Lähdekoodi sivulle Apassit

{{hyvä}}
{{Tämä artikkeli|käsittelee kansaa. Muita merkityksiä on lueteltu [[Apassit (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
{{Kansa
| nimi           = Apassit
| lippu          =
| lipun leveys   =
| lipun selite   =
| kuva           = Apache portraits.jpg
| kuvateksti     = Apasseja 1800–1900-lukujen taitteessa
|kokonaismäärä   = {{Luku|57060}}<ref name="Census">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.census.gov/population/cen2000/phc-t18/tab001.pdf | Nimeke = Census 2000 PHC-T-18. American Indian and Alaska Native Tribes in the United States: 2000 | Viitattu = 9.8.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>
| alue1          = [[Tiedosto:Flag_of_Oklahoma.svg|22px]] [[Oklahoma]]
| määrä1         =
| viite1         =
| alue2          = [[Tiedosto:Flag_of_Arizona.svg|22px]] [[Arizona]]
| määrä2         =
| viite2         =
| alue3          = [[Tiedosto:Flag_of_New_Mexico.svg|22px]] [[New Mexico]]
| määrä3         =
| viite3         =
| kielet         = apassikielet
| uskonnot       = [[kristinusko]], [[intiaanikirkko]], intiaaniuskonnot
| sukulaiskansat = [[navajot]]
| huomautukset   =
}}

[[Tiedosto:Apachean ca.18-century.png|pienois|Apassiheimot noin 1700-luvulla.{{Luetelmalista | Ch – [[chiricahuat]] | WA – läntiset apassit | N – [[navajot]] | M – [[mescalerot]]|J – [[jicarillat]] | L – lipanit | Pl – [[kiowa-apachet]] (tasankojen apassit).}}]]

'''Apassit''' (tai '''apachet'''; varsinkin aiemmin myös muodossa '''apaššit''') on yhteisnimi useille Pohjois-Amerikan [[intiaanit|intiaaniheimoille]], joilla on yhteinen etninen ja kulttuurinen tausta. Apassit puhuvat eteläisiä [[athabasca-kielet|athabasca-kieliä]]. Eurooppalaisten siirtolaisten saapuessa [[Pohjois-Amerikka]]an apassit asuivat laajoilla alueilla [[Kalliovuoret|Kalliovuorilla]] ja ympäristössä. Näihin kuuluvat nykyiset [[New Mexico]], [[Arizona]], [[Meksiko]]n pohjoiset osat, läntinen [[Texas]] ja [[Oklahoma]] sekä eteläinen [[Kansas]].<ref>Waldman 2006, s. 15.</ref> Apassit olivat vaeltaneet alueelle verrattain myöhään nykyisen [[Missouri]]n alueelta, jonne he olivat siirtyneet [[Kanada]]sta varhain 1000-luvulla.<ref name="Nimetön-rCpl-1">Andersson & Henriksson s. 92.</ref>

Apache-nimi juontuu todennäköisesti yavapaiden sanasta ''epache'', joka tarkoittaa "ihmistä". Toisen teorian mukaan sana tulee [[Pueblo-kulttuuri|zuni-intiaanien]] kielen sanasta ''apachu'', joka tarkoittaa ”vihollista”.<ref>Andersson & Henriksson s. 91.</ref> Zunit käyttivät sitä heimoista, jotka kutsuivat itseään nimellä ''diné''.<ref name="Yenne 15">Yenne 1986, s. 15.</ref>

Merkittävimmät apassiheimot olivat [[chiricahuat]], [[jicarillat]] (tinde) ja [[mescalerot]] (faraon). Muita heimoja olivat lipanit, mogollonit, kiowa-apachet, aravaipat ja niin sanotut läntiset apassit (Western Apache) eli coyoterot. Eri heimojen jaottelun on tehnyt hankalaksi käytössä olleet sekä apachen-, espanjan- että englanninkieliset nimet. Tämän vuoksi samalla heimolla on ollut useita nimiä, ja heimoja on sekoitettu toisiinsa. Joidenkin laskutapojen mukaan apassiheimoja olisi yli kolmekymmentä.<ref name="Nimetön-rCpl-1"/>

Tunnetuin yksittäinen apassi oli ''Haukottelija'' eli athabascaksi ''Goyaałé'', länsimaissa parhaiten tunnettu nimellä [[Geronimo]]. Muita kuuluisia apassijohtajia olivat muun muassa [[Cochise]] ja [[Mangas Coloradas]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.desertusa.com/magfeb98/feb_pap/du_apache.html | Nimeke = Chiricahua apaches | Julkaisu = Desert USA | Viitattu = 9.8.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref> Apassit kävivät [[Apassisodat|monia sotia]] espanjalaisia, meksikolaisia ja amerikkalaisia vastaan ennen kuin luovuttivat maa-alueensa [[Yhdysvallat|Yhdysvalloille]] 1800-luvun lopulla.

