Lähdekoodi sivulle 95 teesiä

[[Tiedosto:95Thesen.jpg|thumb|260px|Martti Lutherin 95 teesiä (''Disputatio pro declaratione virtutis indulgentiarum'', julkaissut Melchior Lotter d.J., [[1522]].)]]
{{Uskonpuhdistus}}
[[Martti Luther]]in '''95 teesiä''' tai pidemmin '''Disputatio pro declaratione virtutis indulgentiarum''' (Väittely aneiden voimasta ja tehokkuudesta) haastoivat [[katolinen kirkko|katolisen kirkon]] opetukset koskien katumusharjoituksia, [[paavi]]n valtaa ja [[ane]]iden hyödyllisyyttä. Ne saivat aikaan [[teologia|teologisia]] väittelyitä, joista seurasi lopulta [[uskonpuhdistus]] ja [[luterilaisuus|luterilaisen]], [[reformoidut kirkot|reformoidun]] ja [[anabaptistit|anabaptistisen]] kristillisyyden synty.

Vuonna 2017 julkaistiin [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomissa]] reformaation merkkivuoden kunniaksi uusi suomennos Lutherin teeseistä. Käännöksen tuotti teologi [[Juhani Forsberg]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005425926.html?share=99b31ac9842e7b100f528225322973a8|nimeke=Nämä sanat muuttivat maailman – lue uusi suomennos Lutherin teeseistä|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2017-10-29|viitattu=2019-08-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

==Taustaa==
Lutherin toiminta oli suuressa määrin vastine [[dominikaanit|dominikaanipappi]] [[Johann Tetzel]]in harjoittamaa aneiden myyntiä vastaan, jonka panivat alulle [[Mainz]]in arkkipiispa [[Albrekt (1490–1545)|Albrekt]] ja paavi [[Leo X]]. Rahankeruun tavoitteena oli rahoittaa [[Rooma]]n [[Pietarinkirkko|Pietarinkirkon]] rakennustyötä. Saksin hallitsijat olivat kieltäneet aneiden myynnin maillaan, mutta Lutherin seurakuntalaiset matkustivat muualle ostamaan niitä. Kun he tulivat ripittäytymään, he esittivät ostamansa aneen, ja väittivät, ettei heidän tarvinnut katua syntejään, sillä dokumentti lupasi antaa kaikki synnit anteeksi.

==Julkaisun ajankohta ja julkaisutapa==
[[Tiedosto:Germania,_1882_1020111_(4358335627).jpg|pienoiskuva|Luther naulaa teesinsä kirkon oveen. Saksalainen piirros vuodelta 1882]]
Lutherin on sanottu naulanneen teesinsä saksalaisen [[Wittenberg]]in [[Kaikkien pyhien kirkko (Wittenberg)|linnankirkon]] oveen [[31. lokakuuta]] [[1517]], mutta myöhemmin tätä käsitystä on pidetty vääränä. Perusteluksi on esitetty siihen aikaan yleistä tapaa naulata ilmoituksia yliopistokampuksilla. Kirkkojen ovet toimivat eräänlaisina ilmoitustauluina. Jotkut katsovat, että teesien julkaiseminen on saattanut tapahtua joskus marraskuussa 1517. Joka tapauksessa Luther ainakin postitti teesit Mainzin arkkipiispalle, paaville, ystävilleen ja aikakauden muille yliopistoille.

==Itse teesit==

Vanhahtavampi käännös Lutherin 95 teesistä kuuluu näin:

Rakkaudesta totuuteen ja halusta tuoda se julkisuuteen väitellään seuraavista lauseista Wittenbergissä kunnianarvoisan isän Martin Lutherin, vapaiden tieteiden ja pyhän jumaluusopin maisterin sekä viimeksi mainitun aineen vakinaisen opettajan johdolla. Hän pyytää sen vuoksi, että ne, jotka eivät suullisesti ja persoonallisesti läsnä ollen voi keskustella meidän kanssamme, tahtoisivat tehdä sen poissa ollen kirjallisesti. Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä, aamen.

