Suprematialaki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suprematialaki oli Englannin kuninkaan Henrik VIII:n aikana käyttöön otettu laki, joka käytännössä erotti anglikaanisen kirkon katolisesta kirkosta. Suprematialaki teki kuninkaasta paavia korkeamman käskijän ja pakotti papit vannomaan uskollisuudenvalan:

»Kuningasta, ylintä Herraamme ja hänen perijöitään ja seuraajiaan on pidettävä Englannin kirkon ainoina päämiehinä ja heillä olkoon kaikki valta tukahduttaa ja poistaa kaikki erehdykset, harhaopit, väärinkäytökset ja pahennukset.»

Näkyviä vaikutuksia suprematialailla oli paitsi kirkkojen ero, myös luostarien omaisuuden takavarikoiminen kruunulle. Myöhempinä vuosina uskonpuhdistus Englannissa menestyi enemmän tai vähemmän hyvin, joten eri aikakausina myös suprematialain merkitys vaihteli.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kristinuskon historia 2000: Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan. Weilin+Göös, 1999. ISBN 951-35-6515-7. s. 36-37