Lähdekoodi sivulle Antikolinergit

{{Suositeltu}}
{{Lääkeryhmä
|nimi=Antikolinergit
|kuva=Atropine.svg
|kuvateksti=[[Atropiini]]
|kuva2=Atropa bella-donna0.jpg
|kuvateksti2=[[Belladonna]]
|käyttötarkoitukset=[[Parkinsonismi]], [[keuhkoputki]]-, [[verenkierto]]- ja [[ruoansulatus]]ongelmat, [[silmä]]lääketiede, [[Myrkytys|myrkytysten]] hoito
|mekanismi=[[Asetyylikoliinireseptori|AChR]]-[[Antagonisti (lääketiede)|antagonisti]]<ref name="muskariini_salpaavat" />
|antotavat=Oraalinen, [[lääkelaastari]], silmätipat, inhalaatio, [[injektio (lääketiede)]]
|atc-ddd=Parkinsonismi: [http://fimeaweb.fimea.fi/atckoodi/?expandtree=N04A,N04,N,#N04A N04A]
|riippuvuus=Äkillinen lopettaminen voi aiheuttaa ohimeneviä fyysisiä oireita<ref name="tk_masennus" />
|väärinkäyttö=Esiintyy
}}
'''Antikolinergit''' ovat aineita, jotka estävät [[välittäjäaine]] [[asetyylikoliini]]n toimintaa [[Keskushermosto|keskus]]- ja [[ääreishermosto]]ssa. Antikolinergit ovat '''parasympatolyytteja''' eli ne vähentävät [[Parasympaattinen hermosto|parasympaattisen hermoston toimintaa]]. Niiden vaikutus ulottuu paikalliskäyttöä lukuun ottamatta kaikkialle [[elimistö]]ön.

Antikolinergejä käytetään lääkkeenä muun muassa [[Parkinsonin tauti]]in, [[Inkontinenssi|virtsanpidätyskyvyttömyyteen]] ja [[keuhkoahtaumatauti]]in sekä joidenkin [[Myrkytys|myrkytyksien]] hoidossa, [[anestesiologia]]ssa ja [[silmä]]tutkimuksissa. 

Monen myrkyllisen [[kasvi]]lajin [[myrkyllisyys]] perustuu nimenomaan antikolinergiseen vaikutukseen. Suurin osa kuuluu [[Koisokasvit|koisokasvien]] heimoon. Näillä kasveilla on lähes kaikkialla [[Eurooppa|Euroopassa]] ja monessa osassa [[Aasia]]a tuhansien vuosien mittainen lääkekäyttöhistoria esimerkiksi [[Sedatiivi|rauhoittavina lääkkeinä]] ja [[anestesia-aine]]ina.

Antikolinergeihin nähden käänteisesti vaikuttavia, kolinergistä stimulaatiota aiheuttavia aineita kutsutaan  kolinergisiksi aineiksi tai [[Parasympatomimeetti|parasympatomimeeteiksi]]. Vastaavasti tunnetaan [[Sympaattinen hermosto|sympaattisen hermoston]] toimintaan vaikuttavat [[sympatomimeetti]] ja [[sympatolyytti]].

== Historia ==
=== Varhainen käyttöhistoria ===
[[Tiedosto:Mandragora Tacuinum Sanitatis.jpg|thumb|270px|[[Rohtomandrake]]a eli alruunaa esittävä piirros ''Tacuinum Sanitatis'' -lääkintäkäsikirjasta 1400-luvulta.]]
Antikolinergisiä [[Alkaloidi|alkaloideja]] sisältävien [[Koisokasvit|koisokasvien]] lääkekäytöllä on tuhansia vuosia pitkä historia. [[Hullukaali]]n ensimmäiset tunnetut käyttötarkoitukset [[Eurooppa|Euroopassa]] ja [[Intia]]ssa olivat muun muassa [[Hermosärky|hermosäryn]] ja ruoansulatuselinten ärsytyksen hoito sekä monipuolinen käyttö rauhoittavana lääkkeenä. [[Babylonia]]n aikaan kasvilla hoidettiin hammassärkyä, mikä oli yleistä lähes kaikkialla Euroopassa ja [[Lähi-itä|Lähi-idässä]]. Antikolinergisten koisokasvien savun hengittämisen tiedettiin jo 4&nbsp;000 vuotta sitten avaavan [[keuhkoputki]]a, ja ominaisuutta voitiin hyödyntää esimerkiksi [[astma]]n hoidossa. Antikolinergit ovat vielä nykyäänkin korvaamattomia keuhkoputkien tukkeutumista aiheuttavien sairauksien hoidossa.<ref name="beans" /><ref name="hengitys" />

[[Antiikin Kreikka|Antiikin kreikkalainen]] filosofi [[Theofrastos]] kirjoitti [[rohtomandrake]]n eli alruunan käytöstä lääkkeenä muun muassa [[kihti]]in ja [[Unettomuus|unettomuuteen]], sekä lemmenjuomien ainesosana, mihin on käytetty myös esimerkiksi [[hulluruoho]]a ja [[belladonna]]a. [[Dioskorides]] kirjoitti ensimmäisenä mandrakejuoman käytöstä [[anestesia-aine]]ena ja suositti sitä kaikkiin [[Kirurgia|leikkaamista]] tai polttamista edellyttäviin lääkintätoimenpiteisiin. Belladonnauutetta käytettiin aina [[Keskiaika|keskiajan]] [[Noitavainot|noitavainoihin]] saakka nukutusaineena yhdessä [[oopiumi]]n kanssa. Belladonna oli [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnassa]] yleinen myrkytysaine [[Henkirikos|henkirikoksissa]]; 5–10 marjasta tehty uute tai 14 grammaa juurta riitti tappamaan aikuisen ihmisen.<ref name="anest_atropos" /><ref name="isy_myrkkykasvit" /><ref name="alkaloids_belladonna" />

Antikolinergiset koisokasvit olivat keskiajalla noitajuomien pääainesosa muun muassa [[Tryptamiini|tryptamiineja]] sisältävien [[rupikonna]]n nahkojen ohella. Juomat aiheuttivat voimakkaita [[hallusinaatio]]ita, harhaluuloja sekä tunteen lentämiskyvystä, mistä ovat osin lähtöisin legendat luudalla lentävistä noidista. Myöhäiskeskiajan noitavainojen aikaan kasvien hallussapidosta tai käytöstä saattoi saada tuomion, mikä vähensi myös kasvien käyttöä anestesia-aineina. Potilaat saattoivat kertoa esimerkiksi nukutuksen aikana näkemistään [[Erotiikka|eroottisista]] unista, mikä osaltaan pahensi lääkärin riskiä joutua leimatuksi noidaksi.<ref name="alkaloids_belladonna" />

Belladonnauutteita käytettiin [[Italia]]ssa, lähinnä [[Venetsia]]ssa, yleisesti kosmeettisissa tarkoituksissa [[silmäterä]]n laajentajina 1500–1600-luvuilla. Nimen ”belladonna” johti [[Pietro Andrea Mattioli]] vuonna 1554 [[Italian kieli|italian]] kielen sanaparista "bella donna", joka merkitsee kaunista naista. Kasvin [[Tieteellinen nimi|tieteellisen nimen]] ''Atropa belladonna'' alkuosa on peräisin [[Kreikkalainen mytologia|kreikkalaisen taruston]] kohtalottaresta [[Atropos|Atropoksesta]], joka tarkoittaa torjumatonta. [[Saksa]]ssa oli samoihin aikoihin tapana lisätä hullukaalin siemeniä [[Olut|olueen]] vaikutusten vahvistamiseksi, mutta tapa kiellettiin myrkytysriskin vuoksi lailla vuonna 1507. Antikolinergien lääkekäyttö oli keskiajan jälkeen vähentynyt Euroopassa, mutta [[Liettua]]ssa alettiin 1600-luvulla käyttää hullukaalia [[vapina]]n hoitoon. Synteettiset antikolinergit ovat nyttemmin korvanneet koisokasvit vapinan ja muiden [[parkinsonismi]]oireiden hoidossa.<ref name="muskariini_salpaavat" /><ref name="beans" /><ref name="why_beautiful" /><ref name="alkaloids_belladonna" />

