Lähdekoodi sivulle Baha’ullah

[[Tiedosto:Shrine of Bahá'u'lláh.jpg|thumb|250px|Bahá'u'lláhin pyhäkkö]]
{{Bahai}}
'''Baha’ullah''' (myös kirjoitusmuodossa '''Bahá'u'lláh''', {{k-fa|بهاءالله|Bahâʾollâh}}, {{k-ar|بهاء الله|Bahāʾ Allāh}}; [[12. marraskuuta]] [[1817]] [[Teheran]], [[Persia]] – [[29. toukokuuta]] [[1892]] [[Akko]], [[Osmanien valtakunta|Ottomaanivaltakunta]]), syntyjään '''Mirza Husain Ali Nuri''' ({{k-fa|میرزا حسین‌علی نوری|Mirzâ Ḥosein-ʿAli Nuri}}), oli [[bahai]]-uskonnon perustaja ja johtohenkilö. Hän oli pitkäaikainen [[baabilaisuus|baabilaisen]] uskonnollisen liikkeen seuraaja, kunnes sen johtohenkilö [[Bab]] teloitettiin vuonna 1850. Testamentin seurauksena Baha’ullahin veli nimitettiin liikkeen johtoon ja koko liike painui vuosiksi maan alle. Vankilavuosinaan Baha’ullah koki uskonnollinen näyn vuonna 1852, jonka mukaan hän oli ”se, jonka Jumala oli tuova esille”. Vuonna 1863 vankilasta vapautunut ja [[Bagdad]]iin karkotettu Baha’ullah ilmoitti olevansa uuden ilmoituksen tuoja [[Ridvanin puutarha]]ssa. Baabilaisten pääosa päätti seurata Baha’ullahia.<ref name="dic-4">Dictionary of Beliefs and Religions 1992, s. 56</ref>

Baha’ullah vietti lyhyitä aikoja maanpakolaisuudessa [[Istanbul]]issa ja [[Adrianopoli]]issa, päätyen lopulta loppuelämäkseen [[Akko]]niin [[Palestiina (alue)|Palestiinaan]]. Siellä hän kirjoitti valtaosan kirjoistaan, joista [[Kaikkein pyhin kirja]] (Kitab-i-Aqdas), oli uraauurtava teos bahaille. Käytännössä Baha’ullah perusti oppinsa baabilaisuuteen, mutta lisäsi uusina oppina [[jumala]]n, [[uskonto]]jen ja [[ihmiskunta|ihmiskunnan]] ykseyden. Samaten tulivat opit maailmanrauhasta, sukupuolten välisestä tasa-arvosta, oppimisoikeudesta ja tieteiden arvostamisesta. Baha’ullahin aikana uskonto vahvistui ja levisi ympäri [[Lähi-itä]]ä. Myöhemmin bahait näkivät Baha’ullahin viimeisenä profeettana ketjusta, joka ulottuu aina [[Abraham]]ista, [[Krishna]]sta, [[Buddha]]sta, [[Jeesus|Jeesuksesta]], [[Muhammad]]ista ja Babista saakka.<ref name="dic-4"/>

== Varhaisvuodet ==
[[Tiedosto:Mirza Buzurg.jpg|thumb|170px|Baha’ullahin isä [[Mirza Buzurg]] oli korkea-arvoinen virkamies.]]
Mirza Husain Ali Nuri, myöhemmältä nimeltään Baha’ullah, syntyi persialaiseen aatelissukuun vuonna 1817. Hänen isänsä oli korkea virkamies, [[visiiri]], [[Qajar]]in kuninkaan [[Faith Ali Shah]]in aikana.<ref name="ha-18"/> Yläluokkaisuutensa mukaisesti Baha’ullah sai tiettyihin aineisiin rajoittuvan kotiopetuksen. Hän opiskeli [[ratsastus]]ta, [[miekkailu]]a, [[runo]]utta ja [[kalligrafia]]a, mutta ei [[uskonto]]a erityisemmin.<ref name="bbc-12">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.bbc.co.uk/religion/religions/bahai/history/bahaullah_1.shtml| Nimeke=Bahá'u'lláh | Julkaisu=Religions: Bahá'í | Julkaisija=BBC | Viitattu=5.8.2010 | Kieli={{en}} }}</ref><ref name="ha-19">Hämeen-Anttila 1999, s. 189</ref>