<ol>
<li>Kun Herramme ja Mestarimme Jeesus Kristus sanoo: Tehkää parannus jne., niin hän tahtoo, että uskovaisen koko elämä on oleva parannusta.</li>
<li>Tätä sanaa ei voida ymmärtää sakramentillisesta parannuksesta, so. siitä rippi- ja sovitustoimesta, jonka papit virkansa mukaisesti suorittavat.</li>
<li>Kuitenkaan se ei myöskään tarkoita yksinomaan sisäistä katumusta, sillä ei voida ajatella mitään sisäistä katumusta, joka ei samalla vaikuttaisi kaikkea näkyvää lihan kuolettamista.</li>
<li>Sen tähden kestääkin Jumalan rangaistus siihen asti, kunnes ihminen itse tuomitsee itsensä (se on todellinen sisäinen parnannus), nimittäin siihen asti, kun on käyty sisälle taivaan valtakuntaan.</li>
<li>Paavi ei tahdo eikä voi antaa anteeksi mitään muita synnin rangaistuksia kuin niitä, joita hän oman harkintansa tai kirkollisten säädösten mukaan on määrännyt.</li>
<li>Paavi ei voi millään muulla tavalla antaa anteeksi syntivelkaa kuin siten, että hän julistaa ja vakuuttaa Jumalan antaneen sen anteeksi; paitsi sitä hän voi antaa anteeksi hänelle pidätetyissä tapauksissa; sillä jos niissä häntä halveksittaisiin, niin velka jäisi olemaan.</li>
<li>Jumala ei anna anteeksi syntivelkaa yhdellekään ainoalle, jota hän ei saa samalla taivutetuksi nöyrästi alistumaan Jumalan sijaisen, papin, määräyksiin.</li>
<li>Kirkon määräykset katumusharjoitusten suorittamisesta on annettu yksinomaan eläville; niiden mukaan ei voida määrätä mitään kuoleville.</li>
<li>Sen tähden Pyhä Henki paavin avulla tekee meille hyvin siinä, että hän määräyksissään aina erottaa kuoleman ja äärimmäisen hädän tapaukset.</li>
<li>Ymmärtämättömästi ja pahoin menettelevät sen vuoksi ne papit, jotka ulottavat kuolevien kirkolliset katumusharjoitukset vielä kiirastuleenkin.</li>
<li>Tämä rikkaruoho, että kanonisia katumusharjoituksia muutetaan kiirastulirangaistuksiksi, on nähtävästi tullut kylvetyksi piispain nukkuessa.</li>
<li>Entisaikaan ei kanonisia katumusharjoituksia määrätty synninpäästön jälkeen, vaan sitä ennen, että siten voitiin koetella katumuksen aitous.</li>
<li>Kuolevat vapautuvat niistä kaikista kuollessaan ja ovat kirkollisten säädösten vaatimuksiin nähden kuolleita, heti kun nämä rangaistukset asianmukaisesti on heille anteeksi annettu.</li>
<li>Jos kuoleva on vain epätäydellisesti tehnyt parannuksen synneistänsä tai jos hänen rakkautensa on ainoastaan puutteellinen, niin hän ehdottomasti tuntee suurta pelkoa, ja sitä suurempaa, kuta pienempi hänen rakkautensa on.</li>
<li>Tämä pelko ja kauhu riittää jo yksinään (vaietaksemme muusta) valmistamaan kiirastulen vaivan, koska se on varsin lähellä epätoivon tuskaa.</li>
<li>Kuten minusta näyttää, eroavat helvetti, kiirastuli ja taivas toisistaan aivan samoin kuin täydellinen epätoivo, miltei epätoivoon joutuminen ja varmuus pelastuksesta.</li>
<li>Epäilemättä on kiirastulessa oleville sieluille tarpeen, että niiden kauhu vähenee ja rakkaus enenee.</li>
<li>Ei myöskään näytä minusta järjen enempää kuin Raamatunkaan nojalla voitavan todistaa, etteivät he (kiirastulessa olevat sielut) kykenisi saavuttamaan ansiota ja kasvamaan rakkaudessa.</li>
<li>Mutta yhtä vähän näyttää minusta sekään olevan todistettu, että he tai että ainakaan he kaikki olisivat varmoja ja vakuuttuneita autuudestaan, vakka me emme sitä epäilekään.</li>