=== Atropiinin eristäminen ===
[[Atropiini]]n eristi belladonnan lehdistä epäpuhtaassa muodossa [[ranska]]lainen [[Kemia|kemisti]] ja [[farmaseutti]] [[Louis Nicolas Vauquelin]] vuonna 1809. Saksalainen farmaseutti [[Rudolph Brandes]] nimesi kasvista 1819 tai 1820 uuttamansa alkaloidit ”atropiiniksi” ja 1832 [[hullukaali]]sta eristämänsä ”[[hyoskyamiini]]ksi”. Hän kuitenkin myönsi 1833, ettei hänen menetelmällään valmistettu uute vastannut [[Pupilli|pupilleja]] laajentavilta vaikutuksiltaan vanhoja belladonnauutteita ja että nimen ”atropiini” käytöstä uutteesta tulisi luopua. Puhtaan atropiinin eristämisessä kuivatusta belladonnan juuresta onnistui farmaseutti Mein vuonna 1831.<ref name="beans" />

Atropiinin farmakologiset tutkimukset alkoivat edetä nopeasti. [[Fysiologia|Fysiologi]] [[Albert von Bezold]] kumppaneineen osoitti vuonna 1867 sen estävän [[kiertäjähermo]]n vaikutuksen [[Sydän|sydämeen]], mikä johtaa sykkeen nopeutumiseen. [[Oswald Schmiedeberg]] ja Richard Koppe totesivat [[University College London]]issa tehdyissä tutkimuksissaan atropiinin estävän [[muskariini]]n vaikutuksen sydämeen, ja [[Rudolf Heidenhain]] osoitti sen kumoavan ''chorda tympanin'' ärsytyksen [[Sylki|syljeneritystä]] lisäävän vaikutuksen. Saksalaiset farmakologian tutkijat [[Rudolf Kobert]] ja August Sohrt osoittivat atropiinin eroavan [[skopolamiini]]sta ainoastaan keskushermostovaikutuksiltaan ja julkaisivat tutkimustulokset 1887.<ref name="muskariini_salpaavat" /><ref name="beans" />

== Vaikutusmekanismi ==
=== Hermosto ja asetyylikoliinireseptorit lyhyesti ===
[[Tiedosto:Acetylcholine.svg|thumb|270px|[[Asetyylikoliini]] on hermoston välittäjäaine, joka kiinnittyy [[Asetyylikoliinireseptori|asetyylikoliinireseptoreihin]].]]
[[Hermosto]] on [[hermosolu]]ihin eli neuroneihin ja niiden sähkökemialliseen viestintään perustuva tiedonvälitys- ja säätelyjärjestelmä, joka jakautuu [[Anatomia|anatomisesti]] edelleen [[Keskushermosto|keskus]]- ja [[ääreishermosto]]on. Hermostossa viestit välittyvät siten, että hermosoluun saapuu sähkökemiallinen impulssi, joka saa solun vapauttamaan tiettyä [[Hermoston välittäjäaine|välittäjäaine]]tta sen ja viereisen hermosolun välitilaan eli [[synapsi]]in. Välittäjäaine kiinnittyy sille tarkoitettuun [[Reseptori (biokemia)|reseptoriin]], jolloin reseptori aktivoituu ja viesti pääsee välittymään kohti seuraavaa hermosolua. Välittäjäaineet voivat kiihdyttää, estää tai muulla tavoin mukauttaa reseptorin toimintaa. Viestin välityttyä välittäjäaine joko palaa takaisin hermosoluun, tai jokin [[entsyymi]] hajottaa sen.<ref name="neurotransmissio" />

[[Asetyylikoliini]] on tärkeä välittäjäaine kaikkialla hermostossa ja säätelee monia elintoimintoja. [[Asetyylikoliinireseptori|Asetyylikoliinireseptoreita]] on kahta alatyyppiä, [[Nikotiinireseptori|nikotiini]]- ja [[Muskariinireseptori|muskariinireseptoreita]]. Asetyylikoliini voi kiinnittyä molemman alatyypin reseptoreihin ja kiihdyttää niiden toimintaa. Asetyylikoliinin lisäksi on olemassa suuri määrä aineita, jotka voivat kiinnittyä jommankumman tai molemman alatyypin reseptoreihin ja mukauttaa niiden toimintaa. Asetyylikoliinia hajottava entsyymi on [[asetyylikoliiniesteraasi]].<ref name="medicina11" /><ref name="muskariini_salpaavat" />

=== Antikolinergit ===
Antikolinergit kiinnittyvät jommankumman tai molemman alatyypin asetyylikoliinireseptoreihin ja estävät reseptorien toimintaa, eli toimivat [[Antagonisti (lääketiede)|antagonisteina]]. Useimmat antikolinergit ovat muskariinireseptorin estäjiä.<ref name="king_saud" /> Samaan reseptorialatyyppiin kiinnittyvät antikolinergit eroavat toisistaan lähinnä vaikutusajan ja hajoamisen osalta, sekä siinä, missä elimistön osassa vaikutus on voimakkain. Joillakin on havaittavissa enemmän keskushermostovaikutuksia kuin toisilla [[veri-aivoeste]]en tehokkaamman läpäisyn vuoksi. Esimerkiksi [[skopolamiini]] läpäisee veri-aivoesteen paremmin kuin [[atropiini]] ja aiheuttaa jo terapeuttisina annoksina keskushermosto-oireita. Antikolinergit lamaavat [[Parasympaattinen hermosto|parasympaattisen hermoston]] vaikutuksia kohde-elimissä, minkä vuoksi niitä kutsuttiin aiemmin nimellä ''parasympatolyytti''.<ref name="muskariini_salpaavat" /><ref name="tk_antikolinergi" />

== Lääketieteellinen käyttö ==
=== Yleistä ===
[[Tiedosto:Atropa belladonna1.jpg|270px|thumb|[[Belladonna]] on vanhimpia lääkkeenä käytettyjä antikolinergejä.]]
Antikolinergejä annetaan käyttötarkoituksesta riippuen paikallisesti esimerkiksi [[silmätippa|silmätippoina]] tai joka puolelle elimistöä vaikuttavasti. Antotapa voi olla suun kautta, [[inhalaatio]]na eli hengitettynä tai [[lääkelaastari]]n avulla. Myrkytyksiin ja esimerkiksi [[Anestesia|nukutuksen]] esilääkitykseksi niitä voidaan antaa [[injektio (lääketiede)|injektiona]] eli ruiskeena ihon läpi. Eri antikolinergien vaikutukset kohdistuvat eri voimakkuuksilla eri ruumiinosiin; esimerkiksi [[Virtsatie|virtsateiden]] sairauksiin käytettävä [[emeproni]] vaikuttaa lähinnä [[virtsarakko]]on eikä pääse [[keskushermosto]]on.<ref name="muskariini_salpaavat" /><ref name="medicina30" /><ref name="atropin" />

Lääkkeenä käytettävät antikolinergit ovat [[Synteesi|synteettisesti]] valmistettuja tai [[Antikolinergi#Esiintyminen luonnossa|eräistä kasvilajeista]] saatuja. Myös kasvialkaloideja läheisesti muistuttavia, synteettisiä antikolinergejä käytetään.<ref name="muskariini_salpaavat" />

Antikolinergilääkityksen kanssa tulee olla erityisen varovainen, mikäli potilaalla on [[glaukooma]], [[Myasthenia gravis]], [[ruoansulatuskanava]]n ongelmia (kuten vaikea [[ummetus]]), suurentunut [[eturauhanen]] tai eturauhasen tukkeumaongelma.<ref name="fletcherallen" /><ref name="myasthenia" /><ref name="muskariini_salpaavat" />

=== Parkinsonin tauti ===
[[Parkinsonin tauti|Parkinsonin taudin]] ja sen kaltaisten niin sanottujen [[parkinsonismi|ekstrapyramidaalioireiden]] hoidossa käytettäviä synteettisiä antikolinergejä ovat muun muassa [[biperideeni]], [[orfenadriini]] ja [[bentsheksoli]], jotka pääsevät keskushermostoon [[lipidi]]liukoisuutensa vuoksi.<ref name="muskariini_salpaavat" /> Antikolinergit tasapainottavat aivojen [[dopamiini]]- ja asetyylikoliinitasoja. Vaikutus vähentää vapinaa ja jäykkyyttä, ja näin ollen antikolinergit parantavat liikkuvuutta ja koordinaatiokykyä.<ref name="psp_using" />

[[Levodopa]]hoito on usein antikolinergejä tehokkaampaa, ja antikolinergejä käytetäänkin lähinnä lievien parkinsonismioireiden hoitoon, etenkin potilailla, joilla levodopa aiheuttaa erityisen kiusallisia haittavaikutuksia. [[Amantadiini]]lla voidaan vahvistaa antikolinergien vaikutuksia. Antikolinergien pitkäaikaiskäyttö saattaa pahentaa taudin tai jonkin toisen neurologisen sairauden oireita, koska tasapaino välittäjäaineiden välillä järkkyy, joten antikolinergejä suositellaan vain väliaikaiseen käyttöön.<ref name="psp_using" /><ref name="medicina28" />