== Baabilaisuuden johtaja ==
=== Liittyminen ja vangitseminen ===
Vuonna 1844 Baha’ullah liittyi 27-vuotiaana uskolliseen liikkeeseen, [[baabilaisuus|baabilaisuuteen]]. Bab oli tuolloin astunut liikkeen johtoon vain kolme kuukautta aikaisemmin. Miehet eivät koskaan tavanneet vaan pysyivät yhteydessä kirjeenvaihdon perusteella. Babin kuoltua baabilaisuus painui maan alle. Liikkeen johtajaksi nousi maltillinen Baha’ullahin nuorempi velipuoli [[Subh-i azal]], jonka johdolla baabilaisuus etääntyi aiemmasta radikaalisuudestaan.<ref name="ha-18">Hämeen-Anttila 1999, s. 188</ref> Ensimmäiset kaksi vuotta Baha’ullah pysyi taka-alalla.<ref name="ha-19"/>

Vuonna 1852 šaahi [[Naser al-Din Shah Qajar|Nasiraddania]] vastaan tehtiin murhayritys. Tapahtuman johdosta koko baabilaisuus joutui vainon alle. Baha’ullahilla ei ollut asian kanssa mitään tekemistä, mutta hän ilmoittautui viranomaisille välttääkseen epäluuloja. Hän joutui saman tien neljäksi kuukaudeksi vankilaan. Oikeudenkäynnissä Baha’ullah tuomittiin elinkautiseen vankeuteen, mutta hänen korkea-arvoiset suojelijansa onnistuivat muuttamaan tuomion [[maastakarkotus|maastakarkotukseksi]].<ref name="ha-19"/>

=== Karkotus Bagdadiin ===
[[Tiedosto:Map iran ottoman empire banishment.png|thumb|Baha’ullahin karkotukset ensin [[Bagdad]]iin, sieltä [[Istanbul]]iin, myöhemmin [[Edirne]]en ja lopulta [[Akko]]on.]]
Huhtikuussa 1853 Baha’ullah karkotettiin yhdessä veljensä kanssa [[Osmanien valtakunta]]an kuuluvaan [[Bagdad]]iin. Tältä ajalta ajoittuivat veljesten väliset riidat. Vuonna 1854  Baha’ullah vetäytyi yksin [[Kurdistan]]iin, missä hän viipyi seuraavat kaksi vuotta. [[Erakko]]vuosinaan Baha’ullah tutustui islamin mystiseen suuntaukseen [[suufilaisuus|suufilaisuuteen]] ja tuolta ajalta ovat peräisin hänen suufilaisvaikutteiset [[Esoteerisuus|esoteeriset]] kirjoitukset. Samaan aikaan baabilaisen liikkeen Subh-i azalin syrjäänvetäytyvä johtamistapa herätti kasvavaa arvostelua. Käytännössä Baha’ullahista tuli heti Bagdadiin paluun jälkeen baabilaisten johtaja, koska Subh-i azal pysyi pitkälti piilossa. Vuoteen 1866 mennessä Baha’ullah oli saanut liikkeen enemmistön taakseen.<ref name="ha-19"/> Tällöin syrjäytetyn veljen Subh-i azalin pieni kannattajakunta muodosti oman uskonnollisen liikkeensä, [[azalit]].<ref name="ha-18"/>

Bagdadissa toimiessaan organisoi hajanaiseen liikkeen ja aloitti aktiivisen [[Da’wa|lähetystyön]]. Hän oli kirjallisesti tuottelias ja nosti baabilaisuuden uudelle tasolle. Hän kirjoitti runsaasti runoelmia, mutta myös selkeitä ja tavalliselle lukijalle avautuvia [[proosa]]teoksia. Hänen tärkein teoksensa oli vuonna 1862 kirjoitettu [[Varmuuden kirja]] ''(Kitab al-Iqan)'', joka käsitteli opillisia ja historiallisia kysymyksiä baabilaisuuden näkökulmalta. Baha’ullahin johtama baabilaisuus kasvoi nopeasti vuoden 1860 jälkeen. Persian vallanpitäjät huolestuivat tilanteesta ja painostivat Osmanien valtakuntaa siirtämään liikkeen kannattajat kauemmaksi. Baha’ullahin kannattajat siirrettiin ensin [[Istanbul]]iin elokuussa 1863 ja tämän jälkeen [[Edirne]]en saman vuoden joulukuussa.<ref name="ha-20">Hämeen-Anttila 1999, s. 190</ref>