Vuoden 2000 väestönlaskennan mukaan {{Luku|57060|intiaania}} piti itseään apassina.<ref name="Census" />

== Historia ==
=== Alkuperä ja kieli ===

Apassit luokitellaan [[Na-dené-kielet|na-dené-kieliryhmän]] [[athabascakielet|athabasca-kieliä]] puhuviin ihmisiin, jotka saapuivat [[Amerikan manner|Amerikan mantereelle]] muita intiaaneja myöhemmin.<ref>Andersson & Henriksson s. 516.</ref> Ryhmä muodosti oman geneettisen perusryhmänsä, jolla on kielellinen yhteys [[Kaukasia]]an.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nature.com/ng/journal/v33/n3s/fig_tab/ng1113_F5.html | Nimeke = The application of molecular genetic approaches to the study of human evolution | Julkaisu = Nature | Viitattu = 7.5.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref> Kieli jakaantui lukuisiin eri murteisiin, joita puhutaan niin Kanadassa kuin Yhdysvaltain lounaisosissakin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ethnologue.com/show_family.asp?subid=2881-16 | Nimeke = Language Family Trees | Julkaisu = Ethnologue | Viitattu = 7.5.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Apassien esi-isät olivat lähtöisin Kanadasta, jonne na-dené-kieliset ihmiset olivat asettuneet paljon ennen ajanlaskun alkua. [[Mackenzie]]joen alueelta kohti etelää alkaneen vaelluksen ajankohdasta ja käytetyistä reiteistä historiantutkijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen. Vaelluksen on arveltu tapahtuneen viimeistään 1400- ja 1500-lukujen aikana. Osa tutkijoista on ajoittanut muuttoliikkeen alkaneeksi jo 1200-luvulla. Todennäköisesti apassien muutto tapahtui useana eri ryhmänä, ja käytetyt reitit vaihtelivat. Osa matkasi läpi tasankojen ja läntisimmät ryhmät läpi vuoriston. Apassit itse eivät koskaan ole myöntäneet tulleensa pohjoisesta vaan pitävät Yhdysvaltain lounaisia vuoristoalueita alkuperäisenä kotimaanaan.<ref name="Greatdreams">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.greatdreams.com/apache/apache-tribe.htm | Nimeke = Apache Tribal Nation | Viitattu = 29.10.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref> Eräiden tutkimusten valossa osa apasseista valtasi muinaisen [[Mogollonin kulttuuri]]n jäljiltä tyhjiksi jääneet alueet Arizonassa jo 1400-luvun aikana. Samalta aikakaudelta on arkeologisissa kaivauksissa löytynyt [[New Mexico]]sta jäänteitä apassien läheisten kielisukulaisten [[Navajot|navajojen]] kulttuurista.<ref>Calloway s. 57.</ref>

=== Espanjalaisten saapuminen ===

[[Tiedosto:Coronado-Remington.jpg|pienois|vasen|Coronadon retkikunnan saapuminen. [[Frederic Remington]]in (1861–1909) maalaus.]]

Eurooppalaisten ensimmäinen apasseihin liitetty maininta on espanjalaiselta [[Francisco Vásquez de Coronado]]lta, joka teki vuosina 1540–1542 [[tutkimusmatka]]n nykyisen New Mexicon, [[Arizona]]n ja [[Kansas]]in alueille. Matkaajat etsivät [[Eldorado]]n seitsemää kultaista kaupunkia, joiden uskottiin löytyvän vuoristojen kätköistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.elizabethan-era.org.uk/francisco-vasquez-de-coronado.htm | Nimeke = Francisco Vasquez de Coronado | Julkaisu = Elizabethan-era | Viitattu = 3.5.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Tasangon laitamilla retkikunta tapasi [[koiravaljakko|koiravaljakoin]] liikkuvia intiaaneja, jotka metsästivät [[biisoni|biisoneita]], söivät eläinten lihaa raakana ja joivat näiden [[veri|verta]].<ref name="Warriors">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.legendsofamerica.com/NA-Apache.html | Nimeke = Apache – The Fiercest Warriors in the Southwest | Julkaisu = Legends of America | Viitattu = 18.2.2008 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20080206032135/http://www.legendsofamerica.com/NA-Apache.html | arkistoitu = 6.2.2008 }}</ref> Espanjalaiset kutsuivat metsästäjiä nimellä ''querecho''. Heidän uskotaan olleen ensimmäisiä apasseja, joiden kanssa eurooppalaiset joutuivat kosketuksiin. Coronado kuvaili kohtaamiaan apasseja oudoista tavoistaan huolimatta jaloiksi ihmisiksi.<ref name="Yenne 15" />

1500-luvun lopulla noin 400 espanjalaista perusti [[siirtokunta|siirtokunnan]] lounaiseen Pohjois-Amerikkaan ja alkoi nimittää asuinpaikkaansa Nuove Méxicoksi. Alueen intiaanit [[hopi-intiaanit|hopit]], [[zunit]] ja [[Pueblo-kulttuuri|pueblot]] kävivät vastarintaan, mutta eivät onnistuneet ajamaan vieraita pois vaan joutuivat luovuttamaan näille maitaan.<ref>Andersson & Henriksson s. 120.</ref> Samoihin aikoihin apassien asutukset levisivät pueblokyliä ympäröiville maa-alueille, joita he vaativat omikseen ja joihin he perustivat pyhiä rakennuksiaan.<ref name="Taylor 56">Taylor 2002, s. 56.</ref>