Antikolinergeillä lääkitään yleensä alle 70-vuotiaita, joilla pääasiallinen oire on [[vapina]]. Ilman vapinaa esiintyviin hitauteen, jäykkyyteen ja tasapaino-ongelmiin niitä ei yleensä käytetä. Vanhoilla ihmisillä on suurempi riski sivuvaikutuksiin kuten muistihäiriöihin. Antikolinergit ovat usein hyvä apu kuolaamiseen.<ref name="fletcherallen" />

=== Hengitystiet ===
[[Tiedosto:Ipratropium Bromide (1).JPG|thumb|270px|[[Ipratropium]]ia pakkauksissa, joista valmiste inhaloidaan sumuttimella.]]
Antikolinergit avaavat [[keuhkoputki]]a, minkä ansiosta niillä voidaan hoitaa [[keuhkoahtaumatauti]]a (COPD) sekä [[astma]]a. [[Belladonna]]n savun hengittämisen tällainen vaikutus tiedettiin jo 4&nbsp;000 vuotta sitten. Nykyisin käytetään muun muassa inhaloitavia (hengittämällä käytettäviä) [[ipratropium]]ia ja [[tiotropium]]ia, joiden vaikutukset kestävät joitakin tunteja.<ref name="hengitys" />

Astmassa limakalvojen [[Tulehdus|tulehtuminen]] aiheuttaa asetyylikoliinireseptorien aktivoimisen, mikä saa keuhkoputket supistumaan. Antikolinergit kumoavat kolinergisiä ärsykkeitä, ja niiden lisäksi annetaan [[sympatomimeetti]]ä (β<sub>2</sub>-agonisti) rentouttamaan lihaksistoa. Antikolinergit ovat usein hyvä apu, kun [[yskä]]oireisto on vaikea. Keuhkoahtaumataudissa [[kiertäjähermo]]n heijasteilla on suurempi osuus, ja sen hoito onkin inhaloitavien antikolinergien tärkein käyttöalue. Vaikeaan keuhkoahtaumatautiin annetaan lisäksi [[Yhdistelmälääke|yhdistelmävalmisteena]] β<sub>2</sub>-agonistia, [[steroidi]]a ja [[teofylliini]]a.<ref name="hengitys" /><ref name="duodecim_ahtauma" />

=== Sydän ja verenkierto ===
Antikolinergit vähentävät kiertäjähermon estovaikutusta [[Sydän|sydämeen]] nopeuttaen lyöntitiheyttä. Atropiinia käytetään sydämen harvalyöntisyyden, eli [[bradykardia]]n hoidossa esimerkiksi [[sydäninfarkti]]n tai anestesian yhteydessä. Tällöin antikolinergi [[Injektio (lääketiede)|injisoidaan]] eli annetaan ruiskeena ihon läpi. Sykkeen nopeutuminen on huomattavinta nuorilla ja hyväkuntoisilla ihmisillä, koska kiertäjähermon tonuksella on vallitsevampi osa sykkeen säätelyssä. Lapsilla ja iäkkäillä vaikutus on vähäisempi.<ref name="muskariini_salpaavat" />

[[Verisuoni|Verisuonten]] jänteyteen antikolinergeillä ei ole vaikutusta, koska verisuoniin ei tule kolinergistä hermotusta. Antikolinergit estävät eräiden [[Parasympatomimeetti|parasympatomimeettien]] ([[Muskariinireseptori|muskariinireseptoreiden]] [[agonisti]]en) verisuonia laajentavan vaikutuksen, ja antikolinergeillä voidaan hoitaa korkeaa [[verenpaine]]tta. Antikolinergit lyhentävät sydämessä eteis-kammiojohtumisaikaa, mikä näkyy [[sydänsähkökäyrä]]ssä (EKG) T-aallon madaltumisena ja PR-välin lyhenemisenä.<ref name="verenpaine" /><ref name="muskariini_salpaavat" />

=== Silmä ===
[[Tiedosto:Anizokoria.JPG|[[Tropikamidi]]n aiheuttama toisen pupillin laajentuminen, sekä [[anisokoria]] eli pupillien erikokoisuus|thumb|270px]]
Antikolinergit laajentavat [[pupilli]]n supistajalihasta aiheuttaen [[mydriaasi]]n eli pupillin laajentumisen, sekä lamaavat silmän tarkennuksesta vastaavaa [[sädelihas]]ta eli aiheuttavat [[sykloplegia]]n. [[Homatropiini]]a, [[syklopentolaatti]]a ja [[tropikamidi]]a käytetään näihin tarkoituksiin.<ref name="t_silmasanasto" /><ref name="muskariini_salpaavat" />

Pupillin laajennuksesta on apua akuutin [[Iriitti|iriitin]], [[Iridosykliitti|iridosykliitin]] ja [[Keratiitti|keratiitin]] hoidossa. Antikolinergi annetaan tällöin silmätippamuodossa. Silmätipat annetaan vuorotellen [[Miootti|miootin]] eli pupillia supistavan lääkkeen kanssa, mikä estää [[mykiö]]n ja [[värikalvo]]n väliset adheesiot eli kiinni takertumiset.<ref name="t_adheesio" /> Pupillin laajennuksesta on apua myös silmänpohjan tutkimisessa, ja sykloplegiasta linssin taittokyvyn tarkassa määrityksessä. Annettaessa lapsille pitkävaikutteisia silmätippa-antikolinergejä on tärkeää estää yhdisteen pääsy nenän kautta verenkiertoon painamalla sisempää luomikulmaa muutama minuutti.<ref name="t_silmasanasto" /><ref name="muskariini_salpaavat" />

=== Ruoansulatuskanava, virtsatiet ja pahoinvointi ===
[[Tiedosto:Emepronium.svg|thumb|270px|[[Emeproni]] on [[Kemiallinen synteesi|synteettinen]] antikolinergi.]]
[[Tiedosto:Marzine.JPG|thumb|270px|Marzine-lääkepakkaus. Marzine sisältää antikolinergiksi luokiteltavaa syklitsiiniä.]]
Antikolinergien käyttö [[Ulkustauti|ulkustaudin]] (eräs maha- ja pohjukaissuolihaavoja aiheuttava sairaus<ref name="tk_ulkus" />) hoidossa on vähentynyt [[mahahappo|mahahapon]] eritystä hillitsevien [[histamiini]]n H<sub>2</sub>-reseptorinsalpaajien, sekä [[helikobakteeri]]n osuuden löytymisen myötä. [[Glykopyrroni]]a on käytetty ärtyvän paksusuolen oireiden lievitykseen.<ref name="muskariini_salpaavat" />

Antikolinergit vähentävät virtsatiehyiden jänteyttä ja supistusherkkyyttä. [[Emeproni]]a, [[oksibutyniini]]a ja [[tolterodiini]]a käytetään tiheän virtsaamistarpeen ja virtsanpidätyskyvyttömyyden ([[inkontinenssi]]n) hoitoon, koska niiden vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin virtsarakkoon. Emeproni imeytyy epätäydellisesti maha-suolikanavasta (hyötyosuus 1–10 %) ja ei läpäise [[veri-aivoeste]]ttä. Inkontinenssityypeistä antikolinergejä käytetään yleisimmin pakkoinkontinenssiin, joka voi liittyä esimerkiksi tulehduksiin tai neurologisiin sairauksiin (Parkinsonin tauti, [[MS-tauti]]). Sairaudelle on tyypillistä rakkolihaksen supistelu ja pakonomainen virtsaamistarve, ja sen oireet ovat pahimmillaan naisilla [[Vaihdevuodet|vaihdevuosien]] jälkeen.<ref name="muskariini_salpaavat" /><ref name="virtsankarkailu_naisilla" />

[[Refluksitauti]]in antikolinergeillä on ristiriitaisia vaikutuksia; ne voivat vähentää esiintymistä, mutta samalla pahentaa esiintymiskertojen oireita.<ref name="reflux" />

[[Skopolamiini]]laastarilla voidaan ehkäistä [[Merisairaus|merisairautta]] pitkäaikaisesti.<ref name="muskariini_salpaavat" /> [[Matkapahoinvointi|Matkapahoinvoinnin]] ja [[oksentelu]]n hoitoon käytettävillä [[Antihistamiini|antihistamiineilla]] [[syklitsiini]]llä ja [[meklotsiini]]lla on antikolinergisiä vaikutuksia, jotka ovat osin vastuussa niiden toivotuista vaikutuksista. Niiden vaikutusmekanismia ei kuitenkaan täysin ymmärretä.<ref name="db_cyclizine" /><ref name="db_meclizine" />