== Uuden uskonnon perustaja ==
[[Tiedosto:Bahaullah-passport.jpg|thumb|150px|Baha’ullahin passi.]]
=== Baha’ullahin julistus ===
Viimeistään vuonna 1866 Baha’ullah ilmoitti julkisesti, että hän oli Babin mainitsema "Se, jonka Jumala tuo esiin". Tosin hänen väitetään esittäneen asian lähipiirilleen jo vuonna 1863, saatuaan ilmestyksen Bagdadin [[Ridvanin puutarha]]ssa.<ref name="ha-20"/> Baha’ullahin ilmoituksen jälkeen liike hajosi kolmeen osaan: enemmistön Baha’ullahin kannattajiin, vähemmistön Subh-i azalin kannattajiin ''(azalit)'' sekä neutraaleihin ''(bayanit)''. Viimeksi mainittu hajosi pian. Bahait ja azalit joutuivat pysymään viranomaisten vuoksi Edirnessä vuoteen 1868 asti. Tällöin valtaosa bahaista siirrettiin [[Akko]]on, kun vastaavasti azalit siirrettiin [[Kypros|Kyprokselle]].<ref name="ha-21">Hämeen-Anttila 1999, s. 191</ref>

=== Akkonin vankeus ja kotiaresti ===
Akkonissa Baha’ullah joutui aluksi suhteellisen tiukkaan vankeuteen vuosina 1868–1870. Tämän jälkeen hänet siirrettiin [[kotiaresti]]in, mistä hän saattoi johtaa liikettä. Osmanit antoivat toiminnan jatkua, koska sen katsottiin heikentävän perivihollisen Persian sisäistä yhtenäisyyttä. Baha’ullahin eläessä bahai tekivät pyhiinvaelluksia hänen luokseen. Kotiarestin pitkittyessä Baha’ullah vetäytyi syrjään käytännön johtamisesta ja antoi tilaa pojalleen [[Abbas Efendi]]lle eli Abdulbaha’lle.<ref name="ha-21"/> Elämänsä loppuaikana Baha’ullah kirjoitti teoksen [[Kitab-i ahd]], jossa hän testamenttasi liikkeensä Abdulbaha’lle, jonka jälkeen seuraajaksi oli määrä tulla tämän vanhempi veli [[Mirza Muhammad Ali]]. Baha’ullah kuoli Akkossa vuonna 1892.<ref name="ha-22">Hämeen-Anttila 1999, s. 192</ref>

== Kirjoitukset ==
{{Lähteetön|puuttuvat historiallis-kriittiset luotettavat lähteet.}}
=== Bahá’u’lláhin kirjoitusten tyyli ja aiheet ===
Bahá’u’lláh ilmaisee muistiossa Súriy-i-Haykal (Surih of the Temple), että Jumalan säkeet on ilmaistu yhdeksällä eri tyylillä tai jaettavissa yhdeksään eri aihepiiriin. Hänen kirjoituksensa, vaikka ne ovat hyvin moni merkityksellisiä ja monikerroksisia, on ilmaistu tavalla, mikä ei välttämättä edellytä oppineisuutta vaan ennemminkin vilpittömyyttä ja ennakkoluulottomuutta.