[[Santa Fe de Nuevo México]]n ensimmäiseksi [[kuvernööri]]ksi valittua [[Juan de Oñate]]a voidaan pitää Espanjan vallan perustajana. Paikalliset intiaanit pelkäsivät Oñatea, mutta vielä enemmän kauhua aiheuttivat apassien lisääntyneet ryöstöretket. [[Pueblo-kapina|Pueblo-intiaanien kapina]] vuonna 1680 tyhjensi hetkellisesti espanjalaisten asuttamat alueet, jolloin suuret hevoslaumat pääsivät irralleen. Osa hevosista joutui [[utet|uteille]], jotka kuljettivat ne kohti pohjoisia tasankoja. Suuri määrä vapautetuista eläimistä päätyi apasseille. Omaksuttuaan ratsastuskulttuurin he julistivat eteläiset tasangot oman hallintansa alle. Apassit olivat ehtineet nousta merkittävään asemaan [[Texas]]issa ja New Mexicossa, kun espanjalaiset valloittivat 1690-luvulla takaisin puebloille menettämiään alueita. Vuosisadan vaihteeseen mennessä suuri osa lounaisaluetta oli täyttynyt lukemattomista aseistetuista leireistä, joita taloudellisiin tekijöihin perustuvat lyhytikäiset liitot joskus yhdistivät. Varsinkin Texasissa asuvat intiaanit hajaantuivat yhä pienemmiksi ryhmiksi, ja 1700-luvun alkupuolella heidän ainoa mahdollisuutensa selviytyä hengissä oli liittyä joko apasseihin tai paeta espanjalaisille lähetysasemille.<ref>La Vere 2003. s. 100.</ref>

=== Apassien valta tasangoilla hiipuu ===

[[Tiedosto:Farny 45.jpg|pienois|pysty|Apasseista tuli vuoristoseutujen pelättyjä taistelijoita. [[Henry F. Farny]]n maalaus (1903).]]
[[Comanchet|Comanchien]] ja [[utet|utien]] keskinäinen sotaliitto työnsi useimmat apassien ryhmistä pois [[Nebraska]]n ja Kansasin alueilta ennen 1700-luvun puoliväliä.<ref>Santoro s. 48.</ref> Lisäksi apassit kadottivat kosketuksensa territorionsa itärajalla [[Ranskan Louisiana]]n kauppiaisiin, jotka ostivat tuotteensa mieluummin [[osaget|osageilta]] ja [[wichitat|wichitoilta]].<ref>Hämäläinen 2008, s. 32–33.</ref> Kun [[pawneet]] ja osaget myivät sodissa vangitsemiaan apasseja orjatyövoimaksi ranskalaisille, utet ja comanchet kuljettivat omat vankinsa espanjalaisten orjamarkkinoille Uuteen-Meksikoon.<ref>Hämäläinen 2008, s. 27.</ref>

Texasin [[jicarillat]] kävivät viikon kestäneen sodan comancheja vastaan ja perääntyivät tämän jälkeen syvemmälle etelään. Itäisimmät [[Lipanit|lipan-apassit]] liittoutuivat 1781 Texasin [[tonkawat|tonkawien]] kanssa ajakseen espanjalaiset pois Texasista. Hanke kaatui intiaanien joukkoja johtaneen El Mochon salamurhaan kaksi vuotta myöhemmin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tshaonline.org/handbook/online/articles/fel23 | Nimeke = El Mocho | Julkaisu = Tsa online | Viitattu = 13.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Muista apasseista poiketen jicarillat solmivat hetkellisen liiton espanjalaisten kanssa ja auttoivat näitä sodissa pawneita ja ranskalaisia vastaan. Metsästyksen käytyä tasangoilla yhä vaikeammaksi jicarillat liittoutuivat utien kanssa pitääkseen paremmin puoliaan muita vastaan. Kymmenet apassien ryhmät vetäytyivät tasangoilta [[Kalliovuoret|Kalliovuorille]] ja yhdistyivät toisiinsa. New Mexicon kuvernööri [[Juan Bautista de Anza]] onnistui hillitä apassien aiheuttamia levottomuuksia sekä sotatoimin että [[diplomatia]]n keinoin. [[Meksikon itsenäisyyssota|Meksikon itsenäisyyssodassa]] vuosina 1810–1821 espanjalaiset joutuivat puolustautumaan vuosikymmenen ajan laajalle levinneitä läntisten apassien hyökkäyksiä vastaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.inn-california.com/articles/history/apache.html | Nimeke = Wandering Lizard History: The Apache Indians | Julkaisu = Incalifornia | Viitattu = 10.8.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>

=== Meksikoa ja Yhdysvaltoja vastaan ===

{{Pääartikkeli|[[Apassisodat]]}}

Vuonna 1822 avattiin [[Chiricahuat|mimbreño-apassien]] mailla New Mexicossa meksikolainen [[kupari]]kaivos. Lähellä asuneet Ojo Calienten (lämpimät lähteet) mimbreño-apassit [[Cuchillo Negron]] johtamina olivat hyväksyneet [[Santa Rita (New Mexico)|Santa Ritan]] kaivoskylän ja tyytyivät tekemään ryöstöretkiään muualle. Meksikolaiset saivat tarpeekseen ryöstelevistä intiaaneista ja halusivat eroon mimbreñoista, joita pitivät pääsyyllisinä toistuviin hyökkäyksiin [[Sonora]]an. Vuonna 1837 [[Chihuahua (osavaltio)|Chihuahuan]] osavaltion hallitus lupasi rahapalkkion intiaanien [[Skalpeeraus|päänahoista]].<ref name="Henriksson 93">Henriksson s. 93.</ref> Mimbreñot päätettiin kutsua suureen tilaisuuteen, jossa heitä olisi koolla mahdollisimman paljon. Santa Ritan kaivoskylän asukkaat houkuteltiin pitämään juhlat, jonne Ojo Calientessa leirejään pitävät mimbreñot saapuivat kutsuvieraina. Juhlahumun keskellä heidät surmattiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.accessgenealogy.com/native/tribes/apache/apachechiefs.htm | Nimeke = Apache Chiefs and Leaders |Julkaisu = Access genealogy | Viitattu = 18.2.2008 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Ojo Calienteen jäänyt Cuchillo Negro vähine miehineen sai lisävoimaa suureksi johtajaksi nousseen [[Mangas Coloradas]]in tuodessa joukkonsa lämpimille lähteille. Kostoiskut kohdistuivat meksikolaisten asutuksia vastaan. Mangas Coloradas piti kauhun vallassa Arizonan, läntisen Texasin ja New Mexicon valkoista väestöä. Santa Ritan kaivoskylä ja apassien maille levittäytynyt uudisasutus tuhottiin.<ref name="Henriksson 93" />