<li>Kun siis paavi myöntää "täydellisen anteeksiannon kaikista rangaistuksista", niin ei hän sillä tarkoita kaikkia yleisesti, vaan ainoastaan niitä, jotka hän itse on määrännyt.</li>
<li>Sen tähden erehtyvät kaikki ne aneen saarnaajat, jotka julistavat, että ihminen tulee paavin aneella kaikesta rangaistuksesta vapaaksi ja autuaaksi.</li>
<li>Päinvastoin hän ei vapauta kiirastulessa olevia sieluja ainoastakaan rangaistuksesta, joka niiden kirkollisten asetusten mukaan olisi tässä elämässä ollut kärsittävä.</li>
<li>Jos jollekulle voidaan antaa ehdoton vapautus kaikista rangaistuksista, niin voidaan se varmaan antaa ainoastaan niille, jotka ovat aivan täydellisiä, so. kaikkein pienimmille.</li>
<li>Sen tähden tulee suurin osa kansaa ehdottomasti peteyksi, kun erotusta ja rajoituksia tekemättä annetaan se lupaus, että he ovat päässeet kokonaan vapaiksi rangaistuksistaan.</li>
<li>Sama valta, joka paavilla on kiirastulen osalta yleisesti, on jokaisella piispalla hiippakunnassaan ja papilla seurakunnassaan.</li>
<li>Paavi tekee erittäin hyvin siinä, ettei hän avainvaltansa nojalla (joka ei ulotu niin pitkälle), vaan ainoastaan esirukouksen nojalla myöntää sieluille helpotusta.</li>
<li>Ihmisoppia saarnaavat ne, jotka sanovat, että heti kun raha kilahtaa kirstuun, sielu vapautuu kiirastulesta.</li>
<li>On varmaa, että kun raha kilahtaa kirstuun, voitonhimo ja ahneus voivat kasvaa, mutta kirkon esirukousten vaikutus on yksin Jumalan huomassa.</li>
<li>Kuka tietää sitäkään, haluavatko kaikki kiirastulessa olevat sielut, että me ne lunastaisimme vapaiksi, kuten pyhimystaru kertoo pyhästä Severinuksesta ja Paskaliksesta.</li>
<li>Ei kukaan ole varma siitä, onko hänen katumuksensa todellinen, vielä vähemmän, onko hän saanut täydellisen anteeksiannon.</li>
<li>Yhtä harvinaisia kuin ovat ne, jotka todella ovat katuvaisia, yhtä harvinaisia ovat nekin, jotka todella saavat aneen, so. niitä on sangen vähän.</li>
<li>Joka luulee anekirjeen takaavan itselleen autuuden, hän tulee oppi-isineen iankaikkisesti tuomituksi.</li>
<li>Tulee tarkoin varoa niitä, jotka sanovat, että paavin ane on se kallisarvoinen Jumalan lahja, jolla ihminen tulee Jumalan kanssa sovitetuksi.</li>
<li>Sillä nuo anearmot koskevat vain sakramentillisesti sovitettavia, ihmisten määräämiä rangaistuksia.</li>
<li>Ne saarnaavat epäkristillisesti, jotka opettavat, ettei niille, jotka haluavat ostaa sieluja vapaiksi kiirastulesta tai ostaa konfessionaaleja, katumus ole välttämätön.</li>
<li>Jokaisella kristityllä on, jos hänen katumuksensa on todellinen, täydellinen anteeksianto rangaistuksesta ja syynalaisuudesta, ja se kuuluu hänelle ilman anekirjeitäkin.</li>
<li>Jokaisella kristityllä, olkoon hän sitten elävä tai kuollut, on osa Kristuksen ja kirkon kaikista hengellisistä aarteista; Jumala on antanut ne hänelle ilman anekirjeitäkin.</li>
<li>Kuitenkaan ei sen vuoksi saa mitenkään halveksia sitä anteeksiantoa ja osaa niihin, jonka paavi myöntää, koska se (niin kuin on sanottu), on Jumalan anteeksiannon julistamista.</li>
<li>On ylen määrin vaikeaa oppineimmille teologeillekin yhtä aikaa julistaa kansalle aneen täydellisyyttä ja velvollisuutta totiseen katumukseen.</li>
<li>Totinen katumus haluaa ja rakastaa rangaistuksia, täydellinen ane sitä vastoin vapauttaa rangaistuksista ja synnyttää niihin vastenmielisyyttä, ainakin tarjoaa siihen mahdollisuuden.</li>