Bahái-oppinut Jináb-i-Fádil-i-Mázindarani eritteli aiheet seuraavasti:
# Mystiset kirjoitukset 
# Muistiot, joissa on nöyryyden ja rukoilun sävy
# Muistiot joiden laeilla ja säädöksillä on auktoriteettinen sävy
# Kirjoitukset, missä käsitellään aiempien uskontojen tulkintoja, uskomuksia ja dogmeja
# Kirjoitukset, missä aiemmat lait ja säädökset on kumottu ja korvattu alkaneeseen aikakauteen sopivilla laeilla ja säädöksillä. 
# Muistiot, jotka koskevat hallintoa ja uutta maailmanjärjestystä ja muistiot, jotka on osoitettu kuninkaille.
# Muistiot, joiden aiheena on oppineisuus ja tieto, jumalallinen filosofia, luomakunnan salaisuudet, lääketiede yms.
# Muistiot, joissa kehotetaan hankkimaan koulutusta, hyvä luonne ja jumalallisia ominaisuuksia.
# Muistiot, joissa käsitellään sosiaalisia opetuksia<ref name="Adib 1">The Revelation of Bahá’u’lláh, vol.1, luku 3</ref>

Bahá’u’lláh tuo kirjoituksissaan myös esille, että hänen tekstejään voidaan ymmärtää vain niiden omien termien, periaatteiden ja tekstintulkinnan valossa eikä kenenkään pitäisi olettaa, että Kitab-i-Aqdas’in lait voitaisiin ymmärtää tavalla, millä lait on traditionaalisesti ymmärretty.<ref name="Saiedi7">Luku 7</ref>

=== Kurdistanissa olon aikana ilmaistuja teoksia ===
Bahá'u'lláh kirjoitti teoksensa useimmiten vastauksina hänelle esitettyihin kysymyksiin tai vasteena tapahtumiin. Sulamaniyyihin jumaluusoppineiden pyynnöstä ja heidän läsnä ollessaan Báhá’u’lláh saneli runon Qasidiy-i-Varqáiyyih (Poem of the Dove). Runossa käydään mystistä vuoropuhelua Bahá’u’lláhin, Jumalan ilmaisijan, jonka kohtalona ovat kärsimykset ja raskaat kahleet vihollistensa vangitsemana ja Pyhän Hengen välillä, jota symbolisessa muodossa personoi ”Maid of Heaven”, jonka ominaisuuksia ja kirkkautta Báhá’u’lláh ylistää.<ref name="Covenant">Luku VII</ref>

=== Bagdadissa olon aikana ilmaistuja teoksia ===
Bahá’u’lláh ilmaisi mystisimmät teoksistaan Bagdadissa olonsa aikana.
* Seitsemän Laaksoa<ref>http://reference.bahai.org/en/t/b/SVFV/</ref> syntyi Shaykh Muhyí'd-Dín’in, [[Khaniqayn]]in kaupungin tuomarin, pyynnöstä.
* Neljä Laaksoa ilmaistiin vastineeksi Shaykh Abdu'r-Rahmán’in sufilaisuuteen kuuluvan Qadiriyyih-lahkon johtajan kysymykseen.<ref name="Adib 10">The Revelation of Bahá’u’lláh,kpl.5</ref> 
* Kätketyt Sanat<ref>http://reference.bahai.org/en/t/b/HW/</ref> syntyi hänen kulkiessaan Tigris-joen rannoilla. Se on moraaliaforismien muotoon kirjoitettu kirjanen.<ref name="KS">Bahá’u’lláh: ”Kätketyt Sanat”, Oy Länsi-savo, 1972</ref>
* Kitab-i-Íqán, (Varmuuden kirja)<ref>http://reference.bahai.org/en/t/b/KI/ki-1.html</ref> on bahá’i-uskon leviämisen perusteos. Bahá'u'lláh ilmaisi sen Bábin enon Hájí Mírzá Siyyid Muhammadin tekemiin kysymyksiin. Kitab-i-Íqánin keskeisin asia on uskonnon progressiivinen ilmaiseminen, mikä on bahá’i-metafysiikan ja teologian perusta, mutta se tarjoaa myös uuden lähestymistavan erilaisiin epistemologian ja etiikan kysymyksiin.<ref name="Saiedi4">Luku 4</ref>