Yhdysvaltain ryhtyessä 1845 [[Meksikon–Yhdysvaltain sota|sotaan Meksikoa vastaan]] mimbreñot tarjosivat apuaan maittensa läpi kulkeville Amerikan sotajoukoille. Prikaatinkenraali [[Stephen W. Kearny]] hyväksyi Mangas Coloradasin ehdotuksen ja mimbreño-tiedustelijoiden johtamina Yhdysvaltain armeija iski [[Durango]]n, Sonoran ja Chihuahuan osavaltioihin.<ref name="Henriksson 94">Henriksson s. 94</ref>

Vuonna 1851 [[Pinos Altos]]ista, läheltä Santa Ritan tuhottua kaivoskylää, löytyi [[kulta]]a. Löytö ei enteillyt hyvää maiden haltijoille mimbreñoille, ja Mangas Coloradas yritti hätistellä kullankaivajia matkoihinsa väittäen kultaa löytyvän muualta paljon enemmän. Hieman myöhemmin joukko kaivosmiehiä sieppasi Mangasin ja ruoski hänet. Tämän nöyryyttävän kokemuksen jälkeen mimbreño-johtaja vapautettiin ja päästettiin takaisin heimonsa luo. Tapaus teki hänestä kaikkien valkoisten katkeran vihamiehen.<ref name="Henriksson 94" /> Tästä eteenpäin luoteisalueiden kaikki Yhdysvaltain [[linnake|linnakkeet]] ja postiasemat joutuivat apassien jatkuvien hyökkäysten kohteeksi. Chiricahuain maineikas johtaja [[Cochise]] toi omat soturinsa mukaan. Myös [[mescalerot]] liittyivät taisteluihin ja hallitsivat [[Pecos (joki)|Pecosjoen]] ja [[Rio Grande]]n välisiä alueita. Arizonan kaupungit iskettiin hajalle [[Tucson]]ia lukuun ottamatta. Kun Mangas Coloradas oli saanut surmansa 1863, Cochise kiihdytti joukkonsa entistä kovempaan sotaan, johon liittyivät myös päällikkönsä Eskiminzinin määräyksiä noudattavat [[aravaipat]].<ref>Henriksson s. 116"</ref>

=== Victorio ja Geronimo ===

[[Tiedosto:Apache chieff Geronimo (right) and his warriors in 1886.jpg|pienois|vasen|Geronimo (oikealla) sotureineen (1886).]]
[[Tiedosto:Geronimo (Goyathlay), a Chiricahua Apache, full-length, kneeling with rifle, 1887 - NARA - 530880.jpg|pienois|pysty|”Ei ole säätä tai maata, joka olisi Arizonan vertainen. Se on maani, kotini ja isieni maa, johon nyt pyydän päästä takaisin. Haluan viettää viimeiset päiväni siellä ja tulla haudatuksi noiden vuorten keskelle.” – [[Geronimo]]<ref name="Newark 299">Newark 1984, s. 299.</ref>]]
Cochise teki rauhan Yhdysvaltain kanssa ennen kuolemaansa vuonna 1874. Chiricahuat saivat oman reservaatin Arizonan vuoristoon, mutta ilman Cochisea heidän joukkonsa hajaantuivat, kun osa siirtyi Meksikoon. Vuotta myöhemmin Yhdysvaltain hallitus yritti toteuttaa suuren hankkeensa kerätä kaikki apassit White Mountainsin reservaattiin. Ojo Calienten mimbreñot vetäytyivät johtajansa [[Victorio]]n mukana pois hankkeesta ja jäivät asustamaan vuoristoihin Meksikon ja Yhdysvaltain rajamaille. Monet mescalerot liittyivät heihin ja toimivat niin huoltojoukkoina kuin aseellisen avun antajina. Vuoriston monista luolista ja louhikoista käsin apassien sissiarmeija teki toistuvia ryöstöretkiä kummankin maan puolelle. Vaikka heitä johtanut Victorio välillä laitettiin vankilaan, hän pakeni Yhdysvaltain joukoilta useamman kerran.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.buffalosoldier.net/BuffaloSoldiers&ChiefVictorio.htm | Nimeke = Victorio’s War | Julkaisu = Buffalosoldier | Viitattu = 11.8.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Yhdysvaltain ja Meksikon armeijat ryhtyivät yhteistyöhön Victorion ja hänen sissiensä jäljittämiseksi. Vuonna 1880 [[eversti]] Joaquin Terrazasin meksikolaisjoukot tavoittivat apassit, jotka saarrettiin Tres Castillosin vuoristoon. Syntyneissä taisteluissa Victorio ja suurin osa hänen sotureistaan saivat surmansa. Kun Terrazasin joukot hieman myöhemmin tekivät näyttävän voitonmarssin läpi [[Chihuahua (kaupunki)|Chihuahuan kaupungin]], sotilaitten [[pistin|pistimien]] kärjessä liehuivat Victorion ja hänen surmattujen soturiensa päänahat voitonmerkkinä Tres Castillosin tapahtumista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.southernnewmexico.com/Articles/People/Victorioandthereservation.html | Nimeke = Victorio and the Reservation System | Julkaisu = Southern New Mexico | Viitattu = 13.3.2010 | kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20110630172320/http://southernnewmexico.com/Articles/People/Victorioandthereservation.html | arkistoitu = 30.6.2011 }}</ref>