<li>Varovaisesti tuee saarnata apostolista anetta, jottei kansassa syntyisi se väärä mielipide, että se muka olisi asetettava muiden kristillisen rakkauden hyvien tekojen edelle.</li>
<li>Opetettakoon kristityille, ettei paavin tarkoitus mitenkään ole asettaa aneen lunastamista muiden laupeuden töiden tasalle.</li>
<li>Opetettakoon kristityille, että se, joka antaa köyhälle tai lainaa tarvitsevalle, tekee paremmin, kuin jos hän lunastaisi aneen.</li>
<li>Sillä rakkaudentyöstä kasvaa rakkaus ja ihminen tulee paremmaksi, mutta ane ei tee häntä paremmaksi vaan ainoastaan vapaammaksi rangaistuksista.</li>
<li>Opetettakoon kristityille, että se, joka näkee tarvitsevaisen ja siitä huolimatta panee rahansa aneeseen, ei saa itselleen paavin anetta, vaan Jumalan vihan.</li>
<li>Opetettakoon kristityille, että ellei heillä ole liikoja tavaroita, he ovat velvollisia pitämään sen, mikä tarvitaan heidän kotinsa tarpeisiin, eikä mitenkään tuhlaamaan sitä aneeseen.</li>
<li>Opetettakoon kristityille, että aneen ostaminen on vapaaehtoinen, mutta ei mikään määrätty asia.</li>
<li>Opetettakoon kristityille, että paavi anetta myöntäessään enemmän tarvitsee ja sen tähden myös enemmän haluaa heidän harrasta rukoustaan kuin sitä rahaa, jonka he tuovat.</li>
<li>Opetettakoon kristityille, että paavin aneet ovat hyödyllisiä, jos ei niihin luoteta, mutta suurimmassa määrässä vahingollisia, jos niiden takia menetetään jumalanpelko.</li>
<li>Opetettakoon kristityille, että jos paavi tuntisi aneensaarnaajain kaupustelemisen, niin hän mieluummin antaisi Pyhän Pietarin kirkon palaa poroksi kuin rakentaa sen lampaittensa nahasta, lihasta ja luista.</li>
<li>Opetettakoon kristityille, että paavi, kuten hänelle sopiikin, vaikka hänen sitten täytyisi sitä varten myydä Pyhän Pietarin kirkko, mielellään olisi valmis jakamaan omasta rahastaan monelle niistä, joilta aneensaarnaajat nyt viekoittelevat heidän rahansa.</li>
<li>Toivo tulla anekirjeellä autuaaksi on turha, vaikka sitten anekauppias, vieläpä paavi itse, panisi oman sielunsa siitä pantiksi.</li>
<li>Ne ovat Kristuksen ja paavin vihollisia, jotka anesaarnan vuoksi saattavat Jumalan sanan muista kirkoista kokoaan vaikenemaan.</li>
<li>Jumalan sanalle tapahtuu vääryys, kun samassa saarnassa käytetään yhtä paljon tai vielä enemmänkin aikaa aneeseen kuin itse Sanaan.</li>
<li>Paavin tarkoitus on tietysti, että jos anetta, jolla on ainoastaan pieni arvo, juhlitaan yhdellä kellolla yksinkertaisin juhlamenoin, niin on evankeliumia, jolla on mitä korkein arvo, julistettava sadoin kelloin, satakertaisella korskalla ja juhlallisuudella.</li>
<li>Kirkon "aarteistoa", josta paavi jakaa aneita, ei ole kristilliselle kansalle kyllin tarkoin selvitetty ja tehty tunnetuksi.</li>
<li>On selvää, ettei tässä ole kysymys ajallisista aarteista, sillä useista saarnaajista tiedetään, etteivät he niin helposti jaa tämän kaltaisia aarteita, vaan rakastavat ainoastaan niiden kokoamista.</li>
<li>Mutta tuota aarteistoa eivät myöskän muodosta Kristuksen eivätkä pyhien ansio, sillä ne vaikuttavat alituisesti ilman paavin apuakin armoa sisäiselle ihmiselle, ristiä, kuolemaa ja helvettiä ulkoiselle ihmiselle.</li>
<li>Pyhä Laurentius kutsui seurakunnan köyhiä kirkon aarteeksi, mutta hän käytti silloin tätä sanaa siinä merkityksessä, jossa sitä hänen aikanaan tavallisesti käytettiin.</li>
<li>Hyvällä syyllä sanomme, että kirkon avaimet (jotka Kristuksen ansio on meille lahjoittanut) muodostavat tuon aarteen.</li>