=== Myrkytykset ja lääkkeiden sivuvaikutukset ===
[[Tiedosto:Amanita muscaria - Lindsey.jpg|thumb|270px|[[Punakärpässieni|Punakärpässienen]] kolinergiset myrkytysoireet ovat kumottavissa [[atropiini]]lla.]]
[[Tiedosto:Atropine (1).JPG|thumb|270px|Atropiinisulfaattia sisältävä injektionestepakkaus.]]
[[Atropiini]] estää [[Punakärpässieni|punakärpässienen]] ja muiden [[Kolinerginen oireyhtymä|kolinergisesti]] vaikuttavien (esimerkiksi [[muskariini]]a sisältävien) [[Sieni|myrkkysienten]] aiheuttamia oireita. Muskariini stimuloi voimakkaasti muskariinireseptoreita, joita atropiini puolestaan salpaa.<ref name="medicina11" /><ref name="sienimyrkytykset" /> Atropiinilla voidaan hoitaa myös muiden [[parasympatomimeetti]]en, kuten esimerkiksi [[sariini]]-taistelukaasun, aiheuttamia myrkytyksiä.<ref name="muskariini_salpaavat" /> Antikolinergejä lisätään esimerkiksi [[hydrokodoni]]in väärinkäytön estämiseksi, mutta antikolinergit voivat myös auttaa [[opiaatti]]a toimimaan.<ref name="syrup" /><ref name="cyclizine_opiate" /> [[Biperideeni]]ä käytetään lievittämään joidenkin lääkkeiden aiheuttamia [[Ekstrapyramidaalijärjestelmä|ekstrapyramidaalihäiriöitä]].<ref name="tp_biperideeni" />

== Haitta- ja yhteisvaikutukset ==
Antikolinergien vaikutus ulottuu paikalliskäyttöä lukuun ottamatta joka puolelle elimistöä. Antikolinergien sivuvaikutuksia ja yliannostuksen aiheuttaman myrkytystilan eli '''antikolinergisen oireyhtymän''' tai ''akuutin antikolinergisen oireyhtymän'' ({{k-en|acute anticholinergic syndrome}}<ref name="acute" />) oireita ovat muun muassa koordinaation ongelmat, muisti- ja ajatteluhäiriöt, aistihavaintojen epäselvyys, [[hallusinaatio]]t sekä [[delirium]]-tila, jota voidaan pitää [[Psykoosi|psykoottisena]].<ref name="duodecim_oireyhtyma" /> Myrkytystila on kumottavissa asetyylikoliinin toimintaa kiihdyttävillä aineilla eli [[Parasympatomimeetti|parasympatomimeeteillä]]. [[Galantamiini]]lla on koetilanteissa saatu aikaan hyviä tuloksia keskushermostovaikutusten kumoamisessa.<ref name="reversal" /><ref name="medicina11" /> [[Bentsodiatsepiini|Bentsodiatsepiineilla]] voidaan myös lääkitä myrkytyksen oireita.<ref name="hallusinaatiot" /><ref name="antik_haitat" /><ref name="muskariini_salpaavat" />

Antikolinerginen oireyhtymä on eräs merkittävimmistä lääkemyrkytysten aiheuttamista toksisista oireyhtymistä. Muita ovat [[Kolinerginen oireyhtymä|kolinerginen]] ja [[Adrenerginen oireyhtymä|adrenerginen]] oireyhtymä, sekä [[serotoniinioireyhtymä]].<ref name="duodecim_oireyhtyma" /> Antikolinergit ovat [[opioidi]]en ja bentsodiatsepiinien ohella merkittävä vanhusten äkillisen delirium-tilan aiheuttaja.<ref name="antik_haitat" /><ref name="muskariini_salpaavat" />

Koska hyvin monella lääkkeellä on enemmän tai vähemmän voimakas antikolinerginen vaikutus, ne voivat samanaikaisesti käytettynä aiheuttaa [[Lääkkeiden yhteisvaikutus|yhteisvaikutuksena]] antikolinergisen vaikutuksen voimistumista; tällaisia ovat esimerkiksi [[Trisyklinen masennuslääke|trisykliset masennuslääkkeet]] ja osa [[Neurolepti|neurolepteistä]]. Useiden tällaisten lääkkeiden käyttö yhtäaikaisesti lisää iäkkäiden riskiä edellä mainittuun äkilliseen deliriumiin ja muihin kiusallisiin haittoihin.<ref name="medicina65" /><ref name="antik_haitat" />

Jatkuvan käytön on epäilty heikentävän muistitoimintoja ja myös vaikutusta [[Alzheimerin tauti|Alzheimerin taudin]] kehittymiseen on tutkittu. [[Yhdysvallat|Yhdysvaltalaisten]] lääketieteen tohtoreiden Jack Tsaon ja [[Kenneth Heilman]]in [[Kliininen tutkimus|kliinisissä tutkimuksissa]] ei havaittu Alzheimer-tapausten määrän kasvua, mutta suorituskyvyn heikkeneminen ensimmäisten muistihäiriöiden ilmettyä oli nopeampaa.<ref name="common_drugs_may" /> Pitkäaikaiskäyttö saattaa pahentaa [[Parkinsonin tauti|Parkinsonin taudin]] tai muun neurologisen sairauden oireita.<ref name="psp_using" /> Pitkäaikaisessa käytössä suun kuivuus lisää [[karies]]riskiä,<ref name="muskariini_salpaavat" /> mutta suun kuivumista voi estää [[purukumi]]lla.<ref name="tk_masennus" /> Antikolinergien suuriannoksisen käytön äkillinen lopettaminen voi aiheuttaa ohimenevää kiihtyneisyyttä ja levottomuutta, sekä [[hikoilu]]a ja muita fyysisiä oireita.<ref name="tk_masennus" />

Osa antikolinergeistä erittyy [[äidinmaito]]on ja läpäisee [[Istukka|istukan]].<ref name="muskariini_salpaavat" /> Atropiinin käytön turvallisuutta [[Raskaus|raskauden]] aikana ei ole varmistettu kliinisesti. Imeväisikäiset ovat herkkiä antikolinergien vaikutuksille.<ref name="atropin" />

=== Käytönaikaiset ääreishermostovaikutukset ===
[[Tiedosto:Gray872.png|Antikolinergit lamaavat [[sädelihas]]ta, joka vastaa [[Akkommodaatio (silmä)|silmän tarkennuksesta]]. Sädelihas ({{k-en|ciliary muscle}}) on kuvassa ylhäällä.|270px|thumb]]
Yleisiä fyysisiä, [[ääreishermosto]]n kautta välittyviä vaikutuksia ovat [[kserostomia]] eli [[Sylki|syljen]] erityksen väheneminen, [[takykardia]] eli [[sydän|sydämen]] tiheälyöntisyys, [[suu]]n ja [[nenä]]n kuivuus<ref name="webmd_parkinson" />, sekä [[Hiki|hikoilun]] väheneminen ja kohonnut [[ruumiinlämpö]].<ref name="webmd_parkinson" /> Suun kuivuus vaikeuttaa [[Puhe|puhumista]] ja [[Nieleminen|nielemistä]].<ref name="antik_haitat" /> Toksiset annokset voivat laajentaa [[iho]]n [[verisuoni]]a etenkin [[kaula]]lla ja [[Kasvot|kasvoissa]], ja eteis-kammiojohtumisajan lyheneminen voi aiheuttaa sydämen [[rytmihäiriö]]n, tarkemmin sanottuna eteiskammiokatkoksen ja [[nodaalirytmi]]n.<ref name="muskariini_salpaavat" /><ref name="pspinformation" />

Antikolinergit saattavat aluksi ja etenkin pienillä annoksilla paradoksaalisesti hidastaa sykettä. Tämä saattaa johtua sentraalisten [[kiertäjähermo|vagustumakkeiden]] stimulaatiosta, ja osittain presynaptisten [[Muskariinireseptori|M<sub>1</sub>-reseptorien]] salpauksesta ja lisääntyneestä [[asetyylikoliini]]n vapautumisesta sydänhermoissa.<ref name="muskariini_salpaavat" />