Apassien kuuluisimmaksi johtajaksi nousi kuitenkin [[Geronimo]], jonka äidin, vaimon ja lapset meksikolaiset joukot olivat surmanneet vuonna 1858.<ref name="Geronimo">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.indians.org/welker/geronimo.htm | Nimeke = Geronimo: Goyathlay (”one who yawns”) | Julkaisu = Indians | Viitattu = 18.2.2008 | Kieli = {{en}} }}</ref> Chiricahuain lääkemiehenä ja henkisenä johtajana Geronimosta tuli rohkeuden, viisauden ja periksiantamattomuuden perikuva, jonka neuvoja kaikki muut apassien johtajat kuuntelivat.<ref name="Geronimo" /> Yhdysvallat oli tehnyt Meksikon kanssa sopimuksen, jonka nojalla kummankin maan armeijat saivat ylittää rajaviivan apassien kiinni saamiseksi. Tästä huolimatta Geronimon onnistui pakoilla armeijan yksiköitä yli vuosikymmenen ajan Meksikon rajaseutujen vuoristoissa. Enimmillään Geronimoa jäljitti {{Luku|5000|Yhdysvaltain}} sotilasta, 500&nbsp;intiaanitiedustelijaa ja {{Luku|3000|meksikolaista}}.<ref name="Geronimo" /> Vuonna 1886 hän antautui Yhdysvaltain joukoille, jotka olivat löytäneet [[Sierra Madre]]n vuoristossa olevaan piilopaikkaan erään vangitun apassin opastuksessa. Presidentti [[Grover Cleveland]] ehdotti Geronimon hirttämistä, mutta ajatus ei saanut riittävästi kannatusta. Hieman ennen vuonna 1909 tapahtunutta kuolemaansa Geronimo ehti kertoa elämäntarinansa, joka julkaistiin presidentti [[Theodore Roosevelt]]in luvalla.<ref name="Henriksson 147 ">Henriksson 147</ref>

Monet Victorion ja varsinkin Geronimon johtamista sotureista kuolivat ennen seuraavan vuosisadan alkua [[vankileiri]]en rasituksiin tai kulkutauteihin.<ref name="Virrankoski 248">Virrankoski s. 248</ref> Kaikkein läntisimmät apassit White Mountainsin ja San Carlosin alueilla selvisivät 1800-luvun loppupuolen sodista suhteellisen vähäisin menetyksin. Useat heistä toimivat Yhdysvaltain armeijan tiedustelijoina.<ref name="Virrankoski 246">Virrankoski s. 246</ref>

== 1900-luku ==

1900-luvun alkuun mennessä osa chiricahuoista asui reservaatissa [[Oklahoma]]ssa, mutta mescalerot ja jicarillot olivat jääneet New Mexicoon. Texasin lipaneista moni siirtyi Meksikoon ja osa jakoi maansa muiden apassiheimojen kanssa usean osavaltion alueilla. Myöhemmin Oklahoman chiricahuat sulautuivat lähes kokonaan mescaleroihin ja San Carlosin apasseihin. Apassien lukumääräksi on arveltu 1700-luvun alussa noin {{Luku|17000|henkeä}}. Vuonna 1777 määräksi saatiin noin {{Luku|25000}}.<ref name="Schlesier 257">Schlesier 1995, s. 257.</ref> [[Yhdysvaltain vuoden 2000 väestönlaskenta|Vuoden 2000 väestönlaskennan]] mukaan {{Luku|57000|intiaania}} piti itseään apassina. Tästä määrästä monet asuivat reservaattien ulkopuolella. [[San Carlosin intiaanireservaatti|San Carlosin reservaatissa]] asui tuolloin {{Luku|9000}}, White Mountainissa {{Luku|12000}}, mescalerojen reservaatissa {{Luku|5300}} ja jicarillojen reservaatissa {{Luku|3100|apassia}}.<ref name="Census" />

