapallon MM-kisojen alkulohko-otteluita sekä uinnin maailmanmestaruuskisat vuonna 1978. Sen jälkeen suurpoliittinen pakkanen alkoi taas kiristyä, ja suurkisat saivat odottaa Berliinin muurin murtumista.<ref name="holopainen1"/>

[[Tiedosto:Eisbären Berlin-Nürnberg Ice Tigers-2015-02-15-cc-by-denis-apel-01.JPG|thumb|Eisbären Berlin]]
Berliini oli yksi vuoden [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2006|2006]] [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut|jalkapallon maailmanmestaruuskisojen]] isäntäkaupungeista. Berliini sai pidettäväkseen [[Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 2009|yleisurheilun MM-kisat vuonna 2009]]. [[Euroliiga]]n final four pidettiin kaupungissa sijaitsevassa [[Mercedes-Benz Arena (Berliini)|O<sub>2</sub> World]]issa [[Euroliiga 2008–2009|kaudella 2008–2009]].

Berliinin ylivoimaisesti suosituin urheilulaji on saksalaiskaupungille tyypillisesti jalkapallo, jossa kaupungilla on [[Bundesliiga]]ssa joukkue, Hertha BSC. Kaupungin joukkue Füchse Berlin otti ensimmäisen suuren voittonsa kevällä 2014 voittamalla Saksan Cupin DHB-Pokalin. Modernin ajan ensimmäinen virallinen käsipallo-ottelu pelattiin Saksassa nimenomaan Berliinissä vuonna 1917.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eurohandball.com/article/029539/Handball+in+Germany+celebrates+100th+anniversary | Nimeke = Handball in Germany celebrates 100th anniversary | Julkaisu = eurohandball.com | Ajankohta = 31.10.2017 | Julkaisija = Euroopan käsipalloliitto | Viitattu = 8.6.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref>

* Jalkapallo: [[Hertha BSC]] , [[1. FC Union Berlin]]
* Koripallo: [[ALBA Berlin]] ([[Basketball-Bundesliga]])
* Käsipallo: Füchse Berlin ([[Handball-Bundesliga]])
* Jääkiekko: [[Eisbären Berlin]] ([[Deutsche Eishockey-Liga|DEL]])
[[Tiedosto:Berghain Berlin Southeast Side.jpg|pienoiskuva|[[Berghain]]]]
* Lentopallo: Berlin Recycling Volleys (Volleyball-Bundesliiga)
* Vesipallo: Wasserfreunde Spandau 04 (Wasserball-Bundesliiga)

=== HLBT-kulttuuri ===

1900-luvun alkupuolen Berliini tunnettiin laajalti vapaamielisestä ilmapiiristä [[HLBT]]-ihmisten suhteen. Kaupungissa toimi ennen toista maailmansotaa useita [[Seksuaalivähemmistöt|seksuaali-]] ja [[Sukupuolivähemmistöt|sukupuolivähemmistöjen]] suosiossa olleita ravintoloita. Toisen maailmansodan jälkeisen ajan jälkeen Berliini kuuluu edelleen Euroopan vapaamielisimpiin kaupunkeihin ja kaupungissa järjestettävä [[Christopher Street Day]] kuuluu Euroopan suurimpiin [[Pride]]-tapahtumiin. Edelleen monet Berliinin tunnetuimmista klubeista, kuten [[Berghain]], ovat alun perin olleet lähinnä HLBT-klubeja.
{{clear}}

== Lähteet ==
=== Yleiset lähteet ===
* [http://www.berlin.de/ Berliinin kaupungin kotisivut]
* {{Kirjaviite | Tekijä=Rainer Eisenschmidt & Isolde Bacher & Gisela Buddée | Nimeke=Berlin – Potsdam | Selite=17. painos | Vuosi=2006 | Julkaisija=Verlag Karl Baedeker | Tunniste=ISBN 3-8297-1054-2| Kieli={{de}} }} (perinteikkään Baedeker-sarjan matkaopas)

=== Viitteet ===
{{viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Berlin}}
{{Wikimatkat-rivi}}
* [http://www.berlin.de/ Berliinin kaupungin kotisivut] {{de}} {{en}}

=== Berliini kaunokirjallisuudessa ===
* {{Kirjaviite|Tekijä=[[Alfred Döblin|Döblin, Alfred]] | Nimeke=[[Berlin Alexanderplatz]] | Selite=Suom. Aarno Peromies | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=[[Riikka Ala-Harja |Ala-Harja, Riikka]] | Nimeke=Maata meren alla | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-20-6462-6}}

=== Tietokirjallisuutta ===
* {{Kirjaviite | Tekijä = Abenstein, Edelgard & Fiedler, Jeannine | Nimeke = Berliini: taide ja arkkitehtuuri | Selite = Suomentaneet Pirkko Roinila ja Otto Lappalainen | Julkaisija = Ullmann | Vuosi = 2009 | Tunniste = ISBN 978-3-8331-4571-1}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=[[Jörn Donner|Donner, Jörn]] | Nimeke=Berliini – arkea ja uhkaa | Selite=Suom. Toivo J. Kivilahti | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1958}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Hapuli, Ritva (toim.) | Nimeke=Berliini: Kirjailijan kaupunki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2004}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hentilä, Marjaliisa & [[Seppo Hentilä|Hentilä, Seppo]] | Nimeke=Berliiniin. Retkiä lähihistoriaan | Julkaisija=Kirjapaja | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-607-693-8}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=[[Matias Möttölä|Möttölä, Matias]] | Nimeke=Berliini| Julkaisija=Image | Vuosi=2006}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Saarinen, Hannes | Nimeke=Berliini. Kulttuuria ja historiaa | Julkaisija=Otava | Vuosi=1999}}

{{Saksan osavaltiot}}
{{Euroopan pääkaupungit}}
{{Euroopan miljoonakaupungit}}
[[Luokka:Berliini|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[Luokka:41.3 Keski-Eurooppa]]