Antikolinergeillä on useita [[Silmä|silmiin]] kohdistuvia vaikutuksia. Tyypillisiä ovat [[pupilli]]n supistajalihaksen ja [[Sädelihas|sädelihaksen]] lamaantuminen, [[Akkommodaatio (silmä)|akkommodaation]] eli tarkennuskyvyn huononeminen sekä epäselvä näkö. Antikolinergit aiheuttavat myös [[diplopia]]a eli kahtena näkemistä.<ref name="novahistine" /> Kohonnut [[silmänpaine]] on vaarallinen [[glaukooma]]potilaille. [[Pupilli]]en laajenemisesta voi seurata [[Valonarkuus|valonarkuutta]] ja silmäkipuja,<ref name="webmd_parkinson" /><ref name="tropikamidi" /> minkä lisäksi antikolinergit vähentävät [[kyynelneste]]en eritystä.<ref name="muskariini_salpaavat" />

Ruoansulatus- ja virtsanerityselimistöön kohdistuvia epätoivottuja vaikutuksia ovat [[virtsaumpi]] eli virtsaamisvaikeus ja virtsaamisen kivuliaisuus.<ref name="webmd_parkinson" /> Virtsaumpi altistaa myös [[virtsatieinfektio]]ille.<ref name="au_incontinence" /> Antikolinergit heikentävät [[suolisto]]n toimintaa ja [[suolitukos]] on mahdollinen.<ref name="cambridge" /><ref name="muskariini_salpaavat" />

=== Keskushermostovaikutukset ===
Jotkut antikolinergit vaikuttavat [[keskushermosto]]on, ja esimerkiksi [[skopolamiini]] aiheuttaa epätoivottuja keskushermostovaikutuksia jo terapeuttisilla annoksilla.<ref name="muskariini_salpaavat" /> Vanhoilla ihmisillä on suurempi riski saada vakavia keskushermostosivuvaikutuksia, koska [[Muskariinireseptori|muskariinireseptoreiden]] määrä vähenee iän myötä. Siksi yli 65-vuotiailla lääkitys on arvioitava vuosittain. Dementiaa sairastavat ovat erityisen alttiita sivuvaikutuksille.<ref name="antik_haitat" /> Antikolinergisen oireyhtymän keskushermostovälitteiset oireet muistuttavat melko paljon serotoniinioireyhtymän oireita, mutta oireyhtymät ovat erotettavissa perifeeristen vaikutusten (esimerkiksi pupillien laajentuminen) perusteella. Antikolinergisestä oireyhtymästä kärsivät potilaat ovat yleensä yhteistyökyvyttömiä ja aggressiivisia.<ref name="duodecim_oireyhtyma" />

Levottomuus, kiihtyneisyys, hermostuneisuus ja [[unettomuus]] ovat tyypillisiä sivu- ja yliannostusoireita.<ref name="syklitsiinin_haitat" /> Toisaalta myös uneliaisuus on mahdollinen sivuvaikutus. Ajan- ja paikantaju voi sekaantua tai voimakkaastikin häiriintyä. Äkillisesti ilmeneviä sivuvaikutuksia ovat moninaisten aistiharhojen lisäksi herkkyys äkillisille äänille, sekä lihasnyintä. Antikolinergit voivat vaikuttaa mielialaan monella tavalla: sekä [[euforia]] että [[dysforia]] ovat mahdollisia vaikutuksia. [[Muisti]]n ja ajattelun häiriintymistä, keskittymiskyvyttömyyttä, sekä [[puhe]]en sekavuutta voi esiintyä. Keskushermostovälitteisiä liikkumiseen liittyviä ongelmia ovat [[vapina]] sekä [[ataksia]] eli tahdonalaisten liikkeiden ongelmat.<ref name="common_drugs_may" /><ref name="pspinformation" /><ref name="macalester" /><ref name="delirium" /><ref name="webmd_parkinson" /> Vakava myrkytys voi aiheuttaa hengityslaman. Pahimmillaan aivotoiminta voi häiriintyä voimakkaasti aiheuttaen potilaalla itsensä hallinnan täyden menetyksen, ja myös [[kooma]] ja [[kuolema]] ovat mahdollisia, mutta nämä tapaukset ovat kuitenkin todella harvinaisia.<ref name="cas_anesthesia" /><ref name="delirium" />

Antikolinergiseen deliriumiin kuuluvat monenlaiset [[näköaisti]]n häiriöt ja hallusinaatiot. Näkökenttä voi olla rajoittunut, tunnelimainen, ja siinä voi esiintyä ”lumisadetta”. Näkökentässä voi esiintyä vääntymistä, heilumista, säännöllisiä muutoksia ja välähdyksiä, sekä erilaisia viivakuvioita. Tyypillisiä hallusinaatioita ovat [[hyönteiset]], ”[[Hämähäkki|hämähäkit]]” ja toistuvasti koetut [[fraktaali]]maiset kuviot. Todellisuudesta poikkeavien, aidon näköisten esineiden, ja jopa olemattomien ihmisten näkeminen on mahdollista.<ref name="delirium" /><ref name="hallusinaatiot" />

=== Muiden lääkkeiden antikolinerginen vaikutus ===
Antikolinerginen vaikutus voi kokonaisuudessaankin esiintyä muuhun tarkoitetun lääkkeen sivuvaikutuksena, jolloin kyseessä ovat lääkkeen '''antikolinergiset haitat'''. Muun muassa joillakin [[Antihistamiini|antihistamiineilla]], [[Trisyklinen masennuslääke|trisyklisillä masennuslääkkeillä]], [[Antibiootti|antibiooteilla]] sekä [[neurolepti|neurolepteillä]] on epäspesifisiä muskariinireseptoria estäviä vaikutuksia. Antipsykoottinen [[klotsapiini]] on voimakkaimpia kliinisessä käytössä olevia muskariiniantagonisteja. [[Haloperidoli]]lla on neurolepteistä vähäisin antikolinerginen vaikutus, mutta sen käyttöön liittyy monia muita riskejä. Antikolinergisesti vaikuttavia aineita on lääkekäytössä yli 600, joista iäkkäille määrätään kymmeniä.<ref name="klotsapiini" /><ref name="antik_haitat" /> Useiden antikolinergisten lääkkeiden käyttö samanaikaisesti aiheuttaa iäkkäillä henkilöillä erityisen kiusallisia vaikutuksia.<ref name="tk_masennus" /><ref name="muskariini_salpaavat" /><ref name="laaketietokeskus" />

== Esiintyminen luonnossa ==
[[Tiedosto:Hyoscyamus niger Hullukaali Bolmört C IMG 7657.JPG|thumb|270px|[[Hullukaali]]]]
Monen myrkkykasvilajin [[myrkyllisyys]] perustuu juuri antikolinergiseen vaikutukseen ja oireet ovat samanlaiset kuin [[Antikolinergi#Haitta- ja yhteisvaikutukset|antikolinergien yliannostuksessa]] mukaan lukien keskushermosto-oireet. Myrkytysoireet voivat jatkua useita päiviä, ja pahimmillaan myrkytys voi olla tappava. Myrkytystä hoidetaan antamalla [[Lääkehiili|lääkehiiltä]] ja toimittamalla potilas lääkärin hoitoon.<ref name="isy_myrkkykasvit" /><ref name="tk_aineluettelo" /><ref name="muskariini_salpaavat" /><ref name="alkaloids_belladonna" />

Antikolinergisiä [[Tropaanialkaloidi|tropaanialkaloideja]] sisältäviä kasveja ovat ainakin [[belladonna]], [[pasuunat]], [[hulluruohot]], [[hullukaali]] ja [[rohtomandrake]] eli alruuna, sekä useat muut [[koisokasvit]]. [[Belladonna-alkaloidi]]t eli [[atropiini]] ja [[skopolamiini]] sekä niitä läheisesti muistuttavat alkaloidit ovat näiden kasvien vaikuttavia aineita. Atropiini onkin juuri klassinen, kaikkia [[muskariinireseptori]]a estäville antikolinergeille tyypillisiä ominaisuuksia omaava esimerkki. Alkaloidipitoisuudet vaihtelevat kasvinosien välillä: esimerkiksi hulluruohoissa lehdet ja siemenet ovat myrkyllisimmät kasvinosat, hullukaalissa siemenet ja juuret.<ref name="isy_myrkkykasvit" /><ref name="muskariini_salpaavat" /><ref name="medicina30" /><ref name="tk_aineluettelo" />

Alla on skopolamiinin biosynteesiä kuvaava kaavio, josta näkyy, millaisten [[Kemiallinen reaktio|kemiallisten reaktioiden]] kautta yhdiste muodostuu kasveissa. Kaavioon on merkitty myös kulloiseenkin reaktioon osallistuva [[entsyymi]]. Biosynteesi alkaa [[ornitiini]]sta, joka on [[aminohappo]].