[[Maanviljely]] ja [[karjankasvatus]] ovat nykyajan apassien pääelinkeinot. Mescaleroilla on metsänhoitoon, talviurheiluun ja pelitoimintaan perustuvia yrityksiä. Heidän mailleen leviävä [[Sacramentovuoret]] tarjoaa myös ulkopuolisille hyvät mahdollisuudet retkeilyyn, kalastukseen, metsästykseen ja talviurheiluun.<ref name="Mesca">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mescaleroapache.com/|Nimeke=Mescalero Apache tribe | Julkaisu = Mescalero Apache | Viitattu = 4.5.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref> Jicarillojen reservaatissa New Mexicossa [[Maaöljy|öljy]]- ja [[maakaasu]]esiintymät ovat kasvattaneet jonkin verran heidän varallisuustasoaan. Arizonan suurten reservaattien sosiaaliset erot ovat huomattavat. White Mountainissa (Fort Apache) taloudellinen tilanne on hyvä ja työttömyysluvut alhaiset. Puunjalostustuotanto ja [[turismi]] ovat vaurauden perustana. Jälkimmäisestä esimerkkinä suuri hiihtokeskus ja kesähuvila-alue Sunrise Resort.<ref name="And 464">Andersson & Henriksson s. 464.</ref> San Carlosin reservaatissa tilanne on päinvastainen ja työttömyysluvut suuret. Kielistä mescalero on säilynyt parhaiten, kun taas chiricahuaa puhutaan verrattain vähän. Nykyinen elämäntapa perustuu osaksi apassien omaan traditionaaliseen uskontoon ja rituaaleihin, joihin on sekoittunut 1900-luvun yhdysvaltalainen kulttuuri.<ref name="Warriors" />

== Kulttuuri ==
=== Kielet ===

Apassikielet, eli [[eteläiset athabasca-kielet]] kuuluvat [[Na-dené-kielet|na-dené-kielten]] kielikunnan [[athabasca-kielet|athabasca-kielten]] ryhmään. Apassikielet jaetaan edelleen käytännössä kolmeen ryhmään, [[kiowa-apache]]en, itäisiin apassikieliin ja läntisiin apassikieliin. Itäisiin apassikieliin kuuluvat [[jicarilla]], [[lipanin kieli|lipan]] sekä [[mescalero-chiricahua]] ja läntisiin apassikieliin [[läntinen apassi]] ja [[navajo]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ethnologue.com/show_family.asp?subid=2881-16| Nimeke = Na-Dene, Nuclear Na-Dene, Athapaskan-Eyak, Athapaskan, Apachean | Tekijä = Lewis, M. Paul | Julkaisu = Ethnologue: Languages of the World, Sixteenth edition | Ajankohta = 2009 | Julkaisupaikka = Dallas | Julkaisija = SIL International | Viitattu = 4.11.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref> Kiowa-apache on näistä kaukaisin, mutta eri apassikielten puhujat ymmärtävät toisiaan, vaikkakaan eivät vaikeuksitta. Apassikielet ovat [[Polysynteettinen kieli|polysynteettisiä kieliä]], joten sanat voivatkin tarkoittaa eri asioita ja yhdistyä toisten sanojen kanssa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tiller, Veronica | Nimeke = Culture and Customs of the Apache Indians | Vuosi = 2011 | Sivu = 41–43 | Julkaisupaikka = Santa Barbara| Julkaisija = ABC-CLIO| ISBN = 978-0-313-36452-5 | www = http://books.google.fi/books?id=Lhr9ugEFDEMC | www-teksti = Google-kirjat | Viitattu = 4.11.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref>

=== Yhteiskunta ja avioliitto ===

[[Tiedosto:Chiricahua Apache Hattie Tom.jpg|pienois|pysty|Chiricahua-nainen Hattie Tom 1899.]]
Apasseilla ei ollut kovin kiinteää yhteiskuntarakennetta. Sukulaisuus ja etenkin äidin puolelta laskettava sukulinja olivat yhteiskuntaa koossa pitäviä voimia. Niinpä apasseilla oli kymmeniä [[Matrilineaarisuus|matrilineaalisia]] klaaneja. Avioliitot solmittiin aina klaanien välillä. Apassit asuivat pienehköissä ydinryhmissä eli laajentumaperheissä tai leiri- tai heimokunnissa. Ryhmän jäsenet, joita oli noin 25–200, olivat useimmiten sukua keskenään.<ref name="Nimetön-rCpl-1"/>
Varsinaisia päälliköitä ei ollut, mutta sodissa menestyneet vahvan persoonallisuuden omaavat miehet ottivat tarpeen tullen johtajan paikan. Naisten valta oli apassien keskuudessa suuri, ja joskus he osallistuivat taisteluihin sotureina. Mies liittyi avioiduttuaan [[vaimo]]nsa perheeseen. Joskus varakkaalla miehellä saattoi olla kaksikin vaimoa, joskaan tapa ei koskaan ollut kovin yleinen. Osoittaakseen kunnioitusta oli aviomiehen vältettävä puhumista vaimonsa omaisille.<ref name="Virrankoski 242">Virrankoski, s. 242.</ref>

=== Elinkeinot ===

Apassit olivat lähinnä metsästäjiä, mutta puutarhanhoito ja keräily toivat tärkeän lisän ravintoon. He kävivät myös kauppaa naapurikansojen kanssa.<ref name="Nimetön-rCpl-1"/> Apassien kulttuuri otti vaikutteita monilta muilta kansoilta heidän varhaisesta vaelluksestaan lähtien, ja siitä muotoutui hyvin erilainen eri heimojen välillä. 1600-luvulla monet apassien ryhmät hankkivat [[hevonen|hevosia]], jotka olivat tulleet Euroopasta espanjalaisten mukana. Jicarilloista, lipaneista ja mescaleroista tuli ratsain liikkuvia metsästäjiä, ja muut heimot hankkivat ravintonsa [[maanviljely]]n turvin. Hevosten myötä he myös alkoivat entistä useammin rosvota espanjalaisten ja pueblojen asumuksia.<ref>Andersson & Henriksson s. 92.</ref> Ravintokasvisten keräilyä harjoitettiin yleisesti. Monista apasseista tuli 1800-loppupuolella karjankasvattajia, kun Yhdysvaltain hallitus jakoi elävää karjaa liha-annosten asemasta.<ref name="Taylor 56" />