=== Konstantinopolin aikana ilmaistuja teoksia ===
* Lawh-i-Howdaj (Tablet of the Howdah) syntyi Bahá’u’lláhin kirjurin Mirzá Áqá Jánin pyynnöstä. Siinä Bahá’u’lláh varoittaa seuraajiaan tulevista koettelemuksista juuri saavuttuaan Mustan Meren rannoille. 
* Merimatkalla kohti Konstantinopolia hän ilmasi mystisellä kielellä teoksen, Holy Mariner, jossa hän varoitti uskon sisällä syntyvistä valtataisteluista, joiden kautta totuus voidaan erottaa valheesta.
* Lawh-i-Náqús (Tablet of the Bell) syntyi ÁqáMuhammad-´’Alíy-i-Tambákú-Furúsh-i-Isfahánin pyynnöstä: muistio puhuttelee kristinuskon seuraajia. 
* Muistiossa Mathnaví Bahá’u’lláh kuvaa jumalallisten ominaisuuksien heijastumista ihmisessä. Teoksen mukaan ihminen ei voisi koskaan saavuttaa jaloutta ja oikeudenmukaisuutta ilman Jumalan ilmaisijoita.

=== Adrianopolissa ilmaistuja teoksia ===
* Bahá’u’lláhin Julistus maailman kuninkaille ja johtajille
* Vuodenvaihteessa 1867-1868 Bahá’u’lláh kirjoitti teoksen Kitab-i-Badi (The Wondrous New Book), joka on käsitettävissä hänen uskonsa pääapologiaksi.  Kirja syntyi vastineeksi Mirzá-Mihdiy-i-Giláni’n herjauskirjeeseen, jonka taustavoimana uskotaan olleen Mírzá Yahyán tukijan ja yllyttäjän Siyyid Muhammed-i-Isfahánin. Kirja on esitys Bahá’u’lláh’in vaatimuksesta olla Bábin lupaama, “Hän, jonka Jumala ilmaisee”. Se on myös tyhjentävä lausunto ”Kaikkein Suurimmasta Erosta” Bahá’u’lláhin ja Mírzá Yahyán välillä<ref name="Saiedi6">Luku 6</ref>

=== Akkon aikana ilmaistuja teoksia ===
Kitab-i-Aqdas (Kaikkein Pyhin Kirja) syntyi vuoden 1873 aikana. Sitä sanotaan bahá’i-uskon Äitikirjaksi ja se syntyi vastineena monien Bahá’u’lláhin seuraajien pyyntöihin. Adib Taherzadeh on esitellessään Kitab-i-Aqdasia otsikoinut esittelynsä seuraavasti. 
* Jumalan Laki
* Uusi Maailmanjärjestys
* Jumalallinen kasvatus
* Palvelu ja jokapäiväinen elämä
* Bahá’u’lláhin Liitto<ref name="Adib 3">The Revelation of Bahá’u’lláh, luvut 13-17</ref>

Bahá’u’lláh: ''Älkää luulko, että Me olemme ilmoittanut teille pelkän lakikokoelman. Ei, vaan Me olemme mahdin ja voiman sormin murtanut valioviinin sinetin.''

* Huomattavimmat muistiot, jotka on ilmaistu Kitab-i-'Aqdasin jälkeen, on koottu kirjaksi Tablets of Bahá’u’lláh. Se sisältää mm. muistion Kitáb-i-’Ahd (Book of the Covenant), Bahá’u’lláhin Tahto ja Testamentti.,<ref>http://reference.bahai.org/en/t/b/TB/tb-16.html</ref> jossa hän jätti kirjoitustensa ainoan arvovaltaan perustuvan tulkintaoikeuden ’Abdu’l-Bahalle.

* Muistioissa Bishárát (Glad-Tidings), Tárázat (Ornaments) ja Tajallíyát (Effulgences)<ref>http://reference.bahai.org/en/t/b/TB/</ref> tulee esille erilaisia pääperiaatteita ja tavoitteita; ''…jotta ihmiset pääsisivät perille tarkoituksesta miksi heidät on kutsuttu olemassaoloon.''

* Viimeisin Bahá’u’lláhin suurimmista töistä on Epistle to the Son of the Wolf.<ref>http://reference.bahai.org/en/t/b/ESW/</ref> Siinä Bahá’lláh luo kuin silmäyksen menneisiin tapahtumiin, mutta tuo myös esille uusia asioita.

