Sydämen lisälyöntisyys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
EKG:ssa kammioperäisiä lisälyöntejä (nuolet).

Sydämen lisälyöntisyys eli ekstrasystolia on rytmihäiriö, jossa sydämen kammiot supistuvat ennenaikaisesti, mikä johtaa ylimääräiseen tai väärään aikaan tulevaan sydämenlyöntiin. Lisälyönti eli ekstrasystole voi olla peräisin sydämen eteisistä tai kammioista. Lisälyöntisyys on yleensä harmiton ilmiö, jota kokee elämänsä aikana noin joka toinen ihminen. Lisälyöntisyys näkyy EKG:ssa ylimääräisenä sydämenlyöntinä, jonka muoto voi olla poikkeava.

Eteislisälyöntisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eteisperäinen lisälyönti syntyy, kun eteisessä oleva paikallinen kohta lähettää sähköisen impulssin, joka ehtii käynnistää sydämenlyönnin ennen sinussolmuketta. Ylimääräisen lyönnin jälkeen sydän pitää pienen tauon. Lisälyönti saattaa tuntua muljahduksena rinnassa tai sydämen hetkittäisenä pysähtymisenä. Eteisperäiset lisälyönnit ovat vaaraton ilmiö, jota esiintyy yleisesti terveissäkin sydämissä.

Kammiolisälyöntisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kammioperäinen lisälyönti aiheutuu sydämen kammiosta lähtevästä impulssista, joka käynnistää ennenaikaisen sydämenlyönnin. Kuten eteisperäisenkin, henkilö voi aistia kammioperäisen lisälyönnin muljahduksena tai pysähdyksen tunteena rinnassa. EKG:ssa kammioperäinen lisälyönti eroaa normaaleista sydämenlyönneistä siten, että QRS-kompleksi on leveä ja P-aalto yleensä puuttuu. Kammioperäiset lisälyönnit ovat tavallisesti harmittomia, mutta saattavat joskus olla aihe sydämen lisätutkimuksille.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nienstedt, Walter et al.: Ihmisen fysiologia ja anatomia, sivu 201. WSOY, 1999. ISBN 951-0-26962-X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]