=== Asuminen ===

[[Tiedosto:Apache Wickiup, Edward Curtis, 1903.jpg|pienois|Läntisten apassien wickiup]]
[[Tiedosto:Mescalero tipis.jpg|pienois|Mescalerojen tiipii.]]
Apassien asumistyyli vaihteli riippuen heimosta ja sen sijainnista. Varsinkin chiricahuat ja läntiset apassit onnistuivat säilyttämään suuren osan vanhaa kansansa kulttuuria kasvisten keräilyä myötä. Heidän perinteinen pääasumuksensa oli yksinkertainen risuista ja vuodista kasattu [[Wigwam|wickiup]]. Jicarillat lainasivat pueblo-kulttuurista käytäntömallin ja rakensivat aluksi savitiilestä talonsa, jotka oli jaettu moniin huoneisiin. Asuntojen jouduttua comanchien toistuvien hyökkäysten kohteeksi jicarillat siirtyivät liikkuvampaan elämäntyyliin ja [[tiipii]]-majoitukseen. Samaa majoitusmuotoa käyttivät myös lipanit, mescalerot ja kiowa-apassit.<ref name="Virrankoski 244-245">Virrankoski, s. 244–245.</ref>

=== Sodankäynti ===

Kaikista apassiheimoista New Mexicon ja Arizonan chiricahuat tekivät eniten laajoja ryöstöretkiä, jotka usein suuntautuivat [[Meksiko]]on. Pienet ryöstöt tehtiin lähinnä ruoan puutteen vuoksi ja 5–15 soturin voimin. Suuremmat hyökkäykset tehtiin kostoretkinä jonkun klaanin jäsenen kuoleman takia. Samoihin klaaneihin kuuluneiden eri heimokuntien sotureista saattoi kertyä satoja miehiä. Vaikka apassien kohteina olivat monesti seudun pienet heimot, niin samalla he pystyivät pysäyttämään espanjalaisten asutuksen etenemisen kohti pohjoista. Meksikosta apassit toivat matkassaan hevosia, [[muuli|muuleja]], [[lammas|lampaita]] ja [[nauta|nautakarjaa.]]<ref name="Virrankoski 243">Virrankoski, s. 243.</ref>

Vuoristoissa heidän oli helppo piiloutua mahdollisilta takaa-ajajilta, ja pienissä ryhmissä liikkumisen ansiosta pakeneminen oli helpompaa. Sotavankien ottaminen kuului olennaisena osana apassien tekemiin Meksikon-ryöstöretkiin. Vankien kohtelu oli pahimmillaan julmaa, ja heidät saatettiin jättää sidottuina muurahaispesiin tai pää alaspäin käristymään avoimen tulen yläpuolelle.<ref name="And 268">Andersson & Henriksson s. 268.</ref> Tarkoitukseton tappaminen ei ollut kuitenkaan apasseille ominaista. Vainajien kammoaminen todennäköisesti esti tämän. Sama kammo esti myös useimpia apasseja ottamasta vihollisen päänahkoja toisin kuin monet muut Yhdysvaltain intiaanit.<ref name="Taylor 56" /><ref name="La vere 88">La Vere 2003, s. 88.</ref>

=== Tabut ja uskonto ===

Muiden intiaanien tavoin apassit näkivät ukkosen ja salamoiden kaltaiset luonnonvoimat merkkeinä eri jumaluuksista. [[Šamanismi|Šamaaneilla]] oli apassien uskonnossa suuri merkitys. He pystyivät käyttämään henkien voimia hyviin tarkoituksiin rituaaleissa ja seremonioissa, mutta vastakkaista puolta edustavat noidat sekoittivat apassien mieliä järjestämällä onnettomuuksia ja huonoa onnea. [[Pöllöt]], [[käärmeet]], [[kojootti|kojootit]] ja [[karhut]] edustivat noituuden piiriin kuuluvia eläimiä, joiden koskettaminen ja jopa pelkkä näkeminen saattoi päästää pahuuden voimat irralleen.<ref name="La vere 87">La Vere 2003, s. 87.</ref> Pelkkä pöllön tai kojootin huuto yössä aiheutti pelkoa, sillä [[vainaja|vainajien]] henkien uskottiin olennoituvan kyseisten eläinten hahmoissa.<ref name="And 94">Andersson & Henriksson, s. 94.</ref>

Tämän vuoksi monet eri tabut rajoittivat apassien metsästystä. Karhunliha oli kiellettyjen ruokien listalla. Myöskään [[koira]]a tai [[kalkkuna]]a ei pidetty soveliaana syötävänä.<ref name="Virrankoski 242" /> Apassit eivät liiemmin [[kalastus|kalastaneet]], koska [[kala]] toi heidän mieliinsä käärmeen, joita he kammosivat. Sen sijaan muut eläimet kelpasivat pitopöytään, joskin heidän riistamaillaan pyydystettävää lienee ollut niukanlaisesti. Alun perin metsästysaseina toimivat jousi, pitkä [[keihäs]] ja linko, jolla ammuttiin [[kivi]]ä.<ref name="Virrankoski 242" />