[[Tiedosto:Scopolamin-Biosynthesis.svg|800px|]]

== Päihteenä ==
{{Pääartikkeli|[[Deliriantti]]}}
[[Kuva:Datura stramonium Bieluń dziędzierzawa Seed.jpg|270px|thumb|[[Hulluruoho]]n avoin siemenkota]]
[[Kuva:Diphenhydramine-trans.svg|270px|thumb|[[Difenhydramiini]] on myös synteettinen, lääkkeenä käytetty antikolinergi.]]
Antikolinergisillä koisokasveilla tiedetään olleen jonkin verran [[Antikolinergi#Historia|käyttöä maagisissa tarkoituksissa]]. Antikolinergejä käytetään edelleen jonkin verran päihteenä lähinnä [[Antikolinergi#Keskushermostovaikutukset|antikolinergisen myrkytystilan]] [[hallusinaatio]]ita tuottavan vaikutuksen sekä [[Euforia|euforisoivan]] vaikutuksen vuoksi; näistä aineista käytetään nimitystä '''[[deliriantti]]'''.<ref name="muskariini_salpaavat" /><ref name="hollister" /><ref name="dic_hallu" /> [[Kemiallinen synteesi|Synteettisesti valmistetuista]] antikolinergeistä esimerkiksi [[Suomi|Suomessakin]] ilman reseptiä saatavilla olevaa [[syklitsiini]]ä on käytetty [[opioidi]]en vaikutusten vahvistamiseen sekä yksinään delirianttina. Sen käyttöön liittyy [[yliannostus]]kuoleman ja [[Riippuvuus|riippuvuuden]] riski.<ref name="cyclizine_utah" /><ref name="cyclizine_opiate" /><ref name="newengland">{{Verkkoviite| Osoite = http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJM196809122791109 | Nimeke = Cyclizine Toxicity — Intentional Drug Abuse of a Proprietary Antihistamine | Tekijä =Gott, Peter H. | Julkaisu =The New England Journal of Medicine | Viitattu =1.9.2011 }}</ref><ref name="harman">{{Verkkoviite | Osoite = http://books.google.com/books?id=BfCWKWJxRY0C | Tekijä =Harman, Robin J. | Nimeke = Handbook of pharmacy health education | Ajankohta =2001 | Selite = Sivu 180}}</ref>

== Antikolinergejä käyttötarkoituksen mukaan ==
Eri antikolinergejä käyttötarkoituksen mukaan. <span style="color:darkred;">'''M'''</span> tarkoittaa [[muskariinireseptori]]n salpaajaa ja <span style="color:blue;">'''N'''</span> [[nikotiinireseptori]]n salpaajaa. Suluissa valmisteen nimi tai nimet.

{| {{Wikitable}}
|-
| valign="top" |'''[[Parkinsonin tauti]]'''
* {{akt|m|bentsheksoli||eli triheksifenidyyli}}
* {{akt|mn|biperideeni|Akineton, Ipsatol}}
* {{akt|m|orfenadriini|Norflex, Dolan, Norgesic}}
| valign="top" |'''[[Mydriaasi]], [[sykloplegia]]'''
* {{akt|m|atropiini|Atropin, Minims Atropine Sulphate}}
* {{akt|m|homatropiini}}
* {{akt|m|syklopentolaatti|Oftan Syklo}}
* {{akt|m|tropikamidi|Oftan Tropicamid}}
| valign="top" |'''[[Pahoinvointi]]'''
* {{akt|m|meklotsiini|Postafen}}
* {{akt|m|skopolamiini|Scopoderm}}
* {{akt|m|syklitsiini|Marzine, Vertipam}}
| valign="top" |'''[[Ruoansulatuskanava]]n oireet'''
* {{akt|mn|glykopyrroni|Gastrodyn, Robinul}}
|-
| valign="top" |'''[[Astma]], [[keuhkoahtaumatauti]]'''
* {{akt|m|ipratropium|Atrovent}}
* {{akt|m|tiotropium|Spiriva}}
| valign="top" |'''[[Inkontinenssi]], tiheä virtsaamistarve'''
* {{akt|m|emeproni|Cetiprin}}
* {{akt|m|oksibutyniini|Cystrin, Ditropan, Oksibutin, Oxybutynin, Spasmoxyl}}
* {{akt|m|tolterodiini}}
| valign="top" |'''[[Myrkytys|Myrkytykset]] ja sivuvaikutukset'''
* {{akt|m|atropiini|Atropin, Minims Atropine Sulphate}}
* {{akt|mn|biperideeni|Akineton, Ipsatol}}
|
|}

== Katso myös ==
* [[Parasympaattinen hermosto]]
* [[Parasympatomimeetti]]
* [[Antagonisti (lääketiede)]]
* [[Asetyylikoliini]]
* [[Hermoston välittäjäaine]]
* [[Aivojen välittäjäaine]]
* [[Asetyylikoliinireseptori]]

== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=

<ref name="webmd_parkinson">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.webmd.com/parkinsons-disease/anticholinergic-agents-for-parkinsons-disease|Julkaisija=WebMD|Nimeke=Anticholinergic agents for Parkinson's disease | Viitattu=18.4.2011}}</ref>

<ref name="virtsankarkailu_naisilla">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=100&p_artikkeli=dlk00182&p_teos=dlk&p_selaus=7725#s4|Julkaisija=[[Duodecim]]|Julkaisu=Terveyskirjasto|Nimeke=Virtsankarkailu naisella | Viitattu = 11.8.2011}}</ref>

<ref name="verenpaine">{{Lehtiviite|www=http://www.sciencedaily.com/releases/2008/05/080504095641.htm|Julkaisu=ScienceDaily|Otsikko=Commonly Used Medications Associated With Impaired Physical Function In Older Adults|Ajankohta=5.5.2008 | Viitattu=19.4.2011}}</ref>

<ref name="tk_antikolinergi">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt00241|Nimeke=antikolinergi|Julkaisu=Terveyskirjasto|Julkaisija=[[Duodecim]]|Viitattu=15.7.2011}}</ref>

<ref name="alkaloids_belladonna">{{Kirjaviite|Tekijä=Roberts, Margaret F. & Wink, Michael|Nimeke=Alkaloids: biochemistry, ecology, and medicinal applications|Selite=s. 20–21|Julkaisija=Springer|www=http://books.google.com/books?id=bMCzyrAtrvYC | Viitattu = 12.8.2011}}</ref>

<ref name="why_beautiful">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1807294/pdf/bullnyacadmed00140-0079.pdf|Nimeke=Why is it called "beautiful lady"? A note on belladonna.|Tekijä=Forbes, Thomas R.|Ajankohta=4.5.1977|Julkaisija=Yale University School of Medicine | Viitattu = 15.8.2011}}</ref>

<ref name="anest_atropos">{{Verkkoviite|Osoite=http://journals.lww.com/anesthesiology/pages/articleviewer.aspx?year=1998&issue=07000&article=00030&type=fulltext|Nimeke=The Legacy of Atropos, the Fate Who Cut the Thread of Life|Ajankohta=Heinäkuu 1998|Julkaisu=The Journal of the American Society of Anesthesiologists, Inc | Viitattu = 12.8.2011}}</ref>

<ref name="beans">{{Kirjaviite|Tekijä=Paul Bernard Foley|Julkaisija=Tectum Verlag|Nimeke=Beans, roots and leaves. A history of the chemical therapy of Parkinsonism|Vuosi=2003|www=http://deposit.ddb.de/cgi-bin/dokserv?idn=96446392x&dok_var=d1&dok_ext=pdf&filename=96446392x.pdf|Selite=s. 55–62|Viitattu=14.8.2011}}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>

<ref name="king_saud">{{Verkkoviite|Osoite=http://faculty.ksu.edu.sa/Alomar/Books/Cholinergics%20and%20Anticholinergics%20drugs-3.ppt|Nimeke=Cholinergics and Anti-cholinergics|Julkaisija=Kuningas Saudin yliopisto|Selite=Sivut 9, 34|Viitattu=13.7.2011|arkisto=https://web.archive.org/web/20111103065620/http://faculty.ksu.edu.sa/Alomar/Books/Cholinergics%20and%20Anticholinergics%20drugs-3.ppt|arkistoitu=3.11.2011}}</ref>

<ref name="muskariini_salpaavat">{{Kirjaviite|Nimike=Farmakologia ja toksikologia|Tekijä=Koulu, Markku & Tuomisto, Jouko|Julkaisija=Medicina Oy|Vuosi=2007|www=http://www.medicina.fi/fato/12.pdf|www-teksti=Kolinergisiä muskariinireseptoreita salpaavat aineet|Tiedostomuoto=PDF|Viitattu=16.4.2011}} {{Wayback|1=http://www.medicina.fi/fato/12.pdf |päiväys=20121114213946 }}</ref>