Bahá’u’lláh: ''Kuinka usein ovatkaan asiat olleet yksinkertaisia ja helppoja toteuttaa ja silti useimmat ihmiset ovat olleet välinpitämättömiä ja askarrelleet sen parissa, mikä tuhlaa heidän aikaansa.''<ref name="Wolf">”Epistle to the Son of Wolf”</ref>

==Opetukset==
===Jumala===
Baháʼí-käsitys [[Jumala]] on monoteistinen. Jumala on yksittäinen luomaton katoamaton olento, joka on kaiken olemassaolon ehdoton ja perimmäinen lähde.<ref>Hatcher Martin 1984, s. 74</ref><ref>Warburg 2006, s 12</ref> Baháʼu'lláh yksiselitteisesti opettaa "persoonallisen Jumalan olemassaoloa ja ykseyttä, tuntematonta, saavuttamatonta, kaiken Ilmoituksen lähdettä, ikuisen, kaikkitietävän, kaikkialla läsnä olevan ja kaikkivaltiaan".<ref>Matthews 2005, p 19</ref>

===Reseptit oikeaan elämään===
Baháʼu'lláh kehottaa jokaista bahá'ía elämään vanhurskasta, tervettä, tuottoisaa elämää, jolle ovat tunnusomaisia hyvät tavat ja moraaliset hyveet, kuten totuus, rehellisyys, luotettavuus, kärsivällisyys, kohteliaisuus, vieraanvaraisuus, uskollisuus, puhtaus, siveys, maltillisuus,<ref>Hartz 2009, s 90</ref> kärsivällisyys, oikeudenmukaisuus ja oikeudenmukaisuus.<ref>Bausani 2011, p 191-192</ref> Hän rohkaisee uskovia olemaan kaikkien uskontojen kanssa ystävällinen ja rakastava, tuomitsee ja kieltää kaikenlaisen uskonnollisen väkivallan, mukaan lukien jihadin.<ref name="Nimetön-1ž7sh-1">Smith 2008, p 33</ref> Baháʼu'lláhin ydinviesti seuraajilleen on tehdä kaikkensa palvellakseen ihmiskuntaa ja tehdä yhteistyötä samanhenkisten ihmisten kanssa kaikki pyrkimykset edistääksemme maailman yhdistämistä Jumalalle miellyttävillä tavoilla.<ref name="Nimetön-1ž7sh-1"/><ref>Warburg 2006, s 17</ref>

===Perintö ja Bahá'u'lláhin liitto===
Baháʼu'lláh loi nimenomaisen liiton bahá'ílaisten kanssa testamentissaan ja testamentissaan, joka kirjoitettiin kokonaan hänen omalla kädellänsä ja tunnetaan "liittoni kirjana". Se avattiin ja luettiin todistajien ja hänen perheenjäsentensä edessä yhdeksäntenä päivänä hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1892.<ref>Smith 2008, p 114</ref> Tarjoaa yhden jatkuvan opastuksen keskipisteen, joka voisi selventää ja tulkita hänen lausuntoaan. kirjoituksia tarpeen mukaan,<ref>Saiedi 2000, p 247-250</ref> Baháʼu'lláh uskoi testamentissaan bahá'í-uskon johtamisen vanhimmalle pojalleen [[ʻAbdu'l-Bahá]] nimeämällä hänet omakseen seuraaja, hänen kirjoitustensa ainoa valtuutettu tulkki, täydellinen esimerkki hänen opetuksistaan ja hänen liiton keskus kaikkien baháʼien kanssa.<ref>Alkan 2022, p 72</ref><ref>Hatcher Martin 1984, s. 50</ref>

== Baha’ullahin suomennettuja ==
* [[Kitáb-i-Aqdas]] (Kaikkein pyhin kirja)
* [[Poimintoja Bahá'u'lláhin kirjoituksista]]
* [[Kätketyt sanat]]

