Wikipedia:Ehdokkaat suositelluiksi sivuiksi/Pallokalat

	Tämä sivu on arkisto alla mainitun artikkelin suositellut artikkelit -äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: Hyväksytty (90,5 % kannatti suositelluksi artikkeliksi) --Tappinen 12. syyskuuta 2009 kello 11.36 (EEST) Katso hyväksymistä seuraavat toimenpiteet täältä.

Pallokalat

Vertaisarvioitu ennen lomia; arvioinnin ja HA-äänestyksen toiveet täytetty. Monipuolinen, runsaasti kuvitettu, lähteistetty, kiinnostava aihe. Lisää asiaa linkitetty suku- ja lajiartikkeleihin. --Tappinen 28. elokuuta 2009 kello 12.07 (EEST)

Äänestys päättyy 11. syyskuuta 2009 kello 12.07 (EEST).

Kannatan

1.  Kannatan. Olen lukenut monesti ja ihmettelin, että eikös tämä jo ole suositeltu?!! :) –Crimson Cherry Blossom™ 28. elokuuta 2009 kello 12.09 (EEST)
2. --Morottaja 28. elokuuta 2009 kello 15.30 (EEST)
3. – EtäKärppä^{äl' yli päästä perhanaa} 28. elokuuta 2009 kello 18.51 (EEST)
4. Ensin ajattelin, että olisko tuo vähän lyhyt suositelluksi. Mutta kuvat ovat kyllä komeita.--Tanár 28. elokuuta 2009 kello 18.56 (EEST)
5. --Soppakanuuna 28. elokuuta 2009 kello 21.54 (EEST)
6. --Hrrkrr31 28. elokuuta 2009 kello 22.38 (EEST)
7.  Kannatan. --Pentti Repo 28. elokuuta 2009 kello 23.06 (EEST)
8.  Kannatan - vaikka ensivaikutelma oli että aika lyhyt suositelluksi. --Jepse 28. elokuuta 2009 kello 23.12 (EEST)
9. Eetvartti ^(Kommentoi) 29. elokuuta 2009 kello 19.01 (EEST)
10. --Ville Siliämaa 29. elokuuta 2009 kello 21.09 (EEST)
11. Kyllä tässä taitaa olla kaikki, mitä minä haluan tietää pallokaloista. --Esamatti1 31. elokuuta 2009 kello 13.00 (EEST)
12. Roquai 31. elokuuta 2009 kello 20.53 (EEST)
13. --Lakritsa 1. syyskuuta 2009 kello 19.36 (EEST)
14. --J.K Nakkila 2. syyskuuta 2009 kello 14.14 (EEST)
15. Esamatin tavoin. --Ras 3. syyskuuta 2009 kello 22.47 (EEST)
16. Kuten monet muutkin. –August-54 (jätä kommenttia) 5. syyskuuta 2009 kello 11.44 (EEST)
17.  Kannatan --Jepse 5. syyskuuta 2009 kello 13.04 (EEST)
18. Vähän lyhyehkö kyllä, mutta en nyt ehdi tutustua artikkeliin niin hyvin että voisin antaa parannusehdotuksia. --Velma 6. syyskuuta 2009 kello 16.38 (EEST)

Vastustan

1. Liian lyhyt. —Aku506  29. elokuuta 2009 kello 22.39 (EEST)
2. Aivan liian lyhyt. Mihin wikipedia menossa, kun tällaiset päästetään SS:ksi?--Pyhajumbo 1. syyskuuta 2009 kello 22.50 (EEST)

Keskustelu

Luin ainoastaan artikkelin mielenkiintoisimman osion. Artikkeli väittää tällä hetkellä: "Jos kalaa on ruokittu vain myrkyttömällä ruoalla tarpeeksi kauan, siitä voi syödä jopa maksan." On luonnollisesti selvää, ettei kalaa ruokita myrkyllisellä ruoalla, eikä lähdekään näin väitä. Kyse on ravinnosta, joka ei sisällä sitä bakteerilajia, joka pallokalassa aiheuttaa myrkyllisyyden.

Samoin artikkeli väittää: "Fugun valmistukseen tarvitaan lupa, sillä jos kokki tekee virheen käsittelyssä, annos on tappavan myrkyllinen." Tämäkään ei ole totta, ja muodon pitäisi olla "voi olla tappavan myrkyllinen". Jokainen pallokala ei ole tappavan myrkyllinen edes sellaisenaan syötynä. Lähde ei muuten vie tässä kohdassa minnekään.