=== Seremoniat ===

[[Tiedosto:Group of Apaches.jpg|pienois|Apasseja näyttävissä rituaaliasuissaan.]]
Apassien uskonnollisesta elämästä puuttuivat suuret vuosittaiset tilaisuudet. He harjoittivat kuitenkin monia seremonioita, joihin kuuluivat ''Sadetanssi'', ''Elonkorjuutanssi'' ja ''Auringonnousun tanssi''. Viimeiseksi mainittu oli omistettu nuorille tytöille, jotka olivat tulleet tiettyyn ikään.<ref name="Greatdreams" /> Se oli nelipäiväinen seremonia heidän naisellisuutensa kunniaksi, ja sen järjestivät tytön [[sukulainen|sukulaiset]]. Seremonia vahvisti samalla symbolisesti tyttöjen yhteyttä apassien vanhoihin perinteisiin ja ihmisten luomiseen liittyviin mytologisiin henkiolentoihin.<ref name="And 94" /> Nuorien tyttöjen seremonia oli niin tärkeä tapahtuma, että apassit olivat valmiit keskeyttämään sotatilan saadakseen aikaa tilaisuuden järjestämiseen.<ref>La Vere 2003, s. 86.</ref>

Apassien yliluonnollinen voima ''Ussen'' oli kaikkien muiden yläpuolella toimiva ”Elämän luoja”. Tärkeä osa seremonioissa oli vuorten hengillä, jotka tunnettiin nimellä ''gan''. Mustiin maskeihin ja kilttihameisiin pukeutuneet gan-tanssijat sonnustautuivat monivärisiin [[sulkapäähine]]isiin ja omistivat esityksensä vuorten hengille, jotka suojelivat elämää ja olivat opettaneet maanviljelyn.<ref>Waldman 2006, s. 16.</ref>

=== Vaatetus ja ulkonäkö ===

Apassit pitivät yleisesti leveitä nauhoja hiustensa ympärillä. Myöhempinä aikoina hiusten ympäri sidottiin [[huivi|kangashuiveja]]. Miehet käyttivät lannevaatetta ja säärystimiä. Alkuperäiset asusteet kuten [[peura]]nnahkainen paita ja erilaisin [[symboli|symbolein]] koristeltu nahkalakki saivat vierelleen uudenlaisia asuja. Kaikenlaiset kangasvaatteet levisivät apassien keskuudessa yleiseen käyttöön, ja niitä joko ostettiin tai ryöstettiin. Pitkiä Meksikon intiaaneilta omaksuttuja [[hame]]ita ja mekkoja saattoi usein näkyä miesten yllä. Niin naiset kuin miehetkin käyttivät pitkävartisia [[Mokkasiinit|mokkasiineja]], jotka olivat heidän vaatetuksensa tunnusomaisin piirre.<ref name="Virrankoski 242" /><ref name="La vere 85">La Vere 2003, s. 85.</ref>

Monista naapureistaan poiketen apassit eivät [[Tatuointi|tatuoineet]] itseään, mutta käyttivät ihomaalia muun muassa silmiensä ympärillä.<ref name="La vere 85" /> Vartaloltaan apassit olivat jänteviä, ja heidän lihaskestävyyttään on kuvattu erinomaiseksi. Miesten paino oli keskimäärin hieman alempi kuin eurooppalaisilla.<ref>Sonnichsen 1979, s. 15.</ref>

== Lähteet ==

{{Div col}}
* Anderson, Rani-Henrik ja Henriksson, Markku: ''Intiaanit (Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia)''. Gaudeamus, 2010. ISBN 978-952-495-162-3.
* Calloway, Colin G. ''One Vast Winter Count'', Univ of Nebraska Press, 2003. ISBN 978-0-8032-6465-6
* Henriksson, Markku ''Alkuperäiset amerikkalaiset'' Gummerus, 198. ISBN 951-662-385-9
* Hämäläinen, Pekka ''Comanche Empire'', Yale University Press, 2008. ISBN 978-0-300-12654-9
* Newark, Peter: ''Old West'', Bison Books 1984. ISBN 0 86124 183 5
* La Vere, David: ''The Texas Indians'', Texas Univ Press, 2003. ISBN 978-1585443017 {{en}}
* Santoro, Nicholas J. ''Atlas of the Indian Tribes of North America'' iUniverse, 2009. ISBN 978-1-4401-0795-5
* Schlesier, Karl H. ''Plains Indians, a.d 500 – 1500'', Univ of Oklahoma Press, 1995. ISBN 978-0806126418
* Sonnichsen, C, L. ''The Mescalero Apache''.Univ of Oklahoma Press, 1979. 978-0806116150
* Taylor, Colin F. ''The American Indian'', Salamander Books, 2002. ISBN 1-84065-540-2
* Virrankoski, Pentti ''Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit'' Gummerus, 1995. ISBN 951-717-788-7
* Waldman, Carl. ''Encyclopedia of Indian Tribes''. Checkmark Book, 2006, ISBN 978-0816062744
* Webb, Hodge Frederick ''Handbook of American Indians North of Mexico V. ¼'' Lightning Source Inc 2003. ISBN 9781582187488
* Yenne, Bill ''Encyclopedia North American Indian Tribes'', Bison Book, 1986. ISBN 0-600-50266-X
{{Div col end}}

=== Viitteet ===
{{Korjattava/viitteet}}
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==

{{Commonscat-rivi|Apaches}}

{{Auktoriteettitunnisteet}}

[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[Luokka:Apassit|*]]