<li>Sillä on selvää, että paavin valta itsessään riittää erikoisissa tapauksissa vapauttamaan ragaistuksista ja antamaan synninpäästön.</li>
<li>Kirkon todellinen aarre on Jumalan kunnian ja armo kaikkein pyhin evankeliumi.</li>
<li>Mutta tätä aarretta pidetään luonnollisesti vähässä arvossa, sillä sehän vaikuttaa, että viimeiset tulevat ensimmäisiksi.</li>
<li>Mutta aneitten sisältämä aarre on täysin ilmainen, sillä siten viimeiset tulevat ensimmäisiksi.</li>
<li>Sen tähden ovat evankeliumin aarteet niitä verkkoja, joilla entisaikaan pyydystettiin rikkaita ihmisiä.</li>
<li>Aneiden aarteet sitä vastoin ovat niitä verkkoja, joilla nyt pyydystetään ihmisten rikkautta.</li>
<li>Aneet, joita aneensaarnaajat julistavat "suurimmiksi armoiksi", on tosin pidettävä sellaisina siinä mielessä, että ne tuottavat heille paljon rahaa.</li>
<li>Itse asiassa ne kuitenkin ovat kaikkein pienimpiä armoja verrattuina Jumalan armoon ja ristin autuaallisuuteen.</li>
<li>Piispat ja sielunhoitajat ovat velvollisia kaikella kunnioituksella päästämään (seurakuntiinsa) apostolisen aneen asiamiehiä.</li>
<li>Mutta vielä paljon enemmän he ovat velvollisia pitämään auki silmänsä ja korvansa ja tarkkaamaan, etteivät nämä paavin heille antaman tehtävän asemesta saarnaa omia uniansa.</li>
<li>Se, joka kieltää apostolisen aneen todellisuuden, olkoon tuomittu ja kirottu.</li>
<li>Mutta se, joka on varuillaan aneensaarnaajain kopeita ja röyhkeitä puheita vastaan, olkoon siunattu!</li>
<li>Niin kuin paavi täydellä syyllä sinkauttaa pannaiskun niitä vastaan, jotka anekaupan vahingoksi punovat kaikenlaisia konnankoukkuja.</li>
<li>Niin tahtoo hän vielä paljon enemmän rangaista pannalla niitä, jotka aneen turvissa harjoittavat kujeitaan pyhän rakkauden ja totuuden vahingoksi.</li>
<li>On mieletöntä pitää paavin anetta niin korkeassa arvossa, että se muka voisi hankkia ihmiselle synninpäästön, vaikkapa hän - mikä kuitenkin on mahdotonta - olisi raiskannut Jumalan äidin.</li>
<li>Päinvastoin väitämme, ettei paavin ane voi poistaa pienintäkään anteeksi annettavaa syntiä, mikäli on kysymys sen tuottamasta syynalaisuudesta.</li>
<li>Kun sanotaan, ettei Pyhä Pietarikaan, jos hän nyt olisi paavina, voisi antaa mitään suurempaa armoa, niin on se häväistys Pyhää Pietaria ja paavia kohtaan.</li>
<li>Me väitämme päinvastoin, että nykyiselläkin paavilla, samoin kuin jokaisella muulla paavilla on käytettävänään anetta paljon suurempia armolahjoja, nimittäin evankeliumi, karismaattiset voimat, lahja, tehdä terveeksi ym. niin kuin 1. Kor.12 opettaa.</li>
<li>On Jumalan pilkkaamista sanoa, että aneristillä, joka on koristettu paavin vaakunalla ja pystytetään kirkkoihin, on sama arvo kuin Kristuksen ristillä.</li>
<li>Piipojen, sielunhoitajien ja jumaluusoppineiden, jotka sallivat sellaista puhuttavan seurakunnille, on siitä kerran tehtävä tili.</li>
<li>Sellainen röyhkeä aneen saarnaaminen vaikuttaa, että oppineillekin miehille käy vaikeaksi puolustaa paavin arvoa maallikoiden ilkeää panettelua tai kieltämättä teräviä huomautuksia vastaan.</li>
<li>Esimerkiksi: Miksi ei paavi päästä vapaaksi kiirastulesta puhtaastaan pyhän rakkauden pakotuksesta ja sielujen äärettömän hädän hellyttämänä - siinähän toki pitäisi olla hänelle kyllin syytä! - kun hän kuitenkin vapauttaa lukemattomia sieluja kurjan rahan vuoksi, joka annetaan Pietarinkirkon rakentamiseen, siis niin mitättömästä syystä?</li>