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Nimeke=Dictionary of Beliefs and Religions | Selite= Originally published 1992 as Chambers Dictionary of Beliefs and Religions | Julkaisupaikka=Great Britain | Julkaisija=The Wordsworth | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 1-85326-354-0 | Kieli={{en}} }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Hämeen-Anttila, Jaakko | Nimeke=Islamin monimuotoisuus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-662-749-8}}

=== Viitteet ===
{{viitteet|sarakkeet}}

== Lähteet (tarkistamatta, vanhentuneet, ei-neutraalit) ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Taherzadeh, Adib | Nimike=The Revelation of Bahá’u’lláh, vol. 1 | Vuosi=1974 | Julkaisija= George Ronald, Publisher | ISBN = 0-85398-057-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Taherzadeh, Adib | Nimike=The Revelation of Bahá’u’lláh, vol. 2 | Vuosi=1977 | Julkaisija= George Ronald, Publisher | ISBN = 0-85398-071-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Taherzadeh, Adib | Nimike=The Revelation of Bahá’u’lláh, vol. 3 | Vuosi=1983 | Julkaisija= George Ronald, Publisher | ISBN = 0-85398-144-2}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Effendi, Shoghi, | Nimike=Poimintoja Bahá’u’lláhin kirjoituksista | Vuosi=1987 | Julkaisija=Suomen Bahá'íen kansallinen henkinen hallintoneuvosto | ISBN = 951-95551-5-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= William S. Hatcher & J. Douglas Martin: | Nimike=The Bahá’i Faith: The Emerging Global Religion | Vuosi=1989 | Julkaisija=Harper & Row, Publishers, San Francisco | ISBN = 0-06-063793-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Taherzadeh, Adib | Nimike=The Child of the Covenant | Vuosi=2000 | Julkaisija=George Ronald, Publisher | ISBN = 0-85398-439-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Effendi, Shoghi | Nimike=God Passes By | Vuosi=1944 | Julkaisija=Bahá’i Publishing Trust | ISBN = 0-87743-020-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Bahá’u’lláh | Nimike=The Kitáb-i-Iqán The Book of Certitude | Vuosi=1931 | Julkaisija= Bahá’i Publishing Trust | ISBN = 0-87743-305-4}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Bahá’u’lláh | Nimike=Epistle to the Son of Wolf | Vuosi=1941 | Julkaisija= Bahá’i Publishing Trust, Wilmette, IL | ISBN = 0-87743-182-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Saiedi, Nader | Nimike=Logos and Civilization, Spirit History and Order in the Writings of Bahá’u’lláh | Vuosi=1955 | Julkaisija= University Press of Maryland | ISBN = 1-883053-63-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Nabíl-í-A’zam | Nimike=The Dawn-Breakers: Nabíl’s Narrative | Vuosi=1970 | Julkaisija=Bahá’i Publishing Trust, Wilmette | ISBN = 0-900125-22-5}}  
* {{Kirjaviite | Tekijä=Bahá’u’lláh | Nimike=Bahá'ulláhin julistus maailman kuninkaille ja johtajille | Vuosi=1980 | Julkaisija=Suomen Bahá'íen kansallinen henkinen hallintoneuvosto| ISBN = 951-95551-1-0}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Bahá’u’lláh | Nimike=Kätketyt sanat | Vuosi=1961 |Julkaisija =  Suomen bahaíen alueellinen keskusjärjestö }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Smith, Peter | Nimike=A Short History of the Bahái Faith | Vuosi=1966 | Julkaisija=Oneworld Publications | ISBN = 1-85168-070-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Bahá’u’lláh | Nimike=The Summons of the Lord of the Hosts | Vuosi=2002 | Julkaisija=Bahá’i World Centre, Haifa | ISBN = 0-85398-976-1}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Bahá'u'lláh}}
* http://www.bahaullah.org/
* [http://www.bahaullah.fi/ Bahá’u’lláhin elämä]

{{Auktoriteettitunnisteet}}
[[Luokka:Bahai]]
[[Luokka:Baabilaisuus]]
[[Luokka:Iranilaiset uskonnolliset johtajat]]
[[Luokka:Persialaiset kirjailijat]]
[[Luokka:Uskontojen perustajat]]
[[Luokka:Vuonna 1817 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1892 kuolleet]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]