<ref name="medicina30">{{Kirjaviite|Nimike=Farmakologia ja toksikologia|Tekijä=Koulu & Tuomisto|Julkaisija=Medicina Oy|Vuosi=2007|www=http://www.medicina.fi/fato/30.pdf|www-teksti=Hengitysteiden sairauksien hoidossa käytettävät lääkeaineet|Tiedostomuoto=PDF|Viitattu=15.7.2011}} {{Wayback|1=http://www.medicina.fi/fato/30.pdf |päiväys=20140625014746 }}</ref>

<ref name="myasthenia">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.klinikundforschung.de/sup/heft5/wittbr.htm|Nimeke=Myasthenia Gravis: lnduction and Exacerbation Associated with Drugs|Julkaisija=Klinik & Forschung | Viitattu = 15.7.2011}}</ref>

<ref name="psp_using">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.pspinformation.com/medications/medications-other/anticholinergicagents.shtml|Nimeke=Using Anticholinergic Agents to Treat Parkinson's Disease|Julkaisija=PSPInformation.com|Viitattu=15.7.2011}}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>

<ref name="fletcherallen">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.fletcherallen.org/health_information/?id=hw82301|Nimeke=Anticholinergic agents for Parkinson's disease|Julkaisija=Fletcher Allen Health Care | Viitattu = 16.7.2011}}</ref>

<ref name="t_adheesio">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.tohtori.fi/?page=4069997&search=adheesio|Julkaisija=Tohtori.fi|Nimeke=adheesio | Viitattu=12.7.2011}}</ref>

<ref name="t_silmasanasto">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.tohtori.fi/?page=5604399&id=7547043|Nimeke=Silmäsanasto|Julkaisija=Tohtori.fi | Viitattu = 18.4.2011}}</ref>

<ref name="tk_ulkus">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt03601|Nimeke=ulkustauti|Julkaisu=Terveyskirjasto|Julkaisija=[[Duodecim]] | Viitattu=13.7.2011}}</ref>

<ref name="reflux">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10201458|Nimeke=Different effects of an oral anticholinergic drug on gastroesophageal reflux in upright and supine position in normal, ambulant subjects: a pilot study.|Ajankohta=1999|Julkaisija=United States National Institutes of Health | Viitattu=12.7.2011}}</ref>

<ref name="db_cyclizine">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.drugbank.ca/drugs/DB01176|Nimeke=Cyclizine|Julkaisija=DrugBank | Viitattu=15.7.2011}}</ref>

<ref name="db_meclizine">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.drugbank.ca/drugs/APRD00354|Nimeke=Meclizine|Julkaisija=DrugBank | Viitattu = 15.7.2011}}</ref>

<ref name="medicina11">{{Kirjaviite|Nimeke=Farmakologia ja toksikologia|Tekijä=Koulu, Markku & Tuomisto, Jouko|Julkaisija=Medicina Oy|Vuosi=2007|www=http://www.medicina.fi/fato/11.pdf|www-teksti=Kolinergistä stimulaatiota aiheuttavat lääkeaineet|Tiedostomuoto=PDF|Viitattu=15.7.2011}} {{Wayback|1=http://www.medicina.fi/fato/11.pdf |päiväys=20050206054235 }}</ref>

<ref name="sienimyrkytykset">{{Kirjaviite|Nimeke=Farmakologia ja toksikologia|Tekijä=Koulu, Markku & Tuomisto, Jouko|Julkaisija=Medicina Oy|Vuosi=2007|www=http://www.medicina.fi/fato/73.pdf|www-teksti=Sienimyrkytykset|Tiedostomuoto=PDF|Viitattu=15.7.2011}} {{Wayback|1=http://www.medicina.fi/fato/73.pdf |päiväys=20070927213624 }}</ref>

<ref name="syrup">{{Verkkoviite|Osoite=http://dailymed.nlm.nih.gov/dailymed/fda/fdaDrugXsl.cfm?id=5209&type=display|Julkaisija=United States National Institutes of Health|Nimeke=Hydromet Syrup|Viitattu=16.4.2011}}</ref>

<ref name="tp_biperideeni">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.terveysportti.fi/pls/rex/metatesaurus.termi?p_sfui=SF005207&p_cfui=CF001642&p_sab=FINMSH&p_hierarkia=K|Nimeke=Biperideeni|Julkaisija=Terveysportti | Viitattu=14.7.2011}}</ref>

<ref name="acute">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15303384|Julkaisija=United States National Institutes of Health|Nimeke=Acute anticholinergic syndrome due to Datura innoxia Miller mixed with lime tea leaves. | Viitattu = 18.7.2011}}</ref>

<ref name="duodecim_oireyhtyma">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=%2Fportlet_action%2Fdlehtihakuartikkeli%2Fviewarticle%2Faction&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo91676&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth=#s2|Nimeke=Myrkytyksiin liittyvät toksiset oireyhtymät|Ajankohta=2000|Julkaisu=Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim|Julkaisija=[[Duodecim]] | Viitattu = 26.7.2011}}</ref>

<ref name="reversal">{{Lehtiviite|Julkaisu=The Journal of American Medical Association|Ajankohta=1977|Otsikko=Reversal of Central Anticholinergic Syndrome by Galanthamine|www=http://jama.ama-assn.org/content/238/21/2293.abstract | Viitattu = 16.7.2011}}</ref>

<ref name="hallusinaatiot">{{Lehtiviite|www=http://www.cjem-online.ca/v1/n2/p115|Otsikko=Anticholinergic visual hallucinosis from atropine eye drops|Julkaisu=Canadian Journal of Emergency Medicine|Ajankohta=1999|Viitattu=16.4.2011}} {{Wayback|1=http://www.cjem-online.ca/v1/n2/p115 |päiväys=20110925080319 }}</ref>

<ref name="common_drugs_may">{{Lehtiviite|Tekijä=Talan, Jamie|Ajankohta=2008|www=http://journals.lww.com/neurologynow/pages/articleviewer.aspx?year=2008&issue=04040&article=00009&type=fulltext|Otsikko=Common Drugs May Cause Cognitive Problems|Julkaisu=Neurology Now|Viitattu=16.4.2011}}</ref>

<ref name="tk_masennus">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00042|Nimeke=Masennuslääkkeiden haittavaikutukset|Julkaisu=Terveyskirjasto|Julkaisija=[[Duodecim]]|Viitattu=15.7.2011|arkisto=https://web.archive.org/web/20120208060849/http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00042|arkistoitu=8.2.2012}}</ref>

<ref name="klotsapiini">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.bcmhas.ca/NR/rdonlyres/5893C8EB-5022-456D-AF1A-5C110343D708/43613/pharmnews_dec09.pdf|Nimeke=Serious Gastrointestinal Adverse Effects of Clozapine|Ajankohta=joulukuu 2009|Julkaisija=BC Mental Health & Addiction Services|Viitattu=15.7.2011|arkisto=https://web.archive.org/web/20110213053340/http://www.bcmhas.ca/NR/rdonlyres/5893C8EB-5022-456D-AF1A-5C110343D708/43613/pharmnews_dec09.pdf|arkistoitu=13.2.2011}}</ref>

<ref name="pspinformation">{{Kirjaviite|www=http://www.pspinformation.com/medications/medications-other/anticholinergic2.shtml|www-teksti=Anticholinergic (Cholinergic Blocking) Agents|Julkaisija=PSPInformation.com|Nimike=Nurse's handbook|Vuosi=1999|Viitattu=16.4.2011}} {{Wayback|1=http://www.pspinformation.com/medications/medications-other/anticholinergic2.shtml |päiväys=20120916022352 }}</ref>

<ref name="novahistine">{{Verkkoviite|Osoite=http://doublecheckmd.com/EffectsDetail.do?dname=Novahistine+DH%28obsolete%29&sid=2744&eid=2057|Nimeke=Novahistine DH|Julkaisu=DoubleCheckMD|Julkaisija=Enhanced Medical Decisions, Inc.|Ajankohta=2010 | Viitattu = 12.7.2011}}</ref>

<ref name="au_incontinence">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.amh.net.au/downloads/acc/urinary%20incontinence.pdf|Julkaisija=Australian Medicines Handbook|Nimeke=Urinary incontinence|Tiedostomuoto=PDF|Selite=PDF:n sivu 3, kirjan sivu 171|Viitattu=15.7.2011|arkisto=https://web.archive.org/web/20110525070219/https://www.amh.net.au/downloads/acc/urinary%20incontinence.pdf|arkistoitu=25.5.2011}}</ref>

