Wolff-Parkinson-Whiten oireyhtymä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
WPW aiheuttaa EKG-nauhaan delta-aalloksi kutsutun muutoksen, joka on merkitty sinisellä.

Wolff-Parkinson-Whiten oireyhtymä (WPW-oireyhtymä) on sydämen rytmihäiriö, jonka aiheuttaa ylimääräinen sydämen eteisten ja kammioiden välinen oikorata. Sähköisen ärsykkeen johtuminen oikorataa pitkin aiheuttaa kammioiden ennenaikaisen aktivaation eli pre-eksitaation. WPW-oireyhtymä saattaa pysyä oireettomana koko elämän ajan, mutta noin puolelle henkilöistä oikorata kuitenkin aiheuttaa takykardioita eli sydämen nopealyöntisyyskohtauksia.[1]

WPW-oireyhtymä aiheuttaa EKG-nauhaan muutoksia, joista tyypillisin on nk. delta-aalto eli kolmiomaisena nouseva R-aallon alku. Muita EKG-muutoksia ovat lyhentynyt PQ-aika, leventynyt QRS-kompleksi ja epäspesifiset ST-välin ja T-aallon muutokset.

Oireyhtymä on saanut nimensä John Parkinsonin, Paul Dudley Whiten ja Louis Wolffin mukaan, jotka kuvasivat sairauden artikkelissaan vuonna 1930.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Singh, VN, Sharma, RK: Wolff-Parkinson-White Syndrome 10.6.2006. eMedicine. Viitattu 15.12.2008.
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.