Lisäksi sama pieni osio kertoo: "Vuosina 1996–2008 fuguun kuoli Japanissa yhteensä 34 henkeä, eli keskimäärin lähes kolme vuodessa." Vuonna 2009 kirjoitettu lähdeartikkeli taas sanoo: "Over the last dozen years, Japan has had hundreds of cases of "poison by fugu," as many as 34 of them fatal, Japanese health officials say.". Dozen = tusina = 12. 1996-2008 on taas 13 vuoden jakso.

Artikkeli on kuvitukseltaan hieno ja sen eteen on varmasti nähty vaivaa, mutta jo pienellä tarkastuksessa sen huomaa olevan melko täynnä virheitä. Näitä sattuu kaikille, eikä se ole kirjoittajan häpeä. Ihmettelen kuitenkin äänestäjiä, jotka ilmeisesti äänestävät ilman minkäänlaista tutustumista artikkeliin. Tällaiset nollaäänet vievät voimaa niiltä äänestäjiltä, jotka ovat nähneet vaivaa artikkeliin tutustumiseen. --Myra 28. elokuuta 2009 kello 20.28 (EEST)

Moiset pikkuvirheet eivät todista, että artikkeli olisi "täynnä virheitä". Se että fugu ei ole myrkyllinen aina, on jo sellaista pilkunnysväämistä, että kohta on parempi jättää nykyiselleen ("voi olla tappavan myrkyllinen" kun on aika harhaanjohtajavasti sanottu, jos se on sitä 99% tapauksista). Muut kaksi kohtaa muutin. --ML 28. elokuuta 2009 kello 20.52 (EEST)

Artikkeli kertoo: "Vielä 1950-luvulla fugun syönnistä saattoi kuolla 400 ja sairastua yli 31 000 henkeä vuosittain." Koska myrkytykset - kuolettavat ja lievemmät - johtuvat kokin virheistä, tapahtui tuona aikana tilastoituja virheitä noin 31 500. 400/31 500 x 100 % = 1,2 %. Tämän laskelman perusteella kokin virhe johti siis kuolemaan 1,2 % tapauksista. Siksi sana "voi" on enemmän kuin tarpeellinen artikkelissa. --Myra 28. elokuuta 2009 kello 21.04 (EEST)

Kiitos tarkennuksista. Olin lukiessani tuota kuolleisuuskohtaa ajatellut, että asiakas lopettaa syömisen kun huulet puutuvat, jolloin vaikka koko annos olisi tappava, syöjä voi jäädä henkiin. Sana "voi" on minusta ihan hyvä täsmennys silti. Myrkyllisen ruoan syöttämisestä lähde sanoo ..."that had been given only feed free of the tetrodotoxin-laden bacteria. " - "myrkytön ruoka" on roisi yksinkertaistus mutta juuri nyt en keksi tuohon sujuvaa lauserakennetta.--Tappinen 28. elokuuta 2009 kello 21.16 (EEST)

Tappavan myrkyllinen ei tarkoita, että jokainen sitä suuhunsa pistänyt kuolee aina. Esim. valkokärpässieni mainitaan tappavan myrkylliseksi, vaikka moni on sen syömisestä toipunut. "Voi olla tappavan myrkyllinen" on kyllä tässä harhaanjohtavaa vähättelyä. --ML 28. elokuuta 2009 kello 21.26 (EEST)

Huomaa, ettei kohdassa puhuta kalasta vaan annoksesta. Kokin virheen seurauksena annokseen pääsee usein vain niin vähän myrkkyä, ettei se ole hengenvaaraksi. Lisäksi tässä artikkelissa todetaan: "only one-third of all wild fugu have enough poison to kill." Kuolettavaan virheeseen siis vaaditaan oikein myrkkypitoinen kala ja sen kanssa oikein suuri virhe. Koska nämä edellytykset täyttyvät verrattain harvoin, on sana "voi" paikallaan. Muuten saa käsityksen, että kaikki fugukokkien virheet johtavat kuolemaan. Ja se on valheellinen tieto.

Ylivoimaisesti yleisin kokin virheestä seuraava ongelma on jonkinlainen myrkytys, joka ei johda kuolemaan. Minusta kohdan voisi muotoilla näin: "Fugun valmistukseen tarvitaan lupa, sillä jos kokki tekee virheen käsittelyssä, annokseen voi päätyä myrkkyä, joka voi aiheuttaa sairastumisen tai jopa kuoleman." --Myra 28. elokuuta 2009 kello 21.59 (EEST)

Tuo kuulostaa ok:lta. --ML 28. elokuuta 2009 kello 22.32 (EEST)