<ref name="cambridge">{{Verkkoviite|Osoite=http://ebooks.cambridge.org/chapter.jsf?bid=CBO9780511919237&cid=CBO9780511919237A017|Julkaisija=Cambridge Books Online|Nimeke=Anticholinergic effects|Viitattu=12.7.2011}}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>

<ref name="antik_haitat">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.kuopionlaakeinformaatiokeskus.fi/kysymys/kysymys5-05.pdf|Nimeke=Tunnistatko lääkkeiden antikolinergiset haitat?|Julkaisija=Kuopion lääkeinformaatiokeskus|Viitattu=14.7.2011|arkisto=https://web.archive.org/web/20051211045325/http://www.kuopionlaakeinformaatiokeskus.fi/kysymys/kysymys5-05.pdf|arkistoitu=11.12.2005}}</ref>

<ref name="syklitsiinin_haitat">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.emedicinehealth.com/drug-cyclizine/article_em.htm|Nimeke=Marezine (cyclizine) Drug Side Effects, Interactions, and Medication Information|Julkaisija=eMedicineHealth.com|Viitattu=16.4.2011|arkisto=https://web.archive.org/web/20110224160326/http://www.emedicinehealth.com/drug-cyclizine/article_em.htm|arkistoitu=24.2.2011}}</ref>

<ref name="macalester">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.macalester.edu/psychology/whathap/UBNRP/parkinsons/anticholinergics.html|Julkaisija=Macalester College|Nimeke=Anticholinergics | Viitattu = 11.7.2011}}</ref>

<ref name="tropikamidi">{{Verkkoviite|Osoite=http://spc.fimea.fi/indox/nam/html/nam/humspc/6/88596.pdf|Nimeke=Oftan Tropicamid|Julkaisija=Fimea|Tiedostomuoto=PDF|Viitattu=11.7.2011|arkisto=https://web.archive.org/web/20160305050258/http://spc.fimea.fi/indox/nam/html/nam/humspc/6/88596.pdf|arkistoitu=5.3.2016}}</ref>

<ref name="cas_anesthesia">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/2683549|Julkaisija=United States National Institutes of Health|Nimeke=Central anticholinergic syndrome (CAS) in anesthesia and intensive care. | Viitattu = 11.7.2011}}</ref>

<ref name="delirium">{{Verkkoviite|Osoite=http://healthsignal.net/2011/01/anticholinergic-delirium/|Julkaisija=Health Signal|Nimeke=Anticholinergic delirium|Viitattu=11.7.2011}}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>

<ref name="tk_aineluettelo">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lmy00017|Nimeke=Aineluettelo|Julkaisu=Terveyskirjasto|Julkaisija=[[Duodecim]]|Viitattu=19.7.2011|arkisto=https://web.archive.org/web/20061009120610/http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lmy00017|arkistoitu=9.10.2006}}</ref>

<ref name="cyclizine_utah">{{Lehtiviite|Ajankohta=1996|Julkaisu=American Journal of Emergency Medicine|Otsikko=Cyclizine Abuse by Teenagers in Utah | Viitattu=16.4.2011}}</ref>

<ref name="cyclizine_opiate">{{Verkkoviite|Osoite=http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1360-0443.1989.tb00766.x/abstract|Nimeke=Cyclizine Abuse among a Group of Opiate Dependents Receiving Methadone|Julkaisija=John Wiley & Sons, Inc. ja kumppanit | Viitattu=16.4.2011}}</ref>

<ref name="isy_myrkkykasvit">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.uef.fi/botania/my|Nimeke=Myrkkykasvit|Julkaisija=Itä-Suomen yliopisto|Viitattu=19.7.2011|arkisto=https://web.archive.org/web/20111105231618/http://www.uef.fi/botania/my|arkistoitu=5.11.2011}}</ref>

<ref name="neurotransmissio">{{Kirjaviite|Nimike=Farmakologia ja toksikologia|Tekijä=Koulu, Markku & Tuomisto, Jouko|Julkaisija=Medicina Oy|Vuosi=2007|www=http://www.medicina.fi/fato/10.pdf|www-teksti=Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio|Tiedostomuoto=PDF|Viitattu=6.8.2011}} {{Wayback|1=http://www.medicina.fi/fato/10.pdf |päiväys=20050206060255 }}</ref>

<ref name="hollister">{{Lehtiviite|Tekijä=Hollister, Leo E.|Otsikko=New class of hallucinogens: GABA-enhancing agents|Julkaisu=Drug Development Research|Ajankohta=1990|www=http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ddr.430210311/abstract | Viitattu = 9.8.2011}}</ref>

<ref name="dic_hallu">{{Kirjaviite|Nimeke=A Dictionary of Hallucinations|Julkaisija=Springer|Tekijä=Blom, Jan Dirk|www=http://books.google.com/books?id=qbF44AEMGdcC|Ajankohta=2009 | Viitattu = 10.8.2011}}</ref>

<ref name="laaketietokeskus">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.laaketietokeskus.fi/ajankohtaista/laakealalla/http-www.terveysportti.fi-terveysportti-uutissorvi_uusi.uutissivu-p_uutis_id-14916|Julkaisija=Lääketietokeskus|Ajankohta=1.8.2011|Nimeke=Antikolinerginen lääkitys saattaa heikentää hiukan iäkkäiden tiedollisia taitoja|Viitattu=10.8.2011|arkisto=https://web.archive.org/web/20111104084147/http://www.laaketietokeskus.fi/ajankohtaista/laakealalla/http-www.terveysportti.fi-terveysportti-uutissorvi_uusi.uutissivu-p_uutis_id-14916|arkistoitu=4.11.2011}}</ref>

<ref name="atropin">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=207&i=LEIRAS+FINLAND_ATROPIN|Nimeke=ATROPIN 1 mg/ml -injektioneste, liuos|Julkaisija=Lääketietokeskus | Viitattu = 10.8.2011}}</ref>

<ref name="hengitys">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=alg00209|Nimeke=Antikolinergit|Julkaisu=Terveyskirjasto|Julkaisija=[[Duodecim]]|Viitattu=10.8.2011}}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>

<ref name="duodecim_ahtauma">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/uusinnumero?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=%2Fportlet_action%2Fdlehtihakuartikkeli%2Fviewarticle%2Faction&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo98602&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_frompage=uusinnumero|Ajankohta=2010|Julkaisija=[[Duodecim]]|Nimeke=Keuhkoahtaumatauti|Julkaisu=Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim | Viitattu = 11.8.2011}}</ref>

<ref name="medicina28">{{Kirjaviite | www = http://www.medicina.fi/fato/28.pdf | www-teksti = Parkinsonin taudin lääkkeet | Nimike = Farmakologia ja toksikologia | Tekijä = Koulu, Markku & Tuomisto, Jouko | Julkaisija = Medicina Oy | Tiedostomuoto = PDF | Vuosi = 2007 | Viitattu = 11.8.2011 }} {{Wayback|1=http://www.medicina.fi/fato/28.pdf |päiväys=20050206051050 }}</ref>

<ref name="medicina65">{{Kirjaviite | www = http://www.medicina.fi/fato/65.pdf | www-teksti = Lääkkeiden yhteisvaikutukset | Nimike = Farmakologia ja toksikologia | Tekijä = Koulu, Markku & Tuomisto, Jouko | Julkaisija = Medicina Oy | Tiedostomuoto = PDF | Vuosi = 2007 | Viitattu = 13.8.2011 }} {{Wayback|1=http://www.medicina.fi/fato/65.pdf |päiväys=20050206063607 }}</ref>

}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat|Anticholinergics}}
* [http://www.medicina.fi/fato/12.pdf Laaja, suomenkielinen katsaus eri antikolinergeistä ja niiden eroavaisuuksista] {{Wayback|1=http://www.medicina.fi/fato/12.pdf |päiväys=20121114213946 }}
* [https://web.archive.org/web/20051211013613/http://www.kuopionlaakeinformaatiokeskus.fi/kysymys/kysymys5-05.pdf Tunnistatko lääkkeiden antikolinergiset haitat?]
* [http://www.webmd.com/parkinsons-disease/anticholinergic-agents-for-parkinsons-disease Ohjeita, miten toimitaan antikolinergisen lääkemyrkytyksen tapahtuessa] {{en}}


[[Luokka:61.51 Lääkehoito, lääkeaineoppi]]
[[Luokka:Antikolinergit|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]