<li>Samoin: Miksi enää pidetään eksekvioita ja kuolleiden vuosipäiviä, ja miksi paavi ei anna takaisin kaikkea tähän tarkoitukseen säädettyä rahaa tai miksi hän ei anna ottaa takaisin kirkoilta, mitä niille kuolleiden puolesta on lahjoitettu, koska kumminkin on väärin yhä edelleen lukea rukouksia niiden puolesta, jotka jo ovat päässeet vapaiksi kiirastulesta.</li>
<li>Samoin: Mitä uutta Jumalan ja paavin hurskautta se on, kun he sallivat jumalattoman ja Jumalan vihollisen ostaa rahalla vapaaksi hurskaan ja Jumalan rakastaman sielun, mutta eivät kuitenkaan vapauta häntä rakkaudesta ja korvauksetta yksinomaan tuon hurskaan ja rakastetun sielun suuren hädän vuoksi.</li>
<li>Samoin: Miksi vanhoista katumusmääräyksistä, jotka kumminkin itse asiassa ja siksi, ettei niitä ole noudatettu, jo aikoja ovat menettäneet voimansa ja tulleet tyhjiksi, kumminkin jälleen vapautetaan rahaa vastaan aneen nojalla, ikään kui ne vielä täydellisesti olisivat voimassaan?</li>
<li>Samoin: Miksi paavi, jonka omaisuus nykyään on ruhtinaallisempi kuin rikkaimman raharuhtinaan, ei rakenna mieluummin omilla kuin köyhäin uskovaisten rahoilla edes tätä yhtä Pyhän Pietarin kirkkoa?</li>
<li>Samoin: Miksi myöntää paavi aneen ja osallisuuden hengellisiin tavaroihin niille, joilla täydellisen katumuksensa perustuksella on oikeus saada täydellinen anteeksiantamus ja osallisuus?</li>
<li>Samoin: Mitä parempaa voisi tapahtua kirkolle, kuin jos paavi, niin kuin hän nyt tekee vain yhden ainoan kerran, samalla tavalla tarjoisi sata kertaa päivittäin jokaiselle uskovaiselle tuota anteeksiantamusta ja osallisuutta?</li>
<li>Koska kaiketi paavi aneen myöntäessään panee enemmän painoa sielujen autuudelle kuin rahalle, niin miksi hän sitten nyt on julistanut aikaisemmin myönnetyt kirjeet ja aneet tehottomiksi, koska nekin kuitenkin ovat yhtä vakuuttavia?</li>
<li>Jos ainoastaan väkivallalla koetetaan tukahduttaa tällaisia maallikoiden arveluttavia vastaväitteitä niitä syillä kumoamatta, niin tehdään kirkko ja paavi niiden vihollisten pilkan esineeksi ja kristityt onnettomiksi.</li>
<li>Jos siis anetta saarnattaisiin paavin tarkoituksen ja mielen mukaan, niin olisi helppo kumota kaikki nuo epäilykset, eikä niitä edes olisikaan.</li>
<li>Pois siis kaikki ne profeetat, jotka sanovat Kristuksen kansalle: rauha, rauha, eikä ole mitään rauhaa.</li>
<li>Mutta menestykööt kaikki ne profeetat, jotka sanovat Kristuksen kansalle; risti, risti, eikä ole mitään ristiä.</li>
<li>Kehotettakoon kristityitä innolla seuraamaan Herraansa Kristusta kautta rangaistusten, kuoleman ja helvetin.</li>
<li>Ja niin uskomaan enemmän sitä, että taivasten valtakuntaan tullaan monen ahdistuksen kautta, kuin tuota lohdutusta: "ei ole mitään vaaraa".</li>
</ol>

== Lähteet ==
{{Wikiaineisto|Lutherin 95 teesiä}}
* Prause, Gerhard: ''Historian harhaluuloja''. 1969.

=== Viitteet ===
{{Viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat}}
* [http://www.luther.de/fi/leben/anschlag/95thesen.html Martti Lutherin 95 teesiä] {{fi}}
* [http://www.iclnet.org/pub/resources/text/wittenberg/luther/web/ninetyfive.html Project Wittenberg: 95 Theses by Dr. Martin Luther (1517)] {{en}}

{{Kristinuskon historia}}

[[Luokka:Luterilaiset kirkot]]
[[Luokka:Kirkkohistoria]]
[[Luokka:Wittenberg]]
[[Luokka:Uskonpuhdistus]]
[[Luokka:Martti Lutherin teokset]]