En tunne kalan myrkkyä, mutta vaikka hätikuti jäisi henkiin, ei ole kiva, jos joutuu maksansiirtoon ja loppuiäkseen hylkimisestolääkityksen varaan. Eikä niitä maksoja ole jonossa odottamassa, milloin sattuisi tulemaan tarvitsija. Tässä viittaan myös noihin valkokärpässienen uhreihin, joista on kerrottu, että ehkä joutuvat maksansiirtoon. Eli ikävää ei ole pelkästään kuoleminen. --Ulrika 28. elokuuta 2009 kello 23.06 (EEST)

Ihan viimeinen virke on vähän hassusti muotoiltu. Tarkoitettiinko lähteessä, että "useimmat muutkin simpukoita syövät lajit ovat kehittyneet viimeistään tällöin"? --Hrrkrr31 28. elokuuta 2009 kello 22.46 (EEST)

Joo, ja vieläpä silleen että tuon jälkeen kehittyneet kalalajit syövät simpukoita mutta eivät yleensä ainoana tai pääasiallisena ravintonaan. --Tappinen 28. elokuuta 2009 kello 22.50 (EEST)

Tarkastelin artikkelia lisää. Tarkoituksena ei ole kiusata artikkelin tekijää, mutta jos artikkelia ehdottaa Wikipedian kultakimpaleiden joukkoon, on syytä vaatia laatua. Ensimmäisessä kappaleessa kerrotaan sukuun kuuluvan noin 185 lajia. Perässä oleva lähde väittää lajien määräksi 150. Lukija hämmentyy. Luotettava lähde lajien määrälle löytyy Fishbasesta, joka ilmoittaa lajien määräksi 187. Artikkelin tieto on siis oikea, mutta nojaa virheelliseen (ilmeisesti vanhentuneeseen) lähteeseen. Hassua on kuitenkin, että vaikka lajien kokonaismäärä on korjattu, ei makeassa vedessä ja murtovedessä elävien lajien määrää ole muutettu vaan ne on poimittu kyseisestä lähteestä. Luulisihan olevan selvää, että jos lajien määrä nousee 35:llä, myös näiden kahden ryhmän määrä nousee. Parasta olisi, ettei tuollaista harrastelijoiden tekemää vanhentunutta esitelmää edes käytettäisi lähteenä. Ja johdannon toisessa kappaleessa ei ole ainoatakaan lähdettä! Sen väitteisiin on vaikea ottaa kantaa. Johdanto on siis sekä virheitä sisältävä että lähteiltään puutteellinen. --Myra 29. elokuuta 2009 kello 21.43 (EEST)

Hienoa kun joku vihdoin käy järjestelmällisesti läpi vuosien varrella kasvanutta artikkelia - eka versio on vuodelta 2004, ja tuo toinen johdantokappalekin 2006. Yhtenä tekijöistä olen sokeutunut tälle aikaa sitten... koetan korjata noita. löytämiäsi puutteita. Kohdassa "suvut" on maininta sekä luokittelun muutoksista, että linkki Fishbasen tiivistelmään joka sanoo 121 lajia ! --Tappinen 29. elokuuta 2009 kello 21.58 (EEST)

Fishbasen tiivistelmä käyttää lähteenään vuonna 1994 ilmestynyttä julkaisua, joten se on auttamatta vanhentunut. Se 187 lajin lista taas lienee ajassaan. Varmin tapa olisi mainita johdannossa mikä lajiluku on tällä hetkellä ajankohta mainiten. Lajiluku kun ei tunnu olevan ollenkaan stabiilia tietoa vaan saattaa kasvaa vielä voimakkaastikin. --Myra 29. elokuuta 2009 kello 22.18 (EEST)

Tuon fishbasen 187-sivun alareunasta tulkitsin, että se on vuodelta 2004. Laitoin siitä huomautuksen, vaikka se onkin aika spesifistä tietoa johdantoon. Lajien määrä voi joskus myös vähetä: rengaspallokala oli ennen kolme lajia, nyt vain yksi. Johdonmukaisuuden vuoksi laitoin 187-lähteen mukaiset suvut taulukkoon, ja tein niistä tynkäartikkelit. Jätän sen 121-viittauksen silti sinne, koska sen tarkoitus onkin varoitella, että tämä tieto muuttuu nopeasti. Norr tarkisteli Nelsonista, että siellä ei mennä sukutasolle. --Tappinen 31. elokuuta 2009 kello 23.29 (EEST)

Viitteen 20 linkki tuntuu olevan rikki. --Hrrkrr31 29. elokuuta 2009 kello 21.54 (EEST)

Vaihdoin sen tilalle toisen, ja samalla laitoin NY timesin rinnalle toisen Seattle Timesistä (eri otsikko, sama kirjoittaja ja suunnilleen sama sisältö). --Tappinen 29. elokuuta 2009 kello 22.32 (EEST)